Perässähiihtäjä

Valikko
Perässähiihtäjä

Onko valtio omistajana hyvä vai paha?

Kiitos kaunis kaikille pääsiäisen keskusteluun osallistuneille. Käytiinpä komea keskustelu: satakunta kommenttia synnistä ryyditettynä Carl Haglundin luopumisella ja Alexander Stubbin tukijoukkojen kirjeellä. Haglundin ilmoitus tuli julki pitkäperjantaina ja Stubbin tukikirje pääsiäispyhinä. En katsonut tarpeelliseksi käynnistää niistä erillistä keskustelua, vaan ohjasin keskustelut pääsiäisen synti-teeman alle. Hyvin mahtuivat. Oma kommentaattorimme Mauno Rissanen veti koko paketin  yhteen mainiossa kommentissaan. Sadan kommentin lukeminen, käsittely ja julkaisu pitivät minutkin kivasti kiinni koko pääsiäisen työn syrjässä. Tästä huolimatta ennätin suorittaa tämän talven hiihtourakan loppuun: 62 hiihtopäivää. Ikäiselleni vanhalle ihmisille ihan se on ihan tyydyttävä määrä. Hiihtopäivien luku ei ole aivan sattumalta valittu.

Tällä viikolla keskustelu jatkunee kokoomuksen puheenjohtajapelissä, jossa riittääkin ihmettelemistä. Kauppaneuvos Eero Lehti näyttää vievän keskustelua tahtomaansa suuntaan, ja muut vain vikisevät.

Julkisuudessa kuuluva ja näkyvä puhe on paljolti varjokeskustelua.

Ymmärtääkseni kysymys on aika tavalla siitä, että kokoomuksen puheenjohtajavaali jäi kesäkuussa 2014 päälle. Eli vaali ei ratkennutkaan Lahden puoluekokouksen äänestyksessä, vaan puheenjohtajakamppailua on kulisseissa jatkettu siitä alkaen ja jatketaan yhä, vaikka julkisesti muuta puhutaan.

Asialla ovat sekä Jan Vapaavuoren että Paula Risikon tukijoukot, eikä kilvoittelun jatkaminen taida olla järin vastenmielistä ko. ehdokkaillekaan. Sillä lailla!

Keskustan puoluehallituksen pitäisi päättää tällä viikolla presidenttiehdokkaan asettamisesta. Työvaliokunta ehdottaa, että ehdokas asetettaisiin jo kesäkuun puoluekokouksessa. Saako puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä tahtonsa puoluehallituksessa läpi vai nöyrryttääkö hallitus Sipilää perumaan puheensa? Keskustassa ei ole nimittäin hurrattu Sipilän/työvaliokunnan ehdokasaivoituksille.

Ymmärtääkseni kysymys on siitä, että osa keskustaväestä haluaisi lykätä presidenttiehdokkaan valinnan ensi vuodelle ja järjestää syksyllä 2017 ylimääräisen puoluekokouksen, jossa ehdokas valittaisiin. Tätä mieltä ovat olleet mm. ex-puoluesihteerit Eero Lankia ja Pekka Perttula Suomenmaan kirjoituksessaan viime viikolla.

Tässäkin on mukana varjokeskustelua, sillä kysymys on paitsi aikataulusta myös henkilöstä. Jos keskusta tekee päätöksensä Sipilän aikataulun mukaan, se vahvistaa Matti Vanhasen asemaa presidenttiehdokkaan asettamisessa. Jos Sipilä ei saa aikatauluasiassa tahtoaan läpi, koko kuvio voi muuttua: Vanhasen asema ehdokaspelissä heikkenee ja hänen kilpailijoittensa asema vahvistuu.

Mitä kokoomuksen ja keskustan sisäisistä keskusteluista voi seurata?

Porvarit saattavat sotkea housunsa pahan kerran näissä mutapaineissa. Se ei taas tietäisi hyvää Sipilän hallitukselle.

Mutta siirrytään toiseen asiaan. Kauppalehden entinen päätoimittaja Hannu Leinonen on tehnyt Evalle raportin valtion omistamista yhtiöistä. Tänä aamuna julkistettuun Leinosen raporttiin kaikkine liitteineen ja laskelmineen voi tutustua tämän linkin takana.

Leinonen vaikuttaa tympääntyneeltä valtion nykyiseen omistajapolitiikkaan ja ehdottaa siihen radikaaleja muutoksia. Yksityistäminen on päivän sana, jos Leinosen raporttiin on uskomista.

"Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa", Leinonen ehdottaa.

Myymällä listaamattomia kaupallisia yhtiöitään valtio voisi saada ainakin 2,7 miljardin euron tulot. Tähän yritysryhmään kuuluvat muiden muassa Posti ja VR. Lisäksi valtio voisi saada noin 6,2 miljardia euroa yksityistämällä niin sanottuja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä, kuten Veikkauksen, Alkon ja Finavian.

"Modernissa markkinataloudessa valtion omistus pitäisi aina perustella erikseen. Sen tulisi olla tarkkaan harkittua ja väliaikaista, eikä itseisarvo. Nykyisenlaajuinen valtio-omistaminen syrjäyttää yksityistä yritteliäisyyttä ja alentaa koko talouden suorituskykyä", Leinonen sanoo.

Syitä yksityistämiselle on, sillä valtio on Leinosen mukaan huono ja laiska omistaja. Valtio-omistus on politisoitunutta, jäykkää ja siirtää liiketoimintariskejä turhaan veronmaksajille.

Vaan mitä sanovat kommentaattorit?  Mietitään porukalla, millainen kuva meillä on valtiosta, siis meistä kaikista suomalaisista, omistajana. Olemmeko tyytyväisiä nykymenoon vai pitäisikö tehdä muutoksia?

On aihe muutenkin ajankohtainen. Tällä viikolla olemme lukeneet Postin johdon huikeista palkoista ja tänään VR:n tekemistä irtisanomisista.

Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Onko valtio omistajana hyvä vai paha? 

Päivän siteeraus:

Pitkän päivätyön järjestömaailmassa, viimeksi Työeläkevakuuttajissa (TELA), tehnyt Markku Jääskeläinen on kirjoittanut omaan blogiinsa jäähyväispostauksensa, johon voi - ja kannattaa - tutustua tämän linkin kautta.

53 vastausta artikkeliin "Onko valtio omistajana hyvä vai paha?"

Sakari Timonen 30.03.2016 14:33

EVA: Valtio istuu 20 miljardin päällä - "yhtiöitä pantava myyntiin"

Mikä on todellinen motiivi edelliseen toimintaan? Miettikääs!

Mikä tuottaa meille osaamisen aina huippuasiantuntijoihin ja yritysjohtajiin saakka? Valtio.

Mikä pitää huolen energian saatavuudesta ja sen halvasta hinnasta teollisuudelle? Valto.

Minkä tukitoimin yritykset voivat aloittaa ja jatkaa toimintaansa? Valtion.

Mikä ylläpitää ja tukee terveyshuoltoa sekä yksityisille ihmisille, että yrityksille? Valtio.

Minkä pitää pystyä hoitamaan kilpailukykyämme ylikansallisessa markkinataloudessa, mikäli Suomea pidetään itsenäisenä kansakuntana? Valtion.

Mistä Valtio saa kyvyn näihin tarpeisiin? Yhteisestä omaisuudesta, joka pystyy tuottamaan pitkälle tulevaisuuteen.

Jos joku taho (hallitus) tuhoaa tämän omaisuuden omien etujaan ajaessaan, se tuhoaa itsenäisyytemme ja Suomen. Tätä on tapahtunut jo laajasti ja esimerkkejä (nimiä) siitä pitää pystyä luettelemaan yleisessä mediassa, eikä salailla niitä. Tätä toimintaa ei voi pitää kyseisten päättäjien tyhmyytenä, vaan se on iljettävää eduntavoittelua.

Jouni Pulli 30.03.2016 14:35

Valtio yritysten omistajana on tänä päivänä turha. Turvallisuuskysymykset kuten huoltovarmuus pystytään nykyään tarvittaessa hoitamaan myös laein ja sopimuksin sekä poliittisin päätöksin emmekä tarvitse valtiota yritysten omistajaksi panostaessamme yrityselämämme kehittämiseen.

Ehkä valtio voi toimia lyhytaikaisena omistajana sellaisessa yritystoiminnassa, jossa valtionomistus katsotaan tarpeelliseksi ylimenokauden ajaksi, mikäli valtiolla riittää tällaiseen lyhyt-aikaiseen yritysomistukseen riittävästi osaamista.

Pohjimmiltaan on kyse siitä, että valtiomme luo ja ylläpitää sellaiset olosuhteet, joissa kansalaiset voivat turvallisesti yrittää ja tehdä työtä sekä elää ja menestyä Suomessa osana EU:ta.

Kari Peitsamo 30.03.2016 15:17

Suomen ongelmat kulminoituvat sen talousjärjestelmään, joka ei nykymuodossaan kunnolla toimi sosialidemokraattisen kuin kokoomuslaisenkaan ideaalin mukaan. Vapaa markkinatalous edellyttää kilpailun esteiden poistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki on myytävänä, ihmiset, palvelut, tavarat - periaatteessa jopa kokonaiset valtiot, jos hinnoista sovitaan. EU:n myötä meidät on tähän kovan kapitalismin pyörteeseen temmattu mukaan tavalla, joka ei jätä päättäjille vaihtoehtoja. Paluu omaan valuuttaan tai jopa ero EU:sta ovat epärealistisia haaveita, joihin ei enää suomalaisten enemmistökään usko. Siksi vastaus kysymykseen on helppo. Lihoiksi vaan kaikki, mikä irtoaa.

Kari Peitsamo 30.03.2016 15:51

Vaikka kysymys valtionyhtiöiden omistuspohjasta on mielestäni aika helppo, ei se kuitenkaan tarkoita, että edessämme olisivat mitenkään erityisen onnelliset ajat. Suomen talouden tulevaisuus on nimittäin täysin riippuvainen isommista struktuureista. Niiden, markkinatalouden siis, kehitys kuvattiin melko sanatarkkaan jo 2000 vuotta sitten:

"Maailman kauppamiehet itkevät ja surevat, sillä enää ei kukaan osta heidän tavaroitaan: ei kultaa, hopeaa, jalokiviä eikä helmiä, ei pellavakangasta, ei purppurakangasta, ei silkkiä eikä helakanpunaisia kankaita, ei tuoksuvaa tuijapuuta, ei norsunluusta eikä jalopuusta tehtyjä esineitä, ei pronssi-, rauta- eikä marmoritöitä, ei kanelia eikä muita mausteita, ei suitsukkeita, ei hajuvoiteita eikä suitsutuspihkaa, ei viiniä eikä öljyä, ei hienoja jauhoja eikä viljaa, ei nautakarjaa, ei lampaita, ei hevosia eikä vaunuja, ei orjia, ihmisiä ruumiineen ja sieluineen. (Johanneksen ilmestys 18:11-13

Heikki Poroila 30.03.2016 17:58

Valtion omistukselle on kaksi hyvää perustetta ja kohdealuetta. Ensimmäinen on tietenkin se infrastruktuuri, jota ei missään olosuhteissa ole järkevää antaa markkinavoimien armoille. Tiet, perusraideliikenne, perusterveydenhito, oppilaitokset, vesi- ja jätehuolto, kyllä näitä riittää.

Toinen mielekäs omistamisen kohde on hyvin tuottava yritys, jonka toimiala ei aiheuta enemmän haittaa kuin taloudellista hyötyä (Alkohan on tässä suhteessa kiistanalainen). Näistä tietysti yksityiset toimijat haluaisivat itselleen 100%. Ei ole mitään järkeä siirtää varmoja voittoja valtiolta yksityisille, se on typeryyttä.

Valtion ei sinänsä tarvitse olla joka alan yrittäjä, mutta kyllä me kuilun partaalle joudumme, jos perusasiat jätetään yksityisen voitontavoittelun varaan. Valtion on syytä jatkossakin omistaa niitä elementtejä, joiden varassa täällä elävien henki tiukan paikan tullen on.

Valtionomistusten yksityistäminen on suomalaisen oikeiston pitkäaikainen projekti. Siinä on ehdittykin erittäin pitkälle, vaikka ei ihan loppuun. Onneksi. Mitään omistamaton valtio on täysin riippuvainen veronmaksajista, joiden maksukyky on rajallinen.

Timo Ahtiainen 30.03.2016 18:22

Leinosen raporttia lukiessani pääni valtasi yksi ajatus: EVA on maksanut tästä liikaa. Leinosen suositus joka ikisen valtionyhtiön kohdalla on myynti. Jos ei kokonaan, niin ainakin osittain. Hän toki mainitsi viisi syytä, joiden perusteella valtio on tehoton omistaja. Hän ei kuitenkaan vaivautunut perustelemaan niitä juuri lainkaan: ne on otettavana faktoina, ilmeisesti kirjoittajan kompetenssin ja auktoriteetin perusteella. Eikä sillä, jokainen viidestä kohdasta tuntuu äkkiseltään ainakin jossain määrin todelta, olisin vain kaivannut tutkimustietoa tai edes esimerkkejä tukemaan niitä.

Kysymys yksityistämisestä on mielestäni muutenkin merkittävästi monimutkaisempi kuin Leinonen, tai tässä ketjussa Sakari Timonen, antaa ymmärtää. Maailmalla on tavaton määrä esimerkkejä epäonnistuneista yksityistämisistä. Englannin raideliikenne tulee heti mieleen.

Toisaalta väitettä valtionyhtiöiden tehottomuudesta on vaikea olla uskomatta. Yksi ainoa moderni halpabussiyhtiö pisti VR:n polvilleen, josta saimme taas tänään osoituksen. Myös Posti kyntää syvällä, vaikka samaan aikaan kansainvälisten logistiikkayritysten jakeluautot lisääntyvät teillä.

Raportti oli kyllä siitä hyvä, että se tarjosi hyvää ja selkeää tietoa valtion omistuksista. Valtion omistamien yritysten listalta löytyi raikkaita tuulahduksia 40-luvulta. Hevosopiston ja Suomen siemenperunakeskuksen löytyminen portfoliosta pakottaa kysymään, mikä pirun porvarihallitus ehti jo pistää Valtion lennätintoimiston ja kengittäjäopiston lihoiksi? Valtio omistaa myös Ruotsin valtionyhtiötä SSAB:tä. Tämänkin omistuksen strategisuus kummatuttaa minua. Enkä liene ainoa, jonka mielestä viinan poltto tai uhkapelien tarjonta eivät kuulu valtion tehtäviin.

Nykyisin valtion omistajuuden syyt ovat tavattoman sekavat. On stratergista omistajuutta, puhutaan kokonaishyödyistä, yleisestä turvallisuudesta, maanpuolustuksesta ja huoltovarmuudesta. Mielestäni paras tapa selkeyttää tilannetta olisi Huoltovarmuuskeskuksen suurempi käyttö.

Sijoitettaisiin kaikki aidosti turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät omistukset Huoltovarmuuskeskuksen alle. Se tekisi sen, ja vain sen, mitä etiketissä lukee. Eli pitäisi huolen siitä, että kriittiset toiminnot säilyvät kaikissa olosuhteissa Suomessa. Muuten se voisi olla äänetön osakas. Sehän omistaa jo nyt neljänneksen Finngridistä. Saman suuruinen osuus riittäisi myös muista kriittisistä yrityksistä, jos käytettäisiin Leinosen mainitsemaa turvaavan osakkeen menetelmää. Huoltovarmuuskeskuksen alle voisi siirtää neljänneksen Nesteestä, Arctiasta, Finnairista, Patriasta ja mahdollisesti muista kriittisistä yrityksistä. Tästä kertyisi omistusosuuden pienentämisenä miljardeja kertaluonteista tuloa.

Loput valtion omistukset voitaisiin koota yhteen Solidiumin kaltaiseen salkkuun. Siltä voitaisiin edellyttää jatkuvasti osinkoja suurempaa tilitystä valtiolle, jolloin se voisi pienentää valtion yritysomistuksia markkinaehtoisesti. Maksimoiden myyntivoiton, tai valtion tilanteessa, minimoiden myyntitappion.

Matti Vuorialho 30.03.2016 18:30

Valtion on hyvä pitää omistuksessaan edes ne kruunun jalkokivensä, joita pitkäaikainen porvarijohtoinen hallitusten ketjumme ei ole ehtinyt vielä myydä pilkkahintaan yksityissektorille vain kaikkein rikkaimpia hyödyttämään. Valtiotahan on tapana syyttää kaikenlaisesta sääntelystä ja kova on usko siihen, että kun valtio on ensin luonut välillä pakonkin edessä bisneksen, joka menestyykin ja tuottaa voittoa, niin kyllä ne voitot on pakko saada yksityisiin käsiin eikä helpottamaan kaiken kansan verorasitusta. Jos valtio saa tuloja omista yrityksistään, niin sittenhän ei ole pakko kerätä aivan yhtä paljoa veroa vaikkapa palkansaajilta. Luonnollisesti valtio on myös vähempi röyhkeä palvelustensa hinnoittelussa kuin yksityinen kapitalisti - jos näin värittynyt termi sallitaan. Mutta sittenpä tavallinen kansalainen pääseekin edes hieman halvemmalla.

Pentti Kangasluoma 30.03.2016 18:38

Stora Enso, Metso, Sampo, voi myydä. Fortum, Neste, Finnair, vankasti suomalaisten käsissä. VR ja Posti, toimii Suomessa, ammattiliittojen pitää

joustaa tarvittaessa. Ulkomainen omistaja ei meistä piittaa. Kun vielä eivät halua maksaa veroja Suomeen, niin jyrkkä EI.

Missä olisi sellainen yliopiston tiedekunta joka opettaisi niitä oppeja joita tarvitaan kun valtion liikelaitoksia johdetaan. Nyt taidetaan aivopestä siihen suuntaan että vain yksityiset ovat hyviä. Postin johdon palkat, ei ajatella liikelaitoksen etua.

Sakari Timosen avaus hyvä,

Jonain päivänä Lukoil ostaa Nesteen, ja Rosatom Fortumin, miten sitten suu pannaan? Ne ovat poliittisia toimijoita, sitä ei pidä unohtaa.

Markku Miettinen 30.03.2016 19:45

Ihmisellä on kaipuu yksinkertaisiin ratkaisuihin. Nuoruudessani sosialismi oli kovassa huudossa, valtion piti hoitaa kaikki. Sitten viisari värähti ja valtaan tuli oppi, että markkinat hoitavat kaiken eikä valtio juuri mitään. Ikäpolvestani monet ovat ehtineet olla molemmissa leireissä.

Nyt thatcherismin lippua kantaa EVA raportillaan. Jo raportin nimi, "Laiska Jättiläinen", kertoo ideologisesta latauksesta. Parikymmentä miljardia olisi tuloutettavissa, kun, Kari Peitsamon ilmaisua käyttäen, lihoiksi laitettaisiin valtion pörssisijoitukset, Posti, VR, Veikkaus, Patria, Fingrid jne. Juuri kun pöly on laskeutunut Fortumin siirtoverkon myynnistä australialaisille pääomasijoittajille, niin nyt kantaverkko Fingridkin haluttaisiin myydä. Ei haittaa, vaikka monella arvovaltaisella suulla todettiin, että kilpailulta vapaiden luonnollisten monopolien myynti yksityisille sijoittajille on huono idea.

Omasta mielestäni valtion omistuksista voisi kyllä useammankin miljardin irroittaa, mutta pitäisi olla ensin jokin käyttötarkoitus, kansallinen projekti, johon haluttaisiin satsata. Jokin suuri infrahanke tai vastaava, joka veisi kansakuntaa eteenpäin ja jonka tuotto olisi suurempi kuin sen omaisuuden, jonka tuotosta luovutaan. Pitää muistaa, että esim. valtion pörssisijoitukset osinkoineen ja arvon muutoksineen tuottavat kuitenkin pitkässä juoksussa hyvin. Niitä kerryttävät sellaisetkin herrat kuin Sampon Nalle ja Stadigh, Nesteen Lievonen jne., laiskoja jättiläisikö?

antti liikkanen 30.03.2016 20:29

Ne muutokset, joita ns suomalaisissa ei-valtiollisissa yhtiöissä on viimeisten reilun parinkymmenen vuoden aikana kiihtyvällä nopeudella tapahtunut, puhuvat puolestaan.

Suomi on pussin perällä pieni, kun katsotaan sen elinkeinoelämää ja sen omistuksia.

Sellaisessa vauhdissa tarvitaan hyvin säpäkkää ja sitkeätä, suorastaa sisukasta hidasvoimaa.

Sitä ei ainakaan London City´esta tai Wall street´lta saa, saati niistä omistuksista, jotka ovat viimeisten vuosien mittaan valuneet ns "Macaoon".

En pidä viisaana päästää BKT-tekijöitämme niihin huoneisiin, joissa synnytettiin 2008- tai 2001-kriisit.

Meillä toki on KONE, mutta meillä on myös Nokia, entivanhaseen aikaan USA:n itärannikon leskirouvien omistuksessa ollut sukellusvene, joka tosin taas alkaa olla edes periskooppisyvyydessä.

En pidä siitä etoksesta, jota viime vuosina on alastomimmillaan ollut näkyvillä Pitkänsillan eteläpuolella, olipa kyse kilometreistä tai tuhansista ja kymmenistä tuhansista maileista.

Sitä mukaa kun kunnat ovat myyneet syömähampaitaan "jyväskylän malliin" on niissäkin tullut kylmä. Muuallakin kuin Kittilässä.

Sakari Timonen 31.03.2016 1:03

Valtion yritystoiminta on tietenkin monitahoinen kysymys ja kuten nähdään keskustelu tuo asiaan uusia näkökulmia ja ehkäpä joku niitä hyödyntää päätöksissä. Tieteelliseen ajatteluun pyrkiminen auttaa joskus huomaamaan asenteita, joita voisi muokata. Kukaan ei onneksi tarvitse/saa yksin luoda yhteistä hyväämme ja onneksi joukossamme on vielä osaamista ja ajattelukykyä. Tosin sekin on uhanalainen luonnonvara, jollei sen arvostus käänny kasvuun. Suomi on pystynyt tuottamaan vain yhden todellisen yrityksen ja se luotiin 60 - 70 lukujen ahkeran ja koko kansaa koskeneen koulutuksen avulla. Tietotaso ja sen omaava koulutettujen joukko riitti tuohon ponnistukseen, mutta entä nyt. Koulutustaso heikkenee koko ajan (verrattuna kilpailijoihin) ja osa syy on hyvän lukiokoulutuksen läpäisevien nuorten määrän väheneminen, mutta tärkeämpää on koulutuksen arvostuksen väheneminen. Sitä ei lisää hallituksen vähättelevä asenne siihen ja sen tuottajiin. Opiskelijoiden taloudellisen tuen väheneminen ei ole heidän suurin ongelmansa, vaan heidän kouluttajiensa tason lasku, kun koulutuksen monipuolisuutta leikataan. Tieteen huippuyksiköt eivät ole itsestään eläviä, vaan tarvitsevat monipuolista tukea muustakin kuin oman alansa tieteestä.

Valtion tai yksityiset yritykset syntyvät uusista innovaatioista ja ne syntyvät hyvän perustiedon pohjalta, joka pystyy lyhyessä kilpailussa poissulkemaan mahdottomat ratkaisut ja seulomaan oikean. Ne eivät synny siis pelkän vahingon kautta. Tarvitsemme kipeästi uusia innovaatioita, joista voi syntyä myyntituotteita ja jollaiseen toimintaan suomalainen sijoittaja voi luottaa ja käyttää rahansa sen sijaan, että vie ne Ruotsiin tai kauemmas. Kemian osaamisemme on varmin tae sekä kemian teollisuutemme, että puunjalostusteollisuutemme tulevaisuudelle ja siihen kannattaa sijoittaa. Ne muodostavat suurimman osan vientituloistamme ja puu on lisäksi ainoa todellinen uusiutuva raaka-aineemme, jota valtio (eli me) omistaa. Muut raaka-aineemme (esim. apatiitit) edelliset hallitukset myivät polkuhintaan ulkomaille (– hävettää olla suomalainen). Kuka on se myyrä, joka myy valtion metsät uuden yhtiöjärjestyksen myötä ja romuttaa valtion vientitulojen pohjaa?

Juha Kaistinen 31.03.2016 7:38

Valtio on omistajana yhtä hyvä tai paha kuin mikä tahansa omistaja, joka osaa tai ei osaa hyödyntää ja kasvattaa omaisuuttaan. (Matt. 25:21,23)

Omistaminen on ihan eri asia kuin toimiminen markkinataloudessa.

Mikä kumma siinä on, että meillä ei valtion- eikä kuntien omistamat yhtiöt pärjää vaikka lähtökohtien luulisi olevan kaikin puolin edulliset?

Tänä aamuna koetaan taas malliesimerkki. VR:n toiminta aiheuttaa satojen tuhansien henkilöiden liikkumiseen käsittämättömiä ongelmia.

Jos olisin ns. valtio ottaisin heti ylimääräisen yhtiökokouksen koolle ja erottaisin yhtiön hallituksen. He eivät voi pahemmin toiminnassaan epäonnistua.

Jotakin tällaista komentoa tarvittaisiin kaikissa niin kuntien kuin valtionkin omistamille vain päätöksenteon hajauttamiseksi tarkoitetuille leikkiosakeyhtiöille. En alkuunkaan tarkoita, että julkisten yhtiöiden päätökset tehtäisiin eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa, mutta ei näissä veronmaksajien enemmistöyhtiöissä ole toiminut mikään muu kuin hallituksen ja ylimmän johdon palkkauksen ja etujen ajanmukaistaminen.

Toiminnan tulos ja ympäröivän maailman edellyttämät pakolliset toimet eivät näihin johtajakerroksiin muuten ulotu.

Myydään pois! Eli aina yli siitä mistä aita on jo kaatumaisillaan!

Se onkin osoittautunut ainoaksi toimivaksi vaihtoehdoksi ainakin henkilöstön kannalta.

Esimerkkinä vaikka Kemira Siilinjärvellä. Ulkomaisessa omistuksessa ainoana suurena Eurooppalaisena toimijana se voi Yarana erinomaisesti.

Mitä nyt lannoitteet ja kemikaalit onkin maksatettu kansalaisilla ja EU:n tuilla.

Mutta eiköhän se vielä päivä paista kunhan saadaan paikalliset sopimiset ensin valtion ja kuntien kantokykyjen mukaan.

Nehän ovat ihan itse päätettäviä eivätkä vaaranna meille niin tärkeän vientiteollisuuden kilpailukykyä?

Jotenkin tuntuu, että niillä paikallisilla sopimisilla olisi paljon suurempi merkitys kuin kaupanmyyjien ja autonkuljettajien vastaavilla?

Raimo Suihkonen 31.03.2016 10:39

Selvää on,että on tarve sekä julkisiin että yksityisiin. Olennaista on se, millä kokonaisosaamisella niitä johdetaan. Totuttu ja nähty pelkkä virkamiesote lakikirjojen ja määräysmappien selaamisilla ei riitä.Mikä on tarkoituksenmukaisin jako/mix tässä, on parlamentaarisen demokratian ja tälläkin palstalla käytävän keskustelun tulosta.

Esimerkkejähän riittää: UMTS -lisenssisekoilut 4,2 Mrd (Kaj-Erik Relander,

Olli-Pekka Heinonen), E -osuustoiminnan tuho(Eero Rantala),YLE:n Digisekoilu(Westerberg),Talvivaara,Kemira,Fortum. Yksi parhaimpia esimerkkejä on juuri Sonera Oy, kun poliitikot ja osaamaton yritysjohto

syyllistävät toisiaan. Perspektiiviä asiaan tuo yhtiön sen hetkinen pörssiarvo, joka oli lähes sen hetkisen valtion velan suuruinen. Valtiovarainministeri Erkki Tuomiojan mukaan olisi typerää myydä tällainen kruunun jalokivi! Nyt on jäljellä muutama prosentti Telia-Sonerasta. No, entäs sitten nämä Digian signaaliverkko ja Forttumin sähkön lähiverkkojen

myynnin järkevyydet?

Ylivoimaisesti tärkein, merkittävin ja vaikutusvaltaisin on valtion yhtiö

Oy Yleisradio Ab.Kuten olemme saaneet huomata, ei se ole ainakaan hallituksen, mutta onko se myöskään eduskunnan ja meidän kansalaisten yhtiö? Jos ei niin kenen? Kuka käyttää ja kenen hyväksi tätä mediaylivoimaa! Aivan oikeutetusti joutui Pekkarinen eilisessä A -studiossa kyselemään journalistisista periaatteista ja harhaanjohtavasta ja yksipuolisesta uutisoinnista.Eikö nyt viimeistään -herätys vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja torkkuvat YLE -valtuutetut-olisi koko illan kestävän suoran A -illan keskustelun paikka! Keskustelun puheenjohtajan ja siihen kutsuttavat keskustelijat tulisi valita toimituksen ulkopuolelta selväjärkisiksi, asioihin perehtyneiksi, elämän ja yritysjohdon kokemusta omaavista kansalaisista. Illan otsikko: kuka, mikä tätä kansakuntaa nyt johtaa? Ovatko harhaanjohtajat vallassa? Hyviä kandidaatteja löytyy myös tältä kommentaattoripalstalta.

Pekkarinenhan on tehnyt pitkän, arvostetun ja kunnioitettavan uran parlamentaarikkona ja mininkertaisesena ministerinä. Kuulun kuitenkin siihen joukkoon, joka harmitteli tämän puuttumattomuutta silloin, kun ylimitoitetuista valtion yhtiöitten optio- ja bonuseduista päätettiin.

Pekkarinen seisoi silloin temppelin harjalla, mutta momemtun luisui ohi.

"Asiantuntijoiden" suosituksista hän jätti hakematta tärkeän tuomio-istuin-ratkaisun Oiktl:n "sopimattomat ja kohtuuttomat sopimusehdot ovat

pätemättömiä" klausuulin soveltamisesta myös valtionyhtiöiden optio- ja bonuspalkkioihin. Sillä olisi ollut varmasti hillitsevä vaikutus tälle kaiken sallivuudelle ja ahneudelle. Puuttuuko edelleen rohkeutta ja todellista vastuunottamista sekä johtajuutta tässä maassa? Ei puutu.Sitä ei ole vielä löydetty.Esimerkki edellisestä:entinen KTM:n kansliapäällikkö

rohmusi itselleen itsensä junaileman fuusioituneen Imatran Voiman ja Nesteen hallituksen (Fortum) puheenjohtajana miljoonaoptiot! Pekkarinen harmitteli kiukkuisena uutisissa asiaa, muttei vienyt asiaa tuomioistuineen. Jopa KKO:n ennakkopäätöksiä olisi ollut vedottovana.

Osaaminen, kokemus ja sivistys ratkaisee, kumpi on tarkoituksenmukaisempaa

Näitä tarvitaan johdossa, omistuspohja ei ratkaise. Finnairissa henkilöstö

ja johto ovat osoittaneet, kuinka korpivaellukselta selvitään:"tehdään parannus" itse suorittamalla kipeät leikkaukset ja uudistumalla!

Otan vielä yhden esimerkin huoltovarmuuskeskuksesta, kun kollegakin siihen jo viittasi.Paljon on esimerkkejä virkamiesvastuusta ja siihen liittyvästä valvontavelvollisuudesta tai paremminkin sen puutteesta. Kansalaisillahan on oma ja varsin perusteltu käsitys.

Taannoin sikainfluenssaepidemian riehuessä myös sos.ministeriö/huoltovar-

muuskeskus hankkivat monikansallisilta lääkefirmoilta näitä rokotteita.Ero

esim. Englantiin ja Ruotsiin verrattuna oli se, etteivät ko. vastuuhenkilöt osanneet/älynneet neuvotella hankintasopimuksiin klausuulia siihen,että tarpeettomat/käyttämättäjäävät/vanhentuneet hyvitetään/palau-

tetaan. Ruotsi säästi näin n. 2 milj ja Englanti 45. Puuttuiko kaupallinen neuvotteluasenne ja osaaminen vastuuvirkamiehiltä? TV:ssä haastateltu sos.ministeriön kansliapäällikkö sysäsi vastuuta huoltovarmuuskekukseen ja

samalla unohti oman valtontavelvollisuutensa ylimpänä vastuuvirkamiehenä.

Tämä jo vuosikymmeniä Suomessa vallinnut byrokraattinen lakihenkisyys ja nykyinen kaiken alistava tietosuojavaatimus ja yltiöinduvialismia ruokkiva

hallintokäytänteet ovat luonneet rikolliselle liiketoiminnalle ihanteelliset olosuhteet. Konnakuorolla on todella aihetta hyminään!

Huumekauppa, ihmissalakuljetus, selvittämättömät murhat. Meillä on ihan riittävästi lakeja. Niitä vain on noudatettava. Ne ovat kaikki niitä

pakkolakeja!

Veikko Anttila 31.03.2016 11:10

Poliitikkojen yritystoiminnasta on Suomen historiassa synkkä varjo ja se on Valco, valtion kuvaputkitehdas. Sen jälkeen on oltu varovaisempia. Tosin valtionyhtiöiden hallintoneuvostot (poliitikkojen palkkioautomaatit) jatkuivat vielä pitkään Valcon jälkeen.

Kaiken kaikkiaan Suomen huoltovarmuus tulisi olla vahvemmassa asemassa tilannetta arvioitaessa. Vastikään kuulin ehdotuksen, että ruoan tuotanto tulisi siirtää Afrikkaan ja jättää Suomi sopimusten varaan. Ei ollut ehdottajalla yhteyttä reaalimaailmaan. Millaiset sopimukset toimisivat tilanteessa, jossa Putin panee Itämeren alueen sekä meri- että ilmakuljetukset sekasortoon? Kaikenkarvainen punaviherrys sähköntuotannon alalla on jo pannut Suomen sähköhuollon sellaiselle riskirajalle, että huoltovarmuus sekasortotilanteessa on kyseenalaista. Poliitikot tehkööt tarvittavia päätöksiä, mutta jättäkööt varsinaisen yritystoiminnan ammattilaisille.

Marita Salenius 31.03.2016 11:13

Saanpa taas yhden aasinsillan aiheeseen tuosta eilisestä A-studion laajakaistajutusta. Kerrankin voin sanoa, että olen YLEn kanssa samaa mieltä - insertti oli oikeaa tietoa. Yhtenä esimerkkinä oli kotikuntani Multia ja summat pitävät paikkansa ( voi hyvät hyssykät, mitä häslinkiä se on ollutkaan!). Tässä kohdassa huokaan syvään, sillä kuulun niihin eriävän mielipiteensä ilmaisseihin.

Kaapelia kaupattiin suurena asuntojen hintoihin nostavasti vaikuttavana tekijänä. Niin, nytpä sitten ollaankin täällä maaseudulla tilanteessa, jossa muulla ei olekaan "arvoa", kuin tällä kaapelilla - Multian kohdallahan sen hinta oli jotakin 32tuhatta per talous!

Mutta ei aiheesta sen enenpää kuin, että olipa Mauri Pekkarinen hengästynyt En ole häntä vielä noin hädissään puhuneena nähnytkään. Toki hän on ollut maakunnassamme voimatekijä tässä kaistakaapelissa.

Valtio yrittäjänä. Metsä, Veikkaus ja Alko lie niitä, joissa valtio on jotakin netonnut. Mutta näiden kolmen kohdalla ei suuremmin kauppataitoja tarvita plustuloksen saavuttamiseksi. Asiakkaita riittää, ilman markkinointiakin.

Näistä valtiobisneksistä oli/on myös yksi kummallinen rahantuhlausesimerkki: tämä kyläteiden ojanpientareiden levennysten osto. Tuhansia ja tuhansia kilometrejä mitataan hiekkateiden ojanreunoja, jotka valtio pakkolunastaa. Rahaa palaa

valtavat määrät ja miksi. Sanoisin, että ihan päätöntä hommaa. Onko tämäkin sitä kuulua Paras-hanketta, kuten tämä kaapalikaistakin?

Liikelaitoksista VR on pysyttävä valtiolla. Britanniasta on se huono esimerkki, kuten edellä joku mainitsikin. Kaksinyrittäjänä, jolla on niin sanotusti jatkuva hallituksen kokous päällä ja päätökset tehdään tässä ja nyt, niin yhteiskuntakonsernien päätäntäjärjestelmät näyttävät kovin raskailta ja hitailta nopean muutoksen maailmassa. Mutta saattaahan olla niinkin, että hitaus voi koitua eduksi, joissakin tilanteissa.

Unto Hämäläinen 31.03.2016 12:33

Päivää!

Kiitos kaikille keskustelijoille, jatketaan tätä valtio-omistuksen pohtimista. Sepä osoittautui ajankohtaiseksi aiheeksi - kuten VR:n konduktöörien lakko osoittaa.

Kannattaa katsoa myös Ylen upouutta mittausta, jonka Taloustutkimus on tehnyt. Hätkähdin Sdp:n suosion putoamista, koska noin suuri pudotus on jo tilastollisesti noteerattava muutos. Sdp:n pudotuksen seurauksena keskusta palasi suosiopuntarin kärkipaikalle.

http://yle.fi/uutiset/keskusta_nousi_suurimmaksi_puolueeksi_sdp_putosi_kakkostilalle/8778209

Unski

Risto Virrankoski 31.03.2016 13:57

Kun lähes koko työelämäni ahkeroin ns. valtionyhtiöissä, ja suurimmaksi osaksi, ainakin omasta mielestäni, johtavissa tehtävissä, tekee mieli vastata kysymykseen niin kuin entinen todistaja oikeudessa: 'herra tuomari, minä tiedän tästä asiasta niin paljon, että en kerro mitään'.

Sen verran paljastan kuitenkin, että valtio omistajana on, ja jopa hallintoneuvostot olivat, paljon niille annettua mainetta paremmat.

Niin kauan kuin ns. omistajaohjaus tapahtui hallintoneuvostojen kokouksissa ja yhteydenpidolla ao. ministeriin ja ministeriön virkamiehiin, asiat hoituivat ilman isompia julkisia metelöintejä. Omistaja ei koskaan estänyt yhtiötä tekemästä johdon mielestä järkeviä päätöksiä, mutta hillitsi ennalta ehkäisevästi ns. törmäilyä.

Kun omistajaohjaus sai virallisen muodon, ja hallintoneuvostot lopetettiin ja perustettiin jopa omaisuudenhoitoyhtiö, julkisuus alkoi asettaa suorituspaineita valtio-omistajalle eli ministerille ja virkamiehille.

Hyvän lisäksi tähän liittyy paljon pahaakin. Kaikki yritysten töppäilyt on alettu panna puutteellisen omistajaohjauksen piikkiin. Hyvästä hallinnosta onkin tulossa tärkeämpi asia kuin hyvästä menestyksestä. Eiväthän nämä suinkaan toisiaan poissulkevia ole, mutta pelkällä hyvällä hallinnolla ei menestystä tehdä.

Silloin kun valtio on yrityksessä omistaja, valtion tulee asettaa selvät syyt olla sitä. Syitä on myös aika ajoin uudelleen arvioitava.

Valtion lisäarvo yhtiölle on, että se omistajana parantaa yhtiön uskottavuutta lainamarkkinoilla. Muuta lisäarvoa ei juurikaan liene.

Valtion syyt omistaa yhtiöitä eivät voi olla yksi yhteen samat kuin yksityisillä sijoittajilla. Valtion erityisiä syitä omistaa ovat mm. huoltovarmuus ja vaikutukset Suomen kansantalouteen, etenkin kasvuun ja työllisyyteen.

Jos valtio omistajana ei voi yhtiötä näihin tavoitteisiin tervettä kannattavuutta uhraamatta tai muutoin ohjata, tai yhtiö ei näitä tavoitteita kykene toteuttamaan, valtion tulisi irroittautua ja sijoittaa varansa johonkin muuhun. Valtion ei tule olla passiivinen jaloillaan äänestävä kuponginleikkaaja ja osakesijoittaja.

Lopuksi totean, että oli innostavaa olla töissä valtionyhtiössä. Tunsi olevansa isänmaan asialla. Sellainen asetelma vetoaa Pohjanmaalla syntyneeseen! Näytti vetoavan kyllä muihinkin.

Lasse Reunanen 31.03.2016 14:29

Kokoomuksen puheenjohtajuus keskusteluissa.

Puheenjohtaja Stubb itsekin tiedusteli "allekirjoituksia"

työrauhalleen ja kesän puoluekokouksessa linjaa jatkovalintaansa.

Kansanedustaja Harry Harkimo ilmoittaa toukokuussa onko ehdokkaana.

Puolueiden puheenjohtajuus olisi hyvä eriyttää ministerien

"työrauhan" vuoksi - yhteisenä hyvänä.

Valtion omistusmyynneistä parempi päättää yhtiökohtaisesti -

ei massatuotteina. Ja perustellusti.

- Posti, yhtiön yksityistyessä menisi kirjesalaisuutemmekin kaupan.

- VR, valtion massakuljetukset olisi häiriöalttiina yksityisenä.

- Finnair, ei hyväksi laajentaa ylikaupalliseksi - yksityiseen.

- Neste, energiataseemme turvaa kansallinen omistus.

- Fortum, pilkkoutunut ja levinnyt ulkomaille (liikaako?),

kotimaisen sähkön kansallinen omavaraisuus itsenäisyyden tae.

Fortum yhtiökokous päättää ensi viikolla annetaanko yhtiölle

omien osakkeiden osto- ja myyntioikeus

(yli 1% osakepääomasta 18 kk ajalle).

Mielestäni kyse olisi osakemarkkinoilla hinnanvedätyksestä

(motiivit salattu), joten kertaostoa ja -myyntiä tulisi rajata.

Unto Hämäläinen 31.03.2016 19:45

No niin, spekuloin tuossa keskiviikon postauksessani, että mitä keskustan puoluehallitus päättäisi torstaina. Kun pääsin päätteen ääreen, tarkistin asian Suomenmaasta

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/97438/5e223ac12e&t=Keskusta-nimeaa-presidenttiehdokkaan-kesakuussa-Seinajoella

Puoluehallitus päätti, että keskustan presidenttiehdokas asetetaan kesäkuussa Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa.

Taitaa olla niin, että Matti Vanhasen asettaminen presidenttiehdokkaaksi on enää vain puoluekokouksen sinettiä vaille valmis.

Näillä mennään!

Unski

Pentti Kangasluoma 31.03.2016 20:22

Risto Virrankosken oodi valtionyhtiöiden puolesta oli kiinnostava, täytyy olla niitä koulutettuja johtajia jotka ymmärtävät niiden arvon. Onko niin että valtiolla töissä oleva joutuu klubeilla kiusatuksi? Pitää kieltää itsensä kuten Pietari hiilivalkealla, kolmasti.

SDP, pitkitetty yhteiskuntasopimus neuvottelujärjestelmä alkaa kaatua päälle. Kerta toisensa jälkeen tv-uutisissa, monien meistä pitää omassa työssä, omassa elämässä tehdä ripeitä ratkaisuja. Nyt venytään, vanutaan.

Kari Peitsamo 31.03.2016 21:04

Mitämitä? Taasko pelataan presidenttipeliä? (Menee niin off-topickiksi, ettei tarvi julkaista, jos kuulostaa liian hullulta.) Pieni kertaus. Vuonna 2006 Tarja Halonen sai 1. kierroksella yksin enemmän ääniä (46%) kuin Niinistö (24%), Vanhanen (18%) ja Soini (3%) yhteensä. No, silloin oli silloin ja nyt on nyt, mutta jos Tarja Halonen saataisiin suostuteltua ehdolle, alkaisivat Niinistön housut tutista. Muuten ne eivät tutise. Soini hyppää suosilla Niinistön taa eikä edes asetu ehdolle. Pekka Haavisto lähtee varmasti ja menestyy, muttei voita. Demareista en näe Heinäluomaa Lipponen-fiaskon jälkeen mitenkään varteenotettavana, joten jos ei Halonen lähde, ei Niinistöä uhkaa kukaan. No, nämä ovat pelkästään omia spekulaatioitani vailla mitään todellisuuspohjaa. Sillä eihän Halonen tietenkään lähde. Toisaalta, onko kukaan tajunnut edes kysyä? Muistakaa, että Suomen kansa rakastaa yhä Tarja Halosta, vaikka porvarimedia on häntä vuodesta toiseen mitä iljettävimmillä ja raukkamaisimmilla tavoin dissannut ja parjannut.

Minä väitän, että ainoa, joka voisi Niinistölle 2018 laittaa kunnolla neniin, on Tarja Halonen. Kutsukaa Halonen kehiin!

Kari Peitsamo 31.03.2016 21:32

Ja ennen kuin alatte urputtamaan Tarja Halosen (s.1943) iästä, muistakaa, että hän on vain pari vuotta esim. Donald Trumpia (s.1946) vanhempi ja jopa puoli vuotta esim. Mick Jaggeria (s.1943) nuorempi.

Kari Peitsamo 31.03.2016 22:35

Otetaanpa yksi statistiikka vielä. Sauli Niinistöllä on tasavallan presidentin kanslian arvovallalla ja statuksella suorastaan surkeat 18400 twitter-seuraajaa, kun Tarja Halosella pelkästään yksityishenkilönä vastaava luku on 87600. (Matti Vanhasella muuten vertailun vuoksi myös vain vaivaiset 5000.) Halosen tuntuma ja osallistuminen yhteiskunnallisiin kysymyksiin on tässä mielessä sosiaalisen mediankin näkökulmasta ylivoimaisen aktiivista ja vahvaa. Miten SDP:llä presidentin vaalia ajatellen ylipäätään voisi siis olla edes varaa olla käyttämättä Halosen kokemusta, suosiota ja verkostoja, niin kansainvälisiä kuin kotimaankin, ja jättää kysymättä häntä ehdolle?

Juha Kaistinen 01.04.2016 6:33

Itsekin Halosta äänestäneenä tunsin häpeää mediaa kohtaan kuinka häntä painettiin.

Hänen toinen kautensa haluttiin mitätöidä kokonaan. Se oli käsittämätöntä touhua. Eihän Halosella ollut mitään halua jatkaa virkaansa toisen kauden jälkeen edes poikkeuslailla!

Niinistön tappio oli toimituksille ylivoimainen nieltävä ja hänen saattohoitoonsa seuraavaksi presidentiksi tehtiin kaikki voitava.

Sama jatkuu edelleen. En ole kenenkään puolella sanalla viittaavan mm. palloliiton puheenjohtajuuteen. Aikana jolloin kisoja myönnettiin aivan järjettömiin paikkoihin.

Esko Ahon päälle sen sijaan yritettiin vielä ulottaa Lahden dopingskandaalia.

Ehkä tämä kertoo osaltaan myös valtion omistamisen vaikeuksista.

Kari Peitsamo 01.04.2016 9:01

Nyt Niinistö sai kuitenkin kaipaamansa kutsun Valkoiseen taloon. Iltapäivälehdet hehkuttavat vierailua näyttävästi. Ainoastaan HS uutisessaan rehellisesti (ja hieman sarkastisestikin) muistuttaa, että vierailu ei varsinaisesti ole aivan kahdenvälinen. Niinistön auto nimittäin oli yksi 53 valtion päämiehen, pääministerin ja järjestöjen johtajan letkassa, jotka Obaman pakeille saapuivat. Ottamatta yhtään Niinistöltä kunniaa pois on kuitenkin pakko todeta, että juuri hänen aikanaan Suomen presidentin diplomaattinen status suhteessa Yhdysvaltoihin on vajonnut alimmilleen koskaan sotien jälkeen.

Kari Peitsamo 01.04.2016 9:21

Täytyy muistaa myös, että jo toukokuussa Niinistö pääsee taas autojen letkaan, joka kaartaa Valkoiseen taloon, tällä kertaa samassa jonossa Pohjoismaiden pääministerien seassa. Vaikkei tuokaan vierailu ole kahdenvälinen, saa Niinistö tällä kertaa ehkä jopa sanoa Obamalle jotakin. Nythän saatiin vain koto-Suomeen tuliaisiksi ja todisteeksi valokuva, että Amerikassa on käyty.

Veikko Anttila 01.04.2016 15:51

Tarja Halonenko (huh)! Halosen presidenttikauden ovat monet minua viisaammat arvioineet Suomen presidenttien surkeimmaksi eikä syyttä. Halonen aloitti halveksimalla sotaveteraaneja, käytti muistaakseni toisessa kampanjassaan Setaa yhtenä mainostajanaan, oikoi Bushin kravattia julkisesti tapaamisessa, viis välitti mahdollisuudesta edistää Suomen kauppasuhteita ja mikä pahinta veljeili Putinin kanssa niin, että aloitti armeijan alasajon pakottamlla Suomen poistamaan jalkaväkimiinat.

Unto Hämäläinen 01.04.2016 17:08

Palataan presidentinvaaleihin tuonnempana. Tämä valtion omistaja-asia on nyt ajankohtaisempi aihe. Se on tulossa hallituksen listalle jo tänä keväänä, sillä itse pääministeri valmistelee hallituksen esitystä.

Unski

Kari Peitsamo 01.04.2016 18:37

Jep. Ok. Sori. Itsekin jo edellä totesin, että meni aivan off-topickiksi. Hallituksen esitys lienee linjassa oman jo myös edellä esittämäni lihoiksi vaan kaikki -linjaukseni kanssa, toki hieman häveliäämmin sananmuodoin, joten sivusta lienee kenenkään turha enää vikistä. Suomi kituu sotien jälkeisen historiansa talouspoliittisesti äärioikeistolaisimman hallituksen kynsissä. Hyvinvointivaltio romutetaan nyt rytinällä, halusimme tai emme.

Pentti Kangasluoma 01.04.2016 19:35

OP-mies sanoi yhtenä aamuna jälkipörsissä että leikataan heikommassa asemassa olevilta. Nallen pankin tyypit ei tälläistä suustaan päästä.

Pidin kovasti takavuosina siitä Tapiolan mainoksesta: Valtava määrä kasvokuvia, tätä yritystä ei voi vallata. Se on hyvä juttu.

Useimmat ovat varmaan tässä asiassa keskitien kulkijoita, on yrityksiä joissa valtion pitää olla vahva, korkea teknologian firmat toimii globaalisti, pieni valtiomme pysyköön poissa.

On totta että valtion ollessa mukana politiikalla on vaikutusta johdon valintaan, jäsenkirjalla on vaikutusta urakehitykseen. Mutta kyllä yksityisellä puolen suositaan sukulaisia, reittä myöten voi päästä hyviin

asemiin. Ihmisillä on heikkoutensa.

Laulavan vallakumouksen aikaan virolainen asiatuntija vei kolhooseille, kyselin voisiko sellainen toimia? Pulma oli siinä että kolhoosin puheenjohtajan valitsi puolue. Jos oli juoppouteen, varastamiseen taipuva puheenjohtaja niin hän valitsi samanlaisia alipäälliköitä. Niin se menee.

Juha Kaistinen 01.04.2016 19:49

Unto, Unto. Itse poikkesit ruodusta. Armeijan käyneenä ymmärrät, että se on lähes kuolemansynti.

Marita Salenius 01.04.2016 19:51

Nyt vasta ehdin käydä läpi tätä Leinosen raporttia ym. mitä linkkisivulta löytyi. Paljon siinäkin puljussa - EVA - materiaalia tuotetaan, mutta ei vissiin ihan suurelle yleisölle. Tai siis "ketä kiinnostaa" kuten teini-ikäiset pruukaa sanoa.

Energia, liikenne ja postinkulku (edes se, mitä vielä on) ovat sellaisia aloja näin isossa, mutta vähäväkisessä maassa, että ne ovat eräällä tavalla velvollisuusaloja - yhteiskunnan huollettavia. Sinä olen kyllä Leinosen kannalla, että valtio-omistus on politisoitunutta. Ainahan se on ollut ja tietysti onkin, koska lankoja vedellään kulloisessakin hallituksessa.

Tuo moderni markkinatalous ei oikein aukene minulle, sillä markkinataloushan on itsessään jo nykyään itseisarvo. Kiinakin sen liepeissä vahvasti roikkuu, vaikka siellä valtion omistusta rutkasti onkin. Eikä se keskustelu siellä linkissä näiden viisaiden miesten ( niin siis taas kerran miehiähän ne kaikki) kesken kyllä mitään muutakaan avannut. Myytävää olisi, mutta mihin saadut miljardit käytettäisi. Kyllä taitaisi "syömiseen" mennä, sillä niin on valtion rahamassi lerpallaan.

On tunnustettava, että tämä aihe ei ole syvintä tietämykseni alaa. Aihetta on käsiteltävä niin sanotusti villasukat jalassa. Eli, että mielelläni moisia sukkia käytän, vaikken niiden kutomisesta paljoakaan ymmärrä. Mutta mielelläni sujuvasti luen, mitä muut kommentaattorit kirjoittavat.

Vaan, kun olen pyrkinyt pessimismiä välttelemään, vaikka se ammattini kautta voimakkaasti päälle pukkaakin ja vaikka usein olen tämän lajin sanastoa käyttänytkin, niin nyt on tunnustus annettava Kari Peitsamolle. Hän sitten varsinaisen voiton vie tässä masennuksen lajissa :). Vaan en tiijä, onko tuollaisella ääri... jotakin edes merkitystä, koska niin moni asia ei ole enää varsinaisesti sidoksissa oikeaan tai vasempaan. Ollaan jonkinlaisessa ympyrässä, jossa ei rajoja ole. Tai sitten on niin, että kun tarpeeksi menee vasempaan, niin tuleekin oikea vastaan tai sitten toisin päin.

Mutta varovainen on tänään pitänyt olla, että piloilta on välttynyt. Vaan tänäänpä ja ilman aprillia meille syntyi tämän kevään ensimmäinen vasikka. Se on nyt sitten sellainen ajankohta käsillä, että nukkumatin kanssa on tehtävä sopimus nukkuma-ajoista. Sitä saattaa meikäläinen vaikka keskellä yötä kommentoida, kun valvojaisia voi joutua pitämään. Vaan miten se olikaan sen valtio-omistuksen kanssa. Ainakin ohjausta on ja se määrää, että seuraavaksi korvamerkkiä pihdeillä pikkuvasikan korviin. Kurjaa, mutta totuttu on, kun muutakaan ei voi tai sanktiot iskee!

Kari Peitsamo 01.04.2016 20:32

Koitetaas nyt päästä kysymyksen ytimeen. Toki olisi kivaa, että valtio omistaisi vaikka mitä ja tuottaisi palveluja laajasti ja tasokkaasti. Olisi esim. hienoa, että ennen niin laaja ja toimiva postiverkko olisi säilynyt, syrjäseutuja myöden. Mutta mutta, on vain yksi mutta. Yhteiskunnan tuottamiin palveluihin ei enää ole varaa. Rahat ovat loppu. Tästä lienemme kaikki yhtä mieltä. Menemättä syihin ja syyllisiin, miksi näin on käynyt, lienemme yhtä mieltä myös, että fyrkkaa täytyy kehittää jostain lisää. Lainaa ei haluta ottaa (vaikka muut kyllä vielä ottaa, mutta me emme, koska joku jääräpää on päättänyt, että se ei sovi), joten ainoa keino jatkaa on myydä valtion omistuksia. Mitä siitä seuraa, on turha riidan aihe myös. Maailmanlopun meiningiltähän tuo vaikuttaa, mutta vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti enää ole.

Olenko ymmärtänyt oikein?

Kari Peitsamo 01.04.2016 21:04

Nokia-pomo Rajeev Suri tienasi viime vuonna 6,4 milj. €. Hänen palkkaansa emme kajoa. Pörssiyhtiöiden osinkoja jaetaan tänä vuonna 11 mrd. €. Puolella siitä olisivat Suomen talouden huolet ohi. Mutta noihinkaan emme kajoa. Olematta sarkastinen joudun toteamaan, että meidät on aivopesty kapitalismin välttämättömyyteen ja tuo välttämättömyys johtaa myös välttämättä ja väistämättä siihen, että valtion rooli talouden tekijänä ja toimijana kuihtuu ja kuolee vähitellen pois. Markkinat valtaavat ja määräävät lopulta kaiken. Mitään kolmatta tietä ei Suomella enää EU & eurokytköksiensä myötä ole eikä tule.

Olenko tämän ymmärtänyt oikein myös?

Kari Peitsamo 01.04.2016 22:12

Koska itse pääministeri Sipilä valmistelee valtionyhtiöiden omistuspohjaa koskevaa esitystä, sallittaneen lopuksi häneen liittyvä toivottavasti aivan harmiton pikku anekdootti.

Suksia en ole 40 vuoteen omistanut, joten perässähiitäjälle en siinä lajissa pärjäisi, mutta tänään kaivoin kevään kunniaksi ensimmäisen kerran fillarin kellarista. Poljin Helsingin Punavuoresta keskustaan ja pääpostin kohdalla vastaani käveli kohti rautatieasemaa Antti Kaikkonen ilmeisesti työviikkonsa eduskunnassa päätökseen saaneena. Huikkasin vauhdista: Sipilä on Kokoomuksen kätyri!", johon Antti hymyssä suin takaisin ilmeenkään värähtämättä: "Joo. Sen kanssa on oltava tarkkana!"

Hyvää viikonloppua kaikille!

Miika Kurtakko 02.04.2016 8:18

Unski blogistina on tietenkin oikeutettu esittämään kysymyksensä juuri niin kuin oikeaksi näkee, mutta blogin yleisen sallivuuden hengessä haluaisin itse kysyä toisin: mitä valtion pitää omistajaa? Ja käänteisesti, mitä valtion ei pidä omistaa?

Aivan ehdottomasti tärkeintä olisi, että valtio omistaisi rahanluontimekanismin. On sinällään irrerevanttia mikä se taho olisi (VM, keskuspankki, rahapaja tms.), mutta valtio ja valuutta kuuluvat yhteen. Tällä hetkellä rahan luominen on ulkoistettu liikepankeille. Itse asiassa käyttämämme raha on valtaosin liikepankkirahaa, jonka ovat luoneet tyhjästä Björn Wahlroos, Reijo Karhinen ja kumppanit. Meidän on tehtävä rahareformi joko euron puitteissa tai sen ulkopuolella. Tämä on aivan fundamentaali juttu. Kuten Rothschildin pankkiirisuvun perustaja Mayer Amschel Bauer sanoi aikoinaan: "Antakaa minulle oikeus kontrolloida rahan luontia, niin ei ole väliä kuka lait kirjoittaa."

Ehkä kysymystä voisi laventaa: mikä pitäisi olla julkisessa ja mikä yksityisessä omistuksessa? Ehkä paras kuulemani ohjenuora on tämä: julkinen infrastruktuuri, jonka päällä yksityiset markkinat. Pahinta mitä on olemassa on yksityinen monopoli.

Raimo Suihkonen 02.04.2016 9:36

Hyvä, Miika Kurtakko! Olet lähestymässä talousjärjestelmämme ydinkysymystä,

minkä päälle materialistinen hyvin- ja pahoinvointimme on rakennettu. Tärkein kysymys tällöin kuuluu: mitä on raha? Kaikki sitä seuraavat kysymykset saavat vastauksensä tästä.

Jo pari vuosikymmentä sitten valmentaessani yritysjohtoa ja opettaessani alan oppilaitoksissa pistin osallistujat pariksi päiväksi pohtimaan kysymystä ! Yleinen reaktio aluksi oli se, että kaikkihan tietävät ja ymmärtävät asian. Kuvaan tietenkin kuului jopa häiriköivä huutelu ja vaatimus siitä, että kerro meille heti ja tässä, miten me fyrkkaa saamme tehtyä!Olivat opiskelijat itsekin ällistyneitä ryhmätöitänsä purkaessa havaittuaan, miten monipuolisia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiselle tämän kysymyksen erittely toi! Havainnot voin kiteyttää seuraavaksi oivallukseksi:raha on paljon enemmän kuin pelkän uuden velkasaldon kirjaaminen liikepankkien kontolle!Tätähän EKP:n

talousnerot lähes yksinomaan tekevät. Ja Katainen kauppamatkustajana kaupittelee tätä"ilmaista rahaa",joka ei näytä edes kelpaavan ja/tai tuottavan toivottua tulosta.Se siitä ilmaisesta rahasta. Kuka nyt ilamaiseksi mitään haluaisi. Eikös se ole sitä pyramiidihuijausta!

Näyttää siltä, että nykyinen talousparadigma on jähmettynyt täysin tähän

dogmiin. Mielestäni se on seurausta siitä, että median välittämässä talousuutisoinnissa äänessä ovat nuo aina samat omaa mantraansa mutisevat

ekonomistigurut. Aivan liian vähän kuunnellaan yrittäjiä ja kansainvälisen liiketoiminnan johtajia, jotka voisivat kertoa, kuinka työllistetään ja tuotetaan kaupaksikäyviä palveluita/tuotteita kannattavasti.

Minunkin mielestäni syvin viisaus ja tyhmyyskin löytyy kansalaisten keskuudesta ja keskuudessa. Viisauden suhteen olen kovin luottavainen blogistiimme ja sen kommentaattoreihin.

Tehtävä on monimutkainen ja laaja, muuta ponnistelu palkitaan syntyvillä

kiteytyneillä oivalluksina.

Arvoisa agendan asettaja Unto ja kommentaattorikolleegani uudistan nyt

aihevalintaehdotukseni.

Mitä on Raha?

Kari Peitsamo 02.04.2016 10:13

Kun taloustiede irtoaa itsenäiseksi instituutiokseen, alkaa myös spekulointi käsitteellä raha. Tämä on sikäli vaarallista, että tällöin voidaan rahan käsite helposti myös erottaa demokratian, hyvinvoinnin ja tasa-arvon käsitteistä. Rahasta tulee itseisarvo, suure, jolla voi arvottaa ja mitata kaiken muun. Yhtä hyvin voitaisiin ottaa tarkasteluun käsite nälkä. Kuuluisa Tuntemattoman sotilaan ajatustenvaihto koskien yhtä silakkaa ja sotamiehen nälkää lienee kaikille tuttu. On helppo sitten todistaa, että sinulla ei voi olla nälkä, vaikka sinulla on. Yhtä helppo on kapitalistien (ja hairahtuneiden marxistien) todistaa, että raha on kaiken mitta, vaikka todellisuudessa se sitä ei ole, ja sitten alkaa kinata, kuka rahan omistaa (pankit lopulta tietenkin, koska se on pankin olemus). Siksi tuohon keskusteluun en lähde.

Ps. Tänään on tullut julki uutinen, jossa Antti Rinne paljastaa, että Sipilän porvarihallitusta valmisteltiin salaa jo ennen vaaleja. Kuten edellä jo sanoin, Sipilä siis oli Kokoomuksen kätyri.

Teemu Männynsalo 02.04.2016 13:25

Valtion omistamiseen saa lisää perspektiiviä siitä kun matkustaa alueella, jossa valtio omistaa paljon ja yksityinen kansalainen vähän. Aasiassa on vaihtelevasti jäljellä näitä valtioita, osa kasvaa ja menestyy taloudellisesti, ainakin osaksi, mutta lähtötaso on hyvin matala. Tämä valtionomistajuuskysymys saa osittaisen vastauksensa havainnoimalla sitä vastuuttomuutta, tehottomuutta ja apatiaa, mitä valtio-omisteisuus rakenteellisesti näissä maissa itseensä ja ympäristöönsä luo. Pelkät puhtaat ympäristöongelmat ja välinpitämättömyys yhteisestä ovat valtio-omisteisuuteen nojaavissa järjestelmissä paikan päältä katsottuna usein valtavia. EVA:n raportti on aivan maltillinen ja osaltaan jälleen valaisee Suomen puolittaisen markkinatalouden ja valtiokapitalismin ongelma-alueita.

Lepomäki normaalin markkinatalouden puolustajana ja vakavana & asiapohjaisena yhteiskunnallisena keskustelijana sopii hyvin ehdokkaaksi Kokoomuksen puheenjohtajataistoon. Päivän kiinnostava uutinen.

Lasse Reunanen 02.04.2016 14:41

Valtion omistuskysymyksissä valtiovarainministeri keskeisellä

paikalla valmisteltaessa uudelleenjärjestelyjä.

Päätökset hyväksyy hallituspuolueiden puheenjohtajat yhdessä.

Kokoomuksen puheenjohtajaksi ehdokkaaksi nyttemmin ilmoittautunut

nuori nainen, kansanedustaja Lepomäki - joka nousi eduskuntaan

ensimmäisen kerran pääministeri Kataisen siirryttyä EU:n töihin.

Puheenjohtaja Stubb ottanut ilmoituksen myönteisesti vastaan.

Arvatenkin tietonsa Lepomäki antanut Iltalehdelle jo eiliseksi,

aprillipäivään 1.4. - jollaisena hieman huumorin sävytteisenä

mahdollisuuttaan valituksi tuloaan voinee pitää.

Enempikin lienee täyte-ehdokkaan asetelma nykyisen puheenjohtajan

tueksi - ehkäisemään vakavampien ehdokkaiden julkisuusetua.

Lepomäen perustelu "pätevyydestään" valtiovarainministeriksi sekin

hieman ylikorostusta - kun ministerivalinnat aina ensisijaisesti

ovat poliittisia valintoja - jotka eduskuntapaikkojen perusteella

hallituspuolueiden yhteispäätöksin muodostetaan

(puolueet valintatilanteessa ratkaisee ministeriensä sopivuudet).

Pentti Kangasluoma 02.04.2016 15:39

Valtionomistus edyllyttää demokraattisia insitituutioita, siksi on käsitettävää että pohjoiset kansat ovat pystyneet luomaan järkeviä jakoja valtion omistamien ja yksityisten välillä.

Jatkuva pulma on, oikeisto ei näe valtion mukana oloa kansan makdollisuutena

parempaan elämään. Ne halutaan pilkkoa jotta tulee joillekin ansaintamahdollisuuksia. Toisella puolen valtion omistamien yritysten ammattiliitot joiden on mahdotonta ymmärtää ajoissa uudistusten tarve.

Eläkerahastojen sijoitustoimintaa pyörittäville on tärkeintä omalle porukalle luoda yleistä palkkatasoa paremmat edut. Omaa pankkitoimintaa,

siellä tapahtuu koko ajan palkkaliukumia. Rahaa kuin roskaa.

Laihduttaminen on vaarallista. Kelan Liisa Hyssälältä on lähtenyt 25 kg,

nyt hän nostamassa työttömät ja eläkeläiset vastakkain. Eläkeläiset saa niin monenlaisia tukia, lääkekorvauksiakin. Liisa ei käsitä perusasiaa,

työttömän rooli on usein väliaikainen. Eläkeläinen ei pysty muuttamaan asemaansa kuin lottovoitolla.

Stubb vai Lepomäki - vaikea sanoa kun ei tiedä kuka on Lepomäen kuiskaaja?

Olli Saarinen 02.04.2016 17:53

Periaatteessa omistajalla ei ole merkitystä jos yritykset toimivat aidossa ja reilussa kilpailutilanteessa. Tällöin markkinat ohjaavat toimintaa kysynnän ja tehokkuuden suuntaan. Aidossa kilpailutilanteessa voi omistaja olla valtiokin, mutta mieluummin sitten vaikka jonkun eläkerahaston tai "solidiumin" kautta. - Kun yritys on valtion suorassa omistuksessa, kuten Posti tai enemmistö Finnairista, yhtiöihin kohdistuu (ay-)poliittisia erityispaineita ja myös kiusaus markkinoiden rajaamiseen oman yhtiön eduksi on suuri. Jos yritys taas on löysässä narussa, niin silloin siitä uhkaa muodostua johtonsa ja muun henkilöstön hunajapurkki, mikä on myös yksityisten pörssiyhtiöiden vaarana.

Ehkä valtion tulisikin omistaa vain monopoleja ja jos kysymyksessä on luonnollinen monopoli, niin sellaisen valtion tulisikin omistaa. Monopolin toiminnot on syytä kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kilpailuttaa alihankkijoille ja operaattoreille.

Lähes jokaiseen vanhaan valtionyhtiöön pesiytyi henkilöstöä suosiva kulttuuri. En lainkaan epäile Risto Virrankosken todistusta miten valtionyhtiössä tehtiin töitä vakavissaan yhtiön ja yhteiseksi hyväksi. Helposti kuitenkin lipsutaan, kuten kävi Outokummussa ja Finnairissa, ottamaan henkilöstölle osingot päältä ennen tuloksen tulouttamista. Miten tämä tapahtuu vaikkapa Veikkauksessa en uskalla arvatakaan?

Tiedämme, että Suomen Pankissa oli maan parhaat henkilöstöedut, koska se oli itse "korkein oikeus" rahakysymyksissä ja ilmeisesti holvista löytyi myös virkistysrahaa. Tästä tullaankin rahan olemukseen mistä yllä on keskusteltu.

Raha ei ole niin yksikäsitteinen asia kuin voisi lompakkoon katsoen olettaa (matti). Oppineet puhuvat suppeasta rahasta, laveasta rahasta ja laajasta rahasta mutta oletan, että moni talouspolitiikan ongelma on syntynyt näiden rahakäsitteiden väärästä tulkinnasta. Meillä vakaan markan aikoina inflaatio ilmeni kiinteistöjen hintojen nousuna, mutta tilinpidossa tätä pidettiin arvonnousuna, ei inflaationa.

Raha on pohjimmiltaan luottoa ja sitä syntyy luottosuhteissa. Siksi on luonnollista, että nimenomaan pankit luovat rahaa. Kun jotkut ovat tämän havainneet on sitä pidetty ongelmana, mutta mikä tahansa luottolupaus luo maksukykyä mikä on luonteva osa taloutta kuten vaikka jos saan linnunpönttötilauksen luotettavalta torikauppiaalta saan tilausta vastaa lautaa ja murkinaa kaupasta. Keskuspankin tehtävänä on toimia viimekätisenä luotottajana missä tehtävässä se onnistuu, jos se ymmärtää talouden dynamiikan oikein. Tehtävä ei ole hallitusten puristuksessa helppo, kuten jatkuva kriisiytyminen osoittaa. - Talous ei ole kuitenkaan ensi sijassa rahataloutta vaan reaalitaloutta.

Muutoin olen sitä mieltä, että monen rahaksi kaipaama kulta on arvotonta. Kullalla on vain rajoitettu teollinen käyttötarve, muutoin se kuluu helyihin mutta vain murto-osaltaan, koska melkein kaikki kulta makaa passiivisena holvissa. Olen väärässä niin kauan kun muut ylläpitävät luottoaan aurinkojumalansa substanssiin mutta onneksi oma kulta lohduttaa.

Pekka Turunen 02.04.2016 20:03

Kuulun niihin, käsittääkseni enemmistöön, joiden mielestä markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä. Hyödymme siis talouden tehokkuudessa, kun annamme markkinoiden hoitaa taloudesta valtaosan. Toisaalta markkinoiden avoimuus ei ole itseisarvo sekään, vaan näitä asioita pohdittaessa on hyvä ottaa huomioon muitakin arvoja. Voimme hyvin luopua osasta talouden tehokkuutta esimerkiksi ns. strategisten arvojen suhteen. Yhteiskunnan toimivuutta voi ja pitää arvioida muutenkin kuin vain rahan kautta.

Mitä siis valtion pitää omistaa tai olla omistamatta, kysyi Miika Kurtakko. Se tässä on ydinkysymys. Ajan henki tuntuu haluavan vähentää julkista omistusta, jota meillä historiallisista syistä on kohtalaisen paljon avoimen talouden maaksi. En näe suuntausta vääränä, vaikka suinpäin yksityistämiseen ei kannata rynnätä. Julkisen sektorin ei kannata myydä yrityksiään hätäisesti nyt ja heti, vaan tarkoin harkiten oikeaan aikaan. Eikä kaikkea pidä myydä.

Omistukseen liittyy aina vinoutumien mahdollisuus, siis esimerkiksi johdon kohtuuttomat edut, niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Ne pitää toki hoitaa hallintokulttuuria kehittämällä, ja erityisesti julkisella puolella, jossa vastuu saattaa kadota. Tavoitteenahan yhteiskunnassa kun sentään yhä lienee kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus?

Pentti Kangasluoma 03.04.2016 12:48

Esa Lilja kirjoittaa hyvin Ylivieskan seurakunnasta ja ihmisistä nyt kun

puukirkosta tuli pääsiäiskokko. Toimittajan pitää ymmärtää mistä on kysymys.

Hemingway & Gellhor, Areena elokuva, 2012

Ernest Hemingwayn ja Martha Gellhorin, kahden sotakirjeenvaihtajan suhde.

Iskurepliikki:

-Oletko ystävä vai vihollinen?

-Ei sitä tiedä

-Kyllä se lopulta selviää.

Italialainen laulu, jonka Matha tunsi:

"Vaaleaksi mua sanotaan, en oo vaalea kuitenkaan. Tukkani on musta.

Hiilenmusta aivan tukkani on. Tyttöni kultatukka, älä jätä mua riutumaan"

Espanjan sisällissodassa he olivat, suhteen aikana Martha oli kaksi kuukautta talvisodan aikana Suomessa. Lumipukuiset miehet hiihtämässä

metsissä, kuvia Helsingin pommituksista.

1950-luvulta lähtien ovat suomalaiset upseerit toimineet korkeissa YK-tehtävissä. 45000 miestä, naista palvellut kriisinhallintatehtävissä.

Suomalaisissa mediataloissa on päteviä sotakirjenvaihtajia.

Mielenkiintoinen elokuva, ja sivutaan Kenelle kellot soivat, Espanjan

sisällissodasta Ernestin kirjoittamaa kirjaa. Asian vierestä, myönnän.

Kari Peitsamo 03.04.2016 14:00

Terveisiä keikalta Joensuusta. Ajelin Kuopion kautta kotiin (ihan vaan nauttiakseni savolaisista maisemista) ja huoltiksella näin lehti-ilmoituksen Paavo Väyrysen yleisötilaisuudesta Iisalmessa. En viitsinyt silti poiketa. Matkaa taittaessani mieleeni tuli liikenneministeri Merja Kyllösen ja grps-paikannusjärjestelmälobbari Jorma Ollilan muutama vuosi sitten lanseeraama viritelmä jostain ihme systeemistä, jossa kaikkiin autoihin pakollisina asennettavat härpäkkeet valvoisivat, missä kukin ajaa ja kuinka paljon, ja veroa paukkuisi sitten sen mukaan. Aiheeseen, valtion ohjaukseen siis, liittyen voi sanoa, että tuo hanke, mikä ei luojan kiitos onneksi koskaan toteutunut, sisälsi mielestäni kaikki kapitalismin ja sosialismin huonoimmat puolet. Molemmat osapuolet sietäisivät moisia viritelmiään hävetä - ja varmaan häpesivätkin sen jälkeen kun omakin pokka hankkeen läpi viemiseksi jossain vaiheessa petti.

Marita Salenius 03.04.2016 16:14

Tämä omistamisen käsittely on karannut välillä sinne ja tänne. Vai onko sittenkään karannut, sillä valtiommehan on kuitenkin paljon vartijana. Keskusteluhan lähti liikkeelle yhtiöiden omistamisesta ja mitä voi myydä ja mitä ei. Tämä onkin käyty suht kattavasti läpi. Mutta entä sitten tämä muu omistaminen - en nyt tarkoita pakkolunastettuja pellonpientareita tai maajussin elämän sääntelyä, vaikka tavallaan omistetuksi ja uudenlaiseksi maaorjaksi itsensä tunteekin.

Onko valtiolla sellaista omistamista, jota ei suoranaisesti voi myydä, tai ainakaan niin, että nettoa syntyisi. Tai voihan kulusäästöt olla nettoa, jos kuluista pääsee eroon. Tämän aiheen kanssa nykyinenkin hallitus painii- yksityistetäänkö vaiko ei. Sitten on vielä nämä henkiset alueet ynnä muut palveluun luokiteltavat.

Vaan tuota koulutuksen vesomista en ymmärrä. Vesominen vielä tapahtuu niin, että oksat jätetään, mutta runko heitetään kompostiin. Valtio omistaa oikeuden antaa tasapuolinen mahdollisuus opiskeluun korkeimmallakin tasolla perheen varallisuudesta riippumatta. Menikö lause hieman monimutkaiseksi, mutta siltä nyt tuntuu, että omistajan oikeutta käytetään.

Valtio ( niin, mikä on valtio; mekö veronmaksajat!)omistaa suoraan ja välillisestikin kultturi- ja urheilutoimintoja. Näilläkin alueilla mahdollistetaan ns. tavallisen pulliaisen osallistuminen rientoihin suht järjellisellä hinnalla. Toki on sitten eri asia, onko meikäläisellä periferiaihmisellä sitten mahdollisuutta saada lippuja siellä Helsingissä olevista yhteiskunnallisista kuttuuripyhätöistä. " Tulen perjantaina Helsinkiin, saisiko pari lippua esitykseen?" Valitettavasti loppuunmyyty, mutta voitte tulla jonottamaan ovelle, jos vaikka peruutuksia ilmenisi". Yleensä ei ilmene, tai sitten ne on jo joku paikallinen ehtinyt jonottamaan.

Jos pääkaupunkimme olisi keskemmällä maata, niin näiden kustantamiemme laitosten vaikutusalue ja saavutettavuus olisi suurempi ja käyttäjätasapuolisuus toteutuisi paremmin. Vaan, kun näin ei ole, niin oikeutetusti välillä miettii, että mitä kaikkea sitä veroeuroilla haluaisi yllä pitää ja ketä mikäkin rakennus ja palvelu hyödyttää.

No joo, tämä kulttuurikeskustelu onkin sitten ihan oman keskustelunsa paikka, mutta ainahan sitä miettii, että kuka saa ja kenelle mahdollistetaan.

Olli Saarinen 03.04.2016 16:43

Kari Peitsamolle voi todeta että Liikenneministeriö on kuin Helsingin Metrotoimisto: siellä hankkeet eivät kuole vaan toteutetaan sopivan aallonharjan huipulla. Paikannushanke on ensi sijassa totalitaarinen, jollaista tässäkin tapauksessa ajetaan liberaalin vihreän valon varjolla.

Pekka Turusen viittaus hallintokulttuuriin saa lisää valaistusta professori Yrjö "Summerhill" Engeströmin haastattelusta radiossa (Ykkösaamu). Engeström kuvasi uskottavasti, miten yliopistoista on tullut kollegiaalisen yhteisön sijaan johtajavetoisia muka itsenäisiä laitoksia, joissa vallanhaluiset aktivistit miehittävät ministeriön suojeluksessa johtopaikat ja toteuttavat ensi sijassa ministeriön tahtoa.

Saman todistuksen olen kuullut yhden pääosin valtionavuila toimineen tutkimuslaitoksen kehityksestä jo muutaman vuoden takaa. Vakavasti otettavat tutkijat pitivät johtajaa ministeriön tahdon nukkena joka ei puolustanut laitoksen tutkimusta mutta tuli kuorrutetuksi maksimiarvoilla palkkakonsultin kannustimiston joka attribuutilla.

Molemmat esimerkit liittyvät hallintomenettelyn kannalta valtioyhtiöiden ohjauksen ongelmaan: kuka on se ministeriön virkamies ja kenen neuvomana joka loppujen lopuksi määrittää kansakunnan edun? Tämä kysymys esitettiin hiljan kun ihmeteltiin miksi Energiavirasto sallii aiempaa korkeamman monopolituoton sähkönjakelussa tai miten sama virasto jakaa selektiivisiä miljoonaverohelpotuksia yrityksille Luxemburgin tapaan?

Näen, että julkisten yhteisöjen kohdalla riski klikkiytyvään yhteisten varojen jakoon on suurempi kuin verrannolinen riski yksityisellä puolella missä omistaja vahtii organisaatiota ja jos ei vahdi on siitä yksityisesti vastuussa. Hyvän hallintotavan kehysten rakentaminen ei takaa etteikö kompensaatio keskittyisi nimen omaan kehykseen itseensä. Siksi toistan kantani: palautetaan palkkaluokat ja pidetään virat kohtuullisen suojattuina konsulttien neuvoilta.

Jorma Selin 03.04.2016 17:17

Yritysten (lakisääteinen) tehtävä on kerätä ensisijaisesti voittoa, joten niiden vastuulle ei voida jättää kotimaisia tai kansainvälisiä avustustehtäviä. Näissä toiminnoissa avunantajan oma hyöty ei nimittäin voi olla ensisijaista.

Yksityisten yritysten ei myöskään pitäisi vastata valtioiden turvallisuuden tai perusinfrastruktuurin kannalta välttämättömistä ylläpitotehtävistä. Esimerkkejä näistä tehtävistä ovat teiden, junaratojen, lentokenttien ja tietoliikenneinfrastruktuurin ylläpito, terveydenhuolto sekä maanpuolustus.

"Yrityksiltä kerätyillä varoilla valtio tarjoaa rajojensa sisäpuolella asuville ihmisille tasokkaat julkiset palvelut. Julkisen sektorin tulee tuottaa kaikki kansantalouden ja turvallisuuden kannalta tärkeimmät yleishyödylliset palvelut itse. Yksityisen ja julkisen sektorin sekoittaminen näiden palveluiden tuottamisessa monimutkaistaa nykyistä talousjärjestelmää ja heikentää Suomen kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Yleishyödyllisten palveluiden lisäksi valtio ylläpitää yhteiskunnan vastuullisuutta. Toisin sanoen julkinen sektori vastaa yhteiskunnan arvokysymyksistä."

(Jorma Selin, Helsingin Sanomat, 2013)

Mauno Rissanen 03.04.2016 21:41

Kyllä valtio voisi niin haluttaessa myydä osuuksiaan sellaisista yrityksistä, jotka toimivat vain liiketaloudellisin perustein. Sen ei pitäisi myydä osuuksiaan yrityksistä, joissa on kyse maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta.

Ennen myymistä tulisi kuitenkin harkita perusteellisesti, mihin saadut rahat käytetään. Sillä hetkellä, kun tulee tieto myymisestä, syntyy parku huutavista tarpeista, joihin rahat tarvitaan heti. Maan talouden hoitamiselle kohti velan oton lakkaamista olisi ensin saatava selvät suuntaviivat.

Osuuksien myymisen ohella pitäisi miettiä, miten yrityksiä, varsinkin pienehköjä ja keskisuuria, saadaan pysymään Suomessa. Kansainvälinen raha kyllä iskee kiinni houkutteleviin kohteisiin, mutta ei ole mitään takeita siitä, missä ko. tuotteita tehdään muutaman vuoden päästä. Miten kuitenkaan voidaan tehdä rajoituksia ja esteitä vapaassa markkinataloudessa?

Ehkä se myyminen voitaisiin aloittaa Lapin-majojen myymisestä. Ei osuuksien myymisellä kuitenkaan liene kiirettä. Ne tuottavat koko ajan valtiolle jonkin verran. Tärkeätä on järjestää vastuullinen ammatillinen johtaminen ja se, että valtion omistajuutta ei käytetä polliittisten tavoitteiden tai henkilöstöetujen ajamiseen.

Kari Peitsamo 04.04.2016 8:24

Taas mennään off-topickissa paremman topickin puutteessa, mutta haluan hieman kommentoida Unskin aamun HS:n ansiokasta Kokoomus-pj.-kamppailukirjoitusta. Nainen, jonka nimeä en edes muista, ei tule saamaan kannatusta ja Harkimo, joka shöshöttää hyvin amatöörimäisesti omassa purjeveneessään, ei tule saamaan tosi paikan tullen juurikaan kannatusta. Molemmat ovat pelkkiä vastaantulijoita, kun Alexander Stubb avaa sanaisen arkkunsa. Sillä Stubb on oppinsa juuri Amerikasta ammentanut. Koulupoikamaisesta ulkokuorestaan huolimatta hän osaa tosipaikan tullen olla hyvinkin häikäilemätön ja raaka. Stubbia ei puheenjohtajan paikalta kukaan kesällä suista. Saatte nähdä.

Pentti Kangasluoma 04.04.2016 11:39

Kun keskusteltiin Portugalin veropakolaisista niin presidentti Sauli Niinistö tokaisi, muistini pohjalta: Olisinpa tiennyt niin olisin osannut

kiertää.

No hyvä, ettei meidän Sauli tiennyt että Kremlin Vladimir on saman aatteen miehiä. On parempi olla tietämätön.

Keskinäisten riipuvaisuuksien maailma, siksi tätä uutta aikaa on kutsuttu.

Näyttää olevan myös riippumattomuuksien maailma, toiset huseeraa veroparatiiseissa, toiset ei.

Jos öljyntuottajamaissa, tai metallien raaka-aineita omistavissa maissa olisi, vastaavissa olisi ohjattu saatuja tuloja kansan elintason parantamiseen niin ei olisi pakolaisaaltoja.

Olemme myyneet puuta ja siihen pohjautuvia tuotteita. Siitä saadut rahat

ovat mahdollistaneet elintasomme nousun, valtion kehittymisen. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, mikä hieno kehityksen tulos.

Sitä uhkaa enemmän uusoikeistolainen ideologia kuin ammattiliittojen vaatimukset. Stubb on enmmän sosiaalisen markkinatalouden kannalla

kuin tämä kilpaileva tehopakkaus oikealta. Nyt luulen näin.

Entinen naapurini kertoi: Sodassa jouduin vartioimaan venäläisiä sotavankeja metsätöissä. Oli juuri mustikka-aika, annoin nälkiintyneeiden

miesten syödä. Nukahdin kivääri sylissä puuta vasten.

Karjalainen sotavanki repi ylös: Politrukki, ehdin ylös, upseeri ei moittinut. Kiittelin vankia: Sinä hyvä politrukki, jos menet pois niin

tulee huonompi tilalle.

Jos Stubb lähtee niin onko uusi politrukki huonompi vai parempi? Ken tietäisi sen, arvaisi huomisen?

Mikko Pöntiö 04.04.2016 18:21

Onko valtio omistajana hyvä vai paha? Ei kumpaakaan. Se on huono!

Olli Saarinen 05.04.2016 11:44

Jorma Selin toistaa käsityksen, että yrityksen tehtävä on ensisijaisesti tuottaa voittoa. Plussalla pysymisen tarve ymmärretään usein tarkoitushakuisesti väärin. Lakiin asia lienee kirjattu siksi, että osakkaat voivat vedota pykälään jos johto on toiminut heidän etuaan vastaan.

Käytännön toimintaa ei voi suunnitella tasan nollatulokseen mukaan paitsi perinteisesti julkisella puolella, missä oli tapana vuoden lopulla käyttää kaikki määrärahat ettei jäänyt mitään yli. Tämä on ollut yleisesti tiedossa mutta sitä ei ole osattu paheksua vaikka kyse on yhteisten varojen tuhlaamisesta juuri kun ne on saatu nyhdetyksi veronmaksajilta. - Miinuksella taas ei voi pitkään olla joten pieneen plussaan on vähintään pyrittävä, jälkitilejä ei osakeyhtiö voi tulouttaa meijerien tavoin.

Kun esimerkiksi terveydenhoitoalan voittoja paheksutaan, ei samalla muisteta, että voitolle on saatettu päästä vaikka palvelu on tuotettu kuntaa edullisemmin.

Olen Selinin kanssa yhtä mieltä siitä, että on tehtäviä, jotka on hoidettava virkavastuulla. Kilpailulle sopivilla alueilla julkinen laitos tai julkisesti omistettu yritys harvoin pärjää ensiluokkaisesti. Keskinäisesti omistettu osuuskunta tai vastaava yhteisö voi toimia taloudellisesti, mutta ainoastaan, jos sillä on yksityinen kirittäjä.

Kari Peitsamo ei suostu muistamaan Elina Lepomäen nimeä. Olisi syytä, sillä Lepomäki on harvinaisen fiksu ja talouskysymyksissä pätevä kansanedustaja. Molemmilla kokoomuksen ehdokkailla tuntuu olevan kuitenkin sosiaalipoliitiikan puolella tarvetta sisäistyneen empatian personal trainingiin ettei ainakaan kuullostaisi niin kovalta tai pinnalliselta.

Luetuimmat

  1. 1

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  2. 2

    Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

  3. 3

    Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

  4. 4

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  5. 5

    Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

  6. 6

    Ylen päätoimittaja Jääskeläinen unohti, että hänen lafkastaan tuli hallituksen äänitorvi jo vuosi sitten

  7. 7

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  8. 8

    Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

  9. 9

    Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

  10. 10

    Espoolaisvaltuutettu Kurt Byman haki muistitikkua suljetusta vahtimestarin kopista – ”Tässä ei ole tapahtunut murtoa”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  2. 2

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  3. 3

    Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

  4. 4

    Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

  5. 5

    Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

  6. 6

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  7. 7

    Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

  8. 8

    Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

  9. 9

    Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

  10. 10

    Lewis Hamilton vinoili Nico Rosbergin lopettamisesta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  2. 2

    Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

  3. 3

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  4. 4

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  5. 5

    Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

  6. 6

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  7. 7

    Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

  8. 8

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  9. 9

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  10. 10

    Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

  11. Näytä lisää