Perässähiihtäjä

Miten käy ay-liikkeen?

Kiitos viime ääriryhmä -keskusteluun osallistuneille. Tämän viikon aiheen poimin sähköpostistani, jonne oli tänään tullut Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn kannanotto. Jyty on pienehkö 55 000 jäsenen ammattiliitto, jonka keskusjärjestö on STTK.  Jytyllä on kuitenkin ollut tärkeä rooli ns. Uuden Keskusjärjestön (UK) valmistelussa, koska Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki veti uuden keskusjärjestön strategian valmistelutyötä.

Tänään keskiviikkona tekemässään päätöksessä Jyty päätti vetäytyä UK-hankkeesta. STTK:n isoista liitoista Tehy ja Pardia ovat vetäytyneet  jo aikaisemmin.

Jytyn päätös kertoo paljon SAK:n ja STTK:n yhdistämisprojektin nykyisestä tilasta. UK-projekti on jo mennyt nurin, vaikka muodollisesti hanketta pidetään vielä hengissä toukokuun loppuun asti. Liittojen on viimeistään silloin otettava kantaa, aikovatko ne olla mukana siinä vai eivät.

Mukana olleet liitot kokoontuvat arvioimaan tilannetta 1. kesäkuuta, jolloin päätetään, jatketaanko keskusjärjestön rakennustyötä vai ei. UK-hankkeeseen voi tutustua tämän linkin takaa.

Ajankohta on hyvin mielenkiintoinen. Samana päivänä arvioidaan  hallituksen ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen toteutumista, sillä SAK:n, STTK:n ja Akavan liittojen sekä niiden työnantajapuolten neuvottelut sopimuksen soveltamisesta pitää päättyä siihen mennessä.

SAK:n edustajakokous alkaa puolestaan 6. kesäkuuta Tampereella. SAK joutuu tuossa kokouksessa todennäköisesti tekemään päätöksiä myös omasta tulevaisuudestaan. Jos UK-hanke olisi mennyt eteenpäin toivotulla tavalla, edustajakokous olisi tehnyt SAK:n ja STTK:n yhdistymistä tukevia päätöksiä mm. muuttaa sääntöjään.

Nyt näyttää siltä, ettei UK:sta tule sellaista jättikeskusjärjestöä, jota vielä muutama kuukausi sitten toivottiin. Voi hyvinkin olla, että SAK päättää jatkaa seuraavat viisi vuotta entiseen tapaansa. Puheenjohtaja vaihtunee, sillä 63-vuotias Lauri Lyly voi halutessaan jäädä eläkkeelle ja eläkkeelle Lyly taitaa nyt haluta.

Kuka muuten olisi sopiva seuraaja? Löytyykö kommentaattoreiltamme ehdokkaita?

Toinen vaihtoehto on, että UK-hankkeen kariutuminen johtaa ammattiliittokentän uusjakoon. Millainen se voisi olla?

Yksi kuulemani veikkaus on toimihenkilökeskusjärjestö STTK joutuu vaikeuksiin. Osa sen liitoista vilkuilee SAK:n ja osa Akavan suuntaan.

Jytyn liittohallitus korosti tänään, että se on tyytyväinen  STTK:n toimintaan.

”STTK on uudistava, niin sanotusti askelta aikaansa edellä kulkeva, vahvasti naisvaltaisia aloja ja myös julkista sektoria edustavia liittoja kokoava voima, jolta ei myöskään puutu uskallusta ja ennakkoluulottomuutta vastata ympäröivän maailman muutoksiin.”

”Olemme omalta osaltamme valmiit työskentelemään STTK:n kehittämiseksi niin, että sen toimintakulttuuri ja –tavat kehittyvät vielä nykyistäkin vahvemmin suuntaan, jotka edistävät palkansaajien työelämän ja -hyvinvoinnin tavoitteita – mm. tasa-arvon näkökulmasta. Ja toimintatapojen muutos lähtee liitoista, jotka muodostavat keskusjärjestön”, puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoi.

Miten tätä lausuntoa pitäisi tulkita?

Tässä on kysymys isosta asiasta. Edellisen kerran palkansaajapuolen keskusjärjestöjen lukumäärä väheni 25 vuotta sitten, jolloin toimihenkilö- ja virkamiesjärjestö TVK joutui taloussotkujen takia lopettamaan toimintansa ja pääosa sen liitoista siirtyi STTK:n helmoihin.

Käykö nyt niin, että UK-hankkeen seurauksena STTK  kutistuu kääpiöksi? Vai jatkuuko kaikki keskusjärjestöpuolella entiseen tapaansa kolmen kesken seuraavat 25 vuotta? Siksi asetan Päivän Hyvän Kysymyksen näin: Miten käy ay-liikkeen?

Toivon puheenvuoroja sekä ammattiyhdistysliikkeen sisältä että sen ulkopuolelta. Tätä asiaa pohtien käymme kohti työväen suurta juhlapäivää Vappua, joka sattuu tänä vuonna sunnuntaipäiväksi.

Päivän siteeraus:

Verkkouutiset-lehti kertoo, että kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja-järjestö on nimennyt Suomen jo seitsemännen kerran peräkkäin lehdistövapauden ykkösmaaksi. Komeaa, hienoa Suomi! Hyvään uutiseen voi tutustua tämän linkin takaa.

57 vastausta artikkeliin "Miten käy ay-liikkeen?"

Seppo Mantere 20.04.2016 19:38

Hallitus on niin reipasotteinen ja idearikas, että ammattiliitot ovat "kalmankalpeina" paniikkireaktioiden vallassa. Niistä jää kuva, että ne puolustavat suur´työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttämien säilymistä.

Sehän ei voi olla niiden todellinen agenda, mutta vastareaktiot kaikkeen mitä ministerit esittävät edes tutkittaviksi, luo em. kuvan.

Näin jos mennään, niin ay-liikkeen käy huonosti. Sillä rintamalla ei tällä hetkellä paista aurinko edes hetkittäin. Kaikki menee päin prinkkalaa.

Tommi Immonen 20.04.2016 19:39

Hallituksen raju politiikka tuntuu tällä hetkellä toimivan ay-liikkeen eduksi. Oma järjestö ainakin on saanut runsaasti uusia jäseniä, ja jatkuvat uhkakuvat osoittavat turvan tarpeen. Raivo-oikeiston haave Thatcheriläisestä ay-liikkeen tuhosta ei toteutune nytkään, hallituksen tuho tuntuu jälleen, Bernerin tällä kertaa sooloilua, olevan todennäköisempää.

Toisaalta ääriänkyröinti tiettyjen kolmikirjaimisten tahojen toimesta on myös saanut tuomion. Ay-liikkeen lienee tarpeellista osoittaa kykyään muutosvoimana. Yhtä usein kuin ammattiliitot ovat kuitenkin työnantajat järkevien muutosten esteenä. Esim. sairauslomista todistetusti paras ja edullisin ratkaisu kaikille olisi poissaolo omalla ilmoituksella.

Parasta olisi, jos työnantajatkin ymmärtäisivät, että ay-aktiivienkin selkeä tavoite on sujuva työ ja menestyvät yritykset. Kummatkin haluavat työn sujuvuutta ja tuottavuutta. Tuottavuutta, joka ei siis tarkoita mekaanisia työtunteja varsinkaan modernissa tietotyössä. Myös olisi syytä muistaa, että rivijäsenet ovat poikkeuksetta paljon radikaalimpia kuin keskustelevat, järkevät ay-johtajat. Keiden kanssa työnantajat oikeasti haluavat keskustella? Sanelupolitiikan aika työpaikoilla on ollut ohi jo 50 vuotta, eikä paluuta patruuna-aikoihin ole tai tule.

Ilkka Korkalainen 20.04.2016 19:57

Ay-liike on demarien hallituskausina päässyt Suomessa liian merkittävään valta-asemaan. Tätä valta-asemaa on pönkitetty kaiken kattavalla kolmikannalla joka on myös lisännyt ay-liikkeen valtaa usein asioissa jotka eivät mitenkään kuulu ay-liikkeen perinteiseen rooliin yhteiskunnassa. Maailman globalisaatio on laittanut monia asioita uusiksi ja myös ay-liikkeen asema ei ole enää entisensä vaikka sitä yritetään puolustaa kaikin keinoin. On pelkästään hyvä asia ja yhteiskunnan etu että ay-liikkeen valta murenee ja sen organisaatiot vaihtuvat. Kaikkea muutosta vastaan haraavaa ay-liikettä ei tarvita entisessä muodossaan. Jos kaikkiin ehdotuksiin tulee ensimmäiseksi "ei" niin silloin luulisi jo ay-liikkeen johdon ja jäsenistön huomaavan kuinka taantumuksellinen järjestö ay-liike on.

Pertti Rinne 20.04.2016 20:24

Minusta pikemminkin SAK on kriisissä. Kuluneet 10 kuukautta ovat osoittaneet, ettei SAK kykene sopimaan yhtään mistään asiasta muiden työmarkkinaosapuolten kanssa, kun kaikkein politisoituneimmat liitot, mm. metalli, PAM ja etenkin AKT estävät Lylyltä neuvotteluvaltuudet ja jos ne myöntävätkin, niin kieltävät sopimasta mistään. Ja jos joku sopimus vihdoin syntyy, niin nämä asettavat omia lisäehtojaan ja jopa ilmoittavat ennakkoon, etteivät lähde mukaan oli sopimus mikä hyvänsä.

Minusta tuntuu, että Akava, STTK ja ehkä SAK:n liittojen enemmistökin ovat kypsyneet tällaiseen poliittisväruitteiseen "etujen ajamiseen", jossa kyse ei ole muusta kuin näiden liittopomojen oman imagon nostattamisesta kuuluttamalla, että he ajavat "omien" jäsentensä etuja.

Konsensus on kuollut. Syypää on ay-toiminnan puoluepolitisoituneisuus, josta osa liitoista on kasvanut irti, mutta osa ei.

Tästä syystä SAK on kriisissä eivätkä TEHY, Pardia ja JYTY halua sellaiseen soppaan liittyä.

STTK:ssa ei minusta ole mitään vikaa. Siellä on asiat kunnossa.

Veikko Anttila 20.04.2016 20:57

Kesäkuun alkuun on nyt satsattu niin paljon paineita joka suunnnalta, että jonkin tahon hermo pettää ja pahiten frustroitunut osapuoli hajoaa. Epäilen sen olevan SAK tilanteessa, jossa joudutaan toteamaan, ettei Sipilän yhteiskuntasopimusta synny. Olen sitä mieltä, että STTK selviää joustavuudella, mutta voi kyllä jotakin menettää. Odotettavissa on lakkosyksy. Martin Saarikangas puhui viisaita tänä aamuna MTV:ssä. Kreikan tie on meidän tiemme; vaikuttaa väistämättömältä. Totta kai Saarikangas yritti vielä valaa optimismia ja vedota osapuoliin.

Seppo Laine 20.04.2016 21:42

Ei ay-liike katoa. Kaikissa länsimaissa on jonkinlainen ay-liike. Suomessa sen merkitys on vain poikkeuksellisen suuri. Ay-liike väistämättä hidastaa talouden muutosta, riippumatta siitä, mitkä ovat sen periaatteessa hyvät tavoitteet. Valtion ja yhteiskunnan pitäisi pitää huolta siitä, että talouden muutoksissa inhimilliset tekijät tulevat huomioon otetuksi. Ei siinä ay-liikettä tarvita.

Maailmalla ei ole esimerkkejä siitä, että ay-liikkeen merkitys olisi kasvamassa niin, että se johtaisi parempaan työelämää. Tulevat mallit turvata työntekijöiden etuja nousevat joltain muulta pohjalta. Historiaa ei voi monista.

Heikki Aalto 20.04.2016 22:07

Toimittaja Hämäläinen kysyy: Miten puheenjohtaja Maija Pihlajamäen lausuntoa pitäisi tulkita?

Kun luin, mitä Pihjlajamäki sanoo, EI MUKAAN alkaa kuulostaa itsestäänselvältä. Hän korostaa järjestönsä naisvaltaisuutta, uskallusta muuttua ja kykyä edistää tasa-arvoa. Jos noita tavoitteita peilaa SAK:oon: naisvaltainen? uskaltaa muuttua? edistää tasa-arvoa? SAK taisi antaa jo selkänojan perusteluille.

Miika Lauriala 20.04.2016 22:25

STTK:n Antti Palola on jo pitkään esiintynyt edukseen puhumalla työelämän murroksesta, matalapalkka-alojen ja prekariaatin oikeuksista ja ay-liikkeen uudistumistarpeista. Siksi on yllättävää, että juuri STTK:n liitot irtosivat ensimmäisinä UK:sta, joka suurliittona olisi aidosti voinut puolustaa työväestön heikointa kolmannesta eli noin 800.000 pätkä-, osa-aika, TTT, nollatunti ym. työntekijää.

Jälkimmäisistä valtaosa on nuoria suomalaisia, joiden toivoisi saavan rakentaa tulevaisuuttaan suunnilleen samoin ehdoin kuin asemansa työelämässä vakiinnuttaneen, etujaan raivoisasti puolustavan ay-aktiiviväen. Jostain syystä nuorten tulevaisuus ei työmarkkinajärjestöjä kiinnosta ja siksi toivon nuorten heräävän ja valtaavan sekä ay-liikkeen että työnantajajärjestöt.

Nykyisellä johdolla ei työmarkkinoita uudisteta, vaikka työmarkkinatilanne ja -kulttuuri sitä edellyttäisi.

Aloittaa voisi TES-remontista, osa-aikatyön lisäämisestä, paikallisesta (luottamukseen ja TES:iin pohjautuvasta) sopimisesta, palkan ja perustulon yhteensovittamisesta jne. Kun työtä ei riitä kaikille, tulee sitä jakaa nykyistä useammille.

Myös työministeri ansaitsee kaiken tuen uudistuksilleen sen sijaan että hänen ideoitaan jatkuvasti kampitetaan.

Seppo Mantere 20.04.2016 22:42

"Siksi on yllättävää, että juuri STTK:n liitot irtosivat ensimmäisinä UK:sta,"

kirjoitti Miika Lauriala. Ne irtosivat, koska vierastavat SAK-liittojen poliittisuuta ja politiikan tekoa, jolla tähdätään SDP´n tukena hallituksen kaatoon aina, jos ja kun SDP ei ole hallituksessa.

Pentti Kangasluoma 20.04.2016 23:00

Ay-liike on sokea, korkea järjestäytymisaste, on vaurautta, ei käydä yt-neuvotteluja. Hallitus on kerännyt rohkeutta, Bernerin esikunta on haistanut pelon, siksi nyt liikennekaarioperaatio.

Yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähenee, mutta minne eri liittojen jäsenet menisivät kun työpaikat sulaa alta? Eroaminen liitosta, mutta sehän olisi hyppy epävarmuuden mereen.

Eikö ole niin että olemme velkaa runsas 60 prossaa, bkt. Kreikan luku on

180. Kuinka voisimme olla Kreikan tiellä?

Jos olet postissa, rautatieyhtiössä töissä niin ehdotetaan kustannussäästöjä, eli heikennyksiä työehtoihin. Tavallisesti päivittäin työtä tekevät tietävät keinot millä lisäsäästöihin päästäisiin. Mitä se auttaa kun on päätetty pilkkoa yritys, ulkomaisia toimijoita varten?

Pekka Turunen 20.04.2016 23:29

Ay-liikkeellä on, kuten tavataan sanoa, komea historia. Siksi onkin sääli, että se on nyt jumittunut tarpeellisten uudistusten jarruttajaksi. Ilman mitään omaa visiota muuttuneissa olosuhteissa se keskittyy vain puolustamaan saavutettuja etuja.

Tämä koskee ay-liikettä kokonaisuutena. Tällaisena se näyttäytyy, vaikka siinäkin onneksi parhaat voimat näkevät paremmin. Miika Lauriala jo maintsikin Antti Palolan. Jopa SAK:ssa on rakentavia voimia, mutta he jäävät äänekkään räyhäporukan varjoon. AKT on Suomen talouden kannalta avainasemassa, ja tätä asemaansa se käyttää häikäilemättä hyväkseen. Suorastaan ihmettelen, etteivät muut liitot, ilmeisesti vääränlaisen solidaarisuuden nimissä, selvemmin irrottaudu AKT:n ahneesta, lyhytnäköisestä ja riidanhaluisesta linjasta.

Ei siis ole mikään ihme, että moni STTK:lainen liitto ei halua uuteen keskusjärjestöön moisen joukkion kanssa. Eivät kaikki työntekijät halua politikoida yksioikoisesti. Eivät kaikki halua riidellä Suomea turmioon. Lauri Lyly ei ole hölmö, mutta minkäs hän liitoilleen mahtaa. Toivottavasti seuraaja(kin) kuuluu rakentajiin, ei repijiin.

Mikä on siis ay-liikkeen tulevaisuus? Hyvä, toivon, vastuullisena työntekijän puolustajana, joka osaa kuitenkin nähdä muuttuvan maailman realiteetit ja sovittaa toimintansa sovinnonhakuisesti tähän päivään.

antti liikkanen 20.04.2016 23:47

Kun AY-liikkeessa on mukana sellaisia elementtejä kuin AKAVA ja SAK, on selvää, että liike tarvitsee osaavia, karismaattisia ja kunnioitettuja johtajia, koska yhteinäisyyttä se ei näillä näkymin tule saavuttamaan.

Kuka sellainen nyt olisi tarjolla?

Olin tilaisuudessa, jossa yksi työväenliikkeen kokenut konkarimies moitiskeli hampurilaisketjua työväenkaupan valikoimassa ja toinen vassarien kansanedustajien aikapulaa, kun eivät enää ehdi osallistua toimintaan, johon juuri olivat tulleet vaaleilla valituiksi.

Jos AY-liike on vasemmistolainen ja sen yksi vahvimmista korteista reilusti ja kärkevästi porvarillinen, ei ole vaaraa, että puurot ja vellit menevät sekaisin enemmän kuin ne jo ovat.

Maassa ja vähän maailmassakin vallitsee sellainen meininki, jossa etua ei enää tarvitse valvoa, kun sitä enää ole. Sitä ei ole, koska se on otettu pois. Tai annettu.

Kuka uudeksi SAK:n johtajaksi?

No ei ainakaan Fjäder.

Hiljattain seurasin muutaman viikon vähän tarkemmin Journalisti-lehteä ja huomasin, että siinä se vasta pulma onkin: kuka vahtii ja vaatii etua, joka vietiin toimittajaihmisiltä pois jo aikapäiviä.

Itse ole lääkäriliiton jäsen. Liitto oli 1970-luvulla poliittisesti aika kirjava ja olin itsekin mukana sen elimissä aikani, mutta en enää (en tullut valituksi, koska olen sosialisti).

Sen lääkäriliiton ja Rinteen Antin CV:n seuraamisen perusteella kiteytän vastaukseni:

AY-liikkeen edunvalvojana käy köpelösti ja vaatii melkoisen uusheräämisen duunareilta, että siitä suosta noustaan (tarkoitan siis työväenliikkeen AY-liikettä).

Kysymys vastattavaksi jää edelleen: kuka johtaa tämän marssin, jossa Punaisen meren vesien on väistyttävä ja jossa erämaavaelluksen johtaja ei itse pääse koskaan luvattuun maahan?

Mooseksen kirjat on hyvin kirjoitettua historiaa, mutta myös ennustusta siitä, mikä on nyt meneillään.

Pentti Miettinen 21.04.2016 4:24

Nykyinen hallituksen kokoonpano on ammattiyhdistysliikkeen pelastus.

Suunnitellun suurliiton tarkoitusta en ole alunperinkään ymmärtänyt ja arvasin heti asiasta ensi kerran kuultuani, että siitä ei tule mitään.

Eikä paljon puhuttua suurliittoa edes tarvita, kun entiset liitot hoitavat asiat aivan riittävän hyvin.

Ja kun siirrytään paikallisiin sopimuksiin, niin useimmilla työpaikoilla riittäisi vieläkin kapea-alaisemmat ammattiliitot.

Terveydenhoito on toki Suomen oloissa poikkeus, kun pienilläkin työpaikoilla väkeä kuuluu ainakin neljään eri ammattiliittoon ja jos työntekijöitä olisi enemmän kuin 4, niin ammattiliittojakin olisi enemmän kuin neljä.

Siinäpä sitten sovitaan työehdoista, kun jokaisella neljällä työntekijällä on oma ammattiliiton tukihenkilö neuvottelemassa varsinaisen työntekijän lisäksi.

Ammattiliittoja todellakin tarvitaan, kun neuvotellaan paikallistasolla. Paikallistason neuvottelu ei käynnisty ennenkuin koko iso revohka on paikalla.

TV-keskustelussa nähtiin, miten esim. Harkimo kertoi, että koko henkilökunta heillä on aina paikalla sopimassa asioista. Mutta heti perään hän keskeytti Li Anderssonin puheenvuoron vaatien "keksimään jotain uutta, kun hän itse on kuullut tuon mielipiteen jo eduskunnassa" !! Me muut emme ole olleet eduskunnassa kuulemassa Lin mielipidettä ja olisimme mielellämme kuulleet sen ilman Harkimon höperehtimistä.

Mutta voin kuvitella Harkimon työmaakokouksen kulkua, kun korjaamattomiin epäkohtiin ei saa enää palata, vaikka kaikki tarvittavat toiminnan korjaukset ovat edelleen tekemättä.

Harkimo on pyrkimässä puolueensa puheenjohtajaksi !!!

Ammattiyhdistysliikkeen tarpeellisuus tuli taas todistetuksi.

Juha Kaistinen 21.04.2016 7:23

Maailma on todella muuttunut!

Kun aloitin työuraani lyhyen opiskeluni jälkeen 1966 se oli työelämässä kokonaan toinen.

Ammatillinen järjestäytyminen oli omalla työpaikallani 100%.

Suurin muutos tähän päivään oli se, että jäsenmaksut kerättiin työpaikoilla.

Keräyspäivä oli palkkapäivä ja voi sitä palautteen määrää minkä kerääjät saivat kuulla. Palaute sanaa ei silloin oltu vielä keksittykään se oli suoraa vinoilua ja liiton moittimista. Kiitostakin toki tuli jo varsinkin kaikilta sodat ja muut ay-liikkeenkin vastoinkäymiset kokeneilta.

Sopimukset olivat liittokohtaisia ja usein niissä ylitettiin keskusjärjestöken esitykset.

Eräs iäkkäämpi aktiivi kertoi henkilöstä, joka ei millään halunnut liittyä liittoon. Hän oli tavallista uskovaisempi ja perusteli kantaansa, että hän ei voi liittyä liittoon, jonka säännöissä lukee: "Ei ole muuta valtaa kuin kansa kaikkivaltias".

Hän sanoi antaneensa liiton säännöt luettavaksija todettuaan, ettei sellaista lausetta säännöistä löytynyt hänkin liittyi liittoon ja hoiti maksunsa aina ajallaan.

Pelottelu paluusta takaisin työpaikalla kerättäviin jäsenmaksuihin muuttaisi varmaan ay-liikettä, mutta voisi samalla vahvistaa sen sitovuutta jäsenistön keskuudessa?

Hyvin nopeasti näistä vuosista siirryttiin perimään jäsenmaksut suoraan palkasta. Liinamaa, Hetemäki ja suurien ikäluokkien tulo politiikkaan mahdollistivat perustan ja mahdollistivat ay-liikkeen ja yhteiskunnallisen kehityksen kasvun vuosikymmenet aina suureen lamaan 1980 luvulle asti.

Tästä kaikesta hyötyneet ovat jotenkin jo osansa saaneet ja haluavat vielä jotain kautta lisää?

Mammuttikeskusjärjestökö tähän olisi vastaus?

Enpä oikein usko.

Jako menee kuitenkin ainakin kahteen. Avoimeen ja julkiseen. Muutenkin työsuhteet poikkeavat ratkaisevan paljon toisistaan. En ymmärrä mitä yhteistä on työsuhteella kaupan kassalla ja kunnan tai valtion työsuhteella, viranhaltijoista nyt puhumattakaan?

Suurin jakaja on kuitenkin mielestäni, että puoluepolitiikka sotkee liikaa työelämää.

Markkinoilla toimivilla yrityksillä on aina ollut hyvät ja toimivat suhteet työpaikoilla palkkaa maksavan ja ansaitsevan välillä.

Molemmille osapuolille on tärkeää, että työt sujuvat kuten on sovittu.

Tämä tavoite leikkaa koko toiminnan läpi.

Kun tähän yhtälöön päästetään puoluepukarit sotkemaan joudutaan tilanteeseen, joka ei palvele ketään.

Esimerkeissä löytyy!

Miika Kurtakko 21.04.2016 9:18

Aloitetaan lyhyellä katsauksella työn historiaan. Palkkatyön historia alkaa orjuudesta:vapaat miehet juttelivat mukavia viinipikarin ääressä ja omistivat pellot, joilla orjat raatoivat. Maaorjuus vaihtui kirkon vaatimuksesta ja teollistumisesta johtuen palkkatyöhön kapitalistien tehtaisiin. Sosialistinen eetos loi ammatti- ja työväenyhdistykset kapitalistien vastavoimaksi. Tällä tiellä ollaan edelleen, mutta kuinka kauan?

Ammattiyhdistysliike on kapitalismin ja rahatalouden sivutuote. Ilman palkkatyötä ei ole ay-liikettäkään. Katoaako palkkatyö? Uskon näin - olemme teknisesti hyvin lähellä läpimurtoa monilla aloilla, jotka siirtävät hallinnollista, suorittavaa, valmistavaa ja jopa hoitotyötä historiaan. Palkansaajien myötä katoavat myös kuluttajat eli kapitalismikin nykymuodossaan tulee katoamaan.

Tulevaisuutemme on Star Trek-tyyppisessä yhteiskunnassa, jossa asioita ajatellaan koko ihmiskunnan kokonaisedun kannalta. Siihen eivät mahdu ahneet kapitalistit tai kapean ihmisryhmän etua ajavat etujärjestöt. Iloitkaa kapitalismin dinosauruksista, kun ne ovat vielä keskuudessamme.

Veli-Pekka Silvan 21.04.2016 9:31

Koko suurhanke oli epärealistinen, miten yhdistää toisiinsa julkisen sektorin liitot ja ns. suorittava taso.

Suurin osa STTK:n liitoista on juuri liittoja joiden jäsenet ovat julkkishallinnossa ja usein (vastoin totuttua väitettä) ovat oikeistolaisia mm virkamiesten kirkas enemmistö on kepulaisia, koska iso osa Suomea on ns. kepulandiaa.

Paljastavaa oli STTK:n liittojen höpinä "liiasta poliittisuudesta", miten muutenkaan voidaan asioita ajaa ellei puolueiden kautta.

MTK:lla on kepunsa, yrittäjillä useampi puolue taskussaan (Kokoomus, RKP, Kd, kepu) ja osa Vihreistäkin on yrittäjien takataskussa. EK ja kauppakamarinulikat jyräävät Kokoomuksessa, Folktinget RKP:ssa, Luontoliitto Vihreissä jne.....

Kaikki puolueet ovat tekemisissä järjestöjen kanssa.

Suomessa on vain kaksi puoluetta jotka ajavat peruspalkansaajien asiaa: SDP ja VL.

Sipilän hallitus pelasti AY-liikkeen palkansaajavihamielisyydellään.

Tärkeintä olisi saada aikaan iso teollisuusliitto,

STTK on tulevaisuudessa vaikeuksissa senkin takia että julkista sektoria yksityistetään mm terveydenhoito ja vielä suurempi seikka on se, että julkista sektoria on edelleen leikattava. Esim. julkista hallintoa ei ole vieläkään alettu purkamaan.

Lisäksi STTK:n oikeistolaisimmat liitot lähtevät Akavaan, poliisit lähtivät jo!

Digitaalisuus ja netti tullee tekemään monista virkamiehistä tarpeettomia.

Oma veikkaus on että Tehy siirtyy jossain vaiheessa Akavaan, sen jäsenistö on lähinnä Kokoomuksen väkeä.

Toki SAK:n on uudistuttava, AKT on saatava kuriin, se pilaa yliherkkyydellään SAK:n mainetta.

Ja sen lisäksi pitäisi päästä "neuvostojen vallasta" eli tuosta vanhanaikaisesta tavasta toimia. Notkeutta tarvitaan varsinkin media- ja julkisuuspelissä.

Kaikki keskusliitot tarvitsevat karismaattiset johtajat, pitää osata esiintyä ja olla mediaseksikäskin. Esim. Lyly on kuin pelästynyt peura ajovaloissa. Fjäder on taas suomenruotsalainen nirppanokka, Palola taas nobody.

Luulen että joidenkin Akavalaisten liittojen rooli kasvaa jatkossa, siellä on liittoja jotka voivat laittaa maan polvilleen mm. lääkärit, opettajat, poliisit.

Itsen en usko että ns. prekariaatti on kiinnostunut liitoista, moni heistä identifioi itsensä oikeistoon ja uusliberaaleihin, esim. starp-upeissa työssä olevat eivät liitoista välitä.

AY-liikkeen ainoa tehtävä on ajaa jäsenistönsä etua, näin tekee myös MTK, ei sekään aja muiden kuin jäsentensä etua! Liitojen tehtävä ei ole pelastaa koko maailmaa!

Uskon että keskusliitot eriytyvät entistä enemmän, paine on jatkossakin suuri julkisen sektorin karsimiseen ja tämä iskee juuri STTK:n liittoihin. Varsinkin julkisen sektorin hulppeat edut tulevat olemaan jatkossakin esillä.

Yksityisellä puolella aletaan kaipaamana pian palkankorotuksia Ruotsin ja Saksan mallin mukaan.

Akavalaiset taasen haluavat veronalennuksia ja ovat valmiit rahoittamaan ne mm välillisiä veroja korottamalla ja julkista sektoria leikkaamalla.

Marita Salenius 21.04.2016 9:43

Tässäpä on taas yksi kiinnostava aihe meikäläisellekin, joka ei kuulu mihinkään ammattiliittoon - siis ei edes siihen MTKhon. Erittäin hyviä ja avartavia kommentteja on täällä nyt luettavaksi.

Sivulliselle ay-liike on aina näyttäytynyt enemmänkin politikoimiselta, kuin yhteisen hyvän ajamiselta. Remonteerinkiä varmasti tarvittaisi. Homma on, kuin vasikan oppiminen tissille. Joillakin yhteistyö emon kanssa sujuu het eikä melkein. Toiselle taas ei tunnu mikään onnistuvan ja siihen on mentävä jollakin konstilla väliin, että maito ja tarvitsijansa toisensa löytäisi.

Sitä on viime yönä ja aamulla taas yhden parin kanssa työskennelty ja pyritty toimimaan parhaan kykymme mukaan välittäjänä. Eiköhän se siitä synny - se sopimus - pakastetun varamaidon voimalla ja tuttipullo kainalossa.

Ay-liike on kuin koneisto, joka on olemassa, mutta kukaan ei enää tiedä, miksi ja mitä varten se pyörii. Ennen oli etupäässä jako kahteen: töissä tai työtön. Nyt niitä välimuotoja on jos minkä sorttisia ja eri mittaisia. Varmasti myös ay-tarpeet vaihtelee.

Edesmennyt isäni oli aikoinaan luottamusmies työpaikallaan. Muistan hänen jo silloin - vuosikymmeniä sitten - tuskastelleen sen kanssa, että tervettä järkeä on välillä mahdoton käyttää, eikä työnantajaan päin olisi saanut edes "huomenta" sanoa!

Jatkakaa erinomaista keskustelua. Käyn aina välillä lukemassa. Nyt lähden taas katsastamaan, miten navetalla on maidonjuontineuvottelut edenneet.

Seppo Laine 21.04.2016 9:53

Ay-liikkeen perusongelma lähtee siitä, ettei nykypäivänä ole enää olemassa mitään yhtenäistä työläismassaa. Jokaisella työpaikalla on ihmisiä, joiden henkilökohtainen tilanne on hyvin erilainen. Pysyvästi työpaikalla olevien lisäksi työpaikkaan liittyy vielä iso joukko siihen erilaisilla "epätyypillisillä" suhteilla olevia ihmisiä.

Työnantajalla on täysi työ hallita tätä kokonaisuutta. Ay-liike ei tähän enää juuri tuo lisäarvoa, koska sen tarjoamat "massaratkaisut" johtavat vain siihen, että työntekijöiden tarpeita ei oteta riittävän hyvin huomioon. Tasapäistäminen on vastoin modernin työantajan etuja. Käytännössä ay-liikkeen vaikutuksesta yritysten henkilöstötoiminnot on jääneet usein puuhastelun tasolla, koska keskeinen kova asia eli työstä saatu korvaus on käytännössä määritelty ulkoapäin.

Jos ay-liike määrittää vain minimitasoja, ei siihen tarvita nykyisen kaltaista raskasta järjestelmää. Minimipalkan ja minimityöolojen määrittämiseen riittää kevyt organisaatio. Työttömyysturva hoituu sillä, että otetaan pakollinen työttömyysvakuutus samaan tyyliin kuin vaikka sairausvakuutus.

Ay-liikkeen, nimenomaan siis liikkeen, joukkovoiman pohja on nykymaailmasta hävinnyt. Tarvitaan enintään fiksuja henkilöstöyhdistyksiä, jotka suosittelevat, ohjaavat, nostavat asioita esille ja muutenkin toimivat positiivisessa hengessä työyhteisössä.

Samalla lailla työnantajapuoleltakin häviävät änkyrätyönantajat. Miksi Suomen Trumpin liiketoimet ei kuitenkaan ole olleet mikään

valtava menestys. Ehkä erilaisella työnantajapolitiikalla tuloskin olisi ollut toinen! Yrityskultturin muutoksissa ay-liike on ollut "hjallismaisella" änkyräpuolella, lisäten vääränlaisia vastakkainasetteluja.

Aika aikaansa kutakin, kertoo vanha viisaus.

Veli-Pekka Silvan 21.04.2016 11:41

AY-liikkeen demonisointi on aja sävel, sitä on myös näissä kommenteissa, mutta pitää muistaa että nettikommentit ovat vain murusia, suurimalla osalla työtätekeviä ei ole aikaa roikkua netissä, joten netissä roikkuu lähinnä oikeistolaisia.

Mutta palkansaajien pitäisi lukea enemmän mitä netissä liikkuu, vaikka kyse on murusista.

Palkansaajille tekisi hyvää käydä lukemassa mitä mielipiteitä mm Uuden Suomen blogeista, Verkkouutisista, Kauppalehdessä, Keskisuomalaisessa ja muissa oikeistolaisissa nettimedioissa kirjoitetaan palkansaajista, siinä vasta vihapuhetta!

En usko että Suomessa päästään koskaan siihen mitä Ruotsissa ja Saksassa tehdään eli OIKEAAN ja TASA-ARVOISEEN työelämään yrityksissä.

Noissa maissa toimii työnantajan ja palkansaajan vuoropuhelu. Suomessa ei siihen päästä, siihen on syynsä.

Tärkein syy on se, että Suomi on edelleen agraariyhteiskunta jossa vallalla on "isäntien" sanelu. "Isännät" näkevät työntekijät lähinnä renkeinä ja orjina.

Toinen syy on historia. Suomessa oikeisto ja työantajaliitot ovat aina koettaneet murtaa palkansaajaliikkeet ja alistaa palkansaajat.

Palkansaajia on vainottu, teloitettu, vangittu, muilutettu jne... Varsinkin 1920-1944 välisellä ajanjaksolla. Vasta sen jälkeen työnantajien oli pakko hyväksyä pitkin hampain palkansaajien oikeudet ja siitäkin lähtien on työnantajat ovat suu vaahdossa ulisseet milloin mistäkin, niin nytkin.

Eli Suomessa ei esim. paikallinen sopiminen tule onnistumaan ilman "perälautoja" ja siihen tarvitaan AY-liikettä, muuten palkansaajille käy huonosti.

Ikävä asia, mutta faktaa!

Heikki Aalto 21.04.2016 14:42

Tilanne 21.4.2016: 14:40 :

Yhteensä 19 kommenttia, joista 18 miehen antamaa ja yksi naisen (Marita Salenius). Miten tätä tulosta pitäisi tulkita?

Pentti Kangasluoma 21.04.2016 15:09

Kaikki vannoon paikallisen sopimisen nimiin, tarvitseeko palkansaajien järjestön olla mammutti? Kun työtä tehdään it-ajan välinein niin ei liitoissa tarvita semmoista toimitsijakaartia kun nykyisin. En tiedä kuinka voimakkaasti liitot ovat solakoituneet 2000-luvulla. Yhteystietojen mukaan

teollisuusliitoilla on piiriorganisaatiot, vanhan ajan perua.

Kuinka suuri draama se on kun suuri keskusliitto jää syntymättä? Koska ei ole mitään merkkiä että liitoista erottaisiin niin alojen liitot on tehokkaita tarvittaessa.

Voihan tämä tarkoittaa että nyt käydään jäsenmaksujen verovapauden kimppuun, liitot voivat vastustaa yhdessä ilman suurta keskusjärjestöä.

Muistan, sahatyöläisenä olimme perustaneet ammattiosaston, neuvovan ay-toimitsijan sukunimi oli Kenraali, tämä ärsytti sahan johtajaa joka oli

oli reservinupseeri. Saimme kyllä parannuksia aikaan, pelkäsin johtajaa,

mutta opin joukkovoiman merkityksen. Tärkeä kokemus.

Piti kerätä jäsenmaksuja, ajelin pyörällä pitkin pitäjää, eräässä paikassa löi minua emäntä kauhalla rintakehään. Kotiemäntä, lapsia, mies pulloon

taipuvainen, oli tiukkaa. Mutta jäsenmaksun nainen jostain taikoi parin päivän päästä.

Teemu Männynsalo 21.04.2016 15:52

Hallituksen riittämätön politiikka ja modernisaatiotavotteiden sortuminen on antanut ay liikkelle ajankohtaisesti lisää pelitilaa. Mutta tulevaisuuden perspektiivi ei tarjoa ay liikkeelle oikein mitään kestävää elintilaa: kilpailun ja tuottavuuden tavoitteista käsin mitään todellisia rakennuspalikoita ei ole ay liikkeen taholta nyt esitetty. Nykyinen ay liike elää hallituksen ja parlamentarismin heikkoudesta, ei muuta. Työntekijöiden ja työsuoritusten yksilöllisyys on realiteetti, ay liikkeen visiot jo haihtunutta menneisyyttä tai unelmaa.

Unto Hämäläinen 21.04.2016 16:09

Tervehdys

Kiitos tähänastisesta ay-keskustelusta, jota jatkamme. Pari täydennystä.

1. Kuten eilen postauksessa ennakoin, Lauri Lyly ei jatka SAK:n johdossa. Ylen uutisten mukaan seuraajaksi on tulossa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tämä on uskottava tieto, koska Eloranta olisi ollut - ja ehkä vielä jonain päivänä onkin - myös UK:n puheenjohtaja. http://yle.fi/uutiset/

2. Heikki Aalto oli kommentissaan laskenut tämän ay-kommenttiketjun sukupuolijakauman ja noteerannut sen miesvoittoisuuden. Numerot ovat lahjomattomia, mutta sen verran puolustaudun, etten ole yhtään naisten kommenttia sensuroinut. Mukaan vaan niin naiset kuin miehetkin.

Unski

Pekka Turunen 21.04.2016 19:14

Tartun tuohon Heikki Aallon esiin nostamaan sukupuolijakaumaan. Miehet siis jylläävät tässä keskustelussa kuten ylipäätään tässä blogissa. Monet meistä miehistä kokevat jonkinlaista epämääräistä syyllisyydentuntoa tuollaisten tulosten edessä. Olemmeko taas sortaneet naisia?

En oikein usko siihen, ainakaan tässä blogissa. En koe, että täällä kohdeltaisiin naisia mitenkään vähättelevästi tai muutenkaan kaltoin. Käsittääkseni Marita Salenius ja muut harvalukuiset naiset ovat saaneet aivan normaalin määrän sekä kannustusta että vastaväitteitä. Voisiko olla, että naisia ei vain tällainen keskustelu kiinnosta yhtä paljon kuin meitä miehiä?

Ehkä naiset itse osaavat kertoa? Joka tapauksessa pidän tärkeänä, että täällä olisivat mukana hyvin erilaiset äänet riippumatta sukupuolesta, iästä, ammatista, asuinpaikasta, poliittisesta kannasta tai muusta ihmisen arvoon liittymättömästä asiasta.

antti liikkanen 21.04.2016 22:20

No ainakin henkilö, jonka SAK valinnee puheenjohtajakseen kesäkuussa, edustaa naisvaltaista ammattiliittoa.

AKAVAkin alkaa pikku hiljaa olla naisvaltainen niinkuin ovat lukiot ja yliopistotkin.

Miehet jäävät nettiin viisastelemaan, mutta naiset toimivat?

Ainoa, joka ei toen perrään ole naisvaltainen on EK.

Työmarkkinaosapuoli.

Raimo Suihkonen 22.04.2016 10:09

Qua vadis? Ay -liike. Näin Unska agendan asettaa.

Samaa kyseli joukko asiaan perehtenyttä ja Ylen vastuu-

henkilöä eilisiltaisessa keskustelussa YLE:stä. Tämä ajoittaen jopa debatiksi yltynyt sanailu ja kommentaattorikollega Seppo Laineen tekstailu innoittivat nyt tähän julkituloon.

Tuokiokuva:tuohtunut henkilö viraston tiskin takana välinpitämättömän oloiselle virkailijalle perätessään asiansa kohtuullista ja ripeähkön aloitteellista käsittelyä.Ettekö tosiaan tiedä, kuka olen? Mielensä pahoittanut virkailija poistuu hakemaan taustaväkeä tuekseen ja paikalle ilmestyykin esimies turvamies kannoillaan.Ensitöikseen tämä tuiskaisee: Kuka Te oikein luulette olevanne?Kuultiin painokas vastaus: olen teidän maksava

asiakkaanne!

Onneksi tällaista palvelua saa entistä harvemmin.

Työnantaja - työntekijä. Siinäpä toinen toisensa kahliuttanut pari.

Vastakkainasettelun aika meni jo!Mihin unohtui TUPO -teatterin keskeisin roolihahmo ja viime kädessä kaiken tunaroinnin takuumies

ja maksaja. Tuote/palveluiden loppukäyttäjä hinnoissa ja kansalaiset veroissaan. Heidät sysättiin täysin statistin osaan.

Onks Viljoo näkynyt? Kaikki arvostavat puheissaan tätä ja kiinnostuneena kyselevät Viljon perään. Missä luuraa Viljo? Missä

luuraa työnantaja? Eikö kaikkien korporaatioiden focuksessa olisi

nyt oltava työnantaja ja ennen kaikkea nämä star upit - eli uuskielellä nuo tietotaitointensiiviset digitaaliteknologiaa hyödyntävät palvelevat työyhteisöt ja firmat, jotka tunnetusti ja

tunnustetusti työllistävät jo lyhyellä aikavälillä huomattavan määrän työhaluisia ja -kykyisiä kansalaisia, joita riittäisi yllin kyllin. Kunhan vaan ay -väki yhteistyöhaluisesti osallistuu näihin talkoisiin poistamalla jäykkiä työllistämisehtojaan mm. paikallinen sopiminen, oppisopimus irti työsopimuksesta,TES -yleis-

sitovuus; onhan niitä.

Maan henkinen tila on lamaantunut,pelokas ja räjähdysherkkä.Näissä

oloissa suurta vaikutusvaltaa ihmisten mielen ohjailussa käyttää kaikkien meidän yhteinen YLE ja erityisesti kaikki toimittajat. Me kansalaiset voimme ylpeinä jälleen todeta mediamme asemoituvan ykköseksi koko maailmassa sen toimintavapaudessaan.

Kyllä mieltäni lämmitti ne hetket, jolloin Matti Apunen ja Atte Jääskeläinen sanailivat tiukan asiallisesti, mutta konsensushenkisesti tästä maamme henkisestä ilmapiiristä, missä ruokitaan hajaannusta ja hajotusta. Mainittiin ja käsiteltiin hetken jopa YLE:n toimituksellisia periaatteitta, mitä tulee asioiden oikeellisuuteen, tasapuoliseen käsittelyyn ja uutiskriteereiden valintaan. Ihan jo hetken ajattelin, olisiko kirjoituksillani muutaman kommentaattorikollegan kannustamana ollut rikkana rokassa? Muuten edellinenkin duo pohti uudentyyppisen asiantuntija-kansalaisedusteisen keskustelufoorumin

synnyttämistä, mikä asia on myös tällä palstalla elänyt. Hienoa!

Mihin menet ay -liike? Olette nyt temppelin harjalla. Vastuunne on

suuri. Olette nyt tekemässä historiaa.Nyt on alkanut väkenne sisäinen viimeinen taisto. Viisauden pöllö lehahtaa lentoon juuri

jumalhämäryyden laskeutuessa. Tulemme näkemään ja kuulemaan, onko

kansakunta yhtymässä tähän joutsenlauluun. Mielekiintoista.

Jouni Pulli 22.04.2016 12:02

Hallitus ja EK ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, että merkittävä osa suomalaisista tuntee jatkossakin tarvitsevansa ay-liikettä.Kuitenkin vahvasti muuttuvat olosuhteet ja työnteon sekä lisäoppimisen uudenlainen jaksottuminen elämässä tulevat muuttamaan myös ay-liikkeen roolia jatkossa ja eri osa-alueiden yhdistyminen voi olla eräs keino vastata tulevien jäsenten suuresti nykyisestä poikkeaviin tarpeisiin. Työosaamisen lisäämismahdollisuuksista tulee nykyistä selkeästi tärkeämpi osa ay-liikkeen toimintaa.

Seppo Laine 22.04.2016 14:59

Helposti tulee sellainen mielikuva, että tässä nyt ay-liikettä vain demonisoidaan ja työnantajat pääsevät kuin koira veräjästä.

Todellisuudessahan ns. työnantajapuolella on se muutos, jota palkansaajapuolelta nyt odotetaan, aikoja sitten tapahtunut. Ei ole enää työnantajaliikettä, joka voisi joukkovoimaa merkittävissä asioissa käyttää. Työnantajilta tämän muutoksen sopivuudesta ei ole edes kysytty. Markkinat puhuivat jo aikoja sitten ja jokainen työnantaja "sopii paikallisesti" asiakkaidensa kanssa ilman että millään työnantajaliikkeellä on siihen mitään käytännön sanomista. Nykyistä työnantajajärjestelmää ylläpidetään pitkälti vain sen takia kun on olemassa nykyinen ay-liikekin.

Yritystyönantajakin kannattaisi purkaa kahteen osaan. On johto ja omistajat. Omistajat toimivat sellaisessa numeroiden ja strategioiden kansainvälisessä maailmassa, että ay-liike ei siihen voi vaikuttaa. Vaikuttaminen tapahtuu poliittisen järjestelmän kautta. Sitten on johto, joka kuitenkin on aika lähellä palkansaajan asemaa ja joka helposti käytännössä joutuu ay-liikkeen vastapuoleksi. Ay-toimet vaikuttavat ensimmäiseksi johdon asemaan. Eli käytännössä tämä ns työmarkkinataistelu tapahtuu kahden aika lähellä toisiaan olevan ryhmän välillä,kun arvioidaan sitä kuinka paljon heillä oikeasti on mahdollisuuuksia vaikuttaa. Jonkinlainen Tuntemattomasta sotilaastakin tuttu sotamies vastaan vänrikki änkyröintiasetelma siis. Isot investointityyppiset päätökset tehdään taustapiireissä isojen "komentajien" toimesta

Julkispuoli sitten toimii sen pohjalta mitä yrityspuoli voi tuottaa. Sen työnantajien eli siis käytännössä johdon ja poliittisten päättäjien pelivara on vielä pienempi

Suomessa tarraudutaan työnantajiin tavalla, joka ei ole tervettä.

Johdolla tai investoijillakaan ei ole kristallipalloa, joka kertoisi mikä on oikea ratkaisu. Virheitä siellä on tehty, tehdään ja tullaan tekemään. Vaikka kuinka säästettäisiin, ei se takaa että tietty yritys selviäisi vaikka säästöt keskimääräistä selviytymistä helpottaisikin. Tämän kanssa on vain opittava elämään. Se, kuinka paljon täällä kannattaa käyttää aikaa keskinäiseen kinasteluun on tällä hetkellä aivan olennainen kysymys.

Pentti Kangasluoma 22.04.2016 15:06

Seppo Ahti Ilta-Sanomissa on huomannnut että kaksi merkittävää naispoliitikkoamme, Hertta Kuusinen ja Anne Berner ovat tiepoliitikkoja.

Näin Ahti kirjoittaa IS:ssa:

"Sivumennen sanoen Suomen tulisieluisimmat naispoliitikot näyttävät olevan poikkeuksellisen kiinnostuneita tieasioista.

Jo Hertta Kuusisen kerrotaan julistaneen vakaumuksen syvällä äänellä, että Tšekkoslovakian tie on myös Suomen tie.

Näin ei sittemmin jostain syystä käynyt, muutoin olisimme nyt natomaa, eikä tällaista tilannetta tietenkään haluaisi hänelle edes jälkikäteen toivoa.

Bernerin uunituoreessa utopiassa Suomen tie on kotimainen mutta yhtiöitetty.

Yhtiöittäminen on tänä päivänä politiikan jatkamista toisin keinoin, eikä ihme. Se sopii lähestulkoon kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon mukaan lukien tappiollisen kaivostoiminnan valtiollistaminen.

Vaikka asiassa ja varsinkin suunnitelmissa ollaan jo pitkällä, koko tasavaltaa ei missään tapauksessa ehditä yhtiöittää ennen tulevia Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksia".

lasse.kosonen 23.04.2016 7:37

AY väki toki jatkaa toimintaansa. Lakimiehet, lääkärit, putki ja rakennustyöntekijöistä puhumattakaan tarvitsevat edunvalvojansa. Poliitttnen väritys tulee kuitenkin hiipumaan koska kysymys on puhtaasti käytännön asioista ja toimeentulosta. Jännnitteitä toki työnantajien ja palkkalaisten välillä aina on toivottavasti ne voidaan sopia neuvottelupöydissä.

Juha Kaistinen 23.04.2016 19:15

Itsekin ay-liikkeessä mukana olleena aina TES neuvotteluja myöten voisin toivoa kaikkien päästä osallistumaan em. neuvotteluihin.

Siellä on kissa pöydällä nöpönenästä hännänpäähän.

Ja kaikella on hintansa.

Osapuolten keskinäinen kunnioitus on koetuksella kun kello siirtyy pikkutunneille ja lakko uhkaa aamulla. Varsinkin kun alkajaisiksi on sovittu, että Bulevardille ei lähdetä! Sieltä ei apua löytyisi alan ihan "omituisiin" ongelmiin.

Lakko olisi ollut koko sopimusalalle katastrofi.

Kun lähdin neuvotteluihin sain evääksi ohjeen: "Sitten pidät huolen, ettei lakkoa tule"!

Nykyinen työmarkkinakäytäntö voi olla tiensä päässä, mutta perusongelma työn ja pääoman välillä säilyy.

Harmonia niiden kesken on kuitenkin välttämätön yhteiskuntaa ylläpitävänä voimana.

Kari Peitsamo 24.04.2016 9:28

Kun Seppo Ahti pakinassaan väittää, ettei muka kaikkea ehditä ennen vuotta 2017 millään yhtiöittämään, hän aliarvio hallituksen päättäväisyyden ja tarmokkuuden tässä asiassa. Yhtiöittämissuunnitelmat etenevät nyt nimittäin sellaisella vauhdilla, että ennen Suomen 100-vuotisjuhlia on tarkoitus yhtiöittää jopa pääministeri Sipilän Jyväskylän vierailullaan eräältä rouvalta lahjaksi saamansa villasukatkin. Näin kansalaiset pääsevät näkemään yhtiöittämisen välittömät hyödyt. Yhtiöittämisen seurauksena syntyy nimittäin automaattisesti lisää villasukkia ja työtä. Kukaan ei oikein tiedä, miten, mutta jos demarit, vassarit sun muut kommunistit tässäkin asiassa taas haraavat vastaan, voidaan taas julistaa, että oli heidän syytään, kun vuonna 2017 joudutaan taas toteamaan, ettei Suomi vuonna 2017 vieläkään ole lähtenyt nousuun.

Marita Salenius 24.04.2016 10:40

Tässä kun on iloisnamielin tämän onnistuneen maidonimuneuvottelun takia, niin ei hirveästi naisten puutetta täällä kommentoinnissa murehdi. Näitä foorumeitahan riittää ja kukin valitsee sopivan. Meikäläinenkin ihan sattumalta tänne osui neljä vuotta sitten ja jäin. Kiitos blogistin, joka tässä on se "avaimen tekijä".

Eikä minulle tämä ainoana tai ainakin vähäisessä naisporukassa oleminen ole edes mitään uutta. Nuorena ja näsäviisaana teininä jo viihdyin paremmin miesten keskusteluissa, kuin siellä keittiön pöydän ääreen jääneiden naisten seurassa, kun esim. kotona vieraita kävi - siihen aikaan muuten paljon vierailtiin!

Maatalousteknisessä koulussakin meitä tyttöjä oli aika vähän.

Enkä aikinaan muita naisia traktori- ym. konehommissa kylälläni nähnyt. Kerran eräs vanha isäntä meinasi ojaan kumahtaa, kun Tunturillaan ohi pöristi ja samalla tuijotti suu auki, kun puimurin ratissa olinkin minä :) .

Mutta onhan tämä ay-liikekin miehinen ala - johtajuudet ainakin. Onko SAK johtoonkaan yhtään naista tarjolla/esitetty?

Ollaan sitten Anne Berneristä ja esityksistään mitä mieltä tahansa, niin asiansa hän osaa julkituoda. Hän on selkeä. Tänään Hesarin Sunnuntai-osiossa olikin hänestä analyysiä - ihmettelen minäkin puoluevalintaansa. Bernerin kohdalla olemme taas siinä tyyppiesimerkissä: mies kun toimii kuten Berner, niin ei sitä suuremmin päivitellä - mieshän on jämäkkä ja osaava. Mutta, kun nainen on samaa, niin heti etsitään syitä ja pyritään ikään kuin mitätöimään hänen pätevyytensä - hipoo vähättelyä.

Kavahdan toki Bernerin kaariesitystä, mutta se on vasta tutkailussa ja siihen voi tulla/tulee paljon muutoksia. Hyvä puoli esityksessä on se, että lähtökohta on selkeä. Ei siis tarvitse miettiä, mitä ministeri tarkoittaa. Pitäisiköhän ay-liikkeenkin löytää berneriläinen nainen johtoon. Ehkä silloin saisimme tietää, mitä siinä liikkeessä todella halutaan.

Kari Peitsamo 24.04.2016 11:29

Tuntematta tarkemmin muiden maiden poliittista kulttuuria ja päätöksenteon apparaatteja tuntuu, että Suomi kaahaa nyt tempoilevassa päätöksenteossaan ja yhtäkkisessä yhtiöittämisvimmassaan talla pohjassa epätoivon vimmalla kuin viimeistä pikataivalta Jyväskylän rallin vaarallisen monttuisilla sorateillä. Ratti on revitty nyt suoranaisessa paniikissa niin oikealle että hirvittää. Mistä tämä kertoo? Onko kaikki muut konstit koettu turhiksi? Entä jos tämäkään ei auta? Keskustapomo Sipilä on ottanut kartanlukijoikseen kaikkein oikeistolaisimmat ja markkinaliberaaleimmat voimat, mitä maasta löytyy. Soinikin huutelee enää turhaan takapenkillä. Ojan penkalla huhuilevaa Antti Rinnettä ei Sipilä myöskään tunnu huomaavan enää lainkaan. Miten ja mihin tämä kaikki päätyy? Ojaan ja keskeytykseen, pahoin pelkään.

Kari Peitsamo 24.04.2016 11:49

Jos ja kun Antti Rinteen SDP vielä joskus valtaan pääsee, sen lienee yhtä vaikeaa antaa Sipilän Keskustalle enää anteeksi hallituksen ääriliberaali talouspolitiikka kuin oli antaa anteeksi Stubbin Kokoomuksellekaan. Näin Soinin perussuomalaisista tulee uusi keskusta. Sille käy jatkossakin mikä hallituskoalitio tahansa. Se on valmis kääntämään takkia ja rattia tarpeen mukaan ihan kumpaan suuntaan hyvänsä (kuten olemme jo nähneet). Se ottaa jatkossa vanhan kunnon Kepun roolin. Se pettää aina.

Kari Peitsamo 24.04.2016 12:02

Joo, näinhän se menee. Jos ja kun Sipilä kartanlukijoineen kosauttaa oikein kunnolla ojaan tai päin puuta, Soini kipuaa savuavan romun takaluukusta ulos ja ilmoittaa, ettei alun pitäenkään tykännyt koko kyydistä. Senhän hän on jo nyt tulevaa petaten melko suorin sanoin antanut ymmärtää.

Jari J. Marjanen 24.04.2016 12:16

Kari Peitsamo kun otti tuossa esille perinteisen oikeisto - keskusta - vasemmisto -jaottelun, niin tässäpä luullakseni muitakin kuin meitä vihreitä kiinnostava linkki: http://sairanen.org/wordpress/blog/2016/04/24/poliittiset-akselit/

En varsinaisesti tunne Heikki Sairasta, mutta tiedän kyllä, ja hänellä on oikeaa tutkijanotetta viitteineen kaikkineen.

Kuvioista (selityksineen) ilmenee, ettei em. perinteinen jaottelu riitä enää luonnehtimaan eikä luokittelemaan puolueita.

(Menee jo ohi alkuperäisen bloginpitäjän aiheen, mutta sallittaneen ketjun osoittaessa jo hiipumisen merkkejä.)

Kari Peitsamo 24.04.2016 14:17

Jari J. Marjanen. Toki noita lokaali-globaali liberaali-konservatiivi ym. dimensioita voi aina yrittää myydä uutena mustana, mutta kyllä patamusta porvari on loppupeleissä pelkkä. rahan vallan kätyri, ei muuta - ainakin näin korpikommunistin näkökulmasta. Tarkoitan, että kysymykseen tuotantovälineiden omistussuhteista kaikki lopulta palautuu, niin vanhanaikaiselta kuin se kuullostaakin. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, Suomessakaan, sillä niin kauan kun rahataloudessa eletään, ei työn ja pääoman ristiriita ole koskaan ohi.

Kari Peitsamo 24.04.2016 14:51

"Työväenpuolue ilman sosialismia" oli muistaakseni Soinin oma määritelmä PS-puolueestaan. Just joo. Vääristelemällä käsitteet (esikuvana S. Niinistö "työväen presidentti" -kielikukkasineen) voidaan kuulija perusteellisesti hämätä ja musta puhua valkoiseksi. Politikassa se toki sopii, sillä kyse on kyvystä yhtä aikaa provosoida ja miellyttää. Yhtä hyvin Soini ja S. Niinistö voisivat ilmoittaa vaikkapa olevansa "nudisteja ilman nudismia", sillä sellaisia poliittisen viuhahtelun mestareita molemmat ovat. Okei, tiedän, nyt riittää, haen takkini.

Kari Peitsamo 24.04.2016 15:11

En haekaan takkiani vielä. Sillä juuri aatehan, takki, pyritään nykypolitiikassa demonisoimaan ikään kuin pelkkä "ratkaisukeskeinen" (Sipilän lempitermi muuten) tapa hallita olisi ainoa oikea. Ideologia koetaan pelkkänä politiikan jarruna. Takkia ei voi siis kohta enää kääntää, koska tulevaisuudessa meillä kenelläkään ei enää edes ole takkia. Ei vai? Kahlittuina kapitalismin pakkopaitaan meidän on pakko uskotella itsellemme olevamme vapaita, muuten tulemme lopullisesti hulluiksi. Sillä tuo pakkopaita on jo nykyään meidän kaikkien ainoa takkimme. Tätä yrittävät hallitus ja presidentti meille varovasti kumpikin tahollaan viestittää. Mitään vaihtoehtoja raa'alle markkinataloudelle ei enää ole. Eikä tule.

Nyt kiitän ja haen takkini. Moi.

Olli Saarinen 24.04.2016 21:57

Kun ay-liike kärräsi syksyllä taistelevia mummoja bussilla asematorille hallitusta vastustamaan tuli taas mieleen miten vasemmisto ajaa kaksilla rattailla: kansan valitseman eduskunnan enemmistön tukeman hallituksen politiikka on väärää eikä porvarihallitus saa toteuttaa agendaansa demokraattisesti kuten ei saanut Ahon hallituksen aikaan eikä myöskään vajaat sata vuotta sitten.

Kuitenkin työn ja pääoman sinänsä läsnäoleva ristiriita on sikäli hävinnyt, että meillä palkanmaksuvara on tullut koko lailla käytetyksi ja varmuuden vuoksi yläkanttiin siten että seurauksena on ollut joko devalvaatio tai talouden tukehtuminen. Ay-liikkeen päätehtävä ei siis ole palkkojen korottaminen kun ansiot nousevat muutenkin liikaa vaan tehtävät olisi löydettävä muualta.

Ay-liike vetoaa solidaarisen ja oikeudenmukaisen palkkapolitiikan puolesta. Miksi sitten SAK:n naisjaosto pommittaa työnantajia katkerin pamfletein kun sopimuksissa on alla toverien nimet? Solidaarisen edistyksen riemuvoitto on kun julkisten alojen lomaviikko kuluttaa vain viisi lomapäivää kun yksityisillä kuluu kuusi!

Ylipäätään liitot eivät kykene keskenään sopimaan solidaarisesta palkkapolitiikasta vaan kierrättävät erimielisyytensä työnantajan kautta. Liittojen sisällä suositaan vakiintunutta porukkaa.

Kykenemättömyys oikeudenmukaiseen edunvalvontaan näkyi työeläkejärjestelmän rakenteellisissa epäoikeudenmukaisuuksissa jotka vasta 2000-luvulla on saatu jotenkin tasatuksi.

Ay-liike tuntuu olevan täysin hampaaton sellaisen työnantajamielivallan suhteen mikä vallitsee nimellisesti vuokrafirmaan palkatun mutta tosiasiallisesti yrittäjän työnjohdossa toimivien työsuhteissa.

Ay-liikettä nimittäin tarvitaan ja kovasti, jos ollaan siirtymässä paikalliseen sopimiseen. Itse en paikallista sopimista kannata vaan ratkaisisin asian keventämällä yleissitovia sopimuksia siten että tarve paikallisuuteen poistuisi.

Työn ja pääoman ristiriita liittyy nykyisin ensi sijassa vallan käyttöön työsuhteen synnyssä ja säilymisessä sekä sopimusten soveltamisessa. Ay-liike voisi löytää itsensä uudelleen jalkautumalla takaisin työpaikoille osoittamaan tarpeellisuutensa yksittäisille työntekijöille jolloin järjestymisastekin nousisi.

Liittojen kykenemättömyys yhteistyöhön kattojärjestöjen muodostamisessa tuskin kuvastaa ammattiryhmien välistä tosiasiallista ristiriitaa vai kuvastaako? Onko todella niin, että julkisten alojen paremmat työehdot ovat saavutettu etu, josta ei voida luopua? Onko niin, että maahanmuuttajien töitä varten täytyy sopimuksesta löytyä riittävän alhaiset taksat, jotta muiden ansiot turvattaisiin?

Miten päätöksenteko liitoissa ylipäätään toimii, kun SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunenkin päätti perustaa kansalaisaloitteen taitetusta indeksistä sen sijaan että olisi liittynyt liittoon, kuuluvathan työeläkeasiat ensisijassa palkansaajajärjestöille?

Elina Lepomäki kysyi Pressiklubissa onko mielekästä, että suuri osa tulonsiirroista on keskiluokan välisiä? Tässä on juuri kyse luokkatietoisesta solidaarisuudesta, mikä ilmenee erilaisina palkallisina opinto- ja sapattivapaina kun taas opiskelijatyttönen kantaa vauvansa peruspäivärahalla ilman lomaoikeuksien karttumista.

Ay-liike on karavaanarisosialisti joka nauttii nuotiolla porukalla B-luokan makkaraa ja Ö-luokan olutta Range Roverejaan ja puolijoukkueen mahduttavia vaunujaan vertaillen.

Seppo Laine 24.04.2016 23:49

Mitäpä jos ideologiat demokratisoituvat ja yksityistyvät. Tee oma ideologiasi. Ota sieltä ja täältä aineksia!

Tämä olisi kauhistus vanhan liiton ideologisteille, jotka omaksuivat joidenkin toisten tekemän ideologian ehkä perinteen, ehkä oman etsimisenkin kautta. Yleensähän ideologiat oli pakattu kirjoihin myyntiä varten ja olihan niitä monenlaisia ideologioiden myyntimiehiäkin liikkeellä vaikkei heitä sellaisiksi tohdittu kutsua. Ideologioihin liittyi jopa jäsenyyksiä. Liity ideologiakerhoon ja löydät samanhenkisiä ystäviä!

Tulevaisuuden ihmiset varmaan ihmettelevät tälläistä vanhaa massaideologioiden aikaa, jossa kaikilla oli sama maailmankuva kuin maon univormu. Silloin varmaan jo tuntuu elämälle vieraalta, että piti uskoa ideologia-auktoriteetteja ja tutkia pyhiä ideologiatekstejä pätevöityäkseen ideologiaan. Pahimmillaan piti vielä koko iäksi sitoutua yhteen ideologiaan. Aikamoinen pakkopaita tai oikeastaan ideologiatakki, jota uskalsi kääntää vain jotkut etuoikeutetut.

Muutama hetki kun mennään niin eiköhän ideologioita vaihdeta kuin paitaa tilanteen mukaan ihan tavallisen kansankin parissa. Tai no, jos totta puhutaan olen kuullut, että sitä tehdään jo nyt. Tavallinen kommunistikin kohtaa jo tilanteita, joissa toimii kuin pesunkestävä kapitalisti tai kapitalisti huomaa ettei voikaan tehdä tuotantovälineilleen kuinka itse lystää. Valta on kadonnut. Nämä asiat on vain hyvä vielä pitää piilossa, ettei imagoon tule tahroja. Älkää siis kertoko näitä salaisuuksia kenellekään!

Hyvää vapunaikaa ideologiaan katsomatta!

Pekka Turunen 24.04.2016 23:58

Jari J.Marjanen nostaa ansiokkaasti esiin Heikki Sairasen analyysejä poliittisista jaotteluista. Kari Peitsamo ei, kuten ei varmasti moni muukaan, moista hyväksy. Mitäs kun patamusta porvari riistää aina. Omistajia leimaa vain ja ainoastaan ahneus, josta seuraa ratkaisematon vastakkainasettelu. Epäilemättä vastapuolelta, siis omistajista ja työnantajista, löytyy yhä päinvastaista asennetta.

Todellisuudessa maailma on kuitenkin muuttunut. Se ei ole enää ollenkaan noin yksioikoinen. Kas kun työläinenkin voi esimerkiksi omistaa, ja omistaja voi tehdä ankarasti töitä. Ei kyse ole enää pelkästään työn ja pääoman ristiriidasta, vaan esimerkiksi siitä, miten Suomi pärjää globalisoituvassa maailmassa. Mitä tehdä ympäristöongelmille? Mielipiteet yksittäisissä asioissa hajoavat paljon enemmän kuin ennen.

Parhaat ajattelijat molemmin puolin näkevät tämän, ja miettivät miten tästä päästään eteenpäin koko kansan eduksi. Toivottavasti nämä voimat ovat hallitsevia kun päätöksiä tehdään. Ideologioitakin toki aina tarvitaan. Mutta älkööt ne juuttuko vanhoihin asetelmiin.

Ay-liike puhuu solidaarisesta palkkapolitiikasta. Miksei se siis irrottaudu AKT:n irtiotoista, sillä niistä on solidaarisuus kaukana? AKT kyllä pärjää avainasemassa olevana liittona, jos ajat yhä vaikeutuvat, eikä heitä muu ilmeisesti kiinnostakaan. Ay-liikettäkin tarvitaan ja tullaan aina tarvitsemaan, mutta jättäköön se silti taakseen nuo kumpujen yöt.

Pentti Kangasluoma 25.04.2016 7:01

"Kun ay-liike kärräsi syksyllä taistelevia mummoja bussilla asematorille",

korrekti ja analyyttinen Olli Saarinen kirjoitti tälläisen lauseen. Sävytyksestä selviää että hän tarkoitti sellaista ay-liikettä joka pitää niiden puolta jotka pitävät haalareita töissä, keskeytymätön kolmivuorotyö,

pyörittävät rattia öisin Suomen teillä, pakkasrajaa uhmaten rakennuksilla,

lumisissa metsissä, aamuyöllä postia jakamassa. Tai satamissa.

Onhan meillä Professoriliitto, Upseeriliitto, Pappisliitto, Lääkäriliitto,

ja muita vastaavia. Heidän palkkataisteluaan ei OJ kuvaisi noin kuin yllä.

Korkeasti koulutetut ovat kuitenkin myös arvostelleet hallituksen päätöksiä. Heihin ei kuitenkaan kohdisteta moraalista paheksuntaan.

"Ay-liike on karavaanarisosialisti joka nauttii nuotiolla porukalla B-luokan makkaraa ja Ö-luokan olutta Range Roverejaan ja puolijoukkueen mahduttavia vaunujaan vertaillen".

En ymmärrä ylläolevaa lausetta. Sisä-Suomessa asuvat kansalaiset ovat mediasta, sukulaisiltaan saaneet tietää että monet eivät pysty tulemaan palkkatyöllä toimeen. Eli liittoja tarvitaan,

Jos Saarinen tarkoittaa ay-toimitsijoiden palkkatasoa, varmaan se on hyvä.

Tuskin MTK huonoja palkkoja maksaa. Jos kädentaidoilla työskentelevä on

saavuttanut tiilitalon, laatuauton niin enemmän oppilaitosten ovia aukoneet närkästyvät.

Niin moni voi tietää nykyisin monia asioita. Kaikki eivät systemaattisesti

tutkintojen tasolla. Pienessäkin kunnassa on satoja työntekijöitä, heistä

saisi enemmän irti, mutta poliittiset pelaajat sotkee päämääriä.

Kari Peitsamo 25.04.2016 11:03

Tulin takkeineni vielä takaisin, sillä halusin vilpittömästi kiittää teitä monista rakentavista reaktiostanne kommentteihini. Ne avaavat ainutlaatuisella tavalla näköaloja kysymyksiin, joita meistä itse kukin näinä takatalven tunteina varmasti tosissaan miettii. Sillä sukset on jo viety kellariin, mutta lunta tulee yhä tupaan. Kuinka Suomen käy? Avoin keskustelu ei ainakaan asiaa pahenna ja täällä jälleen tilaisuus siihen annetaan. Siitä kiitän. Ja siksi suorastaan herkistyn. Sillä sananvapaus on niin tärkeä asia, että sen vaaliminen saa minut suorastaan kyyneliin. Ja kyllä mua itkettää myös jo pelkästään kun luen, mitä urotekoja nuo nuoret pojat (Puljujärvi & kumppanit) taas tuolla maailmalla viime yönä ovat tehneet. Hyvä Suomi, perkele!

Olli Saarinen 25.04.2016 17:27

Toivottavasti Pentti Kangasluoma huomaa että provokatiivisista lauseistani huolimatta olen sillä kannalla että työehtosopimuksia ja ay-liikettä tarvitaan koska muuten yksittäinen palkansaaja on työsuhteessaan pulassa kuten vuokratyöntekijä teettäjäyrittäjän hampaissa. - Itselläni on kokemusta pohjimmaisistakin töistä ja myös ay-liikkeen tehottomuudesta mutta en voi oikein tässä siihen tarkemmin vedota. - Mielestäni ay-liike ei yleisesti ottaen aja riittävästi heikoimpien asemaa vaan puolustaa hyvinvoivien saavutettuja etuja minkä voi suoraan lukea työehtosopimusten alimmista taulukoista sekä niiden asemasta, jotka jäävät vaille pysyvään työsuhteeseen liittyviä etuja, kuten ansiosidonnaista vanhempainlomaa tai siltä kertyviä lomapäiviä.

Paikallinen sopiminen on yrittäjien ja kokoomuksen ajama hanke johon ay-liikekin on sopeutumassa. Itse en oikein ymmärrä missä tässä on pihvi? Eikö olisi selkeämpää sopia työehdoista ala- ja tehtäväkohtaisesti jolloin ne eivät muodostaisi kenellekään kilpailuetua? Paikallinen sopiminen aiheuttaa kovasti trafiikkia ja paikallisia epäoikeudenmukaisuuksia eikä työmaalle kohta uskalla sen enempää yrittäjä kuin työntekijäkään ilman juristia. Tässä olisi myös ay-liikkeen paikka katsoa mikä nykyisessä työehtosopimuskäytännössä yrittäjiä jurppii palkanmaksuvelvoitteen lisäksi ja pyrkiä pääsemään eroon sellaisista käytänteistä, joka synnyttävät kitkaa.

Kari Peitsamo 26.04.2016 7:03

Eräs entinen ay-juristi ja myös entinen kahden kauden presidentti esitti muuten juuri tv:ssä äidillisen kohteliaita kommentteja Suomen nykyisen presidentin ulkopolittisista kyvyistä ja vähän muustakin. Koska demarit ovat toistaiseksi pitäneet ilmeisen tarkoituksella hyvin matalaa profiilia presidentiehdokkaansa nimeämisessä, alkaa näyttää entistä selvemmältä, että heti kun S. Niinistö ensi vuoden alussa ilmoittaa haluavansa jatkokaudelle, lähtee kansalaisvaltuuskunta kukkapuskan kera Tarja Halosen puheille. Sen jälkeen saa iltapäivälehdiston jo etukäteen voittamattomaksi rummuttama Niinistö alkaa valmistatuta syömään jälleen sitä kryptoniittia, jota vain Halosella on hänelle tarjota. Sillä Tarja Halosella ei ole ollut tapana hävitä presidentinvaaleja, ei varsinkaan Niinistölle, ja jos hän ehdolle lähtee, ei hän häviä nytkään. Miten tämä liittyy ay-liikkeeseen ja blogin otsikon kysymykseen? No ei mitenkään, mutta muistutinpa vain, että tiedätte sitten ensi vuonna kertoa, mistä luitte tämän ensin.

Juha Kaistinen 26.04.2016 8:40

"Arvon mekin ansaitsemme", laulun sanat kuuluvat kansalaistaitoihin! Siihen niiden arvo vallalla olevassa kansallisessa strategiassa taitaa jäädäkin?

"Laiho kasvaa kyntäjälle. Arvo työnsä täyttäjälle".

Mittenkähän se nyt meneekään? Kenelle laiho kasvaa ja mikä arvo on työnsä täyttäjällä?

Yksi strategian synonyymi on juoni! Sehän sanana manifestoi, jo aivan jotain muuta avointa tavoitteen asettelua eihän meillä nyt sellaista eihän.

Valto Ensio Heikkinen 26.04.2016 11:27

Mietin kauan esille tyrkätyn ay-aiheenkin äärellä kuinka mielipiteeni siitä kirjoittaisin, ettei tuloksesta tulisi yhtä kulmikas kuin tyylikseni on elämänmittaan muotoutunut; saattaa se silti sellaiselta miettimisistäni huolimatta vaikuttaa.

Niputtaisin siis tämänkin vastakkainasetteluaiheen Kylmänsodan (joka sekään ei ole ohitse) aikaisen Kauhuntasapaino-otsikon alle koska mikään muu yhteenveto tai kymmenien vuosienkaan filosofinen pohdiskelu ei yhtä ymmärrettävästi kerro ihmisluonteen funktioita olipa kyse mistä tahansa elämänalueesta jossa toimijoita on enemmän kuin puolitoista ihmistä.

Ay-liike on siis elintärkeä juuri tämän tasapainon säilyttämiseksi niin sanotusta demokratiasta huolimatta, tai juuri sen vuoksi. Ay-liikettä ei haudata ...vielä.

Lisäksi tulevaisuuden ankaria yhteiskunnallisia elinoloja aavistellen täytyisi ay-liikkeen joukkovoimaisten toimijoiden laajentaa ajatus- (jos sellaiseen kykeneviä on) ja käytännöntoimintapohjiaan myös siihen suuntaan, jossa alkaa kyse olla muustakin kuin pelkistä palkkaneuvotteluista ja -kiistoista. Huitaisen karkeasti ottaen, ja mielipiteeni jo tietoisuuteen muutenkin tulleena yleisesti ilmaan, eli laajalla kaarella yhteiseen biosfääriin jonka ilmaa vielä juuri ja juuri kykenemme hengittämään (esim. Kiinassa ilman suojaimia eivät enää), mutta lapsemme eivät jos meno edelleen ahneus edellä jatkuu.

Kari Peitsamo 26.04.2016 13:15

Okei, ay-liikkeestä vielä. Työn orjat sorron yöstä nouskaa, on sikäli vanhentunut slogan, että työtähän ei nykyään pidetä minään vitsauksena vaan suorastaan etuoikeutena. Työtä ollaan jo Suomessakin valmiit tekemään oikeastaan millä palkalla hyvänsä, kunhan nyt jotain työn tynkää edes on. Ja hyvä niin. Sillä yhdenlainen, vielä muutama vuosikymmen sitten voimakkaanakin elänyt vasemmiston romanttinen utopia tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa automaatio ja muu korkea teknologia vapauttavat meidät raskaasta työstä, on paitsi naiivi myös turha. Sillä työ, juuri työ, määrittää koko ihmislajia ja kaikkea hyödyllistä yhteiskunnallista toimintaa. Sitä paitsi ilman kunnon palkkaa raataminen on kivaa, sen on pakko olla, koska siihen joka tapauksessa päädymme. Otetaanko malli Pohjois-Koreasta vai USA:sta on lopulta aika yhdentekevää. Jenkeissä on tarjolla enemmän kalliita autoja ja kovaa pornoa, mutta jos ilman niitä uskoo pärjäävänsä, suosittelen loppupeleissä mieluummin P-Korean systeemiä. Työn orjia

olemme joka tapauksessa kaikki. Muun haihattelu on lapsellista utopiaa.

Heikki Kainulainen 26.04.2016 14:40

En malta olla sanomatta,että Tarja Halonen ei voita Niinistöä eikä edes Vanhasta.Halosen aika meni jo eikä siitä paljon mieleen jäänyt.

Martti Hirvensalo 26.04.2016 17:37

Työntekijän, työttömän ja opintonsa päättävän nuoren etu olisi niinsanottu täystyöllisyys (työttömyys 3-5 %). Tällöin lähes kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus saada työtä ja valita millaisin ehdoin ja missä haluaa työskennellä. Markkinatalous toimisi työmarkkinoillakin. Nythän työ kaikkine liitännäiskuluineen on hinnoiteltu liian kalliiksi suhteessa maksukykyyn. Ay-liike on vuosikymmenien aikana kiristänyt etuja, joille ei enää ole maksajia.

Viime vuosina erityistä aktiivisuutta osoittanut perustuslakivaliokunta ei ole kiinnittänyt huomiota siihen epäkohtaan, että työehtosopimusten yleissitovuus kahlitsee liittoihin kuulumattomien yritysten ja työntekijöiden sopimusvapautta. Yleissitovuuden poistaminen olisi nopein keino edistää työn saantia.

Ay-johtajat nauttivat pääministeriä korkeampia vuosiansioita ja käyttävät yhdessä suurempaa valtaa, kuin demokraattisesti valittu hallitus. Katsojasta vaikuttaa siltä, että johtajiien ja SDP:n vallasta kiinnipitäminen on tärkeämpää kuin työllisyyden edistäminen.

Suomen lainsäädäntö suojaa työntekijää siinä määrin, että ay-liikkeen ylivaltaa ja lakkoiluoikeutta voisi rajoittaa. Talouselämä-lehdessä oli hiljattain professorin kirjoitus, jossa hän kyseenalaisti "yleishaitallisen" ay-liikkeen veroedut. Lakothan yleensä haittaavat sivullisia ja saattavat aiheuttaa suurtakin vahinkoa yrityksille ja kansantaloudelle.

En osaa sanoa miten käy ay-liikkeen, mutta Suomelle on käynyt huonosti harjoitetulla linjalla.

Mauno Rissanen 27.04.2016 10:34

Eiköhän ammattijärjestöjen olemassaolo jatku entisellään. Pieniä ssiirtymisiä voi tulla. Poliittisesta johtoasemasta on aikojen kuluessa käyty niin tiukkoja taisteluja, että on turha kuvitella jonkinlaisen yleispuolueettomuuden nimissä syntyvän yksi yhtenäinen järjestö. Ja puolueiden mukanaolo takaa puoluellisuuden.

Sen sijaan järjestöillä olisi sinisten ajatusten luomisen paikka. Tajuamattomin ay-siipi on jo nostanut esille palkankorotusten vaatimuksen, kun Ruotsissa ja Saksassakin puhutaan niistä.Julkisen puolen palkkojen korottaminen tilanteessa, jossa kansantulo ei nouse juuri lainkaan, on hulluutta. Vientipuolella jollakin sektorilla saattaisi olla varaakin, mutta kuinka solidaariuudenvaatimus kestää toisten korotukset ja toisten paikallaan pysymisen? Tuollainen tilanne vaatisi laaja-alaista sopimista, mutta kuinka paljon sellaisesta on toivoa? Viimevuotinen itsekäs räpeltäminen yhteiskuntasopimuksen parissa tekee mietteliääksi. Samanaikaisesti esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannukset alanjatkuvan kehittymisen myötä nousevat vuosittain.

Ei tässä välttämättä liittoriitoja kaivata. Uutta ajattelua kaivataan sitä kipeämmin.

Pentti Kangasluoma 27.04.2016 14:45

Suomi täyttää 100 vuotta 2017, mutta ay-liikkeen historian alku on vielä pitempi. Teollisuusliittojenkin johtoportaisiin kuuluu akateemisen koulutuksen saaneita. Kädenvääntöä käydään mutta liike säilyy.

Veteraanipäivän juhlapuhujan pääministeri Sipilän juhlapuhe oli vaikuttava.

Suojärveltä lähtenyt ukki halusi palata lastenlastensa kanssa Tolvajärvelle, talvisodan taistelualueille. Isoisä näki suomalaisen säätykierron tuloksen,

Juha Sipilä sai koulutusta, vaurastui, ja on nyt itsenäisen maan pääministeri. Niin suomalainen tarina.

Sipilä totesi viimeisten saksalaisten lähteneen huhtikuussa 1945. Mutta miksi hän eikä koko juhla, muistanut että on myönnetty uusi status- kriisinhallintaveteraani.

Suomalaisia tarvittiin YK-tehtävissä toimimaan maailmanrauhan puolesta. Suez 1956-1957, Kypros alkuvaihe 1964-70, heitä oli mukana kymmenittäin. Monet kohosivat tärkeisiin tehtäviin, kuten E.A.Martola, Ensio Siilasvuo, Lauri Koho ym..

Miten tämä vaihe sotaveteraanien elämänkaaressa voidaan unohtaa?

Kari Peitsamo 27.04.2016 23:22

Pentti Kangasluoma. "Meidän jokaisen pitää olla veteraanien lailla oman elämämme yrittäjiä." Edellä oleva lause on suora sitaatti mainitsemastasi Sipilän puheesta. Kaikella kunnioituksella joudun toteamaan, että se on typeryydessään kaiken ymmärrettävän retoriikan, hyvän maun, johdonmukaisen ajattelun ja ylipäänsä minkään normaalin järjen ja logiikan alapuolella.

Vesa Kaitera 29.04.2016 14:22

Kari Peitsamo kirjoitti: "Koska demarit ovat toistaiseksi pitäneet ilmeisen tarkoituksella hyvin matalaa profiilia presidenttiehdokkaansa nimeämisessä, alkaa näyttää entistä selvemmältä, että heti kun S. Niinistö ensi vuoden alussa ilmoittaa haluavansa jatkokaudelle, lähtee kansalaisvaltuuskunta kukkapuskan kera Tarja Halosen puheille. Sen jälkeen saa iltapäivälehdiston jo etukäteen voittamattomaksi rummuttama Niinistö alkaa valmistatuta syömään jälleen sitä kryptoniittia, jota vain Halosella on hänelle tarjota. Sillä Tarja Halosella ei ole ollut tapana hävitä presidentinvaaleja, ei varsinkaan Niinistölle, ja jos hän ehdolle lähtee, ei hän häviä nytkään."

Jos Sauli Niinistö haluaa jatkokaudelle, niin hänet myös sille valitaan, täysin riippumatta siitä, keitä muita olisi ehdokkaina. On totta, että Niinistö vuoden 2006 presidentinvaaleissa hävisi sangen niukasti Haloselle, mutta tällöin Halonen oli istuva presidentti, ja Niinistön ulkopoliittinen kokemus vain häivähdys siitä, mikä se on nyt. Lisäksi Sauli Niinistön todellisiin mahdollisuuksiin voittaa vaalit uskoi vuoden 2006 predentinvaalikamppailun alkuvaiheessa vain pieni joukko ihmisiä. Vaalitaistelun loppuvaiheessa tämä joukko oli suurentunut merkittävästi, mutta silti voi sanoa, että vaalien toinen kierros tulisi Niinistölle pahasti syliin. Pari lisäviikkoa olisi saattanut tuoda mukanaan toisenlaisen tuloksen.

Nyt voimasuhdeasetelma on käännähtänyt aivan toisenlaiseksi, ja omana mausteensa siihen tuo PS, jonka kannattajista valtaosa varmaan tukisi mieluummin Niinistöä kuin Halosta. Vuonna 2006 valtaosa Keskustan äänestäjistä asettui toisella kierroksella Niinistön taakse.

Tarja Halonen kyllä tietää poliittiset realiteetit, ja siksi en uskokaan, että hän ehdoin tahdoin lähtisi presidenttiehdokkaaksi ottamaan Niinistöltä raskaasti turpiinsa. Mutta jos Niinistö ei asetukaan ehdokkaaksi? Silloin tilanne muuttuu täysin.

juha anttila 02.05.2016 0:24

Minä haaveilen, että ay-liike keskittyisi vain työelämän kysymyksiin, eikä sotkeutuisi politiikkaan, mutta koska me olemme oman ahneutemme takia tähän mennessäkin olleet valmiit maksamaan oman pienen ammattiryhmämme etujen (=palkkojen nostamiseksi) ajamiseksi enemmän kuin KOKO Suomen etujen ajajille: kansanedustajille ja ministereille, niin uskon että ay-liikkeet jatkavat paisumistaan ja niiden johtajat tulevat jatkossakin saamaan kohtuuttoman suuria palkkojaan

Luetuimmat
  1. 1

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  2. 2

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  3. 3

    Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

  4. 4

    Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?

  5. 5

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  6. 6

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  7. 7

    Espanja määräsi Katalonian poliisivoimat alaisuuteensa – alueen viranomaiset kieltäytyvät tottelemasta

  8. 8

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  9. 9

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  10. 10

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  2. 2

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  3. 3

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  4. 4

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  5. 5

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  6. 6

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  7. 7

    Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

  8. 8

    Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

  9. 9

    Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

  10. 10

    Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  3. 3

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  4. 4

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  5. 5

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  6. 6

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  7. 7

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  8. 8

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  9. 9

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  10. 10

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  11. Näytä lisää