Perässähiihtäjä

Minne menet Sdp?

Erinomaiset kiitokset ay-liikkeen tulevaisuudesta käytyyn keskusteluun osallistuneille kommentaattoreille. Kävimme mielipiteenvaihdon juuri oikeaan aikaan: aloittaessamme viime keskiviikkona oli vielä hieman epäselvää, miten käy SAK:n puheenjohtajan valinnassa, mutta nyt JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on pyydetty ja suostunut puheenjohtajaksi. Muodollisuudet hoidetaan sitten kesäkuussa. Kun Hakaniemeen on menty, pysytään vielä siellä. Otetaan Sdp tai oikeastaan sen periaateohjelman valmistelu kommentaattorien luupin alle.

Sdp:n puolueosastot ovat saaneet viime viikolla 25-liuskan mittaisen ohjelmallisen keskusteluaineiston käsiteltäväkseen. Siihen voi tutustua tämän linkin takaa.

Sain saman aineiston luettavaksi muutama päivä sitten. En tiedä, johtuuko potemastani kovasta flunssasta vai mistä, mutta pidin kovasti tästä keskustelupaperista. Se oli virkistävä lukukeidas, mukavasti uudentyylinen, raikas paperi.

Mutta sillä ei ole tietenkään mitään merkitystä, pidänkö minä jostain paperista vai ei. Sitä vastoin sillä on merkitystä, mitä mieltä kommentaattorimme ovat tästä paperista. Siksi pyydän, että arvoisat kommentaattorit tutustuisivat keskustelumateriaaliin ja kommentoivat sitä.

Sdp:n ajatus on, että keskusteluaineisto virittäisi demarikentällä vilkkaan keskustelun ja antaisi aineksia Sdp:n uuden periaateohjelman kirjoittamiseen. Varsinaisen ohjelma on aikomus pusertaa kasaan ensi kesän ja syksyn aikana sekä hyväksyä ensi vuoden helmikuussa pidettävässä puoluekokouksessa.

Sdp:n nykyinen periaateohjelma on vuodelta 1999, joten uusi ohjelma korvaisi sen.

Pitemmittä puheitta, ruvetaan lukemaan Sdp:n sanomaa. Päivän Hyvä Kysymys kuuluu:

Minne menet Sdp?

Päivän siteeraus:

Demokraatti-lehti käsittelee tänään torstaina pääkirjoituksessaan Sdp:n periaateohjelmauudistusta. Kirjoitukseen voi tutustua tämän linkin kautta.

30 vastausta artikkeliin "Minne menet Sdp?"

Jan Rossi 28.04.2016 16:50

Unski kysyy, että minne menet SDP? No SDP on näillä näkymin menossa kohti vaalivoittoa seuraavissa vaaleissa ja jälleen kansalaiset ovat valmiita äänestämään demarit valtaan, vaikka mikään ei muutu. Jutta Urpilainen on jo unohdettu, ellei häntä kaiveta naftaliinista presidenttiehdokkaaksi ja sitten vaaleissa päästään taas käsittelemään Urpilaisen valtiovarainministerikautta, joka päättyi täydelliseen katastrofiin kun puolue antoi potkut Urpilaiselle ja nosti Rinteen tämän tilalle. Antti Rinnehän ei ole oppositiojohtajana sitten saanut mitään aikaiseksi. SDP on pitänyt johtajansa hiljaisena, että ei möläyksillään aiheuttaisi kannatukseen alenemista.

Vuosikausia politiikkaa seuranneena en voi lakata ihmettelemästä miksi äänestäjät ovat jälleen valmiita turvautumaan SDP:hen, vaikka jokainen näutä asioita seuraava tietää, että SDP pettää äänestäjänsä. Ihmetellä vaan täytyy suomalaista äänestäjää. Ikäänkuin SDP olisi muka eri puolue, kun johdossa on entinen ay-jyrä.

Jan Rossi

Tommi Immonen 28.04.2016 18:20

Ohjelmassa on kiinnostavia kohtia, viittaukset työntekijöiden joustojen tarpeeseen ja yritysten tukemiseen ovat epäilemättä SDP:n pyrkimystä astua kohti maltillisten yrittäjien ajattelua. Tosiasia onkin että suurpääoman ja pienyrittäjien edut ovat hyvin erilaiset. Silti kiintoisaa nähdä karkottaako vai houkutteleeko tällainen enemmän.

Toisaalta SDP:n laariin sataa eniten hallituksen kollektiivinen itsemurha : hallitus ja erityisesti kokoomus ovat leimautuneet veronkierron ja keplottelun suosijoiksi, ja jo kaksi ministeriä on jäänyt kiinni eduskunnassa valehtelusta: Toivakka jopa pöyristyttävästi valehteli väittäessään Harakkaa valehtelijaksi. Sivistysvaltioissa ero olisi väistämätön, mutta Stubb näkyy jatkavan sori siitä - linjaa. Gallupnousua siis taas tiedossa, toki riskialtista olisi pelata kolme vuotta vain odotuspeliä.

Suuria linjanvetoja ei tässä paperissa ollut. Yksi kiinnostava asia on se, pyrkiikö SDP kovin aktiivisesti kilpailemaan vihreiden kanssa opposition laarin kasvusta, vai laitetaanko paukut PS:ään pettyneiden houkutteluun.

Miika Kurtakko 28.04.2016 18:39

Myönnän suoraan ja konstailematta, että aion kaapata tämän kommentointikierroksen aivan toiseen suuntaan ja mielestäni paljon tärkeämpään aiheeseen, joka liippaa sosialidemokratiaa läheltä vain osittain.

Tarkalla silmällä muita kuin kotimaisia valtavirtamedian uutisia seuraavat ovat ehkä huomanneet, että olemme suurten muutosten kynnyksellä. Tiivistäen voisi sanoa, että olemme todistamassa ihmistyöhön nojaavan tuotannollisen kapitalismin kriisiä ja todennäköisesti jopa kuolinkorahteluja. Pääoman ja konevoimin tehtävän teollisen tuotannon reilut 200 vuotta kestänyt liitto alkaa olla tiensä päässä. Tämä liittyy sosialidemokratiaan siten, että pääoman ja koneteknologian liitosta syntyi kaksoset nimeltä sosialismi, joista toinen valitsi demokratian ja toinen diktatuurin toimintamallikseen. Diktatuurikokeilu päättyi enimmäkseen noin 25 vuotta sitten, mutta demokraattinen sosialismi jäi jollain tavalla elämään lähinnä läntisen ja pohjoisen Euroopan maihin.

Kuten kaikki tietävät perhesuhteista, vanhemman ja lapsen suhde saattaa olla ongelmallinen. Näin on myös kapitalismin ja sosialidemokratian suhde: vaikka vanhempi olisi hukkumassa, niin kaikesta torumisesta ja näennäiskritiikistä huolimatta lapsi pitää tiukasti vanhemman kädestä kiinni ja vetää hänet mukanansa pohjaan.

Niinpä voimme todeta, ettei sosialidemokratialla ole tulevaisuutta ihmistyöhön pohjaavan teollisen kapitalismin painuttua historian lehdille. Kiitos kaikesta, ja kepeät mullat haudoillenne.

SDP:n paperi ei hahmota sitä fundamentaalia muutosta, joka syntyy automaation, tekoälyn, sensoreiden, teollisen internetin, robotiikan, kasvavan yksilöllisen, kollektiivisen ja eksopoliittisen tietouden, uusien energiateknologioiden ja digitalisaation seurauksena: tarve maksetulle ihmistyölle supistuu samaan mittakaavaan tulevaisuudessa kuin nykyään on tarve maanviljelijöille. Puhumme siis muutamista prosenteista ihmisiä, joille riittää "töitä" kehittää uusia ratkaisuja koko ihmiskunnalle.

Tässä vaiheessa joku voisi haukkua luddiitiksi, mutta siinä missä aikaisemmat teknologiset edistysaskeleet ovat lähinnä parantaneet ihmisen tuottavuutta, niin nyt puhutaan siitä, kuinka ihmistyö korvataan kokonaan. Esimerkki maataloudesta: peltoon asennetut sensorit mittaavat maan lämpötilaa; keskusyksikköön tulee tieto sääennustuksista; keskusyksikkö aktivoi GPS:llä toimivan itseohjautuvan traktorin kylvämään siemenet; sensorit tarkistavat kasvutiedot; keskusyksikkö ohjaa leikkuupuimurin korjaamaan viljan optimiaikaan. Maanviljelijän lisäarvo on prosessiin on melko olematon.

Tämä tarkoittaa sitä, että meidän - ja miksei myös pitkälti veronmaksajien rahoilla rahoitetun SDP:n - pitäisi pohtia kokonaan uutta yhteiskunta- ja talousjärjestelmää, joka ei perustu velalla luotuun liikepankkirahaan, palkkatyöhön, fiat-valuutoihin, ammattiyhdistysliikkeisiin tai keinotekoisiin valtionrajoihin. Pohjaa tähän voisivat tarjota mm. ubuntu eli kontributionismi, jossa yhteisöjen jäsenet toimivat toistensa hyväksi. Ubuntu-liikkeen sanonta "Jos ei se ole hyväksi kaikille, se ei ole hyvä" voisi olla myös tulevien ex-demarien omaksuttavissa.

http://www.ubuntuplanet.org/wp/contributionism/

Toinen hyvä rakennuspalikka voisi olla resurssipohjaisen talouden malli, jossa kaikki tavarat ja palvelut ovat kaikkien saatavilla tarpeen mukaan ilman rahan tai vaihdannan tarvetta.

https://www.thevenusproject.com/resource-based-economy/

SDP voi jatkaa olemassaoloaan puolueena, ehkä jopa vasemmistolaisena puolueena, mutta jatkossa se voi vain muistella aikaansa työväen puolueena (välilyönti tarkoituksella). Yhteiskunnalliset epäjatkuvuuskohdat ovat vaikeita eri valtafaktioille. Suomen poliittisesta historiasta ehkä parhaiten selvisi talonpoikien sääty, joka jatkoi elämäänsä pitkälti maalaisliittona vuoden 1905 eduskuntauudistuksen myötä. Tosin talonpoikaissäädyn varakkaimmat siirtyivät sittemmin kokoomukseen ja ruotsinkieliset RKP:hen.

Yhdyn Jan Rossin arvioon siitä, että äänestämällä SDP:tä ei välittömässä lähitulevaisuudessa ole odotettavissa muuta kuin muutosta politiikan nyansseissa ja retoriikassa. Tilannetta voi verrata äänestykseen Esa-Pekka Salosen ja Jukka-Pekka Sarasteen välillä siitä, kumpi saa johtaa Finlandian. Musiikkitoimittajat voivat jopa huomata eroja, standardikuuntelijat eivät niinkään.

Puolue, joka ei vaadi raha- ja talousreformia, ei voi olla muutosvoima. SDP on konservatiivipuolue.

J. Salonen 28.04.2016 19:43

SDP:ssä on kaksi kuppikuntaa, ay-vasemmistodemarit ja Ulpu Iivarin kaltaiset kokoomusmieliset, jotka kilpailevat oikeistolaisten kanssa oikeistolaisuuden määrästä. Näiden ryhmien näkemykset ovat monin osin yhteensovittamattomia. SDP:n pitääkin selvittää itselleen, onko se vasemmistoa vai jotain muuta. Kaikkia ei voi miellyttää. Konsensus-politiikka ei ole vuosikymmeniin ollut menestystarina ainakaan vasemmiston vaalikannatusta ajatellen.

Jos käy niin, että SDP menee vaalivoittajana hallitukseen ja kääntää taas kerran takkinsa kaikissa isoissa kysymyksissä selittäen tämän kompromissien pakolla porvarienemmistöisessä hallituksessa, voi SDP sen jälkeen kuopata itsensä lopullisesti. SDP ei varsinaisesti edes ole mikään vaihtoehto niin kauan kuin se kiertää oleellisinta kysymystä rahareformin tarpeesta ja mukanaolosta valuuttaunionissa. Nykyisin politiikan liikkumavara on typistynyt näpertelyksi.

Se puolue on tulevaisuuden voittaja, joka ensimmäisenä esittää toimivan ja uskottavan tiekartan sopeutumiselle nollakasvun oloihin inhimillisesti kestävällä tavalla. Kovaa talouskasvua tai täystyöllisyyttä ei enää tule. Mitä pikemmin se myönnetään, sen parempi.

Pentti Kangasluoma 28.04.2016 22:19

Eero Heinäluoma A-studiossa, nyt maltillisempi kuin jokin aika sitten amerikkalaisten tulosta harjoittelemaan Suomeen. Mutta Nato-pelkoa, SDP linja tulevaisuudessakin.

Noissa ohjelmapapereissa ei pohdita kansalaisten suhdetta turvallisuuskoneistoihin, armeijaan, poliisivoimiin. Puolueen kannatus on

niissä vähäistä. On harhaa ajatella että niihin tehtäviin hakeutuu ihmisiä jotka eivät jakaisi demokraattisen yhteiskunnan arvoja. Pitäisi kysyä joskus vapaapalokunnan, meripelastusseurojen jäseniltä, mitä arvoja he

kannattavat.

Lapsiperheet saa huomiota ja tukea, yksin asuvilla on kalliit asumiskustannukset, mikään puolue ei heitä nosta esiin. Äsken tapaamani

mies sanoi vieraantuneesta tästä syystä "Forssan puoluekokouksen" joukosta.

On siinä innostavaakin tekstiä, nukutaan välissä, huomenna enemmän.

J. Salonen 29.04.2016 0:03

Oikeistodemarit halajavat "takaisin valtionhoitajapuolueeksi". Sellaiseksi ei vain pääse ilman merkittävästi parempia kannatusprosentteja. Niitä taas ei tule ilman kansalaisten tukea. Eikä kansalaisten tukea tule aatteettomalla taktikoinnilla ja tuulten haistelulla. Hallitusvalta on keino poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, ei sen itsetarkoitus pidä olla.

Kokoomuspuolueita ei tarvita enempää kuin yksi. B-kokoomuksena SDP:n kohtalo on kuoleentua hitaasti pois.

antti liikkanen 29.04.2016 7:30

Olen ollut SDP:n jäsen 32 vuotta, 38-vuotiaasta.

Ensimmäinen reaktio jäsenyyteni Ounasvaaran sosialidemokraatteihin tultua hyväksytyksi oli kotikaupunkini idealistisesti puhdasverisen demari-opettajan suuriääninen moite kaupungin pääkadulla vappuna:

"Antti, et kuulu puolueeseemme, olet liian varakas ja porvarillinen".

Olin mukana tekemässä 1999 ohjelmaa pienenä rattaana ja muistan, kuinka puolue järjesti asiassa kilpakirjoituksen nimimerkkisuojassa.

Kilpailun voittajaksi nimimerkkejä avattaessa osoittautui eräs aktiivi vihreä poliitikko-toimittaja, joka nyt demarina kurmuuttaa eteläsavolaista yrittäjätaustaista miniseriä oikein "viimosen päälle".

Tuon kirjoituksen jäljet ovat selkeästi näkyvissä 1999 puolueohjemassa.

Tänä vappuna ei kotikaupungissani ole meillä demareilla marssia eikä kaupungin pääaukiolla (Lordi´s Square) ole puhumassa pääkaupungista tullutta ministeriä saati puolueen muuta edeskäyvää.

Vappumarssi 2016 Rovaniemellä on yleinen "vastaan pannaan"-tilaisuus, jonka puuha-henkilö on paikallinen vasemmistoliittolainen professori.

HS kirjoittaa rekisteröidyn puolueen nimen eri lailla kuin sen nimi on puoluereksiterissä: "Suomen sosialidemokraattinen puolue r.p.".

Oikeiston ja vasemmiston raja kulkeekin juuri tässä: vasemmalla kirjoitetaan sosiali-, oikealla ja "sit"-mediassa sosiaali-. Kielitoimistolla kävellään puoluerekisterin yli ja rutina käy kovana.

Tätähän tuo punapapin johtaman Demokraattilehden pääkirjoituskin vähän uudesta keskusteluasiakirjasta vikoo, sosiaalisen korostumista sosialistisen sijasta.

Oma sosialidemokratiani on lähempänä PES- kuin S&D- tai SDP-ohjelmia.

PES on Euroopan unionin alueiden komitean demariryhmän omaksuma nimilyhenne.

Siellä niin ihmisoikeudet, solidaarisuus kuin demokraattinen sosialismikin vielä ovat aika hyvin ruodussa, 28 EU-maan alue- ja kuntapoliitikkojen ohjenuorana. PES on komitean suurin ryhmä!

S&D on taas demareiden Europarlamentin ryhmän itselleen omaksuma slogan ja sen ohjelmaa pidän kovin vaikeaselkoisena, samoin sen käyttäytymistä päätöksiä ( = lakeja!) laadittaessa.

Se on yhtä kaukana 28 maan kansoista, ympäristöstä ja kansalaisista kuin minun PES:ni on niitä lähellä.

Pertti Rinne 29.04.2016 9:39

Pettynyt olo tuli. Suomi ansaitsisi asiallisen sosialidemokratian, mutta ohjelmasta huokui vanha, tuttu vastakkainasettelu: me ja muut. Ihminen ja raha pantiin toistensa vastakohdiksi niin populistisesti kuin vain vasemmisto osaa.

Markkinoista ja kapitalismista kirjoitettiin täyttä asiaa, harvoin edes kokoomuksen tekteissä olisi niin oikein määritelty monopoliasemaa tavoitteleva kapitalismi vapaiden markkinoiden pahimmaksi viholliseksi. Jos sosialidemokraattien puolue-eliitti tosiaan ajattelisi noin, niin sinipuna olisi maan talouden pelastus, mihin en kuitenkaan usko.

Ristiriitainen olo tekstistä tuli. SDP ei pysty uudistumaan vapaan markkinatalouden globaaliin ympäristöön.

Marita Salenius 29.04.2016 9:48

Luinpa läpi. Nostanpa hattua itselleni, vaikka pyrinkin aina jollakin viiveellä tutustumaan eri puolueiden ohjelmiin ja ajatuksiin,mutta en kyllä löytänyt mitään virkistävää, raikasta tai uutta. No meikäläinenhän ei olekaan aiheen ammattilainen.

Eiköhän nuo antiikin "viisaat" miehet ja sanomisensa lopulta sovi mille tahansa puolueelle. Kaikkihan on lopulta aikansa tuotetta, jota halutaan omia. Vaan eipä tuo maailma ole miksikään muuttunut. Samat ne on köyhällä esteet silloin ja nyt. Kyllä edelleenkin on niin, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Vai olisiko modernimpaa sanoa, että suhteilla saa ja sukunimellä pääsee.

Ennen oli sosialidemokratiassa ytyä, mutta nyt siitä on tullut pelkkä sievistelevä sanojen helistelijä. Sosialismikin poistettu. Onko nää ihan tosissaan. Varsinaisen naiivia tekstiä. Vaan toisaalta kyllähän politiikan ohjelmakieli on muuttunut ihan yleisestikin mitäänsanomattomaksi. Tärkeintä on rivien välit, ei niinkään se, mitä on kirjoitettu. Niin tässä demareidenkin manifestissa.

Siis että demokratia on demareiden mielestä politiikkaa, josta ihmiset voivat vieraantua ja silloin on demokratian ulkopuolella! No johan on epädemokraattisesti sanottu. Vain politikointiko on demokratiaa? Ihmisillähän on mielipiteitä ilman politikointiakin.

Mutta yksi lause siellä tekstissä on just niin, kuin minäkin sen sanoisin: " erehdykseksi osoittautunut kansanäänestyksen tulos on vaikeampi muutettava, eikä vastuuta kanna kukaan". Just ja näin se on juuri EUn kanssa.

Tuo demokratia on aika metka epeli, kun sitä ei ole saatavilla kaikille - nähtävästi ei koskaan. Montako miljardia ihmistä on tämän ihanteen ulkopuolella? On siinä demarilla työsarkaa.

Jaahas. Demareiden mielestä humanismi on markkinavoimia pelottava asia. Varmasti hurskastellen näin mahdollisesti voi ollakin, mutta kun ilman markkinoita ei yhteiskunnat pyöri. Tuotto- ja kulutusvaatimukset kuuluvat valitettavasti yksilön arvoa mittaaviin asioihin ja sen muuttamiseksi ei pelkkä demarius riitä. Hyvä esimerkki on eilen maakuntani pääkaupungissa avattu uusi ja valtava marketti, jonka ensimmäistä päivää oli todistamassa - kuvista päätellen - suorastaan mieletön määrä ihmisiä. Siis kyseessä on kauppa! Mutta näin se vaan menee ja mielikuvat pelaa: halutaan olla se eka, joka sen tavaran hyllystä ostaa. Epäilemättä muutama selfiekin on varmasti otettu!

Mitä sitten tulee sivistykseen ja koulutukseen - eivät muuten välttämättä ole käsikimppakavereita - niin eiköhän kaikki kanna huolta siitä, miten yhteiskunta edelleen rahoitukseen pystyy. Olkaamme iloisia veronmaksajia.

Tämä demariohjelma on luettelo asioista, jotka heijastavat yhteiskuntamme muuttumattomuutta perusasioissa, joihin demarit ovat voineet/olisivat voineet vaikuttaa vuosikymmenien aikana. Mutta tässä ollaan: demarit tuo itse esille omat tekemättömyytensä - valtionhoitajapuolue vuosikymmeniä! - ja olemme edelleen samojen murheiden alla. Solidaarisuutta ei maailmaan synny, ennen kuin miehinen maailma lopettaa tuon ainaisen sotimisen ja naisten sorron.

Tulihan se sieltä - kapitalismi - ja demokratialla se demari sitä vastaan käy. Tekstistä niin mielellään pullistuisi ulos sosialisointi, mutta eivät sitä rohkene enää suoraan sanoa, vaan puhutaan sekataloudesta ikään kuin se olisi jokin uusi asia. Mehän elämme sekataloudessa, josta demarit eivät ole huolta pitäneet vallassa ollessaa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa veroparatiisit paljastuvat, julkinen sektori nikottelee, yrittäjät ovat henkhieverissä, ay-liike ei enää tiedä paikkaansa ja kuluttaja on hämillään, kun asunto on arvoton, mutta kiinteistövero on maksettava! Ruotsi vieressä sen kuin porskuttaa. Se on varsinainen sammakko demarin suussa tuo yrittäjyys. Ei yritystä tuosta vaan heitetä ja heps kukkuu, nyt elätän perheeni.

Olipa raskasta luettavaa. Mitään vastauksia, ehdotuksia tai ideoita ihanteensa saavuttamiseksi ei esille tullut. Siis miten siihen päästään, että sodat loppuvat, kansalaiset voivat asua kotimaasaan, raha jakautuu tasaisemmin, kaikille on työtä, koulutusta, kulttuuria ja sivistystä ja että tasa-arvoisina suutelemme toisiamme poskille? No tietysti sillä demokratialla. Joo, mutta miten siihen demokratiaan päästään? Demokratialla... Hei mutta demarithan on keksineet ikiliikkujan.

Kyösti Salovaara 29.04.2016 11:13

Minne SDP menee?

Sinne minne tuuli kuljettaa.

Ei kai ”demokratiassa” muualle voi mennäkään, ei siis vastatuuleen, ei ainakaan jos haluaa olla iso ja mahtava, päätöksentekijä. Taiteen maailmassa vastatuuleenkin menijä joskus palkitaan; ainakin kuolemansa jälkeen.

Olen nyt pariin kertaan ”kursorisesti” silmäillyt tuon ”Turvaa ja vapautta muuttuvassa maailmassa” -paperin.

Pari pinnallista kommenttia silmäilyn jälkeen.

Paperissa määritellään aika hyvin nykyinen moderni yhteiskunta, olkoon se sitten moderni sosiaalinen markkinatalous-, sivistys- ja hyvinvointivaltio.

Paperista ei oikeastaan käy lainkaan ilmi miten tähän on päädytty, eli se miksi SDP kuvittelee olevansa (niin kuin onkin) tämän yhteiskunnan keskeinen historiallinen toimija, sen synnyttäjä.

Yhtä vähän käy ilmi miten konkreettisesti päästään pitemmälle, eteenpäin, sillä tuleehan paperia lukiessa mieleen, että mitä vielä tarvitaan, eikö tässä ole jo kyllin ja liikaakin? Hymistelemällä syntyy hymnejä. Siis: onko meillä nykymaailmassa jäljellä enää muita kuin pragmaattisia ongelmia?

Yksi ongelma SDP:n maailmanselityksessä on, että paperin voi hyväksyä suunnilleen sellaisenaan mikä tahansa ”vastuullinen” puolue. Kaikkihan näin ajattelevat, ovat hyvän kannattajia, pahan vastustajia. Tätä puolta voi hyvin testata (kuten itse testailin), että onko paperissa joku lause, jonka esim. keskustapuolue tai kokomuus hylkää. Ei taida olla, ei ainakaan monia. Sitä voi testata myös niin, että kääntää positiivisia lauseita negaatioksi: kelpaavatko ne jollekulle kilpailijalle? Eivät kelpaa.

Paperissa on myös joitakin käsitteellisiä kummallisuuksia. Demokratia nähdään jotenkin asioiden sisältönä, kun sehän on vain eräs hallitsemisen muoto. Sisältö on siinä mitä demokraattisella hallinnolla aikaansaadaan, ei itse demokratia. Se on kyllä mainiota, että paperissa edustuksellinen demokratia katsotaan paremmaksi apparaatiksi kuin suora.

Markkinatalous asetetaan paperissa kapitalismin vastakohdaksi. Outo ratkaisu. Kun esim. Wikipediasta katsoo mitä kapitalismi on, niin se on Max Weberin määrittelemänä juuri sitä mitä nyt SDP kutsuu markkinataloudeksi. Ilmeisesti paperin kirjoittajien kantti ei kestänyt sanoa, että sosialismi on kapitalismin vastakohta ja vaihtoehto eikä markkinatalous. (Hyvä tietysti ettei sitä tarjota mutta... olisi voinut pohtia kuitenkin.)

Yleishöpötys sivistyksestä on juuri muodinmukaista kuin saattaa olla tällaisissa papereissa. Hieman pelottaa , kun paperissa matematiikkaa ja luonnontieteitä ei pidetä ”yleissivistyksenä” vaan niitä muita taiteita yms, ikään kuin vastakohtana. Kun nykyisen peruskoulun voi ilmeisesti läpäistä kunnialla osaamatta yksinkertaista prosenttilaskua, eikö silloin ole kyse yleissivistyksen puutteesta? SDP tuskin haluaa osallistua luonnontieteiden alasajoon – mikä nyt näyttää olevan Suomen tie. Hesarikin on huolestuneempi Käpylässä asuvan säveltäjän kummallisista mielipiteistä kuin luonnontieteiden todellisesta rappiosta koululaitoksessamme.

No, niin kuin arvelen, SDP menee sinne minne tuuli kuljettaa eikä siihen juuri vaikuta millaisia papereita kirjoitellaan. Ainakaan tämän paperin linjanvedoilla SDP ei erotu omansalaatuiseksi poliittiseksi toimijaksi vaan näyttäytyy yleisihanteellisena ajatuksena, muiden yhtä ihanteellisten ajatuksien joukossa. Hienoa sinänsä että yleissihanteellisuutta piisaa, paperilla; piisaisipa muuallekin ja muuallakin. Katsotaan nyt hetki miten toukokuun lopussa yleisihanteellisuus ruumillistuu sopimuksiksi... tai pelkäksi riidaksi.

Lienee reilua kertoa että sain viime viikolla SDP:n vapaajäsenyyden (=30 vuotta jäsenmaksun maksamista), mutta myös se etten ole kovinkaan uskollinen puolueen jäsen. Joskus lojaali, toisinaan vähemmän.

Seppo Laine 29.04.2016 11:13

En lukenut, pahoittelut. Syy kirjoittamiselle lähti vähän eri asioiden kautta.

SDP ei ole vain taloutta.

Nyt kun nuo turvallisuuspoliittiset asiat ovat kovasti nousseet tapetille, on aika mielenkiintoista nähdä mihin SDP on tällä saralla menossa. A-studiossahan Heinäluoman syvä epäluulo amerikkalaisia kohtaan nosti esiin uusia linjauksia. Kun nyt nousussa olevan puolueen voimahahmo alkaa turvallisuuspolitiikan asioissa nostamaan esille teemaa, ettei kaikkia munia pitäisi laittaa samaan koriin, mihin hän viittasi? Pitäisikö Lindbergin alkaa varautua siihen, että seuraavaksi sitten opetellaankin lentämään Suhoin ohjaimissa.

Joka tapauksessa SDP:n Yhdysvaltoihin kohdistuvalla epäluulolla, jos ei nyt sentään vihalla, on syvät juuret ja pitkät perinteet. SDP:n nykyjohdon mielestä selvästikään esimerkiksi Bernie Sanders ei ole mikään oikea jenkki, kun ei sovi siihen perinteiseen jenkkikuvaan vaikka tämä nyt siellä tuntuu nuoriin vetoavan.

Niin kuin täälläkin on tullut esille SDP on nykyään jo konservatiivipuolue. Ehkä kaikkien pysyvin jako historian saatossa puoluekentässä on ollut niiden suhteessa uuteen. Uudistajien ja säilyttäjien yin ja ja yan tuskin koskaan katoaa. Kunkin ajan uudistajien on vain otettava oma paikkansa vaikka kipeää tekisikin. Mitä siis odottaa seuraavaksi poliittisesti aktiiveilta nuorilta: Nettidemokraatit, suoran demokratian puolue!

antti liikkanen 29.04.2016 11:36

Oikaisua 07:30 kirjoittamaani.

Se oikaisu kuvaa hyvin aamuisen tekstin alussa kertomaani tapahtumaa 1984 keväässä.

Rovaniemellä puhuu kansanedustaja (sdp) klo 12:00 "Lordilla" ja sitten uudelleen (sdp) klo 15:00 Kansantalolla, mutta asiasta on minulle unohdettu kertoa.

Yleensä pyytävät minua juontamaan, mutta...valkoiset hiukset eivät tällä kertaa kelpaa, kun taitettu indeksikin sataa suoraan eläkeläisten laariin.

Hauskaa vappua, jäät Ounaskoskesta ovat juuri lähtemässä +18C lämmössä (varjossa).

J. Salonen 29.04.2016 11:51

Ohjelmaluonnoksessa ei ole mitään mullistavaa. Hajuttomaksi ja mauttomaksi käynyt SDP ei ole enää vaihtoehto millekään, eikä SDP:ssä ole enää hitustakaan puoleensavetävää ja innostavaa "latinkia". Sen tämäkin ohjelma osoittaa.

Miksi kukaan idealistinen nuori liittyisi SDP:hen, paitsi demarisukujen syntymässä tartunnan saaneet jälkeläiset? Lauri Ihalainen ponnistelee hartiavoimin "yhteiskuntasopimuksen" syntymisen puolesta samaan aikaan kun demarit ovat arvostelevinaan sopimuksen sisältöä. Ay-liikkeen sisäinen demokratia on kuin Valko-Venäjältä. PAMissa jäsenistön edustajat meinasivat käyttää valtaa, mutta heidät peloteltiin koko sosiaalidemokraattisen puolue-eliitin voimin takaisin ruotuun. Kysymys on periaatteellinen ja lopullinen suhtautuminen mainittuun sopimukseen tulee osoittamaan SAK-SDP:n esittämän oppositiokritiikin relevanssin. Takaamalla hallitukselle monen vuoden työrauha annetaan sille käytännössä vapaat kädet jatkaa heikompiosaisten kyykyttämistä ja hyvinvointivaltion nakertamista. Mutta jos vaihtoehtoakaan ei ole tarjota, niin näin on meneteltävä. Tuskin vaihtoehtoa löytyy myöskään 2019. Sipilän hallitukseen demarit olisivat menneet ja hyväksyneet kaikessa oleellisessa nykyisen hallitusohjelman, mikäli heidät vain olisi hallitukseen huolittu. Rökälemäisen vaalitappion jälkeenkin, vasemmiston kokonaiskannatuksen ollessa alle 25%, SDP tuntui pitävän hallitusasemaa itselleen luonnollisesti kuuluvana.

SDP ei näytä oppineen mitään. Yhä edelleen kaikkein tärkeintä on olla keikuttamatta venettä, taktikoida tulevia hallituskuvioita ja elellä kuin suurimman puolueen asema olisi jo taattu. Tällä menolla SDP:stä tulee vallankäyttöön rakastuneiden ja korporaatioista elantonsa saavien cv-demarien, entisten nuorten, poliittinen saattohoitolaitos, joka hiipuu Kreikan PASOKin tapaan pienpuolueeksi. Vahva, kokoava, puhtaalta pöydältä aloittava uusvasemmistolainen joukkopuolue voi pian olla Suomessakin todellisuutta. Ehkä hyväkin niin.

Hallituksen valehtelevat veroparatiisiministerit saavat SDP:ltä toistuvasti synninpäästön. Syitä tähän voi arvailla.

J. Salonen 29.04.2016 12:08

Seppo Laine puhui nettidemokraateista. Islannissa korruptoituneen oikeistohallituksen vastavoimaksi on noussut Piraattipuolue, jolla on yli 40% kannatus mielipidemittauksissa. Sosiaalidemokraattien kannatus on 10% luokkaa, edelle menevät myös vasemmistovihreät. Islannissa on muutenkin asioita lähdetty ratkomaan rehelliseen analyysiin perustuen. Rahareformi ja pysyttäytyminen EU:n orjuuttavan talousinfrastruktuurin ulkopuolella ovat kansalle, muille paitsi sosiaalidemokraateille, itsestäänselvää pässinlihaa. Tanskassa rahareformia ja nollakasvua ajava Alternativet-puolue kasvattaa kannatustaan, kuten myös punavihreä Enhedslisten (Yhtenäisyyslista). Samaan aikaan sosiaalidemokraattien kannatus laskee ja kansanedustajia loikkii näihin pienempiin vasemmistopuolueisiin.

Pohjoismaiset sosiaalidemokraatit saanevat jatkossakin pitää kriisikokouksia ja järjestää sururyhmiä kirvelevien vaalitappioiden jäljiltä.

Risto Virrankoski 29.04.2016 12:08

Käsitykseni mukaan SDP on ollut Suomen kehitykseen eniten vaikuttanut puolue itsenäisyyden aikana. Sen seurauksena useimmassa meistä asuu tiedostamattakin ainakin pieni sosialidemokraatti. Äidilläni oli tapana sanoa, että 'se on ihan kunnon ihiminen, vaikka onkin demari'.

Ei ole samantekevää, mitä puolue ohjelmaansa kirjoittaa, vaikka 'eihän kukaan näitä tosissaan ota'.

Jotta saisi tolkkua siitä, mihin SDP on menossa, ja yrittämässä meitä viedä, ohjelmassa tulee olla kolme pääkohtaa.

Lyhyt yhden-kolmen virkkeen tiivistelmä, mitä varten puolue on. Kymmenen-kahdenkymmenen kohdan pitkän aikavälin periaateohjelma ja lopulta muutaman kohdan konkreettinen toimintasuunnitelma, eli mitä puolue ajaa seuraavan muutaman vuoden aikana ja miten se varmistaa, että käytössä on resurssit ohjelman toteuttamiseen.

Vaikka talouden tärkeyttä ja rajoituksia yritetäänkin peitellä ja vähätellä, talous on se, johon hyvät aikeet törmäävät, jos talous tökkii.

Lopulta olennaista on, millä johdolla puolue asioita ajaa. Uskottavuus liimantuu varsinkin kulloiseenkin puolueen puheenjohtajaan. Siihen perustui persujen ja Kokoomuksenkin nousu. Soini ja Katainen saivat kansaa taakseen. Tällä hetkellä politiikan johtotähti on Juha Sipilä. Soini on hiipumassa ja Katainen jo sammunut. Sipilä loistaa ilman monisivuisia periaateohjelmiakin paremman vastuksen puuttuessa.

Tässäpä SDP'lle haaste eli löytää uskottava haastaja Sipilälle. Muutoin homma menee 'harakoille'.

Pentti Kangasluoma 29.04.2016 12:58

Vappukevennys, aate on synnyttänyt aina myös runoutta.

Minulla on ystävä

Minulla on ystävä

rakastettuni.

Hänen sydämensä on myötäni,

hänen unelmansa

vartioivat minua ja rakkauttani.

Minulla on myös paljon tovereita.

He katsovat minuun ja ystävääni,

he tietävät: rakkaus synnyttää

maailman rakentajia.

Minulla on ystävä,

rakkaus,

tovereita.

Minulla on elämä;

tämä päivä

ja tulevaisuus.

"Aatteita sukupolvi ivaa, aatteiden vuoksi isät mykkinä kivien alla"

Arvo Turtiainen, talvisodassa komppanianpäällikkönä, jatkosodassa turvasäilössä, kun ei halunnut taistella Saksan puolella.

Jan Rossi 29.04.2016 13:42

SDP:n sisäiset jännitteet ovat laantuneet sen jälkeen kun puolueen kannatus palautui 21 prosentin tuntumaan. Urpilaisen kannattajat ovat vaienneet ja Rinne on saanut työrauhan, toisin kuin Stubb, jonka lähtölaskenta todella alkaa jos ja kun Orpo lähtee haastamaan Stubbin. Käykö Stubbille urpilaiset? Ja kokoomus antaa potkut kaikessa epäonnistuneelle Stubbille? Kokoomuksessa on erittäin jännittyneet tunnelmat, Stubb on kokemassa polittisen uransa haaksirikon. Tästä kaikesta A. Stubb saa syyttää vain ja ainoastaan itseään. Ylimielisyys tuhoaa hänen uransa, samalla tavalla kuin Urpilaisenkin. Ei ole nöyryyttä, ei ole aitoutta.

Jan Rossi

Timo Korhonen 29.04.2016 15:19

SDP:n suurin kompastuskivi on se mikä aiemminkin, rinnastaminen sosialismin periaatteiden mukainen äänioikeus toisten kansalaisten varallisuuteen ja veroasteeseen demokratiaan, joka määritelmällisesti tarkoittaa sitä että verojen maksajat päättävät yhdessä mihin yleishyödylliseen heidän maksamansa verot käytetään. Ongelma ei olisi niin kriittinen jos käyttötarkoitukset olisivat todella yhteiskunnallisesti yleishyödyllisiä eivätkä valtaosin yksilöiden saamia yhteiskunnan verovaroin rahoitettuja etuuksia. Niihin on vieläpä turruttu niin että tekosyyksi kelpaa että etuuksia on saatu ennenkin ja sen on jatkuttava kehäpäätelmänä loputtomiin, ja kaikki poikkeukset tästä ovat "leikkauksia". Harkitsematta yhtään sitä mitä sen maksajat ovat mieltä asiasta, jopa niin raskaasti että eduista pidetään kynsin hampain kiinnin vaikka niiden rahoittaminen on jo lähes vuosikymmenen tapahtunut syömävelalla.

Kokonaisuuden ymmärtävien demarien aika on valitettavasti vähitellen ohi. Nykydemarien sukupolvi ei millään suostu sisäistämään että raha on ensin ansaittava ennenkuin sitä voidaan jaella kenellekään ja ihan puhtaalla kateudella ratsastaminen, "joillakin on enemmän kuin sinulla ja se on väärin!", on useissa peräkkäisissä vaaleissa ollut jo tapa.

Kaiken yksityisen rahan, niin säästöistä työllistäviin yrityksiin tehtyjen sijoitusten kuin kannattamattoman liiketoiminnan alasajon seurauksena omistajille jaettaviin osinkoihin - heidän omaan rahansa, näkeminen on ollut kuin punainen vaate, johtaen tiukkaan pohdintaan miten se saataisiin verotettua pois, mieluiten korkealla prosentilla ja parhaimmillaan progressiolla. Huomioimatta että se on nimenomaisesti sitä rahaa joka kautta aikain on ohjautunut nopeasti uusiin, kasvaviin ja työllistäviin yrityksiin.

Ellei SDP ala hiljalleen hahmottaa tätä tosiasiaa, edes sadan prosentin kannatus vaaleissa ei saa heitä johtamaan mitään muuta kuin konkurssikypsää tunkiota jossa ainoa tasan jaettu asia on kurjuus. Ihmisiä ei voi pakottaa pitämään rahojaan Suomessa ja pois verotetut rahat voi syödä vain kerran, kuin siemenperunat.

Lasse Reunanen 29.04.2016 17:42

Katsoin Sdp:n periaateohjelman luonnoksen ja Demokraatti-lehden

pääkirjoituksen. Aineisto lähetetty puoluehallituksen nimissä,

mutta en nähnyt merkintöjä ketkä laatineet tekstin sisältöä.

Sisällössä oli runsaasti toistoa ja sanontojen merkitysten

muotoilua ja tarkempaa tulkintaa.

Alun sisällysluettelosta tiivistin pääkohdat - karsien siitäkin

olennaisen esiin:

Sdp:n

- Arvot; demokratia, parlamentarismi, globalisaatio, vapaus ja

tasa-arvo, sivistys, kulttuuri, solidaarisuus, työ, luonto

- Yhteiskunta; markkinat

- Tehtävät; hyvään, tasa-arvoiseen ja vastuulliseen,

Eurooppa ja kansainvälisyys, kriisit, eriarvoisuus

En sisällöstä kaikkia poikkeamia valikoinut, mutta lopusta ote

(muutamia kommentteja oli jo tekstin viereen jäsenet kirjanneet):

-- "Suomalaiset voivat luottaa, että hädän hetkellä kukaan ei jää

yksin" (tavoite vuonna 2030).

Eduskunnassa keskusteltu viikolla "valheesta" ts. sievistellen

"muunnellusta totuudesta", jota em. otekin sisältää;

Emmehän mitenkään voi taata kaikille yksin jäännin estoa -

sillä sitähän elämä on, että viimeisellä hetkellä kaikki jää yksin

kuolemassaan ja monta muutakin "hätää" jota ei voi yhdessäkään

välttää yksilöille tulevan - ei siis pidä paisutella merkityksiä

todellisuuden yli "valheeksi".

Veli-Pekka Silvan 29.04.2016 18:17

Ohjelmasta puuttuu pihvi. Tuttua sanahelinään ilman mitään mihin voi tarttua.Tuttua ympäripyöreyttä.

Ainoa mikä tuli esille oli markkinatalouden haastaminen ja se on hyvä koska nykyinen hallitus veronkiertäjineen ja siltarumpupolittiikoineen tulee todella kalliiksi meille.

Yksi virhe demareilla on se, että koittavat miellyttää kaikkia, se on turhaa, ei yrittäjät eivätkä maajussit äänestä demareita.

Olisi ollut hyvä jos esille olisi tullut konkreettisesti esille jotain esityksiä mm yritystukien leikkauksia, eläkeläisten ja vammaisten aseman palauttaminen Sipilän hallituksen edeltävään aikaan jne....

J. Salonen 29.04.2016 20:19

Periaateohjelma ja tavoiteohjelma ovat kaksi eri asiaa, mutta vaaleihin SDP:n kannattaisi kokeilla taas joskus mennä Kaarlo Pitsingin tyyliin kahdeksan kohdan ohjelmalla. Sisältö pitää mahtua yhdelle A4:lle ja olla kansantajuista, konkreettista ja puhuttelevaa. Tämä siis jos haluaa vaaleja voittaa.

Juuri nyt SDP:n kannattaisi käynnistää "Jo riittää!" -somekampanja.

Kyösti Salovaara 29.04.2016 22:51

Tuolla J.Salonen kysyi,että miksi kukaan idealistinen nuori liittyisi SDP:hen.

Kysyn vastaan: miksi kukaan idealisti liittyisi muuallekaan? Jos tämä hyvinvointivaltion pehmeä todellisuus ei riitä, en tiedä mihin kovaan todellisuuteen nuorien pitäisi/kannattaisi tähdätä.

Jos SDP:n ohjelmassa on jokin idealismin puute, reikä, putous, minä en ainakaan sitä näe enkä havaitse. Jos on, kannattaisi kertoa. Vieläkö enemmän kauniin tyhjiä sanoja?

Pelkkää idealismia, joka sana tuo paperi.

Se mitä SDP:n kriitikoilta jää oivaltamatta on, että nuoret eivät tajua mistä tämä kaikenlainen hyvyys, josta kaikki nauttivat, on tullut ja kuka sen on hankkinut. Jos tätä palstaa joku nuori lukee, niin tiedoksi: hyvinvointivaltio ei todellakaan pulpahtanut tv:n viihdeohjelmista eikä isän pankkitililtä.

Se on kollektiivisella työllä ansaittua, mikä tietysti kuulostaa oudolta, nyknuoren korvaan. Ehkä vielä kauheammalta kuulostaa se, että tämän kaiken hyvinvoinnin on hommannut työväeänliike.

Mutta, pessimisti ajattelee: Olkoon! Jos ei kelpaa, tehkää parempi.

Kuitenkin sanon, enkä toista toivottavasti enää itseäni, nykyhetken ongelma ei ole hyvinvonti eikä sen puute, vaan se että radikaali tunne ei löydä mitään kunnollista vastustettavaa eikä mitään pahaa romutettavaksi.

Sosialidemokraattinen "maailma" on niin valmi että kriitikoita potuttaa!

Myös demareita, luulen kun puhetta kuulen.

Timo Korhonen 30.04.2016 13:37

Salovaaran Kyöstin työväenliikkeen hyvinvoinnin "hommaamisesta" perustavanlaatuinen kysymys: Miten selität sen että 1950-luvulla kun USA oli taloudellisesti maailman vapain valtio, matalimmilla vähennysten jälkeen toteutuvilla todellisilla veroilla, hyödykkeiden hinta oli maailman alhaisin, saatavuus paras, työttömyys vähäisintä ja elintaso ja ostovoima erityisesti kaikkein pienituloisimpien keskuudessa maailman korkeimmat? Ilman tulonjaon, jakovaran tai sosialismin tynkääkään?

Samaan aikaan yksikään työväenliikkeen periaatteilla toimiva maa ei ollut lähelläkään sodan jälkeisestä lamasta toipumista, useimmat niistä (itäblokki) eivät nousseet ennen 90-lukua jolloin työväenliikkeisiin nojaavat hallinnot yksi toisensa jälkeen kaatuivat.

Mitä enemmän poliittista pakkovaltaa talouden ja erityisesti työvoiman säätelyyn käytetään, sitä selkeämmin talous tökkii niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. SDP on valitettavasti juuttunut toistamaan politiikkaa jossa työntekijät yrittävät kynsin hampain ja poliittisella pakolla muuttaa työpaikkojaan, sen sijaan että käyttäisivät tervettä järkeä ja vaihtaisivat sellaiseen mistä pitävät. Työvoiman lähtiessä työnantajat kyllä ymmärtävät että jokin on pielessä, siinä missä keskusjohtoinen lakkoilu, väkinäiset toimet ja työehtojen ulkoparlamentaarinen sanelu johtavat pitkällä aikavälillä ainoastaan työpaikkojen katoamiseen. Tämä ei ole mikään teoria vaan 1:1 toistuva johdonmukainen ja historian poikkeuksetta osoittama kaava.

Olen pitkään odottanut että SDP ymmärtäisi tosiasian että toimimalla aina vain samalla tavalla ei voi odottaa seurausten ja lopputulosten muuttuvan. Viime hallitusvastuukauden seuraus oli 100.000 työpaikan katoaminen vaikka valtiovarainministeri lupasi saman verran lisää. Keinot olivat siis väärät ja on hämmästyttävää että samoja keinoja yritetään ehdottaa toistettavaksi, väittäen seurausten olevan jotenkin paremmat kuin viimeksi. On hirvittävää katsoa kun entinen työväenpuolue on muuttunut työttömän väen puolueeksi joka tahkoaa itselle uuden profiilinsa mukaisia äänestäjiä niistä joilla vielä ennen SDP:n toimia on ollut työpaikka.

J. Salonen 30.04.2016 14:02

Kyösti Salovaara: idealistinen ihminen, olipa minkä ikäinen hyvänsä, tahtoo puolueensa seisovan arvojensa takana myös tuulessa ja tuiskussa. Demarien linja on piirtynyt pitkään taktikointina, pelin politiikkana ja takertumisena hallitusasemiin. Hallituksessa pitää tehdä kompromisseja, mutta ei niin suuria, että kansa hylkää ja menettää uskonsa. Demaripuolueelle yksinkertainen menestysresepti olisi palata kansan pariin ja luopua "me päättäjät, te äänestäjät" -asenteesta. Siihen tarpeeseen eivät monikymmensivuiset julkilausumat tepsi.

Erkki Pekola 30.04.2016 15:13

Risto Virrankoski sanoi tuolla ylempänä suunnilleen sen mitä omassa pikku päässäni ja päissäni yleensä ajattelen. Monisanaisuudella ei maailma parane, mutta sen kautta saadaan toivottavasti useampi ihminen ajattelemaan.

SDP:n loistavin vaalislogan ja ohjelma oli pian sotien jälkeen: JO RIITTÄÄ! Sillä ohjelmalla vakautettiin maa, palautettiin kansanvalta ja saatiin työvoima ja muut resurssit tuottavaan työhön. Minulle riittäisi sama, kun kommunismi vaihdetaan käsitteeseen rosvokapitalismi. Rintamasuunta vain vaihtuisi 180 astetta, kuten Mannerheimillä kesällä 1944 Kannaksella. Mutta sielläkin mentiin taas eteenpäin.

Jotenkin nolottaa kysyä että mistä noita ketjun tässäkin aloittaneita "janrosseja" oikein sikiää? Eikö kouluissa opeteta lähihistoriaa, eikö kotona opastettu tunnistamaan niitä polkuja mistä oltiin lähdetty ja minne ollaan nyt tultu? Onko itseopiskelu julistettu kielletyksi harrastukseksi? (Vertaa Erno Paasilinna.)

On toki luvallista ihannoida Kokoomusta, Kepua ja Persua joiden periaatteet ovat aina suhdanteista, tiedotusvälineistä ja rahoittajista kiinni. Ovatko muuten nämä "janrossit" lukeneet mainittujen puolueiden periaateohjelmat?

Sivuan näitä demarien haukkumistalkoita vielä sen verran, että miksi Pesässähiihtäjä UH:n lehdessä perusteellisen huolellisesti ollaan peräti hiljaa Panama-papereista? Varaudutaanko nyt, että eräiden Sanomakonsernin hallinnon merkittävien henkilöiden nimiä tupsahtaa julkisuuteen?

Miksi kokoomuslainen ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka saa tuulensuojaa mainitun lehden poliittiselta toimitukselta? Miksi ministerinpaikkansa onnistuneesti kilpailuttanut ministeri Anne Berner saa vapaasti kaupitella valtion omaisuutta halpuutetuilla hinnoilla?

Miksi Hesari (jne) keskittyy tässä tilanteessa etsimään kahdesta Antista, Rinne ja Lindtman syyllisen, kun he totesivat Toivakan tunnustaneen syntinsä. Kiinnitän huomiotanne, että SDP ei ole mikään raastuvanoikeus. (Jo Paasikivi sanoi samaa Moskovasta.) Miksi kukaan ei kysy, että miten ja milloin lopulta se syytekirjelmä laaditaan, johon muutama ministeri joutuu vastaamaan toimistaan Valtakunnanoikeudessa?

Jari J. Marjanen 30.04.2016 22:24

(Kaksi kiintoisaa uutta aihetta tai säiettä bloginpitäjältä, mutta yhden päivän julkaisuväli on kyllä liian lyhyt...)

Uskon maltilliselle sosiaalidemokratialle olevan aatteena kysyntää, mutta pystyykö SDP vastaamaan siihen? Ay-siipi ei näytä ainakaan pystyvän.

Olen ollut jonkin verran mukana Vihreän liiton ohjelmatyössä, ja aina välillä nousee kysymys, onko ohjelmia liian paljon. Niitähän on eritasoisia, osa puoluekokouksen, osa puoluevaltuuskunnan (jne.) hyväksymiä. Ensi kuussa Lahden-puoluekokouksessa ei ole henkilövalintoja - erinäisiä täydennyksiä lukuun ottamatta - joten keskitymme strategiaan ja muutamaan sääntömuutokseen. (Aineisto on kaikkien luettavissa: https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/babeb6d9-36a2-4fa4-b983-e4bdb68da371/esityslistainfovihreatpuoluekokous2016_0.pdf). Puoluekokous palannee ohjelmien paljouteen. Muitten puolueitten ohjelmatyötä en tunne.

SDP näyttää olevan julistusten tasolla ja ennen vaaleja ympäristömyönteinen ilme, jota ei muuten juuri näy. Omalla puolueellani voisi näissä olosuhteissa olla kuuluisa "tuhannen taalan paikka" aitona ympäristöpuolueena.

Pekka Turunen 01.05.2016 1:01

J. Salonen näkee Sdp:ssä kaksi kuppikuntaa. Todellisuudessa tilanne Sdp:ssä, kuten missä tahansa puolueessa, on paljon monivivahteisempi. Erilaiset näkemykset keskustelevat ja kilpailevat vaikutusvallasta ja kaikesta tästä muodostuu puolueen linja.

Kyynisyyteen taipuva sivustaseuraaja voisi todeta, että se on nykyisin ihan se ja sama mitä näissä keskustelupapereissa ja periaateohjelmissa lukee. Kauniita ovat ajatukset. Politiikka on kuitenkin suurta valtapeliä ja valta vaihtuu aina vaaleissa. Jos ei seuraavissa niin viimeistään sitä seuraavissa. Ainakin jos ajat ovat vaikeat, kuten nyt, ja hallitus joutuu tekemään vaikeita päätöksiä. Oppositiossa on helppo huudella vastuuttomasti mitä vain. Tämä toimii, koska kansan poliittinen muisti on riittävän lyhyt.

Olisi mukava kuulla, jos jollakulla puolueella olisi oikeasti vaihtoehtoinen toimintamalli, esimerkiksi Miika Kurtakon esittämä todellinen talous- ja rahareformi. Tai J. Salosen esittämä toimiva ja uskottava tiekartta sopeutumiselle nollakasvun oloihin inhimillisesti kestävällä tavalla. Sellaista ei taida kuitenkaan löytyä, ja vaikka löytyisi, ei sillä vaaleja voitettaisi. Ei ainakaan vielä, kun valtaosa kansasta ei ole ymmärtänyt maailman muuttuneen peruuttamattomasti.

Eiköhän tämä mene vanhaan malliin. Sdp voittaa seuraavat vaalit, mutta kansa pettyy, kun se ei saakaan kaipaamaansa muutosta säästöpolitiikalle. Ja taas nousee oppositiopuolueiden kannatus.

Ilahdun, jos pessimismini osoittautuu liioitelluksi.

Pentti Kangasluoma 01.05.2016 7:54

Blogistit ja lukijat, iloista Vappua! Lähden tästä katsomaan naisten pesäpalloturnausta, näen että katsomosta puuttuu miehiä jotka ovat sitten viime suven astuneet Tuonelan virtaan. Kuitenkin lasten vaunuja ja pömppö

vatsoja katsomossa, maapallo kiertää radallaan.

Mistä löytyisi viisas ihminen, joka lähettäisi kaksi naispesisjoukkuetta

Kuubaan näytösmatkalle? Vähällä rahalla maailmanlaajuinen julkisuus.

Hesarin haastattelussa tuleva SAK:n puheenjohtaja, maisteri, suomalaista säätykiertoa. Siinäkin linnakkeessa on nähty ajan merkit. Maltillinen mies. Jos ay-pomot saa neuvotteluissa työnantajien kanssa sellaisen viruksen, että alkavat pitää itseään vastapuolen kaltaisina liikemiehinä, niin rakennetaan miinaa.

Saadaan lisätuloja muista lähteistä, yritysten hallituksista, asunto-osakeyhtiöistä, eläkeyhtiöistä. Jonain päivänä media aukaisee sellaisen laatikon että koko kansa näkee. Omille pitää sanoa kun alkavat saalistaa.

Jukka Vihriälä ja RAY rahat. Olisi tarvinnut sanojan kun tehtiin kylpylämatkoja Tallinnaan. Pienestä etuisuudesta hitonmoinen riesa.

Miksi SDP ei kerää muiden maiden sisarpuolueiden Nato-kokemuksia? HS, tänään. Pohjois-Karjala lehden ex-päätoimittaja näkee Nato kummituksia. Norjalainen sosialidemokraatti on Naton pääsihteeri.

Markku Miettinen 01.05.2016 17:29

Kun luin tuon unelmahöttöpaperin, samanlaisiahan ne ovat muillakin puolueilla, niin mieleen tuli, että onko SDP vasemmistopuolueena lukenut ajan merkit ihan oikein. Puolue vannoo kovasti markkinatalouden nimiin, mikä porvaria tietysti lämmittää, moittii toki hieman finanssieliittiä, kukapa ei moittisi, mutta jotenkin paperista jää hampaaton jälkimaku. Katsotaanpa hieman ympärille.

Amerikan nuorison on totuttu viitoittavan tulevaisuutta muulle maailmalle. Kehen nuoriso siellä tänään uskoo, Bernie Sandersiin, demokraattiseen sosialistiin, kuten hän itse itseään nimittää. Jopa Donald Trump käyttää vasemmistolaistakin retoriikkaa puheissaan. Isossa Britanniassa työväenpuolueen johdossa on Jeremy Corbyn, sosialisti ja radikaalin talouspolitiikan kannattaja. Pariisissa Place de la Republiquelle kevään 1968 hengessä nuoriso on kokoontunut viikkokausiksi vastustamaan sikäläisiä "pakkolakeja", he pitävät sosialistipresidentti Hollandea aivan liian oikeistolaisena.

Olisiko SDP saanut tuoreemman paperin, jos he olisivat palkanneet vaikka Erkki Tuomiojan kirjoittamaan sen ?

Olli Saarinen 04.05.2016 18:12

Vastaan Pentti Kangasluoman vapuntoivotuksiin näin myöhässä, kun työn juhla sujui ensin töissä ja sitten tyttärenpoikaa hoitaen, siis isänmaan ja tulevaisuuden palveluksessa. Pentti otti esiin tärkeän asian, jota olen itsekin pitkään pohtinut, nimittäin naispesäpalloilun. Muutama ajastaika sitten tapasin virkistäytyä seuraamalla naisten otteluita ja mietin samalla tavalla että tässä olisi oiva brändi ameriikan markkinoille vaikka dokumenttifilmin muodossa tuoda suomalaista itsenäisen raikasta kauneutta baseballin kultamaiden tietoisuuteen.

Sittemmin naiset peittivät vaaleat kutrinsa kypärillä ja teippasivat sorjan vartensa asun mauttomilla mainoksilla, joista typerin sojotti suoraan kypärän otsasta siten, että kaikkinainen viehkeys katosi sosialidemokraattisen huolehtimisyhteiskunnan ja siihen hyväksytyn markkinameiningin alle.

Itse olen tässä asiassa sen verran alkiolainen anarkistiliberaali, että pesäpalloilijattaren asuksi riittäisi sopivasti sopiva verryttelypuku ja aurinkoisella säällä vanha Hankkijan lippis.

Demarien keskustelupaperi painotti oikein vapautta, demokratiaa ja tasa-arvoa. Parasta oli mikä siitä puuttui, nimittäin pykälä väkivaltaisesta vallankumouksesta. Pahinta oli myös mikä puuttui, analyysi vapaan feministisen demokratian toteutumisesta sosialidemokraattisessa ammattiyhdistysliikkeessä, joka uhkaa maailman ensimäistä aidosti demokraattista parlamentaarista demokratiaa, demarien ja nuorsuomalaisten luomusta, missä demarit ovat nyt katkerana vähemmistönä ja minkä lähettiläiksi sekä Kuubaan että USA:han norjat pesäpalloilijattaremme niin somasti sopisivat, ilman kypärää ja sponsoritarraa.

Luetuimmat
  1. 1

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  2. 2

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  3. 3

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  4. 4

    Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

  5. 5

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  6. 6

    Trump haukkui rodullista tasa-arvoa vaativat NFL-pelaajat ja peruutti NBA-mestarin kutsun Valkoiseen taloon

  7. 7

    Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi valittu Laura Huhtasaari lopettaisi Schengen-sopimuksen – ”Jos valvontaa ei ole rajoilla, se lisääntyy rajojen sisällä”

  8. 8

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  9. 9

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  10. 10

    Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä voi pitää kuoleman kauempana, iso tutkimus osoittaa – silti yhä harvempi suomalainen liikkuu

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  2. 2

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  3. 3

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  4. 4

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  5. 5

    Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

  6. 6

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  7. 7

    Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

  8. 8

    Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

  9. 9

    Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

  10. 10

    Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  3. 3

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  4. 4

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  5. 5

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  6. 6

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  7. 7

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  8. 8

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  9. 9

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  10. 10

    Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Taiteilijan ei pidä olla sosiaalisessa mediassa, sanoo Zadie Smith – ”Haluan pitää kiinni omasta tunteestani, silloinkin, kun se on väärä”
  3. Trump haukkui rodullista tasa-arvoa vaativat NFL-pelaajat ja peruutti NBA-mestarin kutsun Valkoiseen taloon
  4. Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä voi pitää kuoleman kauempana, iso tutkimus osoittaa – silti yhä harvempi suomalainen liikkuu
  5. HS:n miniristikossa tänään käytössä runousoppi – Saatko ristikon ratkaistua?
  6. Erkki Tuomioja arvioi Jukka Tarkan muistelmat – ”Tarkan turvallisuuspoliittisia ja vähän muitakin kirjoituksia leimaa aina oikeassa olevan besserwisserin tuska”
  7. HS:n Musta laatikko nähdään pian myös Turussa – supersuositut esitykset jatkuvat Kansallisteatterissa jo viikon kuluttua
  8. Kristian Kosonen yritti täyttää painiuran lopettamisen jättämää aukkoa kuntoliikunnalla ja alkoholilla, mutta löysi helpotuksen vasta kirjoittamisesta
  9. Maa järisi Pohjois-Koreassa – Ydinkoekieltosopimusta valvova järjestö: Järistys ei luultavasti ollut ihmisen aiheuttama
  10. Kiistelty kuutta muslimimaata koskeva maahantulokielto umpeutuu – Trumpilta odotetaan päätöstä uusista rajoituksista
  11. Tunti sitten
  12. Maalaus vai valokuva? Helsingissä voi nyt nähdä klassikkomaalauksista innoittuneen näyttelyn, jossa tatuoija esittää Jeesusta ja punkpioneeri Saulia
  13. Näytä lisää