Perässähiihtäjä

Missä on vihreiden pihvi?

Vihreiden puoluekokous pidetään huomenna ja ylihuomenna Lahdessa, Sibelius-talossa. Puoluekokouksen aineistoon voi tutustua tämän linkin takaa. Kokous on  asiapitoinen välikokous, sillä uuden puheenjohtajan valinta on vasta ensi vuonna, jolloin Ville Niinistön vuonna 2011 alkanut johtokausi päättyy.  Niinistö johdatti ensi töikseen puolueensa Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallitukseen ja nousi itse ympäristöministeriksi.

Runsaan kolmen vuoden aherruksen jälkeen Niinistö johdatti puolueensa pois Alexander Stubbin (kok) viiden puolueen hallituksesta syksyllä 2014, vain puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja. Syynä oli hallituksen ja myöhemmin myös eduskunnan enemmistön tuki Fennovoiman ydinvoimahankkeelle.

Eduskuntavaaleissa vihreät pärjäsivät hyvin, mutta vaalien jälkeen hallitusovi pysyi kiinni. Oppositiossa menestys on jatkunut. Viimeisissä mielipidemittauksissa vihreät ovat vakiinnuttaneet asemansa neljänneksi suurimpana puolueena ennen vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia. Kannatus on vakiintunut reippaasti yli kymmenen prosentin: Vihreiden gallup-suosio taitaa olla nyt suurempi kuin koskaan koko puolueen historian aikana.

Vihreillä on ollut kansanedustajia vuoden 1983 eduskuntavaaleista lähtien. Paikkamäärä on liikkunut kahden ja nykyisen 15 välillä.

Hallituksessa puolue on ollut vuosina 1995-2002 ( Paavo Lipposen 1. ja 2. hallitus) sekä 2007-2014 ( Matti Vanhasen 2. hallitus, Mari Kiviniemen hallitus sekä Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset).

Eduskuntavuosia on siis koossa 33, joista lähes puolet on ollut myös hallitusvuosia.

En tiedä varmaksi, mutta luulen, ettei maailmassa toista maata, jossa vihreä puolue olisi ollut yhtä pitkiä aikoja hallituspuolueena. Jos joku blogin lukija tietää asian olevan toisin, kertokoon.

Vihreiden jatkosta onkin paljon kysymysmerkkejä?

Ei ole vaikea ennustaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vihreä puolue on taas tarjolla hallitukseen -  olipa tuleva hallituskoalitio mikä tahansa.

Mutta kenen johdolla, sillä uusi ensi vuonna valittava puheenjohtaja lienee hakusissa?

Ja jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja vihreät saattavat järisyttää vanhoja valtakuvioita. Esim. kuntavaaleja pohjustaen ennustetaan, että puolue nousisi ohi kokoomuksen Helsingin suurimmaksi ryhmäksi. Jos niin huimasti kävisi, Helsingille valittaisiin vaalien jälkeen vihreä pormestari.

Kuka hän sitten voisikaan olla?

Puhumattakaan nyt vuoden 2018 presidentinvaaleista, joissa vihreillä on avainasema, mikäli vasemmisto ja vihreät yrittävät muodostaa porvareja vastaan ns. punavihreän liiton.

Kuka olisi sopiva punavihreitten presidenttiehdokkaaksi? Vihreä vai punainen?

On hyvä muistaa, että viime presidentinvaaleissa vihreiden Pekka Haavisto keräsi ensimmäisellä kierroksella enemmän ääniä kuin vasemmiston ehdokkaat Paavo Lipponen ja Paavo Arhinmäki yhteensä ja sai vasemmiston tuekseen kakkosella.

Vihreät ovat olleet jo niin pitkään vallan salongeissa, että puolueesta on hioutunut melkein vanha puolue, jonkinlainen nuorsuomalaisen puolueen, edistyspuolueen ja liberaalisen kansanpuolueen pitkän vapaamielisen linjan jatkaja Suomen politiikassa.

Aina silloin tällöin tulee kuitenkin mieleen kerettiläinen ajatus: mikä on se varsinainen juttu, jonka takia tarvitsemme vihreitä.  Mietitään sitä porukalla tänään perjantaina, viikonvaihteen aikana ja vielä ensi viikollakin.

Siksi Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Missä on vihreiden pihvi?

Päivän siteeraus:

Tämän siteerauksen poimin keskiviikon HS:n Mielipidesivulta. Kannattaa muuten lukea. Kirjoituksen pääsee tämän linkin takaa.

70 vastausta artikkeliin "Missä on vihreiden pihvi?"

Janne Mäkinen 20.05.2016 10:15

"mikä on se varsinainen juttu, jonka takia tarvitsemme vihreitä"

Sanoisin - nykyisin väärin käytetyllä termillä, että perässähiihtäjän ajatus on rasistinen. Samasta syystä voisimme kysyä mihin me tarvitsemme kokomustaa, ruåtsalaisia, kepua, sossuja, vassareita, persuja...

Mutta vain vihreiden kohdalla moinen ajatus esitetään. Melkoista ennakkoluuloisuutta.

Kaikilla ajatussuunnilla ja ryhmittymillä on oma tarpeensa. Jos vihreillä on Suomessa hyvä jalansija, se kenties osoittaa heitä tarvittavan ja toisaalta jotain puuttuvan muiden puolueiden ajatuksista.

Seppo Mantere 20.05.2016 10:18

"Aina silloin tällöin tulee kuitenkin mieleen kerettiläinen ajatus: mikä on se varsinainen juttu, jonka takia tarvitsemme vihreitä."

Erinomainen kysymys. Täydellinen mysteeri. Sikäli kun muistan, niin vihreistä ei ole ollut kuin haittaa. Puolue on aiheuttanut vain suuret, ylimääräiset kustannukset yhteiskunnalle vastustamalla lähes kaikkea, jotka sitten on kuitenkin toteutettu, mutta KALLIILLA ja tarpeettoman viiveen jälkeen = aika on myös rahaa.

Jos joku tietää minkä lutikan vihreät ovat pelastaneet, niin voisi kertoa.

Valto Ensio Heikkinen 20.05.2016 10:53

Seppo Mantere: "Jos joku tietää minkä lutikan vihreät ovat pelastaneet, niin voisi kertoa." Tämä kysymys, ja ehkä esittäjänsä näkökantaakin profiloiva letkaus edustaa erittäin vaarallista, Sauli Niinistönkin ajatusmaailmaa myötäilevää tupajumi-genreä jota jokaikisen eliölajin lokerossaan olon tärkeyden ymmärtävä ei millään tahdolla voi ymmärtää eikä siten myöskään hyväksyä.

Jos minkä tahansa "lutikan" voi ihmisen raiskaavien jalanjälkien murskaamiselta pelastaa (jonka pelastamistakaan ei pitäisi lajimme vastuulle tai pikemminkin vastuuttomuudelle jättää), niin olisipa se edes vihreiden konsteilla mahdollista niin saattaisin heissä ehkä nähdäkin jotain säilyttämisen arvoista.

Muuten vihreä puolue edustaa vain poliitiikkaa politiikan vuoksi. Siksi se on polkenut, ja edelleen linjaansa muuttamatta polkee, muun politiikanteon linjoja nuollen säilyttääkseen paikkansa siellä, minne se on epäilyttävinkin kommervenkein hissunkissun hilautunut.

Se, että vihreät-puolueen merkittävillä paikoilla on toiminut ja toimii ihmisiä, jotka Nuuksioon tunnistustehtäviin (arvausleikkeihin) kuljetettuina eivät erota petäjää pajusta (eivätkä kaupunginjohtaja Pajusesta) eivätkä särkiä ahvenista, satika että osaisivat niistä katiskasta kattilaan-menetelmällä ruokaa laittaa kertoo itse puolueen sisällöstäkin jotain.

Jos vihreät olisivat oikeasti vihreitä, ne panisivat todella jarruja päälle juuri nyt akuutin NIIN SANOTUN biotalouden sektorilla vaatimuksella, että tutkittaisiin tarkoin, mitä maapallon tulevaisuudelle todella merkitsee se, kun metsiä, jotka metsiksi eivät edes ehdi kehittyä aletaan todenteolla puida kuin viljaa ja tislata polttoaineeksi ja muiksi ihmistarpeiden huutavien, mutta suurelta osaltaan tarpeettomien tarpeiden voimanlähteiksi.

Nythän puolue vain myötäilee niin kansan suuntaan kuin muiden puolueidenkin ohjelmia pönkittäen.

Populismia ilkeimmillään kun vihreiksi itseään väittävien ja äänestäjiä sillä junkutuksellaan sumuttavien puolueohjelman tärkein tehtävä pitäisi määrittää 100 % intohimoisemmaksi kuin globaalien ilmastosopimuskokousten pilvilinnoja rakentelevien lupausten mukaiseksi ja olla todella puolue, jolla olisi vaihtoehto ihmiskunnan säälimättömän kulutuksen hallitun alasajon aloittamiseksi. Vaikka eihän se enää kerkeä edes aloittaa koska biokykki on jo ihmiskunnan housuissa muun törkeän elämisripulin seassa.

Raimo Suihkonen 20.05.2016 11:16

Jyllands Postenin päätoimittajan ydinviesti suomalaisille viime syksyn sananvapausseminaarissa Hgin yliopistolla: Teillä on moni asia globaalitarkastelussa jopa erinomaisella tasolla, mutta suvaitevaisuutemme toisinajattelijoita kohtaan tarvitsee kohennusta.

Järkevä mielipiteenilmaisu ja keskustelu tyrehtyy usein jo siihen,kun toinen osapuoli ilmoittaa mielensä pahoittuneen ja tuntevansa olonsa jostain syystä niin uhatuksi. "Teidän on opittava sietämään enemmän toisianne1" Ei syyttä yksi kirjailija tee miljoonatilia ylläpitämällä mielensäpahoittajien henkistä ilmapiiriä. Tunnetustihan suomalaiset eivät erota parodiaa asiatekstistä!

Itse en ole ollut minkään puolueen jäsen ja äänestäjänä viimeiset pari kymmentä vuotta liikkuva. Sen sijaan aikaani seuraavana ja ehkäpä joissakin piireissä ja mielessä sitä johtavanakin osallistuin 1987 Jyväskylässä kansalaiskokoukseen, jossa allekirjoitin paperin Keski-Suomen vihreät r.y:n perustamiseksi ajatuksella olla lähtemättä mukaan varsinaiseen puoluetyöhön. Varsinainen asiani oli pitämäni puhe ja perustelut perustuslakituomioistuimen aikaan saamiseksi. Kuten olemme havainneet moni uudistus torppautuu juuri näihin tietyn piirin "perustuslaillisiin" ongelmiin ja nyt niillä politikoidaan kansakunnan etujen vastaisesti. Miten tämä liittyy vihreiden "missä on pihvinne" kysymykseenne.

No siten, että tähän "vihreään kuplaan" kätkeytyy kokemukseni mukaan trendeillä ratsastaminen, mutta kun pitäisi ottaa henkilökohtaista vastuuta asioiden hoitamisesta, niin vastuunottajat ovat vähissä. Yhtenä tähän liittyvänä esimerrkkinä

- ollessani EKO -pankin hall.neuvoston p.j. 90 -luvun alussa.

Erosin, kun huomasin, että itseni lisäksi vain muutamana hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä vastasi huutoihinsa ja merkiksi omalla rahallaan ja riskillään osuuksia osuuspääomaan.

Mutta kyllä oli maailmoita syleileviä palopuheita eettisuuden, ekologisuuden ja ekonomisuuden suhteista osana uudistuvaa elinkeinoelämää. No, eipä ollutkaan sitten mikään ihme, että ko.Eko

-pankin toiminta hiipui. Että se pihvi oli sitten tällainen!

Veikko Anttila 20.05.2016 11:36

On hyvä muistaa, että vihreiden alkujuuri on taistolaisliikkeessä. Kun Suomea ei saatu liitetyksi uljaaseen N-liittoon, liike hajaantui ja osia siitä lähti perustamaan/tukemaan vihreää liikettä. Aika ajoin vaikuttaa siltä, että taistolaisuus muhii edelleen Suomessa ja sillä on vaikutusta isoihinkin asioihin. Onhan sillä liikkeellä edustaja eduskunnassakin.

Yksi vihreän ideologian peruskivi on ollut ydinvoiman vastustaminen Suomessa. Venäjän ydinvoimalla tuotetun sähkön ostaminen on kuitenkin aina ollut aivan oikein. Ns. savupiipputeollisuuden vastustaminen Suomessa on ollut toinen vihreiden politiikan kulmakivi. Sen sijaan sitä saa kyllä olla muualla maailmassa ja miten tehottomilla päästökriteereillä tahansa.

Tällä pihvittömällä vihreällä politiikalla on ollut se kummallinen voima, että muut puolueet ovat pelänneet sen vaikutusvaltaa niin pitkälle, että ovat tehneet käsittämättömiä päätöksiä kuten tuulivoiman tukeminen verovaroin. Kyse ei ole vain kannattamattomasta voimantuotannosta, vaan häiriöiden takia lisäkustannuksia sähkönsiirrolle aiheuttavasta tukimuodosta. Jos jotakin voimantuotantoa tuetaan verovaroin, ollaan vähitellen menossa kaikkien tukemiseen. Sellainen tilanne oli N-liitossa.

Reino Jukarainen 20.05.2016 13:02

Samaa mieltä kuin Janne Mäkinen. Yhtä hyvin voidaan kysyä mihin tarvitsemme kokoomusta ja kepua (ehkä myös demareita), jotka eivät päänisteripuolueina vallankahvassa ollessaan ole saaneet juuri mitään aikaan. Unto Hämäläinen ei taida nyt nähdä malkaa omassa silmässään. En voi kuin ihmetellä miten joku ylipäätään jaksaa loputtomiin seurata suurten puolueiden poliittista teatteria ja ilveilyä vaaleista toiseen - kuten Hämäläinen - ja ilmeisesti ottaa sen tosissaan.

Tietysti vihreätkin voivat pilata mahdollisuutensa ja antaa vallan korruptoida, mutta toistaiseksi heillä on ollut minimaalisesti valtaa suuriin puolueisiin verrattuna.

Juha Kaistinen 20.05.2016 13:07

Vihreät ovat kaupunkipuolue ja julkisten alojen työpaikkojen turvaa nauttivien pääasiassa vielä naisten puolue.

Se on jonkinlainen haavekuva, päiväuni, kangastus tai karkaava taivaanranta.

Käytännössä kuitenkin täydellinen valtapuolue, joka tekee mitä vain sen saavuttamisen ja pysymisen eteen.

Valto Ensio Heikkinen 20.05.2016 13:26

Lisään vielä ennen kuin lähden vkonlopuksi oman biotalousharrastukseni pariin korpien kätköihin, että vihreän politiikan voi kaikkinensa paketoida toteamukseen, ettei vihreää pihviä ole olemassakaan.

Ei edes kasviksista sellaista rakenneta näillä menetelmillä joihin olemme itsemme ja koko maailman pakottaneet.

Kaikista tarkimmista tarkimpien ruokansa valitsijoiden eli vegaanienkin tulisi miettiä tarkoin, millaisen hiilijalanjäljen heidän lautaselleen päätyvä lopputulos on matkansa aikana jättänyt ja mikä osuus VIHREÄLLÄ POLITIIKALLA sen saappaan julmettuun numerokokoon on.

Mitä vaikuttaa vihreän poliitikon ja puolueensa merkittävän ideologistin ja äänitorven pelkästään jäsenkirjaan perustuva vihreys jos hän polkupyörämatkallaan Euroopan halki kitisee sitä, ettei jokaisen sadan km:n välein ole lämmintä suihkua, puhtaita lakanoita, konjakkilasillista ja hotelliaamiaista tarjolla?

Tarkoitan parahduksillani yksinkertaisesti sitä, etteivät vihreässä puolueessa toimijat, yksikään heistä, kerta kaikkiaan ole uskottavia ohjelmaansa vasten tarkasteltuina. Eivät edes ne virkkaaja- ja imettäjätädit ja -äidit eduskunnan istuntosalissa. Silloin ei puoluekaan ole sitä.

Kyösti Salovaara 20.05.2016 13:35

Ei se ainakaan sipulipihvi ole!

Vähän "hävyttömään" kysymykseen, että minkä jutun takia vihreitä tarvitaan, vastaus lienee että ei oikeastaan minkään, mutta kuitenkin yhtä suuressa määrin kun muitakin puolueita. Siis että demokratian takia, mutta kyllä demokratiaa voisi vaalia ilman vihreitäkin, yhtä kuin ilman demareita tai kokoomustakin.

Vihreät on vähän samalla tavalla populistinen puolue kuin perussuomalaiset ja molemmat ovat vaikuttaneet muiden puolueiden käyttäytymiseen paljon, usein negatiivisesti. Varsinkin demarit ovat imeneet kaikki huonot asiat vihreiltä ja perussuomalaisilta.

Vai mitä pitäisi ajatella eilisestä viikkolehti Demokraatin pääkirjoituksesta, joka huipentui näin: "(Marcusen) mukaan vain kulutuksen oravanpyörästä poistuminen voi pelastaa demokraattisen yhteiskunnan. Onkohan Pentti Linkola sittenkin oikeassa?"

Totalitaarisen yhteiskunnan kaipuu kuuluu vasemmistoliitolle (tai entisille kommunisteille) ja Pentti Linkolan kaltaisesti dystopistille, mutta kuuluuko se myös sosialidemokraateille? Enkä oikeastaan tiedä pyrkiikö vihreä liike, meillä tai muualla, koskaan mihinkään demokraattiseen yhteiskuntaan, sillä jos luonto menee kaiken muun ohi, se ei jätä tilaa demokratialle.

Demokraatin pääkirjoituksen kirjoittaja ei tainnut tietää, että Linkolan "ihanneyhteiskunnassa" teknologia pistetään pannaan ja koneet särjetään, sosiaalinen toiminta lopetetaan ja tiimityöstä rangaistaan kuolemalla.

Vihreiden valtakunnassa tarvitaan paljon poliiseja vahtimaan kansalaisia horjahtamasta väärälle polulle tai paremmin sanottuna oikealta polulta.

Politiikan katsomosta katsottuna Suomessa on liikaa puolueita tai liian vähän. Erilaisia mielipiteitä on niin monia, että onko niistä lopulta minkään puolueen kokoajaksi? Tältä osin demokratia on aika vajavaista, mutta kukaan ei ole ehdottanut parempaa, ja tästä tuleekin mieleen, että ehkä paremmin toimivaa demokratiaa ei kukaan haluakaan, ei edes miettiä sellaisen mahdollisuutta.

Jalkapallo-ottelussa voittajan tietää siitä, kumpi teki enemmän maaleja. Poliikan kentällä voittaja on se joka näyttää voittajalta - tekipä sitten mitä tahansa. Vihreät näyttelevät luontopuoluetta ja kaikki on heidän kannaltaan luonnossa OK niin kauan kun sinne pääsee ratikalla.

Pertti Rinne 20.05.2016 13:40

Vihreät ovat monelle humanistille ja keskustaliberaalille kokoomuksen kovaa talouspolitiikkaa pehmeämpi vaihtoehto. Siihen vihreiden kannatuskasvu nytkin perustuu. Kokoomus vuotaa vihreisiin, kun hallituksessa on oltava kovana ja leikattava vihreille ja humanisteille tärkeistä asioista.

Vihreät asettavat pehmeät arvonsa vastakkain talouden ja rahan kanssa - siinä vihreiden pihvi. Niinistön populismi on suunnattu täysin kokoomusta vastaan ja tehonnut.

Marita Salenius 20.05.2016 13:55

Sitä tuo vihreys on aina läsnä meikäläisen elossa. Direktiivit jo vaativat luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Se on joka keväinen lintubongaus sessio maajussillakin, kun töyhtöhyyppien pesiä pyrkii kartoittamaan, ettei äkeellä matkaansa jyrää. Opasta riittää ja tuntuu, kuin ennen ei olisi mitään osattu. Sellainen maalaisjärki ja tarkoituksenmukaisuus on tyystin kadonnut. Ei ne hyypät ole sen huonommassa asemassa olleet ennen direktiivejäkään, mutta joku "vihreä" on taivaspaikkaansa ostanut, kun on keksinyt laittaa neuvot paperille. Voi äly elä jätä, vaan ei taida perään ehtiä.

Tänä aamuna kuuntelin radiosta Ville Niinistön haastattelua. Kyllä siitä läpi kuulsi se, että häntä kiinnostaisi jatkaa, mutta kun vihreiden säännöt sen estävät - vai estävätkö ihan oikeasti. Kaikenlaisella kliseellä pyrki asiaa perustelemaan.

Vihreät on ylimielisyyden puolue ja ollaan olevinaan niin oppineita, että tuppaa menemään jo rahvuuden puolelle. Vihreillä ei ole poliittisesti mitään omaa, vaan muilta puolueilta on napsittu itselle sopivimpia kohtia ja ympätty yhteen.

Vihreys ei ole meillä samaa, kuin muualla maailmassa/euroopassa. Muualla vihreät ovat selkeästi vihreitä, eli se ympäristöpuolue. Meillä vihreät koetaan vain puolueeksi, joka kyllä tuo ympäristöasioita esille, muttei oikein jaksa varsinaisesti sen asian eteen työtä tehdä. Vihreät on liian "akateeminen" tavalliselle pulliaiselle, joka myös kantaa huolta fosfaateista, mutta ei löydä vihreistä viiteryhmäänsä.

Vihreät on tyypillinen gallup-puolue, jonka kannatus on aina silloin korkealla, kun kantaansa ilmoittamattomien määrä on väh. 40 prosentin paikkeilla. Meillähän vihreät on myös se yleissuvaitsevaisten puolue, joka puhuu paljon, muttei oikeastaan sano mitään, saati että tekisi - rukkasilla tai ilman.

Vihreistä saa sen kuvan, että ruoka tulee kaupasta, eikä suuremmin tarvitse miettiä, mistä se sinne puotiin tulee. Luomua vaan, mutta miten sillä elättää perheensä! Pulkkiluomuako? Puhuvat ilmastonmuutoksesta, mutta samallla lentelevät lomamatkoille ympäri maailmaa ja omaatuntoa pestään sitten kertomalla, että reppureissuahan sitä. Vai onko puolueen kohdalla niin, että elkää tehkö kuten minä teen, vaan tehkää kuten minä sanon. Kyllä sitä monen vihreän vihreys on kaukana vihreydestä, kun läheltä seuraa.

Sitten tuo linkitetty mielipidekirjoitus. Vastaavaa olen monessakin postauksessa esille tuonut. Sitä vaan ihmettelee, miten ne nuoret naiset sen kestävät tai ylipäätään viitsivät mukana olla siinä lirkun-lärkyn maailmassa. Kaikenlaista on tullut nähtyä ja kuultua ja voin hyvin uskoa ,mitä kirjoittaja kertoo. Elämme sellaisessa "härskiyden" maailmassa, jossa miehinen itsetunto saa voimaa, kun vanhempia naisia vähättelee ja nuorempia imartelee.

Vaan kun mikään ei ole oikeastaan enää pyhää, niin arjen ankeuden kanssa sitten on pärjättävä. Näin sähkön ynnä muun energian suurena käyttäjänä lähden taas katsomaan, mitä kaasuja navetassa on päästelty. Kaipa sitä joku sen innovaatiovaipan naudallekin kehittelee. Siis ei se ole selvinnyt minullekaan, mihin vihreitä tarvitaan. No ainakaan tällä mallillaan.

Jussi Lähde 20.05.2016 14:01

Suomi tarvitsee vihreitä siihen mihin muitakin puolueita, tuomaan uusia ajatuksia politiikkaan ja toteutamaan niitä tukevaa lainsäädäntöä.

Vihreät sopii hyvin suuremmaksi puolueeksi siksi että puolue on jo pitkään koostunut keskenään hyvin erilaisista osista. Vihreissä on säilyttäjiä ja kehittäjiä. Jotta puolue voisi nousta merkittävästi nykyistä suuremaksi, on sen päästettävä irti ja julki yhteiskuntaa kehttävät voimat. Yhteiskunnan säilöntäainemarkkinoilla on näet ikävästi tunkua.

Terveiset Lahteen

En tule paikalle, kaupungin lähdepitoisuus voisi nousta liian korkeaksi.

Pasi Pekkinen 20.05.2016 15:40

Vihreitä tarvitaan yhdeksi vaihtoehdoksi muiden lailla monipuoluejärjestelmäämme. Meille äänestäjille tulee ajoittain tarve pohtia omaa äänestyskäyttäytymistämme ja puoluevalintaamme. Silloin runsaampi valikoima on parempi kuin vähäisempi.

Nykyinen hallituskoalitio on suhteellisen hyvin yhteen hitsautunut, ja se käytännössä nauttii melko laajasti myös KD:n ja RKP:n tukea. Jos hallituksen toimiin tyytymättömille ainoina vaihtoehtoina olisi vain perinteiset vasemmistopuolueet, ei tilanne äänestäjän kannalta olisi paras mahdollinen.

Näinä aikoina vihreitä tarvitaan ainakin: vastustamaan Fennovoima-hanketta viimeiseen asti, sekä yleisesti toimimaan humanismin puolesta puhujana.

Vaikka hallitusta tukevat tahot puhuvat mielellään punavihreistä yhdessä, niin en usko, että Vihreiden kannattaa profiloitua punavihreinä yhteisen punaisen presidenttiehdokkaan asettajina.

Tuomas Perttula 20.05.2016 15:56

Vihreiden pihvin näkee parhaiten siellä, missä Vihreät ovat oikeasti päässeet vaikuttamaan, eli Helsingissä.

Kun katsotaan Helsingin kaupungin kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana, niin käytännössä kaikissa isommissa päätöksissä Vihreät ovat olleet enemmistön puolella, joko demareiden tai kokoomuksen kanssa. Joukkoliikenteen edistäminen, keskustatunnelin torjuminen, kaupungin tiivistäminen, julkisten palveluiden kehittäminen, kaupunkitapahtumien edistäminen; kaikki nämä ovat olleet Vihreiden listalla.

Vihreät ovat keskustaliberaali kaupunkipuolue, jonka luonnonsuojelulinjaukset ovat puoluekartalla poikkeuksellisen jyrkät. Sellaiselle on todella kysyntää; kysymys Vihreiden tarpeellisuudesta voisi tulla ajankohtaiseksi mikäli kepu luopuisi aluepolitikoinnista ja uskonnollistaustaisesta konservatiivisuudesta, mutta se ei näytä todennäköiseltä.

Sellaisiakin äänenpainoja kuuluu että tulevaisuus ratkaistaisiin kaupungeissa, ja valtioiden rooliksi jäisi joko tukea tai haitata kaupunkeja (esim: http://www.citylab.com/politics/2013/09/can-mayors-really-save-world/6968/). Tästä näkökulmasta valtakunnanpolitiikalla ei välttämättä ole oikein edes väliä, ja Helsingin (tai Tampereen) pormestarin virka voi olla paljon merkityksellisempi posti kuin joku turhantärkeä ministeri tai presidentti.

Pentti Kangasluoma 20.05.2016 16:02

Istuin Tampereen yliopiston alakuppilassa katsellen ja kuunnellen minua 10 vuotta nuorempia opiskelijoita. Feministit käyttivät puheessaan usein tehosteenaan naisen sukuelimen kansanomaista nimeä. Siihen piti tottua.

Taistolaiset moitti Suomen armeijaa, rauhanturvaajan oli siihen totuttava.

Rauhanliikkeet herättivät uteliaisuuttani, mutta rauhanpuolustajien käskyttäjistä ei ollut epäselvyyttä.

Vihreä liike herätti sympatiaani, olin ollut töissä sahoilla ja paperitehtaalla, ymmärsin historiallisesti puuhun liittyvän teollisen merkityksen Suomen kansantaloudelle. Joten ei minusta ikivihreää tullut,

puusta saaduilla rahoilla ne yliopistotkin ovat nousseet.

Minusta vihreät on eniten väärässä kun ovat estäneet pohjoisen vesivoiman

täysimittaisen rakentamisen. On pitänyt rakentaa atomivoimaloita.

Lintubongaajista tulee hyvä olo, vihreät eivät missään mitaristinen puolue, he puolustavat ihmisoikeuksia. Se on heidän suuri ansionsa.

Luonnonsuojelu, ihmisoikeudet, heidän yhä tarpeellinen pihvinsä.

Ensin vihreät, sitten perussuomalaiset ovat saaneet valtaa politiikan

kriitikillä, moittimalla poliittisia virkanimityksiä. Nyt he vaativat

että meidän väkeä pitää nimittää, kun on poliittista kannatusta.

Niin se käy.

Juhani Heinula 20.05.2016 16:43

Hyvä kysymys Untolta. Vihreät ovat omimmillaan tietysti ympäristön huomioonottamisessa, suvaitsevaisuuden esiintuonnissa ja koulutuksen merkityksen korostamisessa eli asioissa, jotka ovat tärkeitä myös kaikille muillekin puolueille eri tavoin painotettuna. Erona on lähinnä kiihkon aste, sanoisinko fanaattisuus, joka on silmiinpistävää monilla vihreillä Ville Niinistö ja Satu Hassi esimerkkeinä. Pekka Haavisto on toki hyvä poikkeus tästä kiihkogenrestä. Vihreät on todella eräänlainen taistolaisuuden reinkarnaatio, kuten Veikko Anttila yllä arvioi. Ville Niinistö onkin vienyt vihreitä selvästi vasemmalle, mikä käytännössä tarkoittaa yhä kauemmas siitä, että mietittäisiin, millä keinoilla kaikki hyvät ajatukset voitaisin rahoittaa.

Sanoisin, että vihreät ovat ihan hyvä oppositiopuolue, mutta kauhistuttaa jo pelkkä ajatus, että pääsisivät päättämään valtiotason talouspolitiikasta.

Markku Miettinen 20.05.2016 17:18

Vihreät tarjoaa vaikuttamisväylän kaupunkien koulutetulle, hieman kapinalliselle ja boheemille kansanosalle, sellaiselle, joka ennen tuki vasemmistoa. Vasemmistolaisuus ei ole nyt muodissa, harva kehtaa julkisesti sellaiseksi tunnustautua. Vihreät on fiksumpi vaihtoehto ja aika hyvin he ovat tuon markkinaraon hoksanneet. Vanha sosialismi ei palaa, samaan virtaan ei tunnetusti kahdesti voi astua. Vihreät tarjoaa kuitenkin unelman jostain paremmasta, vaikka utuisenkin. Työväkeä vihreät eivät kuitenkaan koskaan tavoita.

Leo Lähde 20.05.2016 17:58

Oli oletettavaa, että Unskin kysymykseen vastaukset alkoivat sieltä kriittisimmästä, jopa pilkan ääripäästä. Mitäs menet sellaisia pohtimaan, pohtivat monet arvostellessaan. Olen monesti ihmetellyt,miten vähän puolueaktiivit osallistuvat tällaisella asiafoorumillakaan asialliseen puolustusperusteluun.

En tosin itsekään jaksa asennetuulimyllyjen kanssa heilua,vaan pakkaan kassiani. Tämä Lähde lähtee Lahteen aamulla.

Unto Hämäläinen 20.05.2016 18:02

Leo, kuten kirjoitin postauksessani, keskustelu vihreistä jatkuu tällä kommenttipalstalla viikonvaihteessa ja ensi viikolla. Ilahtuisin kovasti, jos vihreitä miehiä ja naisia esiintyisi vaikka suoraan sieltä Sibelius-talolta myös tällä foorumilla. Viepä nämä terveiset Lahteen mukanasi.

Unski

Leo Lähde 20.05.2016 18:27

Toki vien sekä terveiset että toivomuksen Lahteen puheenvuorossani, mikäli sellaisen onnistun varaamaan. Kuten tiedät, Unski, vihreätkin ovat aika suulasta sakkia.

antti liikkanen 20.05.2016 23:37

Kun liki 200 valtion edustajat tulivat hymyillen "paavin vastaanotolta bullan allekirjoitettuaan" hiljattain allekirjoitettuaan NYC:ssa YK:n ilmastosopimuksen, kohtasimme vihreiden pihvin.

Maapallomme on ilmeisesti muuttumassa saunaksi ja tuon estäminen on haaste, johon kukaan ei oikein tunnu suhtautuvan vakavasti.

Eivät edes Espoon ja Kauniaisten city-vihreät, joilla valta ja sen pakeilla havaittava raju riita on nyt arkea.

Niinistöjen Suomi on jotenkin absurdialandia, jossa näitä kolmea (vihreä, kokoomuslainen, perussuomalainen) ei varmuudella saata toisistaan erottaa, niin rikkumatonta on heidän henkilökohtainen kansansuosionsa.

Ei siinä mitään pahaa, mutta ei siinä myöskään ole vihreiden pihvi. Ei Ruotsissa, ei Saksassa eikä tietenkään myös Suomessa.

Valitettavasti.

Veli-Pekka Silvan 20.05.2016 23:55

Vihreillä ei ole pihviä, se on samanlainen puolue kuin RKP eli valmis menemään mihin hallitukseen tahansa jos vain huolitaan.

Vihreät ovat Kokoomuksen puisto-osasto, ainakin mitä tulee suurten kaupunkien politiikkaan, niissä Vihreät ovat nimenomaan Kokoomuksen kanssa tehnyt diilejä.

Olli Saarinen 21.05.2016 9:06

Itse suoritin poliittisen miehuuskokeeni viime eduskuntavaaleissa äänestämällä vihreää naisehdokasta. Ei ollut vaikea rasti kun ei tässä tapauksessa tarvinnut vetää punaista viivaa.

Ydinvoiman kannattajana en aiemmin ole välittänyt vihreitä äänestää mutta nyt tein uuden kokonaisarvion (panen lisäksi toivoni stellaraattoriin ja synteettiseen fotosynteesiin).

Vihreiden pihvi löytyy kun tarkastelemme muita puolueita. Kokoomuksen lobbarit nojautuvat espoolaisrivitalonrouvan pelkoihin ja etuoikeuksiin. Keskustan vihreys löyhkää rehevöityneissä järvissä ja puolue on valmis käyttämään rajattomasti yhteisiä varoja siltä varalta että siitä jokunen sentti ehkä tippuisi viljelijäin laariin. Demarit tahtoisivat antaa kaiken kunnan hoitoon kunhan korporaatiot ensin kuorivat hyvinvoinnin kerman. Vassarit ovat kaikkea stalinismista anarkismiin mutta ainoa apu löytyy kapitalistin kukkarosta jonka oletetaan olevan pohjaton. Kristilliset eivät usko evoluutioon enkä minä kristillisiin. RKP:n helsinkiläisehdokkaita tarkastellessa ymmärtää, miksi Tony Halme edusti perussuomalaisia, jotka nyt vaan ovat niin sinisilmäisen klanipäisiä vaakunavarkaita.

Siis loppujen lopuksi vihreät jäävät ainoaksi puolueeksi, jonka suhteellisen selväjärkiset ja sivistyneet jäsenet pohtivat demokraattisesti ja ennakkoluulottomasti asioita asioina ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteen ja humaanin, vapaan ihmiskäsityksen. Tässä suhteessa vihreä liike muistuttaa 1800-luvun lopun poliittista heräämistä nuorsuomalaisten ja työväenliikkeen piirissä, mihin liittyi taustasta riippumatta positiivinen ja humaani ihmiskäsitys mikä kristalloitui yleisessä ja yhtäläisessä äänioikeudessa.

Miika Kurtakko 21.05.2016 11:12

Vihreät on jälkimaterialistinen ja arvoliberaali ympäristöpuolue, näin tiivistetysti sanottuna. Mutta avataan hieman noita käsitteitä, että muutkin ymmärtävät.

Jälkimaterialistisella puolueella tarkoitetaan puolueita, joiden ensisijainen vaikuttamishalu kohdistuu muihin kuin materialistisiin arvoihin ja tulonjakoon. Tässä mielessä eduskunta jakautuu vanhoihin materialistipuolueisiin (SDP, kokoomus, keskusta, RKP) ja uusiin jälkimaterialisteihin (KD, PS, vihreät). Vasemmistoliittoa voisi kuvailla hybridiksi, sillä SKDL:n seuraajana sillä on materialistinen perintö, mutta puolueen nykypolitiikan painopiste suuntautuu pois tulonjakokysymyksistä. Jälkimaterialisteille tärkeitä ovat ihmisoikeuskysymykset, kulttuuriasiat (laajasti ymmärrettynä), ympäristöasiat, uskonto jne.

Perussuomalaiset ovat politiikan nelikentällä vihreiden täydellinen vastakohta: molemmat jakautuvat oikeisto-vasemmisto-akselilla keskiviivan molemmin puolin, mutta PS on vahvasti arvokonservatiivinen puolue. Siksi näiden kahden välillä nähdäänkin yhtä kipakkaa sananvaihtoa kuin kommunistien ja kokoomuksen välillä 1970-luvulla.

Vihreiden ytimessä on kolme asiaa: ympäristönsuojelu sekä ydinvoiman ja Venäjän vastustaminen. Siksi Pyhäjoen ydinvoimala onkin ollut vihreille niin herkullinen kohde, jolla saadaan kaikista muista asioista erimielinen liike puhaltamaan yhteen hiileen. Vihreiden kannanmuodostusta muihin asioihin haittaa liikkeen epäyhtenäinen tausta: ympäristöaktiivien, entisten liberaalien, nuorsuomalaisten ja taistolaisten yhteenliittymä ei voi olla tiukka kollektiivinen nyrkki. Tämä saattaa olla osa vihreiden vetovoimaa: mukaan mahtuu Outi Alanko-Kahiluodon tyyppisiä vasemmistolaisia ja Antero Vartian kaltaisia uusliberaaleja.

Puoluetta yhdistää myös perustuloajattelu. Vihreiltä ei tosin ole tullut selkeää mallia asiaan. Syy siihen on esitetty yllä: puolueen vasemmistosiipi haluaisi perustulon jolla voisi elää; oikeistosiipi haluaa pienen pohjatulon, jonka päälle pitäisi aina tehdä töitä. Kompromissi näiden kahden välillä tuntuu vaikealta. Perustulo tullee joka tapauksessa, joten siinä mielessä vihreät istuvat voittavan, joskin vielä epäselvän konseptin päällä.

Vihreiden kannatus on kaupungeissa, joten puolueen luonnollisia liittolaisia ja myös kilpakumppaneita äänestäjistä ovat SDP, kokoomus ja vasemmistoliitto. Siinä on samalla puolueen ideaali hallituskokoonpano. Kokoomus tuskin lähtee "vihervasemmiston" aisankannattajaksi, joten vasemmistoliiton vaihtaminen RKP:hen on realismia. Nykygalluin mukaan tämä kokoopano saisi 55,4%:n kannatuksen eli sellaiset 110...115 kansanedustajaa. Seuraava hallitus kootaan SDP:n ja vihreiden rungon ympärille. Henrikssonin valinta RKP:n, Outi Alanko-Kahiluodon vihreiden ja Petteri Orpon kokoomuksen puheenjohtajaksi tuottaa sopivan keitoksen kompaktin sateenkaarihallituksen mausteiksi.

Veli-Pekka Silvan 21.05.2016 11:16

Markku Miettinen osui oikeaan: Vihreät eivät koskaan tavoita peruspalkansaajia ja siinä on heidän heikkoutensa. He eivät ymmärrä esim. kaupan kassaa tai rakennusmiestä tai teollisuustyöntekijää yhtään.

Hyvä esim. Vihreiden palkansaajavastaisuudesta on nousevan kyvyn Antero Vartian ehdoton tuki Sipilän ehdotuksille poistaa mm sunnuntailisät ja muutkin lisät eli juuri pienituloisten ja keskiluokkaisten (erityisesti naisten) palkkojen alentaminen yli 30 %:lla!

Vihreät ovat elitistiä, monet ns akateemista joutilasta luokkaa (mm. kulutuuriväkeä) joka ei koskaan ole joutunut koville, kärsinyt tai tehnyt ns. oikeita töitä. Monet Vihreät ovat verovaroilla eläviä elämäntapaintiaaneja jossain akateemisessa ammatissa.

Vihreiden päävihollinen on Suomessa vasemmisto ja ennen kaikkea demarit, muualla Euroopassa Vihreiden päävihollinen on yleensä oikeisto ja viiteryhmä vanhanajan liberaalit, usein vasemmiston edustajat.

Vihreät eivät ole ennakkoluulottomia tai suvaitsevaisia, kuten usein itseään mainostavat.

Vihreät ovat monessa asiassa fundamentalisteja ja liikkeessä on uskonnollisen lahkon piirteitä mm ydinvoiman vastustus, haitallisen ja kannattamattoman tuulivoiman kannattaminen jne....

Vihreät eivät ole myöskään mikään erityinen ympäristöpuolue, se ei ole saanut aikaan juuri mitään mm eläinsuojelun tehostamiseksi, lisäksi Suomessa kukoistaa kaivosbuumi josta esim. on Talvivaara, sitäkään Vihreät eivät estäneet vaikka olivat hallituksessa.

Vihreät ovat myös olleet päättämässä monista leikkauksista ennen ja tulevaisuudessa.

Julkinen sektori ja varsinkin hallinto on tulevaisuudessa purkamisen kohde, siitä ei päästä mihinkään. Siinä on kova pala vihreille.

Vihreät voisivat palata takaisin Kokoomuksen äänestäjiksi, se olisi älyllisesti rehellisempää.

Jari J. Marjanen 21.05.2016 12:50

Tervehdys täältä Lahdesta! Parhaan ja selkeimmän puheenvuoron piti täällä juuri Heidi Hautala. Tänä vuonna ei ole muita vaaleja kuin pari täydennystä (eronneitten tai muuttaneitten tilalle), pääpaino on uudessa strategiassa.

Nyt on kohta tulossa kokoustauko, mutta saanen palata vielä tänään näille palstoille.

Reino Jukarainen 21.05.2016 13:21

Valto Ensio Heikkinen, esität aika härskejä väittäitä vihreistä ja vihreästä politiikasta. Esimerkki:"Tarkoitan parahduksillani yksinkertaisesti sitä, etteivät vihreässä puolueessa toimijat, yksikään heistä, kerta kaikkiaan ole uskottavia ohjelmaansa vasten tarkasteltuina."

Tunnetko vihreitä henkilökohtaisesti? Jos tunnet niin kerro keitä ja esitä faktat tai lähdeviitteet populistisille väitteillesi. Muuten ne kuulostavat lähinnä mielensä pahoittaneen isäntämiehen parahduksilta.

Lasse Reunanen 21.05.2016 14:56

Olen tavannut useita vihreiden johtohenkilöitä ja lyhyesti osan

kanssa keskustellutkin, mutta en ole puolueiden jäsen - en myöskään

ota kantaa äänestyksiini nyt.

Vihreillä tietysti pääasianaan "vihreys" luonnollisena ympäristönä.

Eivät poliittiset puolueet kuitenkaan toisistaan paljonkaan eroa

korkeimmilla päätöspaikoilla, joissa pääasiana kuitenkin lienee

kunkin henkilökohtainen menestyminen poliittisessa luottamustyössä.

Nyttemmin tuli esiin puolueiden päättäjien ns. kouluarvosanat,

jotka jäivät alakanttiin - mutta kaikki haastatellut kuitenkin

pyörsivät tulkinnat edukseen (arvosanojen antajilta ei kysytty).

Mielenkiintoista kuulla näiden puoluekokousten antia -

vaikka sisältöihin ei paljoakaan pääse vaikuttamaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että jokaisen suomalaisen tulisi sallia

kuulua yhteen valitsemaansa puolueeseen vapaajäsenenä -

ilman vuotuisia jäsenmaksuja (pääsylippuna päätöksentekoon).

Jari J. Marjanen 21.05.2016 15:07

Tervehdys taas täältä Lahden Sibeliustalosta! Andrei Sergejeff piti äsken asiantuntevan turvallisuuspoliittisen puheenvuoron, josta Juhani Heinulan kumpujen yöstä kaivama stalinismi oli kyllä äärimmäisen kaukana: "Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on heikentynyt, koska Venäjä on häikäilemättömästi sitä heikentänyt."

Jostakin aina jaksetaan kaivaa esille puolueessa jo vanhaksi laskettava Satu Hassi, vaikka puolueemme jäsenistö on keskimäärin niin nuorta, ettei heillä ole edes hämärää muistoa 60-luvun ja 70-luvun alkupuolen liikehdinnästä.

Ihan asiallinen huomio on sen sijaan se, että Vihreillä on elitistinen leima, puolueemme jäsenkunnan koulutustaso kun on Kokoomuksen jälkeen korkein. On varmaan totta, ettemme pysty kilpailemaan Tony Halmeen aikoinaan liikkeelle saamista äänestäjistä tarjoamalla pelkistetyn yksinkertaista sanomaa tässä monitahoisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sen sijaan puolueemme valtakunnallisista henkilöjäsenjärjestöistä toiseksi suurin (Tieteen ja teknologian vihreitten jälkeen) on Maaseutu- ja erävihreät ry (MeVi), jolle uskallan ennustaa kasvua.

Jussi Lähde 21.05.2016 15:10

Ville Niinistö sanoi tänään Lahdessa ääneen sen minkä moni politiikan taustatutkimuksiin perehtynyt on pitkään uumoillut. Vihreät on nousemassa mahdollisten pääministeripuolueiden joukkoon. Ei, en hyväksy vielä vastalauseita, antakaahan kun selitän.

Suomessa suurimmaksi puolueeksi päästään usein siten että muiden puolueiden saamat äänet jakautuvat suosiollisesti. Jokaisessa vaalissa äänestäjäkunta poikkeaa edellisistä vaaleista ja nuo poikkeamat alkavat olla monien puolueiden kohdalla varsin merkitseviä.

Vihreät näyttäisivät pitävän poikkeuksellisen hyvin ne äänestäjät joita he saavuttavat. Puoluetta kohden tunnetut epäluulot merkitsevät toisaalta sitä että äänestyspäätöksen tehneet tietävät varsin hyvin mitä puolueen politiikalta saavat.

Suomessa on tällä hetkellä neljä potentialista pääministeripuoluetta. Juuri nyt noiden neljän nimeäminen ei ole aivan ongelmatonta.

Yksi asia vihreiden olisi syytä oppita, toinen toistensa ideologiseen puhtaaksiviljelyyn käytetty energia kannattaisi kääntää suurempien kansanjoukkojen tavoitteluun, vaikkapa näillä digiladuilla.

Juha Kaistinen 21.05.2016 15:31

Kysyin vuosi sitten eräältä vihreältä vaalikeskustelussa miten perustulo vaikuttaa palkkaukseen työpaikoilla, varsinkin avoimella sektorilla?

Vastausta en saanut vain pitkä todistelu tukiaisten niputtamisesta ja byrokratian vähenemisestä.

Edelleenkään en ymmärrä miten perustuloa saavan palkka muodostuu kilpaillulla alalla ja miten se vaikuttaa liittokohtaisesti tai vielä paikallisesti sovitun henkilöstön palkkaan?

Alkaako meillä samantien kaikkia avoimen sektorin työpaikkoja koskevat YT-neuvottelut jos perustulo kuittaa vaikka puolet henkilöstön palkoista?

En oikein usko, että selviä seteleitä sentään alkaa kasvamaan puista?

Pekka Turunen 21.05.2016 21:20

Osa kommenteista on ollut ihan puhdasta poliittista sättimistä. Näillä kommenteilla ei taida olla muuta arvoa kuin lausujansa asennemaailman kuvaajina.

Alun perin vihreät syntyivät kai ympäristöpuolueeksi. Sellaiselle oli tuolloin 80-luvulla tilausta, mutta ajan myötä vihreitä arvoja on hivuttautunut muidenkin puolueiden ohjelmiin. Lisäksi vihreät tuntuvat suosivan kaiken näköistä erilaisuutta ja vaihtoehtoisuutta: vammaisia, kasvisruokaa, maahanmuuttajia, sukupuolisia vähemmistöjä, ihmisoikeuksia, kehitysapua, perustuloa, feminismiä ja mitä kaikkea. Suhtautumisen näihin ei sinänsä pitäisi olla kytköksissä mitenkään ympäristökysymysten kanssa, mutta niin vain näyttää käytännössä olevan.

Vaan tarvitaanko siis edelleen erillistä vihreää puoluetta? Asiallinen vastaus kysymykseen on se, minkä moni täällä onkin jo todennut: totta kai, siinä missä muitakin puolueita. En myöskään usko, että vihreissä on, sen enempää tai vähempää kuin perinteisissäkään puolueissa, populismia, korruptoituneisuutta, ylimielisyyttä tai periaatteittensa myymistä. Kohtalaisen uutena puolueena vihreissä on ehkä vielä hieman vanhoja puolueita enemmän ideologista paloa, hyvässä ja pahassa.

Minun silmissäni yksi hyvä ominaisuus vihreissä on ollut se, että he ovat kyseenalaistaneet perinteistä jakoa oikeiston ja vasemmiston välillä. Miksi ihmeessä sen pitäisikään olla ainoa merkityksellinen poliittinen jakolinja?

Hyvä kysymys on täällä jo esitettykin: pitäisikö vihreiden olla enemmän ympäristöpuolue vihreät kuin yleispuolue vihreät? Sellaiselle voisi olla tarvetta, varsinkin globaalisti.

Olli Saarinen 22.05.2016 0:03

Pekka Turunen sai minut synnintuntoon moittiesaan kommenttien sisältämää sättimistä, luonnehdinhan ylempänä perussuomalaisia klanipäiksi mikä on asiatonta selvään tarpeeseen syntyneen puolueen kannattajia kohtaan. Puolustaudun sillä, että vanhana hippinä olen traumatisoitunut skinheadeista mutta en tässä saavuttanut sitä keskustelun tasoa mikä leimaa vihreää humanismia.

Sekä perussuomalaisten että vihreiden olemassaolo ja myös molempien hallitusvastuu osoittaa, että demokratiamme toimii. Olen tavannut pitää vihreän puolueen menestystä kunkin maan demokratian mittana koska joka maassa on yhtenevä tilaus aatteelle. Ainakin kussakin Euroopan kehittyneessä maassa vihreillä pitäisi olla kohtuullinen parlamenttiedustus, jos demokratia toimii.

Britanniassa Greenpeace osoittaa mieltään kadulla ja Ranskassa poltetaan renkaita barrikadeilla, kummankaan maan demokratia ei juuri suodata vihreitä parlamenttiin.

Miika Kurtakko jakaa marxilaisittain puolueet materialistisiin ja jälkimaterialistisiin. En ole aivan yhtä mieltä jaon soveltuvuudesta, onhan PS nimenomaan pienituloisen keskiluokan puolustaja ja vihreillä taas taloudellinen tasa-arvo on kunniassa, joten tulonjakokysymykset ovat näissäkin puolueissa pinnalla. Kokoomusta taas olen moittinut turhasta aattellisuudesta (koti, uskonto, isänmaa) ja materian luovuttamisesta lobbareile.

Jakaisin puolueet mielelläni säätypuolueisiin ja yleispuolueisiin. Perinteisillä puolueilla on tukiryhmänsä, joiden edun ajamista on vaikea tasapainottaa maan kokonaisedun kanssa. Esimerkiksi demarien on vaikea olla ohjelmansa mukainen yleispuolue, kun ensin on kumarrettava kuntaväelle ja sitten ay-liikkeelle. Vihreät on tällaisesta toistaiseksi vapaa ja voi keskuudestaan keskusteluttaa jotain tuoreempaa.

Muutoin olen sitä mieltä, että kevään kirvoittamassa sotehuumassa voisin otsikoida "Ihanaa, ihanaa, tasa-arvo voittaa", kun SSS-hallitus on siirtämässä soten rahoituksen valtiolle. Tähän asti meillä ovat rikkaat ja terveet muodostaneet omat vakuutuspoolinsa ja köyhät ja sairaat omansa. Onko tätä niin vaikea tunnistaa, kysyy eräs, joka luki viime keskiviikon lehdestä Espoon ja Kauniaisten vaikerrusta etuoikeuksiensa menettämisestä? Vai onko tasa-arvo asia, joka toteutuu vain mies- ja naisvaltaisten kuntien välillä?

Miika Kurtakko 22.05.2016 9:42

Juha Kaistinen ei taida olla perehtynyt rahanluonnin käytäntöön. Paitsi että setelit tai ainakin niiden raaka-aine kasvaa puussa, kaikki raha luodaan tyhjästä. Käyttämämme raha on liikepankkirahaa, jonka liikepankki luo, kun asiakas hakee lainaa. Yksi tapa rahoittaa perustulo voisikin olla rahanluonnin palauttaminen kansalaisten, so. valtion omistaman keskuspankin oikeudeksi ja painaa perustuloon tarvittava raha keskuspankissa. Toki näin radikaalia ajatusta ei vihreiltä ole vielä tullut, mutta toivossa on hyvä elää.

Olli Saariselle toteaisin, että jakoni puolueisiin ei pohjaa Marxiin vaan Marxin kritiikkiin, erityisesti Joseph Schumpeteriin. Schumpeter ennusti jo 1940-luvulla, kuinka kaikki valtapuolueet muuttuvat jonkin sortin sosia(a)lidemokraateiksi, jotka ovat jossain jyrkän kapitalismin ja sosialismin välimaastossa. Yksityisten ja sosiaalisten korporaatioiden ulkopuolelle jääneet korkeakoulutetut tahot muodostavat näille pohjimmiltaan elitistisen vastavoiman, jonka kritiikki olemassaolevaa järjestystä ja järjestelmää vastaan on pinnalta katsoen tasa-arvoon pohjautuva mutta pohjimmiltaan valtapoliittinen.

KD, vihreät ja perussuomalaiset ovat kaikki korporatismin haastajia siksi, ettei niillä ole jalansijaa sen enempää ammattiliitoissa kuin suurissa yrityksissäkään. Poliittinen keskustelu ja sitä kautta myös yhteiskunnallinen evoluutio kuitenkin kaipaisi kuitenkin nimenomaisesti talousjärjestelmän kritiikkiä, mihin perinteiset korporaatiopuolueet eivät kykene. Tässä voisi olla sekä vihreiden että vasemmistoliiton kasvun mahdollisuus.

Risto Virrankoski 22.05.2016 10:25

On pysyvästi jäänyt mieleeni, kun vastavalmistuneena keltanokkana sain edustaa työnantajayhtiötäni työsuhdeasuntoni taloyhtiön yhtiökokouksessa.

Kokouksen avannut hallituksen puheenjohtaja korosti avauspuheessaan, että 'tätähän pidetään parempien ihmisten taloyhtiönä'. Kun kynnelle kykenin, ja siihen kyllä kului vuosikausia, ostin asunnon omaksi ja niin minustakin tuli 'parempi ihminen'.

Vihreät ovat tavallaan 'parempien ihmisten puolue'. Kannattavat kaikkea hyvää ja vastustavat kaikkea pahaa. En ole kuitenkaan vielä heitä äänestänyt. Ehkä en ole riittävän hyvä.

Pihvi vihreissä on, että heitäkin tarvitaan politiikan monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Pääministeripuolueena Vihreät tuhoaisivat itsensä. Ihan niin kuin kävi PS'lle jo pelkästään hallituspuolueeksi tultuaan.

V.Niinistö voisi antaa nykynosteessaan kunnon vastuksen presidenttikisassa setämiehelleen. Tässä olisikin Vihreille sopivampi, ja realistisempi, tavoite kuin pyrkiä pääministeripuolueeksi.

Mikko Kiviranta 22.05.2016 11:56

Itselleni on tärkeätä että vasemmistolaisista ajatuksista poimitaan ne mitkä ovat toimivia ja hyödyllisiä, saamoin oikeistolaisista ajatuksista. Mielestäni Vihreät on porukka joka ei ole juuttunut joihinkin sata vuotta vanhoihin luutumiin.

Soininvaara juuri hetki sitten puheenvuorossaan totesi että ratkaisut joita Suomen taloudessa juuri nyt tarvitaan, haiskahtavat moneen nenään oikeistolaisilta. Mutta ne tekevät mahdolliseksi harjoittaa sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikkaa joka jonkun nenään saattaa taas tuoksahtaa vasemmistolaiselta.

Minusta tuo kuullostaa täsmälleen sellaisen hyvinvointivaltion puolustamiselta, jota ihaillaan meillä ja muualla Obamaa ja USAn liberaalia sivistyneistöä myöten, ja jonka rakentamisen ja puolustamisen kyvyn esimerkiksi SDP näyttää unohtaneen. Ehkä juuri sata vuotta vanhoista luutumista johtuen.

Pentti Kangasluoma 22.05.2016 14:07

Rakenteiden purku hallinnossa merkitsee samaan kuin teollisuudessa uuden teknologian tulo. Entiset työpaikat katoaa ja uusia syntyy. Mutta nämä uudet

työpaikat saavat uudet ihmiset, heillä on uuden tuotantoälyn koulutus.

Hallinnon remontin jälkeen töihin pääsee ne jotka uutta ovat olleet sunnittelemassa. Kun 40-50 vuotias on vanha uusiutuville työmarkkinoille niin ei pidä ihmetellä vaikka kauhukerroin on korkea kaiken uuden edessä.

Viime yönä pohtiessani tulin siihen tulokseen että Alkon myymäläverkon alasajolla voi olla myös poliittisia pyrkimyksiä, SDP ehkä ammattiliitossa vahva.

Keskiolut tuli 1969, oli kulustus 2.5 litraa per sielu. Nyt 10 litraa,

en ymmärrä miten juomisen lisääntyminen voi elvyttää taloutta jos kaikki

kulut lasketaan. Nimimerkki kokemusta on.

Vihreät on oppineiden puolue, laajasti ottaen. Jos joudumme jyrkästi tilanteeseen että meidän pitää laskea kulutustasoamme. Kuka meille silloin

silloin kertoo filosofian miten elää?

Kokoomuus, voittoa pitää tuottaa. Keskusta, maata ja mettää pitää vävyllä olla. SDP, kyllä kapitalistilla rahaa on. Perussuomalaiset, sulle,mulle ja ittelle. Vasemmistoliitto, Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden. RKP, kieli on tärkeä.

Vihreät ja osin kristilliset voivat uskottavasti sanoa meille, pienilläkin tuloilla voi elää ihmisarvoista elämää. Elää niinkuin opettaa.

Mikko Kiviranta 22.05.2016 14:35

"Kysyin vuosi sitten eräältä vihreältä vaalikeskustelussa miten perustulo vaikuttaa palkkaukseen työpaikoilla"

Perustulo on pikemminkin progressiivisen verotuksen sellainen versio, jossa vero voi mennä negatiiviseksi asti, toisin sanoen verovelvollinen saa rahaa sen sijaan että maksaisi sitä. Voi vaikka ajatella edelleen yksinkertaistettua versiota Vihreiden vanhasta perustulomallista, jossa jokainen saisi 6000€/v perustuloa ja maksaisi kaikista muista tuloistaan 40% tasaveron. Laskin joskus mitä tämä merkitsee eri tuloluokissa ja vertasin nykyiseen progressiiviseen veroasteikkoon, katso tinyurl.com/nq29x5l .

Tällä on sitten työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoston kautta se vaikutus palkkaukseen työpaikoilla mikä on: ei sen kummempi vaikutus kuin jos verotaulukot muuttuisevat. Progressiivinen verotus meillä on jo nyt, ja pienituloiset saavat tukia jo nyt, ja mainitsemastani taulukosta näkee ettei muutos nyt mikään ihan radikaali ole.

Suurin järki on että (i) järjestelmä olisi yksinkertainen ja ennustettava, ja (ii) myös yrittäjät olisivat edes perustulon suuruisen turvan piirissä. Kakkoskohta toivottavasti oikaisisi maamme yritysrakennetta, mistä nimim. Hurskapöllö esitti mielestäni oivallisen huomion keskusteluosiossa www.hs.fi/kotimaa/a1463798457581 .

Perustulo on sanana vain sateenvarjo koko joukolle systeemejä, ne voi mitoittaa niin höveleiksi että valtion rahoituspohja pettää, tai niin tiukoiksi että köyhimmät kuolevat hankeen. Vihreiden mallissa on se etu että sitä on pohdittu ja hierottu vuosia, mm. Soininvaara ministerivuosinaan teetätti kansantaloudellisen mikrosimulaation mallin vaikutuksista. Keskustan mallista en tiedä, pelkään että siitä tulee pahimmassa tapauksessa niin vesitetty että se pilaa koko sanan 'perustulo' maineen vuosiksi eteenpäin.

Huolella harkittu perustulo on yksi niistä Vihreiden pihveistä.

Juha Kaistinen 22.05.2016 16:40

Jotain tällaista selitystä olen saanut ennenkin.

Kun en tullut ns. hullua hurskaammaksi tästäkään selvityksestä haluaisin aivan rautalankamallin miten perustulo vaikuttaa.

Entisenä ts-neuvottelijana muistan kyllä kuinka tarkkaa oli miten jokainen minuutti ja sentti vaikutti sopimusalan kustannuksiin.

Onko perustulo työvoimakustannus joka rasittaa vai vähentää sopimusalan kustannuksia.

Kustannusten nousua ei kuitenkaan voi kuitata legendaarisella ehdotuksella: "Nostetaan hintoja".

Eero Karisto 22.05.2016 17:23

Pilkka ja vähättely ovat yllättävän yleisiä tässäkin keskustelussa. Mutta ehkä nyt sivuutan sen ja kerron, miksi olen vihreä.

Olin aikanaan 38 vuotta kokoomuksen jäsen, mutta kahdeksan vuotta sitten lopulta annoin periksi ja siirryin vihreisiin.

Ympäristön puolustaminen - luonnon monimuotoisuudesta ilmastomuutoksen torjuntaan - oli yksi vaan ei ainoa perussyy.

Toinen oli halu olla mukana politiikassa, jossa asioita ei arvioida oman lompakon kautta, vaan oikeasti pohditaan sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Jo kokoomuslaisena eli toisen puolueen jäsenenä opin arvostamaan vihreitä erityisesti tästä syystä. Vihreät tuntevat mielestäni selkeimmin sosiaalista vastuuta, niinkansallisesti kuin globaalisti.

Kolmas oleellinen tekijä oli valmius uusiin ratkaisuihin, ennakkolouulottomaan uudistuspolitiikkaan, olipa kysymys työmarkkinoista tai seksuaalivähemmistöistä. Vihreillä on myös halu ja kyky nähdä välttämättömät muutokset mahdollisuuksina eikä aina vaan uhkina.

Viime ajat ovat osoittaneet, että vihreitä tarvitaan myös sivistyksen puolustajina.

Vihreitä tarvitaan myös herättämään ihmiset ymmärtämään, että tulevaisuuden ongelmia ei ratkaista toistamalla menneisyyden virheitä, kuten hallitus Sipilän johddolla tuntuu tekevän.

Näinä vuosina olen oppinut, että ei vihreät näilläkään kriteereillä mikään täydellinen poliittinen koti ole, mutta edelleen olen sitä mieltä, että sen tavoitteet ja toimintaperiaatteet ovat sitä, mitä Suomi tartvitsee.

Veli-Pekka Silvan 22.05.2016 21:53

Vihreistä paistaa kiihkeä halu päästä hallitukseen, luultavasti se löytääkin itsensä sieltä. Luultavasti Kepun, RKP:n ja Kokoomuksen kanssa.

Ehkä jopa Ps kelpaa, Vihreät ovat samanlainen osto- ja myyntiliike jota RKP on: Kaikki käy kun hinnoista sovitaan!

Kuten sanottu niin Hesassa Vihreät ovat hyvää pataa Kokoomuksen ja RKP:n kanssa ja näin jatkunee ensi vuoden jälkeenkin ja näin Vihreät saavat hyviä virkoja palkkioksi.

Soininvaara antoi tukensa Sipilän hallitukselle ja itki sitä ettei Sipilän alkuperäinen "kilpailukykysopimus" mennyt läpi, siis se sopimus jossa olisi leikattu palkanlisiä mm palvelualoilla tärkeitä viikonloppulisiä, ja myös julkisen sektorin lomia olisi kovemmalla kädellä leikattu.

Nämä heikennykset olisivat iskeneet juuri naisiin, juuri niihin joiden takia Vihreät vuodattavat krokotiilinkyyneliä.

Unto Hämäläinen 23.05.2016 17:45

Kiitos Veli-Pekka, Eero ja monet muut vihreä-keskusteluun osallistuneet. Jos ennakkotiedot http://www.hs.fi/ulkomaat/a1463974519380

pitävät kutinsa, Eurooppaan on nyt valittu ensimmäinen vihreä presidentti. Itävallan presidentinvaaleissa vihreiden tukema ehdokas Alexander Van der Bellen yllätti ja voitti niukasti Vapauspuolueen ehdokkaan Norbert Hoferin, joka voitti kolme viikkoa sitten ensimmäisen kierroksen ylivoimaisesti ja sai yli kolmanneksen äänistä.

Rohkenen väittää, että tämä oli myös tärkeä vaalitulos, vaikka Itävallan presidentillä ei olekaan järin paljon poliittista valtaa. Itävallassa on ollut melkoinen poliittinen kriisi, sillä hallituksen pääpuolueet (konservatiivinen kansanpuolue ja Sdp) jäivät ulos toiselta kierrokselta ja niinpä demariliittokansleri Werner Faymann erosi viime viikolla paikaltaan.

Joten ei se mahdoton ajatus ole ollenkaan, että Suomessakin nähtäisiin 1.3. 2018 alkaen vihreä presidentti...

Unski

Pentti Kangasluoma 23.05.2016 19:35

Postimees, uuden Itävallan presidentin sukutaustaa, hollantilaisperäinen nimikin selviää

"Austria presidendivalimistel võidutsenud Alexander Van der Bellenil on tihe seos Eestiga ning mõlemad ta vanemad olid Eesti kodanikud. Mehe perekond põgenes 1919. aastal Venemaalt punase terrori eest Eestisse. Alexander Van der Belleni isa tutvus Eestis ka tulevase Austria riigipea ema Almaga, kelle neiupõlvenimi oli Siebold.

Alexander Van der Belleni isal ja vanaisal oli samuti eesnimi Alexander. Austria poliitiku juured on Venemaal, kuhu tema esivanemad kolisid juba 18. sajandil. Tema vanaisa Alexander oli Pihkva kandis suurmaaomanik ja ta oli kohaliku suurmaaomanike esinduskogu ehk semstvo esimees, kirjutab Saksa ajaleht Die Zeit.

Alexander Van der Belleni vanaisa alustas Eestis uut elu nime muutmisega. Kui saksa päritolu suguvõsa perekonnanimi oli algselt von der Bellen, siis Tartus lasi Alexander muuta perekonnanime hollandipäraseks, kuna ta kartis Venemaal võimule tulnud bolševikke ja soovis jälgi segada. Oma nime muutmise avalduses kirjutas mees, et ta soovib uue nimega rõhutada oma kodanlikku päritolu.

Austria riigipeaks saava poliitiku isa Alexander Van der Bellen, asus 1920. aasate alguses Tartu ülikooli ja õppis seal majandust. Die Zeiti andmetel töötas presidendikandidaadi isa pärast ülikooli lõpetamist ühel Eesti saarel puiduekspordifirma juhina. 1930. aastate alguses kolis Van der Bellen Tallinnasse ja asus tööle British Overseas Banki filiaalis, kus ta juhtis rahvusvaheliste laenude osakonda. 1934. aastal sai ta Eesti kodakondsuse.

Pärast punaarmee sissemarssi ja Eesti okupeerimist kaotas Van der Bellen peagi oma töö, kuna Briti pank sulges oma Tallinna filiaali. Oma saksa päritolu tõttu õnnestus Austria tulevase presidendi isal 1941. aasta kevadel lahkuda Eestist Saksamaale. 1941. aasta märtsis sõitis perekond rongiga Tallinnast Ida-Preisimaale.

Eestist lahkunud Alexander Van der Bellen jõudis Saksamaale Würzburgi lähedale, Weneckisse, kus tal õnnestus leida tööd. Sealsamas sündis 18. jaanuaril 1944 ka Austria tulevane riigipea Alexander.

Saksamaale ei saanud nad siiski kaua jääda. Pealetungiva Punaarmee eest põgenedes jõudsid nad lõpuks Austriasse Tirooli ja asusid elama Innsbruck"

Muistamme, Martti Ahtisaari lähti Viipuista sotaa pakoon ja hänestä tuli

meille presidentti ja hän sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Marita Salenius 24.05.2016 8:49

Mikähän pihvi se Pentti Kangasluomalla oli tässä Ahtisaari-maininnassa? Ahtisaari, kuten muutkin evakot siirtyivät sotaa pakoon omassa maassa!

Mutta palatkaamme niihin vihreän eri sävyihin. Niin muuten millainen se myrkynvihreä on? Minulle ei ymmärrykseen mene tämä perustulo. Onko se samaa, kuin lapsilisä - kaikille vaikkei tarvitsisikaan. Eikös se ole sama asia kun, että jos olet työtön saat työttömyyskorvausta ja jos et ole saat sitten palkkaa. Ongelmahan on vain näiden kahden välissä, kun siirrytään toisesta toiseen.

Kunhan saadaan se nopeus ja joustavuus sekä ne karenssit pois, niin eikös homma toimi ilman mitään uutta perustulojärjestelmää. Kyllä tuossa perustulossa ei ainakaan mitään pihviä ole, tuskin nyhtökauraakaan. Tokihan perustulo sanana on akateemisempi, kuin työttömyyskorvaus/päiväraha.

Vihreys on eräällä tavalla peloittava aate. Perusasia - ympäristömme - on oikea, mutta koska se on valjastettu puoluepolitiikan juhdaksi, niin sen arvo alenee. Siitä tulee helposti "villapaita porukan höpötystä". Siksi esim. ilmastonmuutoksesta puhuminen ei ole koko kansan asia, koska vihreät ovat ikään kuin omineet aiheen ja tehneet siitä puoluepoliittisen. Jotenkin aiheen uskottavuus kärsii ja vaikka joku järjellinen iso pomo kuten Obama aiheesta puhuisikin, niin se jää marginaaliin. "Ne puhhuu niin hienosti, että ei sitä tiiä vaikka kohta hakevat perukuokankin pois, kun sitä väärin vissiin käyttää. Uunipuitahan myö ei oo koskaan sytyttääkään osattu". Aika yleistä "vitsiä" täällä päin.

Moni hyvä asia pilaantuu, kun poliitikot sen kainaloonsa ottavat.

Vihreät ovast sikälikin outo puolue, koska sen kaikki kannattajat eivät ole vihreitä, vaan moni on puolueen omakseen valinnut ns. suvaitsevaisuusnäkökulmasta. Hanhikivelle ei viitsitä mennä, mutta lähikadulle jaksetaan lähteä lippujen kanssa marssimmaan.

Kyllähän tuo Itävallan pressanvaali pistää miettimään, missä on EUn pihvi. Tässä "paperitöitä" koneen äärellä tehdessä - direktiivikirjanpitoa! - olen samalla kuunnellut aamuteeveitä ja keskusteluja tästä vaalista. Autuaan helposti siellä menee sekaisin EU ja Eurooppa. Jos nyt kuitenkin muistettaisi, että ei EUn vastustajat vastusta Eurooppaa. Eurooppa on maantieteelinen paikkamme, mutta EU on pienellä marginaalilla äänestyksessä valittu keinotekoinen yhteisö, joka valitettavasti ei toimi.

Mikähän tulee olemaan Itävallan parlamenttivaalien tulos. Mielenkiintoista. Jos nyt oli tilanne näin tasainen ja toisella puolella oli yksi puolue ja toisella puolella monen ( lähes kaikkien muiden )puolueen koalitio, niin kaikesta muusta on kyse kyse, muttei yhtenäisyydestä; ei Itävallan eikä EUn.

Mutta historian kirjat sen todistaa, että moni asia on ollut ns. hollilla, vaan pieleen on mennyt. Vaan joskopa elämmekin vain yhdessä niistä monista rinnakkaismaailmoista ja jossakin toisessa maailmassa asiat on toisin. Se tässä vaan kismittää, että sinne toiseen ei pääse kurkistamaan - vielä. Elokuvissa se kuitenkin on mahdollista ja monesti miettii, että tulevaisuus voi olla vaikka filmin kaltaista.

Täällä Mad Maxeina hillumme, kun kaupungistuminen on maaseudun jyrännyt ja ihmiset syövät nyhtökuoriaista ja liekitettyä lieroa. Niin muuten eikös siellä Helsingin "hipsteri" kaduilla ötököitä jo tarjoiltukin. Täältä saa hakea ihan ilmaiseksi niitä lentäviä ja muita suriskoita, jotka jostakin kummasta ilmestyvät parvena just silloin, kun pitää laidunaitoja korjailla. Nytkin jo hyttyset hyörii! Varsinaisen vihreää.

Pentti Kangasluoma 24.05.2016 10:16

Marita Saleniukselle. Ahtisaaren asetti ehdokkaaksi puolue jonka Salenius kokee kovaksi vastustajaksi. Jos Ahtisaaren perhe olisi paennut Ruotsiin asti niin sittenkö hän olisi oikea sotapakolainen? Moni suomalainen evakko pitää itseään sotapakolaisena.

Ahtisaari on monissa lehtihaastatteluissa todennut että sotapakolaisen kokemus on antanut motivaatiota toimia rauhanvälittäjänä. Kansainväliset journalistit ovat myös sen kirjanneet. Ahtisaari, synt. 1937 Viipurissa.

Suomalaisten siviilien tappiot 1939-1944 olivat kuolleina 2000, kuntien organisaatiot olivat apuna, ja siviilimme ehtivät pois, Hyrsylän mutka

oli poikkeus. Saksan pommituksissa kuoli kymmeniä tuhansia yhtenä yönä.

Valto Ensio Heikkinen 24.05.2016 10:39

Reino Jukarainen, terveisiä Vihreästä Korvesta. Koetan vastata koska kysyt, että tunnenko yhtään vihreää henkilökohtaisesti.

Itse kysyin samantapaisia henkilökohtaisuuksia jokin aika sitten tämän blogin pitäjältä, mutta ehkä merkityksessä on eroja. Kirvesmiehet harvoin ovat julkisuuden valokeilassa kuten esimerkiksi poliitikot, jonka kautta kirvesmiehet heistä arvioita tekevät.

Populismilla minun kommenteissani ei ole merkitystä koska en kenenkään suosiolla tee yhtään mitään sen enempää kuin jääkiekko-otteluiden tuloksillakaan. Olen pelkkä metsäläinen jonka puolestä äänestäisivät korkeintaan pikkulinnut joita ruokin ja joille pönttöjä rakentelen. Se populismi lienee ainoa, jota kannattaa arvostaa koska siinä ei ole pyrkyä mihinkään ahneena ihmisenä.

Kaikkien poliitikkojen politiikantekoa pitäisi meidän metsäläistenkin arvioida paljon härskimminkin kuin mihin itse kykenen koska mukanaolevien julkisuudessa esillä olevien tulosten kautta he meille kansalaisille sitä esittelevät. Härskiydessäkin ovat sävyerot tärkeitä, ja pyrkimykset. Esittelen vain mielipiteitäni joita politiikkaakin seuraavana aivoihin muodostuu. Pyrkyä niiden esittelemisen kautta ei ole mihinkään koska vaikuttamiseeni en usko. Rikkana rokassa, vaikka senkään vaikutukseen en usko.

Vihreän politiikan keulakuvina pollottavien Emma Karin, Ville Niinistön ja Satu Hassin ja itseni "vihreiden arvojen" välillä on valtava railo jo pelkästään siksi, koska olen syntynyt kuusenjuurelle, mutta se ympäristö, johon he ovat syntyneet ja jossa eläneet elämänsä ja joka on olemassa ihmisolennon kannalta yhä suotuisampana, mutta juuri sen kuusen (niiden miljardien kuusien) kustannuksella jota (joita) ei enää ole. Heidän asuinympäristössään on todella ollut helppo unohtaa se käänteisyys, mitä ihmisympäristön kehitys on kuuselle ja sen ympäristölle ikävimmillään merkinnyt.

Oikeiden vihreiden motto kuuluisi: Älä puhu metsästä jos et ole kuusenjuurelle syntynyt.

Puolueen ideologialle ja sen uskottavuudelle merkityksellinen viittaukseni Euroopan halki polkupyöräilleeseen vihreään koski Osmo Soininvaaraa ja matkakirjaa josta hänestä sai kuvan aivan muusta, kuin vihreitä arvoja ajavasta poliitikosta. Hän on hyvä sileiden asvalttiteiden ja hotelliöiden arvioijana, kaupunkiympäristökysymyksissä ja sosiaalipolitiikassa, mutta metsästä hän ei ymmärrä yhtään mitään, eikä telttailusta siellä kuten itse ymmärrän kun pyöräilyretkilleni lähden. (Mm. 2014 pyöräilin Venäjän Karjalan halki Vartiuksesta Svetogorskiin enkä yhtään hotelliyötä viettänyt puolentoista kuukauden retkelläni.)

Muutamia vihreiksi itseään arvelevia tunsin silloin, kun vihreääliikettä, sittemmin puolueeksi muotutunutta ihmiskokoomusta perustettiin. Se oli siilinjärveläistä aikaani ja olisin itsekin päässyt mukaan touhuun jos olisin tuntenut sydämessäni, että politiikankiisseliin lisätty vihreä rantu meinaisi enempää kuin mustikasta kakkaan jäävä musta viiru.

Sukukaimani Ari lähti mukaan niistä kokouksista joissa V.Komsi kävi muita vihreisiin ajatuksiin herättelemässä nukkuen itse puolet ajasta. Ari kiipeili vihreän politiikanteon kiemuroiden kautta puolueen hierarkiassa puoluesihteeriksi saakka eikä tarvitse nykyäänkään kitristellä leivänsaannin vuoksi ainakaan tulojen vähyyden takia. Eikä hänkään kuusenjuuren elämästä oikeasti ole koskaan ymmärtänyt yhtään mitään.

Politiikka on siis usein myös henkilöhohtaista pyrkyryyttä kylläiseen elämään eikä vihreät ole tehneet siinäkään poikkeusta vaikka kaiken loogisuuden mukaan niin kuuluisi olla. Perustajajäsen Pentti Linkola ymmärsi vihreän puolueen ja silloisten jäsenten huomisen aitoiden ja aikomukset jo heti alkumetreillä ja käänsi selkänsä viisaasti sille alkaen elää kuten opettaa. Häneltä luonnon puolesta ajatteleville ammennettavaa riittää edelleenkin toisin kuin yhdenkään muun vihreän kirjallisistakaan tuotoksista.

Yksinkertaistettuna vihreä puolue ei ole sanan vihreä-merkityksessä ympäritöpuolue vaan aivan samoja talouden kasvuun ja kulutuksen vimmaan uskova poliittisen kartan oikeistopuolue. Erityisen räikeästi juuri tänään perusteidensa vastaisesti sen toiminnassa mukana olevista ihmisistä erottuu vallanjanon kyltymätön kiima joka pyrkimys on ihmisen kaikkialla ja ikuisesti leimannut vaikka ymmärränkin, että ilman valtaa ei systeemissä aikomuksiaan eteen päin saa.

Pahinta kuitenkin se, että juuri tässä tapauksessa puolueesta muodostettuun mielipiteeseen vaikuttavat puolueen peruskirjan mukaiset aikomukset on myyty ensimmäisenä.

Viimeistään nyt vihreät ovat sitten myyneet itsensä ja arvonsa elämänmenon ennallaan jatkumisen ja jopa sen kiihtyvän kasvun alttarille alkamalla niellä kakistelematta tarjolle pantua biotalouden syöttiä jonka nielaistuaan sille häämöttää kenties pääministeripuolueen asema. Ei pidetä siis puhettakaan muista päämääristä enää, etti missata tilaisuutta saada kultaa ja hopeaa kimalteleva kruunu vihreänsävyisille kutreille. Muistaa pitää kuitenkin, että vihreä väri on myös homeen yksi tunnusmerkki.

Vertailukohdaksi sopii hyvin vasemmiston asema jota ei oikeasti enää ole ollut pitkään aikaan olemassa: Se meni, kun se möi työjarrunsa kokoomukselle ja puoluejohtaja(t) saatiin puettua merkkivaatemainokseksi.

Niin helppoa on menettää politiikanteon uskottavuus oli sen alkuperäinen väri ihan mikä hyvänsä sen lisäksi, että tuloksetkaan eivät ole periaatteisiin verrattaessa vakuuttavia.

Marita Salenius 24.05.2016 12:16

Siis Pentti Kangasluomalle: enpä maininnut kommentissani mitään oikeasta tai väärästä sotapakolaisesta, vaan totesin, että pako tapahtui kotimaassa.

Mutta kun Ahtisaari tuli esille, niin esitänpä demarille kysymyksen: Miksi Ahtisaari ei kelvannut puolueen ehdokkaaksi toiselle kaudelle? Sivullisesta näytti suorastaan törkeältä, miten hänet heitettiin syrjään ja selkä käännettiin. Nyt sitten demarit kyllä ovat omimassa Ahtisaaren Nobelinkin!

Evakkokarjalaisten jälkeläisenä ja raivuu-karjalaistilaa viljelevänä tiedän tasan tarkkaan missä mennään ja mistä on suon reunaan tultu. Mutta ei maailmaa hurskastelulla parenneta. Jokaisen polku on omansa, vaikka yhtäläisyyksiä löytyisikin.

En koe demareita kovaksi vastustajaksi, koska kannan enemmän huolta siitä, että vihreät pääsisivät todelliseen valtaan. Johan täällä vaalijälkeisessä postauksessa kannatin ennemmin demareiden tuloa hallitukseen, kuin kokoomuksen.

Vaan joskopa meille nämä blokit hiljalleen syntyy. Raja ei menekään vasemman ja oikean välillä, vaan suhtautumisessa yrittämiseen ja sen hyväksymiseen myös yhteiskunnan palvelujen tuottamiseen. Oli muuten hyvä juttu Pyhtään kunnasta - Ylen sivulla muistaakseni. Siellä on monessa onnistuttu. No toki on etelä-Suomea ja lähellä on isoja kaupunkeja, mutta sittenkin. Pitäisiköhän meilläkin maalata muurahaisia tienvarteen!

Pasi Pekkinen 24.05.2016 16:12

Marita Saleniukselle:

Uskoakseni aika moni äänestäjä tekee jonkinlaisen kompromissin valitessaan puolueen, jonka ehdokasta äänestää. Täydellistä yksimielisyyttä kaikista asioista ei löydy, kahden tai useamman ihmisen kohdatessa. Tuskin kaikki perussuomalaisetkaan suhtautuvat lähtökohtaisesti avoimen vihamielisesti ulkomaalaistaustaisiin, vaikka osa on ilmiselviä rasisteja. (Sitä ei mitenkään voi poisselittää sillä, että edellä olisin nostanut jonkin rasistikortin esiin.)

Jos Itävallassa toisella puolella oli todellakin lähes kaikkien muiden puolueiden koalitio), niin onneksi edes äänestäjien enemmistö rikkoi tuon koalition rajat.

Pekka Turunen 24.05.2016 23:20

Yksi on yhteistä vihreissä ja perussuomalaisissa: molemmat ovat sen verran vast'ikään nousseet kohtalaisen kokoisiksi puolueiksi, että hämmennys perinteisten puolueiden kaadereissa on suurta. Se johtaa ihmettelyyn - mitä nuo oikein ovat? - mutta myös pilkkaan ja vähättelyyn. Kehtaavat vielä toimia itsenäisesti eivätkä asetu kiltisti "oikeiden" puolueiden apupuolueiksi.

Yleensä vihreiden ja perussuomalaisten katsotaan sijoittuvan kauas toisistaan poliittisella kentällä. Ei kuitenkaan vasemmiston ja oikeiston akselilla, jonka merkitys lienee vähenemään päin, vaan ehkä pikemminkin liberaalien ja konservatiivien akselilla. Olen tyytyväinen, että Itävallassa vihreä voitti populistin, mutta samalla toivon, että hänestä muodostuu koko kansan presidentti. Liikaa olemme nähneet huonoa häviämistä Amerikan äärioikeiston malliin.

Mutta mikä siis on vihreiden pihvi? Periaatteessa se on ympäristö, joka on tässä maailmanajassa tärkeä asia, mutta käytännössä se taitaa enemmän olla sosiaalipuolella, vähäosaisten vähemmistöjen puolustajana. Kaiken hyvän edistäjänä, ehkä joskus jopa elävän elämän realiteetit unohtaen?

Pentti Kangasluoma 25.05.2016 8:10

Mauri Koskela, prikaatinkenraali, on valittu YK UNDOF-operaation varakomentajaksi. Golanin kukkuloilla pidetään Israel ja Syyria erossa toisistaa. Suomalaisia on palvellut operaatiossa 1979-1993, tuhansia miehiä.

Uutinen Suomessa, STT, muutama rivi. Yle, HS, ei. Kertovat että puolusministeri on lennellyt armeijan koneella. Toimituksen kannalta, 45000 on palvellut kriisinhallintatehtävissä. 60 vuotta Suezin operaatiosta, 29.5 on rauhanturvaajien päivä.

Jos urheija vaihtaa seuraa, siitä kuulemme koko päivän. Kansainvälinen pop tähti kuolee, Ylen viisas toimittaja Matti Röngä joutuu viettämään suruaikaa monta viikkoa. Viideuutisia on globaalisti liikaa

Suomalainen upseeri menestyy rauhan tehtävissä. Se ei ole mitään. Pian varmaan taas kerrotaan, joku tunnettu ihminen ei halua kuulua armeijaan reservissä. Koskela oli Liberiassa esikuntapäällikkönä Liberiassa kun Ebola riehui. Lähtöisin Lappajärveltä.

Pekka Pirkkala 25.05.2016 9:39

Vihreät ovat onnistuneet siinä, että he ovat saaneet asian näyttämään siltä, että niin Helsingissä kuin valtakunnallisesti, että he ovat ikään kuin ainoa todellisen tulevaisuuden vaihtoehdon tarjoava puolue. Heillä on tarjota selkeä visio siitä minkälainen parempi maailma voisi olla. Tämähän on esim. yritysmaailmassa ykkösasia kuin menestystä luodaan. Johtajan on näytettävä mihin suuntaan ollaan menossa. Se tarkoittaa sitä, että kun vihreät vyöryttävät ideoitaan, niin muut joutuvat puolustuskannalle ja vaikuttavat näin väkisinkin hiukan menneisyydessä roikkuvilta. (Tässä kohtaa voi toki ihmetellä sitä, että mihin demareiden nykyinen gallup-kannatus perustuu?)

Viimeisen vuoden aikana hyvää vetoapua vihreille on tarjonnut nykyhallitus, joka on saatu mediassa näyttämään pienen maalaiskylän 50-lukulaiselta herrakerholta. Hallituspuolueet voivat toki syyttää tästä itseäänkin monessa kohtaa. Pahiten on epäonnistunut Kokoomus, joka olisi voinut arvoliberaali Stubbin johdolla näyttäytyä siinä joukossa edukseen.

Vihreiden tämän hetkinen menestys perustuu myös vahvasti siihen, että nykypuolueista heillä on ollut parhaiten some hallussa. Ensimmäisen kerran tämä näkyi presidentinvaaleissa 2012, jossa taitavasti synnytettiin Haavisto-ilmiötä. Vihreät ovat myös roolittaneet viestintäänsä taitavasti. Ville Niinistö kohdistaa viestiään naisille, Outi Alanko-Kahiluoto vähävaraisille, vasemmistolaisille ja silpputyöntekijöille, vihreiden nelosketjun rouhijat käyvät aggressiivista kulmataisteluita somessa, jne. Taktiikka on kuin suoraan Leijonien pelikirjasta. Helsingissä Pekka Sauri on taitavalla viestinnällä ominut kaupungin iloisten asioiden kertomisen kansalaisille. Kokoomukseen täällä vastaavasti liitetään taas kaikki ikävät asiat, kuten talous, säästöt, sote-sotkut, jne.

Toki vihreät ovat monissa teemoissaan myös vahvasti kiinni uudessa muuttuvassa maailmassa tai vähintään saavat asiat näyttämään siltä. Ympäristöasiat ovat ajankohtaisia enemmän kuin koskaan, kansalaispalkka, pätkätyöläiset, digitaalisuus, sosiaaliturvan uudistaminen, jne. Kaikki ei ole siis pelkkää viestintää, silmänkääntötemppuja tai vallanhimoa, vaan taustalla on myös hyviä ajatuksia ja oikeaa tahtoa muutokseen.

Kuinka hienot ajatukset sitten näkyvät oikeassa elämässä ja arjessa? Esimerkiksi Helsingissä vihreiden siltarumpupolitiikka näyttäytyy jo nyt monelle helsinkiläiselle eriarvostavana kotiinpäin vetämisenä. Ellet sitten satu asumaan vihreiden kannattajien ydinalueilla. Se on huolestuttavaa jos ajatellaan vihreitä tulevaisuudessa pääministeri- tai Helsingin suurimpana puolueena. Tasa-arvo ei toteudu. Ja kun viestitään voimakkaasti suvaitsevaisuuden puolesta ja sitten seuraavassa lauseessa jo todetaan kuinka heinäsirkat ja kadotus kohtaavat Eurooppaa jos oikeistopopulistit pääsisivät valtaan Itävallassa, niin siinä demonisoidaan noin puolet eurooppalaisista. Ehkä tämänkaltainen suvaitsevaisuus on riittävää vihreiden kannattajille, mutta entä muille? Ja ovatko veronmaksajat valmiita maksamaan tuhansia euroja vuodessa ylimääräistä siitä utopiamaailmasta mitä vihreät ovat luomassa? Ja toki äänestäjiä saattaa pelottaa se, että mitäköhän siellä seuraavaksi keksitään? Jos mietitään esimerkiksi kesämökkikulttuuriamme, niin sehän ei sovi sitten millään vihreän aatteen ytimeen. Ja fakta on kuitenkin se, että jatkossakin suuri osa suomalaisista haluaa ajaa omilla autoillaan kesämökeilleen. Luopuvatko vihreät aatteistaan vai suomalaiset kesämökeistään, se on jännä nähdä.

Unski, alkuperäiseen kysymykseesi viitaten toteaisin, että kyseessä ei ole pihvi vaan ennemminkin Ikean lihapullat. Kaikki näyttää aluksi nätiltä, helpolta ja mukavalta, mutta mitä lähemmäksi kassoja (kun tuotteen todellinen laatu ja hinta paljastuu) pääsee, niin sitä enemmän vatsassa alkaa kiertämään.

Mikko-Oskari Koski 25.05.2016 13:19

Raskas teollisuus ja valtioyhtiöiden suojatyöpaikat ovat joka tapauksessa Suomessa mennyttä. Kokoomuslaisessa mallissa työt menevät sille, joka ne halvimmalla tekee, ja Suomessa ne, jotka suinkin kynnelle kykenevät, ryhtyvät yrittäjiksi. Demarien mallissa kehitystä vastustetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Vihreiden ratkaisu on näistä poiketen kaikkien tahojen kannalta katsottuna hyvä. Työläinen ei joudu pakkoyrittäjäksi, mutta kestävään kehitykseen ja uudelleenkouluttautumiseen perustuva kehitysmalli voi lopulta pitää maan asuttuna ja peruspalvelut turvattuna sielläkin, missä työllisyystilanne tällä hetkellä on heikko.

Vihreät uskaltavat sanoa ääneen myös sen, että Suomen kokoiseen maahan ei juuri nykyistä suurempaa väkimäärää mahdu, mutta ei kuitenkaan uskalla asettua vastustamaan laajaa maahanmuuttoa tai kriminalisoimaan liian suuria lapsilukuja yhdessä perheessä. Vihreissä on myös -vasemmistoliiton ohella- ainoana puolueena selkeä käsitys siitä, ettei itänaapurissa vallalla olevan diktatuurin kanssa pidä veljeillä. Mikäli Rosatomin Pyhäjoki-projekti kehittyy Putinin hallinnon "länsilinnakkeeksi" eli eräänlaiseksi siviili-Porkkalaksi, on Ville Niinistöllä todella painava argumentti sanoa "mitäs minä sanoin". Vihreiden ongelmaksi saattaa toki nousta se, että osa sen jäsenistöstä anti-ydinvoima-uskossaan vastustaa Rosatomin voimalaa sen polttoaineen eikä rakennuttajan ideologian takia...

Vihreät on jo pitkään ollut yliopistokaupunkien nuoremman "fiksun väen" ensisijainen puolue, mutta se ei riitä enimmilläänkään kuin 10-15 kansanedustajaan. Puheenjohtaja Niinistöllä on kuitenkin karismaa, asiatietoa ja tavallista kansalaistakin ajatellen hyvä sukunimi voidakseen todella nousta johtoasemiin. Lisäksi hänellä on kestävyyttä neuvottelujen käymiseen.

Mikko-Oskari Koski 25.05.2016 16:07

Ahtisaari oli -ja on varmaan edelleen- loistava rauhanneuvottelija, aina joviaalin ja välittömän oloinen, mutta määrätietoisuudessaan pitelemätön. Presidenttinä hän sitä vastoin oli heikko, mediain kanssa huonosti toimeen tullut, eikä edes oman puolueensa enemmistön suosiossa. Hän tuskin olisi voittanut vuoden 2000 presidentinvaaleja, joten vetäytyminen oli siinä tilanteessa järkevintä. Lisäksi demareilla oli tuohon saumaan tarjolla presidentin tehtävään vielä parempi ehdokas.

Edellä esitetyt näkemykset vihreän liikkeen taistolaistaustasta ovat aina jaksaneet minua huvittaa. OK, on totta, että Satu Hassi huseerasi aikanaan vähemmistökommarien joukoissa, mutta useimmat muut vihreiden ensimmäisen polven vaikuttajista kuuluivat joukkoon, jolle ei omaa porukkaa sen aikaisessa poliittisessa ilmastossa yksinkertaisesti ollut. Liberaalit olivat kuihtumassa, demarit edustivat liian voimallisesti ympäristöongelmia työllisyyden nimessä pahentavaa raskasta teollisuutta ja kommarien hajaannus oli tasolla, johon kukaan järjissään oleva ei sekaantunut (Neuvostoliittohan oli silloin vielä voimissaan ja ikuinen, kuten Paavo Väyrynen väitöskirjassaan pitelemättömästi todisti). Ympäristöaatteen poliittisen jalostuksen tarpeellisuus oli huomattu; muissa puolueissa tämä huomattiin vasta vihreiden jo tultua valtakunnanpolitiikkaan mukaan.

Myös kehoitukset vihreiden äänestäjille "palata kokoomukseen" kuulostavat omituisilta. Sekä omakohtaisiin tuttavuuksiin perustuvat näytöt että gallupien ja vaalien tulokset osoittavat vihreiden äänestäjämassan kasvaneen lähinnä puolueen itsensä mukana, ja näkyneen korkeintaan demarien ja vasemmiston kannatuksen pienentymisenä. Suurin osa vihreiden äänestäjistä ei kuitenkaan ole ollut edes äänioikeutettuja aikana, jolloin vihreitä ei vaihtoehtona ollut. Tietyissä asioissa puolueet muodostavat erilaisia kantoja, jotka sitten sopivat yhteen milloin kenenkin kanssa, kuten kaikista puolueista aina on nähty.

Pasi Pekkinen 25.05.2016 17:55

Mikko-Oskari Koskelle pari kysymystä:

"Vihreät uskaltavat sanoa ääneen myös sen, että Suomen kokoiseen maahan ei juuri nykyistä suurempaa väkimäärää mahdu, mutta ei kuitenkaan uskalla asettua vastustamaan laajaa maahanmuuttoa tai kriminalisoimaan liian suuria lapsilukuja yhdessä perheessä."

Ovatko Vihreät todellakin noin sanoneet, ja jos, niin missä?

Mihin ihmeeseen tuollainen ajatus voisi ylipäänsä perustua? Suomihan on - toisin kuin usein virheellisesti todetaan - suhteellisen suurikokoinen maa, mutta väestöltään ja väestöntiheydeltään erityisen pieni.

Aivan erillinen kysymys on, että pitääkö ja kannattaako erityisesti tavoitella koko maan asuttuna pitämistä. Ja onko se esim. Vihreiden tavoite?

Olli Saarinen 25.05.2016 19:17

Puolueiden arvioimisessa voi olla hyödyllistä pohtia niiden sisäistä demokratiaa ja suhdetta ulkoisiin valtakeskittymiin.

USA:ssa äänestäjät tuntuvat olevan kyllästyneitä edustajiensa valtasidonnaisuuksiin kuten Laura Saarikosken tänäisestä jutusta käy ilmi. Sikäläinen enemmistövaalijärjestelmä missä valitaan vain yksi edustaja piireittäin johtaa massiivisesti rahoitettuhin kampanjoihin ja myöhemmin äänestäjät huomaavat miten rahoituksesta maksetaan poliittisina palveluksina. Sekä Bernie Sanders että Donald Trump ovat vedonneet tähän sentimenttiin, Sanders "kansan" rahoittamana ja Trump esiintyen itserahoitettuna ja siten itsenäisenä. (Jos kirjoittaisin poliittista fiktiota tätä laajemminkin, antaisin neljä kertaa firmansa konkurssiin vieneelle verotietojaan pimittävälle Trumpille Putinin trollin roolin.)

Meikäläisessä puoluekentässä on ilmiselvää, että demarit ovat liki yhtä SAK:n ja muutaman toimihenkilöliiton kanssa. Perinteisesti demareista ei ole tullut valituksi ilman ay-liikkeen tukea. Keskustan, MTK:n, maatalousministeriön ja Valion välillä ei ole ainakaan aiemmin ollut väliseinää. - Ulkoisen vallan erityinen esimerkki oli taannoin taistolainen liike, joka otti sanelun Moskovasta.

Osittain ulkoisen vallan on mielestäni hyväksynyt kokoomus, joka näkyy vapaaehtoisesti antaneet talousasiain valmistelun EK:lle ja pankkipiireille. Tämä selittää puolueen ihmeellisen kompuroinin monessakin asiassa, puolueella ei ole sisäisesti keskusteltuja näkemyksiä, vaikka ehkä sellainen löytyykin johonkin liputuskäytäntöön tai jakkupukujen kutyymiin pyhäpäivinä.

Perussuomalaisilla valta on puolueen sisällä, Timo Soinilla, kuten populistipuolueelle sopii. Jos siellä kyetään valta siirtämään hajoamatta, voi puolueelle povata pitkääkin ikää.

Vihreät kävi aikoinaan rajankäynnin tiukan luonnonsuojeluaktivismin kanssa asiasta avoimesti keskustellen ja valitsi yleispuolueen linjan kestävän kehityksen ehdoin. Toistaiseksi vihreät on kyennyt ylläpitämään yhtenäisyyden sisäisen vuorovaikutuksen kautta. Jos asiat otetaan asioina niitä ideologisoimatta voi puolue onnistua vaikka seinät ovatkin leveällä.

Vihreät ovat nimenomaan demokratian toivo koska muut puolueet taipuvat helposti eturyhmien fronteiksi. Toivopuolue kokoomukselle olisi ollut tilaus mutta Kataisen brändi osoittautui tyhjäksi kuoreksi.

Pentti Kangasluoma 25.05.2016 19:43

Puolustusministeri Jussi Niinistö lupasi tulla heittämään avausheiton kotikaupunkiinni naisten peliin jos hänestä tulee ministeri. Kiireet vaan esti kesänä tapahtuman. Pesiskatsomoissa näkee usein perussuomalaisia, joten miksi Seppo Huhta noin ärtyy maahanmuuttajien tulosta lajin pariin. HS,kaupunki.

Pesäpallon suosiminen voisi olla vihreiden pihvi. Halpa lajin, ei ole ammattilaisuuden lieveilmiöitä. Naisetkin harrastaa, mailan kanssa ei

jää hellan ja nyrkin väliin. Kansallista kulttuuria mitä suurimmassa määrin. Baseball sukuisuus tekee lajista mielenkiintoisen.

Pesiskentän katsomossa voisivat perussuomalaiset ja vihreät tutustua toisiinsa. Jäähallit ovat kalleita energiasyöppöjä, kukaan ei koskaan esitä laskelmia niistä kuluista.

Kansanedustajat, ministerit, pyrkikään avausheittäjiksi pesisotteluihin,

katsomoissa on äänestäjiä. Presidentti Sauli Niinistö, Itä-Länsi pelin

avausheitto on teidän tehtävä, hurmosta suveen.

Pekka Turunen 25.05.2016 20:00

Pekka Pirkkala kirjoittaa, aivan oikein, että kun vihreät (ja ehkä laajemminkin punavihreät) maalailevat oikeistopopulismin kauhuja, niin siinä demonisoidaan suuri osa eurooppalaisista. Saman voi kääntää myös toisinpäin: kovasti demonisoidaan myös vihreitä itseään, tässäkin keskustelussa, jopa Pirkkala itse.

Mitä kauheuksia tapahtuukaan, jos vihreät pääsevät valtaan? Taidanpa tietää vastauksen: ei mitään. Eivätköhän vihreät ole ihan tavallisia ihmisiä omine hyvine ja huonoine puolineen, kuten muidenkin puolueiden kannattajat. Eiköhän valtaosa heistäkin ole vallan tervejärkisiä ihmisiä? Jokaisessa puolueessa lienee toki omat hihhulinsa, mutta ei heillä valta-asemaa ole.

Jotain on kääntynyt oudosti vinoon, kun vihreitä moititaan "fiksumman väen" puolueeksi. Mikä siinä fiksuudessa, tai sivistyksessä ja suvaitsevaisuudessa, niin kauheaa on? Minä arvostan selvästi enemmän maltillista asioiden pohdiskelua kuin populistista yksinkertaistamista.

Sitä paitsi huoli ympäristöstä on aiheellinen. Surullista ympäristön kannalta on se, että vihreät voivat päästä valtaan vain lieventämällä ympäristöohjelmansa riittämättömäksi.

Pekka Pirkkala 26.05.2016 11:44

Pekka Turunen, huoli ympäristöstä on aiheellinen ja yhteinen (tai ainakin pitäisi olla). Samoin oli aikanaan esim. huoli työläisten, vähäosaisten oloista jne., Mitä keinoja käytetään tai mitä hintaa maksetaan asioiden tilan parantamiseksi, siitä voi sitten jo olla montaa mieltä. Tarvittiinko Suomessa esimerkiksi 100 vuotta sitten kansan kahti jakavaa ja repivää sisällisotaa asioiden tilan parantamiseksi vai olisivatko asiat parantuneet muutenkin? Mikä vastuu on poliittisilla johtajilla, jotka ajoivat asiat siihen tilaan? Samaa ilmaahan on olemassa nytkin (viittasimme molemmat demonisointiin). Ratkaisujen tarjoajilla kun tuntuu olevan aina taustalla myös oma, puolueen ja ideologian etu ja valtapyrkimykset.

Minä en ainakaan ole osaltani halukas antamaan vihreille puolueena mitään copyrightia maailman pelastamisen suhteen. Heidän monista hyvistä ajatuksista huolimatta. Tämä pallo jatkaa pyörimistään hyvin myös ilman vihreää liikettä tai puoluetta. Ja joissakin asioissa vihreiden ehdotukset/ajatukset tuntuvat nojaavan ennemminkin menneeseen kuin tulevaan. Esimerkiksi 70-luvun paatoksellinen suhtautuminen autoihin, autoilijoihin ja yksityisautoiluun ei vaikuta minun slimissäni ”fiksumman väen” ajattelulta. Muutenkin monessa kohtaa logiikka tuntuu pettävän ja homma alkaa vaikuttaa ennemminkin ideologiselta detskuissa roikkumiselta kuin asioiden kehittämisestä parempaan suuntaan kokonaisuutta tarkastellen. Tämän kaltainen toiminta (ja sen kautta mahdollisesti syntyvät poliittiset päätökset) saattavat johtaa tilanteeseen, jossa pieni vähemmistö (vihreä eliitti) hyötyy ja enemmistö kärsii. Se ei ole hyvää kehitystä ja on vahvasti ristiriidassa vihreiden muun ajattelun (esim. tasa-arvo) ja viestinnän kanssa. Kokonaisuudesta välittyy silloin ainakin minulle väkisinkin hieman falski kokonaiskuva.

Pekka Turunen 27.05.2016 8:09

Perussitoutumattomana minäkään en antaisi yhdellekään puolueelle yksinoikeutta valtaan tai maailman pelastamiseen. Demokratian rikkauksia on juuri mielipiteiden monipuolisen kirjon hyväksyminen. Kannattaa myös muistaa, että mielipiteet ja valta taistelevat paitsi puolueiden välillä niin myös puolueiden sisällä. Vihreissä voitti taannoin, kuten Olli Saarinen kirjoitti, yleispuolueen linja tiukan luonnonsuojelullisen linjan, ja se epäilemättä mahdollisti vihreiden nousun keskisuureksi puolueeksi.

Näin ollen ei ole olemassa yhtä ainoaa kehityskulkua siinäkään epätodennäköisessä tilanteessa, että vihreät nousisivat suurimmaksi puolueeksi (saati sitten että pääsisivät vielä voimakkaammin päättämään saamalla yli puolet kansanedustajista). Älkäämme siis pelätkö!

Mitä taas tulee ympäristön suojelemiseksi tarvittavista päätöksistä: ne ovat usein voimakkaassa ristiriidassa sen kanssa, mikä ihmisistä tuntuu mukavalta (ainakin lyhytkestoisesti). Tämän takia demokratian on niin vaikea ratkaista tällaisia pitkän aikavälin ongelmua.

Marita Salenius 27.05.2016 11:46

Kari Suomalaisen eräs pilapiirros oli/on aika osuva. Kaksi miestä ja mikrofoni. Toinen sanoo: " kaksi kertaa kaksi on neljä". Toinen vastaa: " Populisti!"

Jos tämä ensimmäinen olisi sanonut vaikka, että " kaksi kertaa X on neljä", niin hänkö sitten ei olisi populisti.

Sitä vaan ei oikein ole saanut selville, jotta mikä se ero on sillä populismilla ja ei populismilla. Onko se vain tuo äksä, joka yhtälössä siirtyilee etumerkkiä vaihdellen on-merkin eri puolille. Lopputuloshan on kuitenkin sama. Puolueiden kannatushan kuitenkin tulee ymmärtämisestä. Joku vaan kertakaikkisesti osaa selittää vaikeankin asian yksinkertaisesti ja selvästi. Ei vaikeusaste ole mikään vakio. Joku aina ratkaisee.

Populismilla "lyömistä" onkin ryhdytty käyttämään sellaisissa paikoissa ja merkityksissä, joissa se olisi ikään kuin synonyymi suvaitsemattomuudelle ja rasismille.

Eli sitä ollaan jo sillä tasolla, että itseään ei populistina pitävä sortuukin popilismiin meuhkatessaa populismin "vaaroista". Apuva! Olemmeko siis kaikki populisteja?

Olli Saarinen 27.05.2016 14:10

Marita Saleniukselle voisi muistuttaa että Timo Soini on laatinut kuulemma pätevän ja lukukelpoisen gradun populismista. Jos joku lukisi sen nauhalle, niin hyypänpesien väistely sujuisi kepeästi kuulokkeet korvilla ehkä mieluumminkin kuin vaikka Knausgårdin Taisteluni -tekstin parissa. - Pentti Linkola tosin moitti sääksmäkeläistä naapuri-isäntää ettei kumpikaan kuullut lintujen ääntä kun traktorinpukilla soi hevi tai joku muu rehupiikles. - Näinhän kaupunkivihreällekin voi käydä kuten aamuteeveen sääneidolle, joka kysyttäessä kertoi ei kuulleensa keskuspuiston linnunlauluja, kun pyöräili töihin kuulokkeet korvilla.

Kokoomuksen populismi ilmenee puolueen seuratessa ylempänä antamaani linjaa, ei lippulaulun vaan kansallislaulun suhteen. Mutta kyllä Runeberg oli Koskenniemeä parempi runoilija, minkä kaikki koulunkäyneet voimme alkukielellä tarvittaessa todeta muistellen Koskenniemen sanoin "unessa useasti kaduillas koulutie":

"Se, ur vår kärlek skall gå opp

Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp."

Unto Hämäläinen 27.05.2016 14:24

Kiitos Olli, Marita, Pekka ja kumppanit siitä, että olette jaksaneet sisukkaasti jatkaa keskustelua, vaikka en ole tällä viikolla muitten kiireitten takia antamaan sytykkeitä. Ensi viikko näyttää jo paremmalta.

Kun Olli kommentissaan viittaa Timo Soinin pro gradu-työhön, liitän tähän linkin Soinin tekstiin, jotta jokainen kiinnostunut voi tutustua, mitä Soini keväällä 1988 julkaistussa tutkielmassaan kirjoitti.

Kannattaa tutustua! LINKKI ON TÄSSÄ:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37345/populism.pdf?sequence=1

Unski

Pekka Turunen 27.05.2016 22:25

Nyt kun odottelemme seuraavaa aihetta ilmeisesti ensi viikkoon niin jatkan Marita Saleniuksen pohdiskelua populismista. Sanoillahan voi leikkiä ja hämätäkin vaikka kuinka, mutta kyllä kai populismi yleensä tarkoittaa kutakuinkin suosion tavoittelemista tunnepitoisten ja asioita yksinkertaistavien väitteiden avulla.

Suomessahan populismin lippua ovat heiluttaneet erityisesti perussuomalaiset. Ei se vierasta ole muillekaan puolueille, sillä kaikki siihen enemmän tai vähemmän sortuvat, mutta kaikkein vahvimmilla lajissa ovat olleet perussuomalaiset. Tosin nyt hekin joutuvat hallituksessa harjoittelemaan populismin kääntöpuolta, vastuunkantoa.

Edellä olevastakin käy ilmi, että minä vierastan populismia. Jotta päätökset olisivat mahdollisimman oikeita, on viisainta tunnustaa tosiasiat silloinkin, kun ne ovat hyvin monimutkaisia ja -tahoisia. Tätä edesauttaa avoin ja toisia kunnioittava keskustelu. Asioiden selkeä ja ymmärrettävä ilmaiseminen ei puolestaan liity mitenkään populismiin, vaan se on hyve jossa parannettavaa olisi varmasti kaikilla.

Tässä katsannossa tuntuu suorastaan järjettömältä, kun joitakin poliitikkoja, kuten tässä keskustelussa vihreitä, moititaan "liian fiksuiksi". En ymmärrä, miten joku voi olla liian fiksu, joskin tietysti fiksuuteen kuuluu tällöin erilaisten ja eri mieltä olevien ihmisten hyväksyminen ja ymmärtäminen.

Kuuluuko populismiin sitten suvaisemattomuus ja rasismi, kuten Salenius kysyy? Ei tietenkään mitenkään välttämättä, joskin Suomessa kyllä juuri perussuomalaisten joukoista noitakin ilmiöitä löytyy vähän turhan suurena pitoisuutena.

Juha Kaistinen 28.05.2016 4:50

Lukaisin Soinin gradun. Parempi kun en sano siitä mitään.

Ehkä kuitenkin sen verran, että kyllä koulutuksessa on varaa leikata.

Ihan jo panos tuotos periaatteella.

Olli Saarinen 28.05.2016 16:53

Ehkä tietokoneellani on joitain ennakkoluuloisia estoja kun Soini ei lataudu mutta Pekka Turusta kompaten populismista tunnistaa usein seuraavia piirteitä: perusturvan horjuttaminen, yksinkertaisen vastauksen antaminen, ulkoisen vihollisen osoittaminen ja ennakkoluulojen myötäily.

Rajanveto normaalin poliittisen retoriikan ja populismin välillä on veteen piirretty viiva, koska suurten massojen tavoittaminen jotenkin yhteisen sanoman alle edellyttää asiain yksinkertaistamista ja vaarana on leimakirveen heitto mihin itsekin koko ajan muka nokkeluuttani sorrun vaikken poliitikko olekaan.

Esimerkki poliittisesta populismista on yhtiömuotoisen toiminnan demonisointi. Voitto on kirosana vaikka sen tulisi olla osoitus hyvästä taloudenpidosta. Julkisten palvelujen yhtiöittäminen samaistetaan surutta yksityistämiseen.

Siis jos joku sote-yhtiö tekee voittoa on tämä kamala asia vaikka kokonaiskustannus kunnalle olisi aiempaa alempi. Kummiskin kunta tilaa kunnantalon putkiremontin Puttonen & Pojalta, ainaskin jos Puttosen tiedetään kuuluvan oikeaan urheiluseuraan.

Demarit horjuttaa perusturvaa (terveydenhoito vaarassa), osoittaa ulkopuolisen vihollisen (kansainväliset yhtiöt) ja myötäilee ennakkoluuloja (ne ryöstää meitin). Yksinkertaista vastausta ei tule kuitenkaan siihen, miksi vuosikymmenestä toiseen Helsingin terveysasemien jonoissa on suuret erot huolimatta siitä, että kunta hoitaa tämän yhteisen terveysasian mitä parhaimman terveyslautakunnan sekä mitä myötäsukaisimpien ammattiosastojen kanssa erityisten asiaa pohtivien kunnallisten työryhmien toimesta.

Pentti Kangasluoma 29.05.2016 11:24

Tuohon käteen Vilho", Pentti Saarikoski oli kuullut ravintolassa repliikin,

hän ei saa sitä mielestään, siitä tulee runouden uudistajan materiaalia.

Ensimmäisen lautakuntapaikan sain 1988. Teollisuuden pikkupomona

minuun oli tarttunut yritysten tapa ajatella. Tunnistin sellaisen ilmiön,

kuntasektorin lakonuhan alla luottamushenkilöt ajattelivat ensisijassa

työntekijöiden etuuksia. Olisi ollut poliittisesti epäkorrektia muistuttaa

kustannuksista. Muistutin tästä puolesta.

Vettä on virrannut ja olen oppinut ettei kunta kokonaisuutena ole kuin

yritys. Ihmisten elinkaaren monet vaiheet ovat sellaisia ettei niiden

ympärille voi perustaa voittoon pystyviä yrityksiä. Vihreiden pihvi on

se että yhdessä vasemmiston pystytään painamaan jarrua soteuudistuksessa.

A-Talk torstaina, kerrottiin ihmeellisestä vakuutusyhtiön sairaalasta. Huipputehokas, runsaasti asiantuntijoita, hoitojaksot lyhyitä. Tunnelma

oli varmaan katossa kotikatsomoissa. Tälläistä enemmän.

Viisas mies, Heikki Hiilamo, hänellä oli silminnäkijän kokemus. Oli ollut oman vakuutuksen kautta laitoksessa. Hän kertoi, muut potilaat olivat urhelijoita.

Asia olisi varmaan toinen jos kysymys olisi vanhuksista, hän totesi.

Niin laski tunnelma kotikatsomoissa. Kuin brehtiläisessä teatterissa.

Tuula Haatainen samassa ohjelmassa muistutti että julkinen puoli paikkaa

sitten yksityisen puolen virheet. Uskon että yhtiöittäminen voi tuoda

ryhtiä taloudenpitoon, mutta kustannuksia seurataan jo nytkin.

Valinnanvapaus toteutuu jo nyt kotikaupungissani, monia vuosia on ollut

terveyskeskuksen lääkäreillä iltaisin omia vastaanottoja yksityispuolella.

Olen yrittänyt ehdottaa maakuntalehdissä, ystävyyskunnat olisivat kanava joiden kautta esim. perusturvalautakunta, eläkeläisjärjestöt tutustuisivat Saksan, ja Ruotsin kuntien tapaan hoitaa vanhuksia, terveyskeskuksia. Pääomasijoitusyhtiötkö hoitaa sosiaalipalveluja?

Saksan,

Pasi Pekkinen 30.05.2016 9:04

Populistisen puolueen ohjelman tai "ideologian" taustalla ei ole yleensä mitään yhteiskuntateoriaa. Sen agenda muodostuu sen mukaan ja sitä mukaa, millä populistinen puolue uskoo tai kokee saavansa kannatusta. Ilmaan heitetään koepalloina satunnaisia ajatuksia ja ne, jotka herättävät vastakaikua, niin niitä ryhdytään ajamaan. Populismiin tartutaan keinona toki aivan kaikissa puolueissa.

Risto Virrankoski 31.05.2016 21:04

Kun keskustelu vihreiden pihvistä on nahistunut, heitän minäkin asian vierestä kysymyksen, missä journalismin pihvi on. Erityisesti työmarkkinakysymyksissä.

Metallin ja Teknologiateollisuuden katkenneiden neuvottelujen tarkka syy kiinnostaisi. Onko niin, että Metalli suostuu vain yhdeksi vuodeksi työajan pidentämiseen vai haluaako Metalli, että asiasta sovitaan paikallisesti, ei liittotasolla ja tämä ei työnanajalle käy.

Opin pitämään Metallia fiksuna liittona. Onko se nyt ns. välistävetäjä?

Miksi toimittajat eivät ota asioista selvää ja kerro 'kansalle'? Onko toimittajilla tässä oma pihvi suussa?

Ami Hyvärinen, lepsu humanisti 01.06.2016 11:40

Hyvä että puolueista keskustellaan. Keskustellaanpa myös demokratiasta. Kansanedustajat edustavat puolueita, eivät kansaa. Puolueet ovat monopolisoineet demokratian itselleen. Joskus kansanedustajilta, siis puolueiden edustajilta, kuulee lausuntoja että kansa voi tehdä väärän valinnan (esim. Nato tai Suomi nousuun -keinot). Tämä kaikki veronmaksajien ylläpitämän hierarkian kautta. Vallitseva kielipeli sulkee muunlaisen demokratiavaatimuksen ulos joko lapsellisena tai liian vaikeana. Mutta mielestäni vallan keskittyminen suuriin yksikköihin on demokratian uhka, oli sitten kyse taloudesta (joka on jo demokratian ulkopuolella), terveydenhoidosta, koulutuksesta tai politiikasta. Puoluejärjestelmä on jonkinlaisessa hapertumisen tilassa - demokratialle on luotava muita kanavia ja näin onneksi tapahtuukin netin ja yhteisöllisen vaikuttamisen kautta. Ehkä joku toimittajakin joskus ehtii asiaa pohtia...

Pentti Kangasluoma 01.06.2016 11:48

Risto Virrankosken kysymys on oikea ja tärkeä. Kaikkitietävät toimittajat eivät tiedäkään kaikkea vai onko vannottu valoja? Sinulle kerrotaan mutta et saa kertoa eteenpäin.

On myös että verstailla, tehtailla on kammattu jo ajat sitten pois tarpeettomat työpaikat. Teknologian kehitys on sitä vauhdittanut. Puolen tunnin viikottainen työajan pidennys ei vakuuta metallin ammattilaisia.

Virastossa 6 minuuttia työaikaa lisää, mitä se merkitsee? Joku voi istua lisäajan vessassa miettimässä elämänsä kysymyksiä. En mitenkään halua vähätellä pyrkimystä tuottavuuden kasvuun, kustannuksia lisäävistä

ylimääräisistä vapaapäivistä pois. Kyllä, se ei pienennä palkkasummaa.

Luetuimmat
  1. 1

    Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

  2. 2

    21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

  3. 3

    Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

  4. 4

    Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

  5. 5

    Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

  6. 6

    Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

  7. 7

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  8. 8

    Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

  9. 9

    Turun puukkoiskun jälkeen meiltä kysytään reiluutta ja valppautta

  10. 10

    Yllätys autoalalta: vielä joku kehittää polttomoottoriakin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  2. 2

    Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

  3. 3

    Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

  4. 4

    Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

  5. 5

    21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

  6. 6

    Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

  7. 7

    Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

  8. 8

    Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

  9. 9

    Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

  10. 10

    Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  2. 2

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  3. 3

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  4. 4

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  5. 5

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  6. 6

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  7. 7

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  8. 8

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  9. 9

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  10. 10

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  11. Näytä lisää