Perässähiihtäjä

Miten budjettivalta palautetaan eduskunnalle?

Terveisiä Sanomatalosta, josta katselen Eduskuntatalon suuntaan. Talo on muovihupun alla, ja remontti jatkuu vielä vuoden. Kansanedustajat pääsevät omaan taloonsa vasta syksyllä 2017, jos remontti sujuu kaavaillun aikataulun mukaisesti. Huputetussa Eduskuntatalossa on jotain merkillisen symbolista.

Huomenna tiistaina (6.9.) kansanedustajat palaavat kesälomaltaan ja aloittavat syysistuntokauden väistötiloissa Sibelius -Akatemian talossa.

Perinteisesti syysistuntokauden tärkein asia on seuraavan vuoden budjetti. Pääministeri Juha Sipilän hallitus sopi viime viikolla tulevan budjetin pääkohdista, mutta varsinaisen budjettikirjan eduskunta saa luettavakseen vasta parin viikon päästä.

Yleiskeskustelun jälkeen budjettia ryhdytään käsittelemään valtiovarainvaliokunnassa, ja lopullisesti se hyväksytään joulukuussa eduskunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Muodollisesti asiat ovat niin kuin demokratiassa pitääkin olla. Mutta, mutta - vähän hämmästyneenä luin äsken kollegani Teija Sutisen jutun Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan budjettivalta olisikin liukunut parin kymmenen vuoden aikana pois eduskunnasta hallitukseen ja virkakoneistoon.

Teija Sutisen juttuun voi tutustua tämän linkin kautta.

Jos tutkimuksen havainnot pitäisivät paikkansa, asiat ovat demokratian kannalta menneet vikasuuntaan. Mitä pitäisi tehdä, jotta budjettivalta palaisi sinne minne se kuuluukin eli eduskunnalle? Vai onko niin, että hallinnon ja budjetin tekemisen kannalta on sittenkin vain hyvästä, etteivät kansanedustajat pääse enempää hämmentämään ministerien ja virkamiesten työtä? Ja ovathan kaikki ministerit myös kansanedustajia, joten eduskunta pääsee heidän kauttaan vaikuttamaan.

Nämä kysymykset tulivat ensimmäisenä mieleeni, kun luin edellä mainitun jutun. Sitten tuli mieleeni, mitä tätä nyt yksikseni mietiskelen, kysytään viisaammilta. Mitä mieltä ovat kommentaattorit?

Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Miten budjettivalta palautetaan eduskunnalle?

JK.  Kiitos kaikille "alisuoriutuja"-keskusteluun osallistuneille. Olin - taas kerran - hämmästynyt, kuinka laaja keskustelu tästäkin teemasta käytiin. Tosin keskustelu rönsyili pari kolme kertaa niin kauas alkuperäisestä aiheesta, että jouduin sitä hieman ohjaamaan ja jättämään muutaman sinänsä asiallisen ja kaikin puolin kelvollisen kommentin julkaisematta, koska ne olivat jo todella kaukana teemasta. Pahoittelen ja vakuutan, että sanomisen vapaudesta pidän edelleen kiinni.

Päivän sitaatti:

Professori Matti Wiberg kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan kansanedustajien puhetaidoista. Kirjoituksen voi lukea tämän linkin takaa.

29 vastausta artikkeliin "Miten budjettivalta palautetaan eduskunnalle?"

Jarmo Vuorinen 05.09.2016 13:55

Tutkimuksen tulokset eivät yllätä. Yllätys on se, että tarkastusvaliokunta on pitänyt tähdellisenä selvittää tätä kysymystä. Ojasen ryhmän toivoma jatkoselvitys tupo-maailman vaikutuksista on toki paikallaan.

Budjetin pääluokkien sisältö on tehty aiempaa yleispiirteisemmäksi, mutta kyllä niiden sisällä päätetään yksityiskohdittain, jos muutoksia vain ehdotetaan eduskunnassa. Yliopistot ovat oiva esimerkki siitä, että erillisin lakimuutoksin on viety asioita budjettitalouden ulkopuolelle. Euroopan vakausmekanismia koskevat ratkaisut nekin vaativat budjettipäätöksen, jos oikeasti uutta rahaa on menossa EVM:iin eli sen pääomaa korotettaisiin. Muutoin mennään EVM-sopimuksen mukaisin päätöksentekojärjestelyin, joissa suuri valiokunta on eduskunnan puolesta mukana.

Parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksella pitää olla johtorooli päätöksenteossa tehdäänpä päätös lakina tai budjettina. Hallituksen hallitseminen vaikeutuisi, jos sen budjettiesitystä muutettaisiin vähänkin merkittävästi eduskunnassa. Seikalla on iso merkitys meikäläisten koalitiohallitusten toiminnalle. Valtiovarainvaliokunta, jonka mietinnön pohjalta budjetista päätetään täysistunnossa, on promillevaliokunta. Promilleja sen muutokset ovat budjetin kokonaisuudessa. Hyvä näin!

Lasse Reunanen 05.09.2016 16:57

Eduskunnan väistötilat Sibelius -Akatemian talossa yleisölle heti

Pikkuparlamentti talon takaa väliköstä. Olin kerran oven sisällä

eteisessä, mutta silloin ei ollut täysistuntoa. Olisi hyvä päästä

sisälle katsomaan tyhjääkin salia - päiväaikoina.

Matti Wibergin selitys hyvä parlamentista;

"lirementti", eli ranskalaisittain "parler" / puhumisesta ja

"lire" / lukemisesta.

Kansanedustus suomalaisittain kuitenkin selvää kansalaisten

edustamista -laitoksessa (eduskunnan rakenteissa).

Asiansa lukeminen - lähtökohtaisesti mietittyyn asiaansa.

Kansanedustajat voivat mediaan laajentaa kysymyksiään saatuihin

vastauksiin perehtyneinä.

Moni kansanedustaja kuitenkin sopeutuu puolueensa ryhmäkuriin,

eivätkä sitten vaivaudun itsenäisesti puolustamaan näkemyksiään.

Hallitus ennakoi työttömyysasioita, että yli 5 vuotta työttömänä

olleet 60-vuotta täyttäneet siirretään eläkkeelle (noin 5000).

Tällä vuosikymmenellä ollut käytäntö, että työmarkkinatuella

olleet vanhat työntekijät eivät olleet TE-keskusten suorassa

työnvälityksessä - vaan itsenäisessä työnhaussa.

Lienee moni siten siirretty tähän eläkesiirtymään jo vuosia sitten

(ei kaikille se toivottavin vaihtoehto).

Lisäksi ennakoitu työmarkkinatuella oleville (noin 2000 henkilöä)

tulossa osalle ns. perustulo / työmarkkinatuen sijaan.

Ei vielä tarkkaa tietoa siitä, mutta mahtaako se velvoittaa myös

pakolliseen pätkätyöhön (päivä tai vähemmän viikkotyöaikaa?) ja

kun sitten vuosi kulunut niin mahtaako joutua työmarkkinatuella

taas odottamaan karenssiaikaa ennen tuen uusiutumista?

Ulkoministeri, puoluejohtaja (ps) Timo Soini ennekoi ettei ole

hyvä vastata ns. mitä jos suuntaisesti tulevaan ennalta...

Pertti Rinne 05.09.2016 19:09

Tarvitaan laki, joka rajaa työmarkkinajärjestöjen toiminnan ainoastaan palkoista ja muista työehdoista sopimiseen ja lakko-oikeuden ainoastaan lakkoilevan ammattiliiton sopijapuolena olevia työnantajia vastaan suunnattavaksi.

Muut lakot, myös poliittiset lakot, säädetään laittomiksi. Työtuomioistuin lakkautetaan nykymuodossaan ja sellainen perustetaan uudelleen oikeusministeriön alaisuuteen. Laittomien lakkojen ja vahingonkorvausten sanktiot säädetään lakiin ja määritellään sellaisiksi, ettei laittomiin lakkoihin mennä vain ay-pomojen henkseleiden paukuttelun halusta.

Kun on seurannut ay-pomojen käytöstä viimeisimmän parinkymmenen vuoden ajan, niin ei enää näe oikein muuta mahdollisuutta parlamentaarisen vallan palauttamiseksi eduskunnalle ja sen luottamusta nauttivalle hallitukselle.

Juha Kaistinen 05.09.2016 20:22

Joko riittää riekkuminen medialle?

Uudet vaalit ja asialliset hommat hoitoon ellunkanat sivuun.

Marita Salenius 05.09.2016 21:14

Meikäläisenhän on toki helppo yhtyä tähän: eduskunnan valta kapeni, kun liityttiin EUhun ja euroon. Välillä tosiaan miettii, jotta missä se eduskunta luuraa. Joskopa se luuraa siellä somessa.

Mikä on myös lopulta kansanedustajien tietotaito. Moni on jonkin aihealueen erikoisosaaja, mutta entä yleisosaaminen. Toisaalta tehtävää ja tietämistä on niin paljon, että turvautuminen asiantuntijoihin ja virkamiehiin on se helpoin tie, jossa kuitenkin voi jäädä ns. rysän päältä kiinni. Eli ei olekaan muuta sanottavaa, kuin mitä paperissa lukee.

Matti Wibergin kirjoitus on hyvin osuva. Monesti miettii, jotta onko koulussa enää suullista esiintymistaitoa. Muistan, kun nuorna ollessa sydän hakkasi ja puna nousi poskiin, kun täytyi esitelmiä pitää luokan edessä. Mutta se antoi varmuutta ja oppi puhumaan ilman paperia. Siis ei saanut lukea, vaan piti selittää omin sanoin esitelmän aihe - sisäistä asiasi, oli opettajan neuvo.

Olen ennenkin täällä blogissa kantanut huolta puhutun kielemme muuttumisesta narisevaksi ja loppunousuiseksi. Puheen rytmitys muuttuu ja asia jää ulkoisten tekijöiden varjoon.

Kansanedustajien suoraluku on vain osoitus taitamattomuudesta ja epävarmuudesta. Eduskunnassa ei ole montaa suvereenia puhujaa. Pitää olla valmius ja nopea reaktio, jos joku esittääkin vastaväitteen. Etsi siinä sitten paperiasiantuntijaa avuksi.

Ennen puhuttiin "politrukkikoulutuksesta". Puolueet siis kouluttivat kohtaamaan vastustajan ja kuinka puhut ilman paperia. En toki sitä kaipaa, että kaikki olisivat Pekkarisia. Mutta pikkasen voisi mallia Maurista ottaa. "Sutki puhumaan, vaikken mitään ymmärtänyt", sanoi naapuri Mauri Pekkarisesta, kun teltalla tämän tapasi. Mutta ilman paperia.

Eduskunnan kyselytuntia ei oikein enää kehtaa katsella ja kuunnella, kun myötähäpeän tunne on monesti niin suuri. Siis se budjettivalta eduskunnalla on, mutta tuntuu kuin se olisi unohtunut.

Pitäisiköhän eduskunnan lomia lyhentää ja pistää porukka budjettioppiin.

Mauno Rissanen 05.09.2016 22:41

Kyllähän eduskunnalla valta on edelleen - muodollisesti. Kun 200 edustajaa päättää, niin silloin tapahtuu. Sellaista tilannetta ei vain taida tulla. Olennaista: Jos ne kaksisataa alkaisivat kaikki askarrella talouden kanssa, olisi tuloksena suunnaton kaaos ja erimielisyyksien virta. Jotta asiat sujuisivat edes jotenkuten, hallituksen on käytettävä valtaa - ja vaadittava hallituksessa olevien puolueiden edustajia olemaan vallan käytön takana.

On myös inhimillinen ulottuvuus. Kuinka moni kansanedustaja pystyy paneutumaan perusteellisesti kaikkeen kohtaamaansa. Osa kansanedustajista lienee vahvasti sidoksissa oman erikoisalueensa asioihin. Niitä asioita ajettaessa voi talous unohtua. Se näkyy ja kuuluu.

Kuulostan paradoksaaliselta, kun sanon, että valta palaa eduskunnalle hyvien johtavien virkamiesten kautta. Virkamiehet ovat todellisia asiantuntijoita. Mitä useampi eduskunnassa kuuntelee heitä, sitä järkevämpiin päätöksiin on mahdollisuus. Sitä kautta kohdataan Junckerin ajatelma: Me tiedämme, mitä meidän pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten me tulemme niiden tekojen jälkeen valituiksi uudelleen.

Valta palaa eduskunnalle myös sitä kautta, että ammattijärjestöjen ja elinkeinoelämän asiat erotetaan valtion asioiden hoidosta mahdollisimman tarkoin. En kävele ammattijärjestöjen yli , kun sanon, että valtion asiiden hoitaminen on kansan - siis kansan - valitsemien henkilöiden asia. Suhteet täytyy hoitaa, keskusteluyhteyden on aina oltava olemassa ja tietämys molempien puolien ongelmista on hyvä asia, mutta periaatteessa tehtäväjako on selvä. Kummankin puolen on tehtävä omalla alueellaan parhaansa. Muistan, kuinka lehdet kirjoittivat Kataisen hallitusta luotaessa, että hallitusneuvotteluissa oli ammattijärjestöväkeä ilmeisesti enemmän kuin neuvottelijoilla avustajia. Ja se siitä sitten seurasi. - Näin helposti sen voi sanoa...

Eduskunnan budjettivallasta puhuttaessa puhutaan viime kädessä hallituksen budjettivallasta. Hallituksella on asioiden hoitamisen velvollisuus ja siihen liittyvä valta. Tasavallan etu on, etä sitä valtaa käytettäisiin. Tällä hetkellä vallan kahvassa on kiinni liian monta kättä.

Juha Kaistinen 06.09.2016 7:28

Perustuslaki tuo monille täysi kummajainen on kuin omatunto, jota voi kukin venytellä oman mielensä mukaan.

Kun varsin yleisen median syöttämän uskomuksen mukaan valta meillä on korporatiiveilla siitä saadaan panssarivaunun kestävä silta vaatimaan perustuslain mukaisia kansalaisten perusoikeusten muutoksia.

Tiemme ei voi olla Venäjän ja nyt Puolassa käynnissä olevan tien valinta. Siis, riippumattoman oikeuslaitoksen, median ja kansalaisten perusoikeuksien rajoittaminen.

Niin eläkkeenansaitsija kuin olenkin minua pyydettiin mukaan viime syksyn mielenosoitukseen.

Vaikka sää oli kurjemmasta päästä, väkeä oli paljon ja yleinen tahto oli osoittaa, että palkanansaitsijoita ei voi syyllistää ja asettaa maksumiehiksi talouden globaaleihin ja omiin poliittisiin virheisiimme.

Nollasummapeli tuottaa nollan. Vain talouskasvu voi tuoda tuottavia ja ja kasvua tukevia työpaikkoja.

Työelämän joustajia (työttömiä) meillä on ollut jo vuosikymmeniä aivan liikaa.

Suurinta osaa pitkäaikaistyöttömiä en usko näillä näkymin puoliakaan työllistettävän kuin ns. tempputyöpaikoilla.

Minulla ei ole esittää ratkaisua tähän ongelmaan, valitettavasti myös heillä joilla pitäisi olla ei ole muuta kuin mantra paikallisesta sopimisesta jne.

Valitettavasti vaatimukset kuullaan useilla työpaikoilla vain vielä palkkatyössä olevien työsuhdeturvan vastikkeetonta palkkojen ja työolojen heikennyksinä.

Pentti Kangasluoma 06.09.2016 9:43

"Kun kansa saa vallan, niin kuka sen saa", Paavo Haavikko, Ratsumies-ooppera.

Sen saivat meidän valitsemamme edustajat kunnanvaltuustoissa, eduskunnassa. Mutta he ovat luovuttaneet valtaansa pois. Ovatko ministeriöiden virkamiesyhdistykset vaatineet valtaa itselleen - tuskin.

Kansanedustajan roolipeli. Maanantaina valtuustossa moittii hallitusta kuntien

menojen lisäämisestä. Tiistaina eduskuntaan lisäämään kuntien rasitteita.

Onhan tämä nähty läpi kuntakentän.

Kansanedustajat saa kritiikkiä, he tarjoavat syntipukeiksi virkakuntaa. Hyvä

byrokratia on tietenkin demokraattisen yhteiskunnan kivijalka. Ministeri ei halua joutua tuleen, virkamies asialle tai -henkilö.

Taas pitää toistaa, ns. yleinen mielipide moittiessaan ay-liikkeen

valtaa tarkoittaa rahvaan liittojen vaikutusvaltaa. Paremman väen

, koulutettujen vaikutusvalta on viisautta. Professoriliitto, Pappisliitto,

Upseeriliitto, Lääkäriliitto, OAJ, Insinööriliitto jne

Onko kansanedustajia liikaa, sote vie valtaa valtuustoilta, liikaa väkeä?

Simo Jolkkonen,Helsinki 06.09.2016 10:41

Miten budjettivalta palautetaan eduskuntaa,-kysytään!

Kukas lainsäädäntövallan on kansanedustajilta vienyt?

Kanavaras,-kettu näkyy joka kerran aamupesulla kun katsoo peiliin.

Ongelmahan,-joka sen sellaiseksi kokee,johtuu siitä että kansanedustuslaitos on hallituksen liekanarussa eduskunnassa siksi että eduskunnassa pitää olla enemmistö hallituksella,ei vvm;n virkamiehet ja ministerit käytä eduskunnan valtaa vaan kansanedustajat käyttää,joilla on se lainsäädäntövalta.

Markku Miettinen 06.09.2016 20:45

Ei kai budjettivalta oikein kunnolla eduskunnalla ole koskaan ollutkaan, aina se on ollut hallituksen ja virkamiesten käsissä. Ennen oli kyllä enemmän vahvoja poliitikkopersoonallisuuksia, jotka pystyivät jättämään jälkeensä erinäisiä muistomerkkejä: teitä, siltoja, komeita rakennuksia jne. Yleensä ne tulivat hyvään tarpeeseen, vaikka naapurit tietenkin kadehtivat.

Nyt kaikki, niin poliitikot kun virkamiehetkin, ovat samasta puusta veistettyjä teknokraatteja. Päivittäinen hallinto toki luontuu hyvin näilläkin eväillä, mutta juuri mitään kerrottavaa jälkipolville ei jää, ainaista kitinää vaan. Historiankirjoitus ei kuitenkaan tee säästäjistä suurmiehiä, siihen tarvitaan suurempaa ajattelua ja suurempia tekoja.

Tämä pohjustukseksi sille, että nyt mielestäni olisi loistava tilaisuus joillekin poliitikoille profiloitua tulevaisuuden tekijöinä, enkä ajattele sen suurempaa hanketta kuin Guggenheimin museo. Meille on uskoteltu, että Suomi pärjää vain tavaroiden viennillä ja tavaroiden pitää olla suurikokoisia, hevosta suurempia, koska meidän hienomotoriikka ei riitä pienempien tekemiseen. Nykyään elämme kuitenkin palvelutaloudessa, vaurastumme toistemme paitoja pesemällä. Turismi ja elämystalous ovat tätä päivää. Ihmettelen kuinka sopulimaisesti poliitikot käyttäytyvät, kun Guggenheimille ei löydy korkean profiilin tukea. Eihän tuollaiset hankkeet pyhällä hengellä synny ja kyllä julkistakin rahoitusta yksityisen ohella tarvitaan. Uskon, että pitkällä tähtäimellä Guggenheim olisi hyvä ja tuottava investointi niin Helsingille kuin koko Suomellekin. Matti Ahde aikanaan teki suuren työn oopperatalon rahoituksen järjestämisessä keskellä 1990-luvun lamaa, nyt tarvittaisiin jotain samanlaista.

Guggenheimin tukemisessa eduskunnalla olisi mahdollisuus ottaa edes hyvin pieneltä osin budjettivaltaa itselleen. Ennuste on kuitenkin huono, sääli.

Pekka Turunen 06.09.2016 23:41

Demokratian hyviä puolia on se, että valta hajaantuu. Itse asiassa se hajaantuu niin monimutkaisiksi verkostoiksi, että kenenkään ei ole helppo niitä hallita. Demokratia ei ole myöskään täydellinen hallitusmuoto, vaikka ehkä - kuten sanotaan - paras, joka meillä on käytettävissä.

Meillä tilanne on kohtalaisen hyvä. Eduskunnalla on valtaa, mutta toki siitä itsestäänkin riippuu miten se sitä käyttää. Ammattijärjestöillä ja elinkeinoelämällä on valtaa enemmän kuin teoriassa pitäisi, mutta onko se vain huono asia? Myös medialla on valtaa, ainakin vaikutusvaltaa.

Missä valta itse asiassa on, kun se on eduskunnalla? Kansanedustajillakin on lukuisia kytköksiä. Huoli tulevien vaalien kannatuksesta ohjaa edustajia usein tekemään populistisempaa politiikkaa kuin pitäisi pyrittäessä vilpittömästi maan parhaaseen. Tällä hetkellä toivoisin, vaikkei lupaavalta oikein näytäkään, että hallituksella, ja siis myös eduskunnalla sen tukena, olisi riittävästi voimaa ja viisautta tehdä maan hyväksi vaikeitakin päätöksiä.

Ei ehkä ole olemassa yksioikoista vallanjaon ihannetilaa, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä. Tärkeitä eväitä siihen antaa avoin keskustelu. Juuri sellainen, jota mekin tässä nyt käymme.

Jorma Kassinen 07.09.2016 1:02

Mitä vähemmän suomalaisilla poliitikoilla on valtaa silloin kun maalla menee huonosti tai oikein hyvin, sen parempi.

Väliaikoina heille voi jotain pientä jakovaraa hallituissa oloissa antaa.

Raimo Suihkonen 07.09.2016 9:52

Tämäkin palstamme on hyvä esimerkki nykytodellisuudestamme, mikä on pikselöitynyt mikrohiukkasiksi ,joiden jäsentyneisyys osaksi kokonaisuutta

on niin harvojen herkkua!

Kuitenkin onnistuva viestintä edellyttää analyysiä, synteesiä ja uutta teesiä.Eikös C. W. Hegel meitä näin ohjeistanut. Itse koen omaavani vielä runsaasti opittavaa - kelpo oppimestarina tämä blogi kommentteineen -pureutua asioiden ytimiin ja tuoda ne osaksi selkeää kokonaiskuvaa.

Kyllä meillä työelämän ulkopuolella olevilla senioreilla on oltavat kuin Ateenan agoralla käyskentelevillä filosofeilla tai Rooman populukselle leipää- ja sikushuveja nakkelevilla senaattoreilla. Olemme todella etuoikeutettuja käydessämme joskus akateemishenkistä , syvyyksiin luotaavaa diskurssia olemisen ja olemuksen ongelmista; unohtamatta juridista saivartelua. Tätäkin kaikkia tarvitaan ja se on kiistatta hyödyllistä.

Demokratin suurin uhka ja sen heikkous on demakratia itse. Sehän oivallettiin jo antiikissa. Se toimii ja on kiistatta paras ajatuksellinen malli yhteisolon viitoittajaksi tietyissä historiallisissa kehitysvaiheissa ja arjen olosuhteissa. Tästä on osoituksena myös suomalaisen yhteiskunnan loistava kehityskaari 100 vuoden ajalta yhdeksi kirkkaimmista tähdistä kansakuntien joukossa.

Kyllähän viimeisimmätkin takariviläiset alkavat oivaltaa, etteivät vanhat menettylytavat nykyisten vallankammareiden työvälineinä toimi ja ajavat vain kansalaiset syvemmän hämmennyksen tilaan ja yhteiskuntamme kohden kaaosta. Tämä näkyy jo ihmisen omassa arjessa,lähiyhteisöissä, kunnan, valtion,EU:n ja YK:n tasoilla.

Edessämme on kiihtyvää evoluutiota ja repivää revoluutiota. Jäljelle jäävät joustavat sopeutujat! Ne, jotka takertuvat nykyhetken saavutettuihin asemiinsa,häviävät. Tämä ydinviesti on ollut luottevissa

tämänkin palstan monissa kommenteissa. En siis itsekään osaa mitään konkreettista patenttilääkettä määrätä lisääntyvään ahdistukseen. Paitsi tietysti sen, että itse ahdistus on evoluution asialla edesauttaen vilkastuvaa luovuutta, kunhan vaan oppii sitä sietämään.

Kuka käyttää tässä maassa budjettivaltaa? Kellä on valta? No, valta on sillä, joka vallan ottaa ja sitä käyttää!

Yrjö Kallinen kyseli aikanaan: elämmekkö unessa? Siltä todella näyttää, kun katselee maailmaansa teko- ja keinotodellisuutensa läpi omassa kuplassaan. Herätkää! Tehkää parannus! Konsulit,ministerit,ay -johtajat,

kulttuuriväki ja kaikki te, jotka työn raskauttamina saatte etuoikeuden sitä vielä tehdä palkkatyönä, me etuoikeutetut työelämän ulkopuolella olevat.

Tunnetusti tämä kansakunta ei kestä hyvinvointia. Parhaimmillamme olemme

poikkeusoloissa. Nyt elämme poikkeusoloissa!

Kari Peitsamo 07.09.2016 12:56

Kysymys budjettivallasta on varmasti tärkeä ja jossain päätöksenteon rattaiston osassa, varmaan monessakin, rahisee hiekka, joka halvaannuttaa kansanvaltaa, mutta tänään saimme uutisen, joka pakottaa kohta kysymään, onko meillä kohta koko budjettia: Suomen viennin arvo romahti heinäkuussa 13 %. Suomeksi sanottuna, Suomella menee aivan helvetin huonosti. Asiasta vastaava ulkomaankauppaministeri ministeri Kai Mykkänen tämän kiirehti jo myöntämäänkin, ja siksi pääministeri Sipilän tarinat taantuman taittumisesta kuulostavat entistäkin oudommilta. Missä tässä oikeasti mennään? Eikö kukaan tiedä vai eikö kukaan kerro?

Miika Kurtakko 07.09.2016 13:28

Eduskunnan ja budjettivallan suhde on sama kuin kädessään virkamiehen ja kumileimaisimen: virkamies heiluttaa kättään ja leimaisin stemplaa. Valtiovarainministeriö on jo pidempään ollut suomalaisen syvän valtion keskeinen bastioni, linnake, johon äänestäjän ääni ei yletä. Eikä myöskään akateeminen tieto tai tutkimus.

Tästä saatiin hyvä osoitus viime vaalien alla. Lähimpänä akateemisen tutkimuksen tuloksia ja suosituksia oli vasemmistoliiton talousohjelma, mutta se leimattiin parilla VM:n virkamiehen haastattelulla täysin huuhaaksi. Sen jälkeen VM:n edessä rähmällään oleva media päätti nuijia vasemmistoliiton ohjelman maan rakoon yhdessä uusliberaalien pankkiekonomistien kanssa. Mielipidetiedustelujen perusteella tulossa ollut vaalivoitto muuttui tappioksi. (Joskin muitakin syitä varmasti oli.)

Vasemmistoliiton ohjelma erosi myös muiden puolueiden ohjelmista, jotka oli rakennettu VM:n näkemyksen mukaan. Näin myös (muut) poliittiset puolueet oli ja on laitettu marssimaan VM:n pillin tahdissa. Eikä vasemmistoliitto ole muita kummempi: Kataisen hallituksessa ollessaan sekin oli kiltisti VM:n linjoilla.

Jotta tilanteeseen saadaan muutos, vaihtoehtoja on kaksi:

a) On kieltäydyttävä äänestämästä ja antamasta hyväksyntänsä epädemokratialle ja syvälle valtiolle.

b) On äänestettävä sellaisia puolueita ja ehdokkaita, jotka ilmoittavat vaalikampanjoissaan tavoitteeseekseen taloudellisen demokratian eli VM:n riisumisen vallasta, EU:n budjettirajoitusten poistamisen, keskuspankkien itsenäisyyden lakkauttamisen ja liikepankkien rahanluontioikeuden peruuttamisen.

Toistaiseksi en tiedä yhtään nykyistä kansanedustajaa tai avoimesti ensi vaaleissa edustajaksi pyrkivää ehdokasta tai puoluetta, joka ajaisi avoimesti yo. kohdan b) mukaista politiikkaa, jäljelle jää vain vaihtoehto a). Se ei tietenkään tarkoita, etteikö tavoitetta demokratisoida talouspolitiikka voisi edistää muilla rauhanomaisilla tavoilla. Ehkä tärkeintä olisi kasvattaa ihmisten tietoisuutta talouspolitiikan epädemokraattisuudesta. Tästä myös iso kiitos arvon blogistillemme!

Teemu Männynsalo 07.09.2016 16:29

Huomiota tosiaan herätti Suomen vientitilaston yhä heikko ellei surkea kehityssuunta. Sipilän hallitus on päättänyt olla päättämättä l. pistänyt päätä pensaaseen talouden ja työmarkkinoiden rakenneuudistuksesta. Kauppalehden toimittaja Tapio Nurminen alkuviikosta käytti ilmausta 'nössöjen ja jarrumiesten kuolettava pihtiote'.

Ehkä välttely ja päättämättömyys (toiminnallinen halvaus vaikka puheet jatkuvatkin mk. virallinen optimismi) korostuvat järjestelmätasolla taloudellisen kurjistumisen ja konsensuspolitiikan ehtojen lakattua vaikuttamasta l. jakovaran kadottua tyystin.

Pekka Turunen 07.09.2016 23:18

Yhdyn Raimo Suihkosen ajatukseen siinä, että minäkin koen itselläni olevan vielä paljon opittavaa (vaikka työelämän peräseinä alkaa jo näkyä). Maailma ja yhteiskunta ovat tätä nykyä niin monimutkaisia, että niiden ongelmiin ei ole helppoja patenttiratkaisuja. Muun muassa tämä blogi, ja täällä käytävä keskustelu, antaa hyviä eväitä näihin pohdiskeluihin.

Kaikki eivät näitä kuitenkaan pohdiskele, sillä he tietävät, ja vuorenvarmasti tietävätkin. Ongelma on vain siinä, että kun kaltaiseni pohdiskelija kuuntelee kahta tällaista viisasta tietäjää, saa kuullakseen vähintään kolme erilaista "tietoa", jotka lyövät toisiaan korville niin että läiske käy.

Jouni Pulli 08.09.2016 9:22

Matti Wibergiltä hieno kommentti kansanedustajien "lukuharjoituksista".

Virkamiesten vaikutusvaltaa saataisiin selkeästi vähennettyä vähentämällä radikaalisti niiden lukumäärää. Rakenneuudistus on tältä osin välttämätön. Tarvitsemme enemmän suorittajia vähemmän kontrolloijia.

markku hilden 08.09.2016 11:40

Miten (budjetti)valta palautetaan eduskunnalle? Muistaakseni VM virkamiehet ilmoittavat aina ennen vaaleja tai budjettiriihtä mikä on maan talouden tila ja esittävät omat laskelmansa ja näkemyksensä politiikan suunnasta. Tästä on tullut poliitikkojen hyväksymä tapa paeta omaa vastuutaan.

Joku jo kommentoikin tuossa aiemmin että vallan luonne on sellainen että se tulee vain ottaa!

Unto Hämäläisen huomio eduskunnan huputuksesta - on tosiaankin mielenkiintoinen symboli.

Näin ihan äskettäin Liisa Hyssälän ja Matti Vanhasen haastattelut teeveessä (sattumalta kepu, kritiikkini kohdistuu kaikkiin puolueisiin) jossa molemmat totesivat melko tarkasti näin: Matti Vanhanen selitti rajasopimus-neuvottelua Putinin kanssa viime talvena niin että "hallinto ja järjestelmä ottaa opiksi", ja Liisa Hyssälä totesi hoitoalalla tapahtuneen muutoksen, jossa jo puolet toimijoista on muita kuin julkista sektoria, muutoksen tapahtuneen jotenkin huomaamatta tai itsestään tai jopa vahingossa kenenkään suunnittelematta tietoisesti. Eli siis poliitikot asemoivat itse itsensä ulos (yksilön)vastuusta ja he olisivat jotenkin tietämättömiä mitä tapahtuu ja he siirtävät vastuun päätöksistä ja toiminnasta näkymättömälle koneistolle.

Tätä samaa selitysmaailmaa tulee lähes kaikilta kansanedustajilta.

Kyse on yksinkertaisesti siitä että meillä on vaan heikot poliitikot.

Miika Kurtakkoa komppaan täysin että ainoa keino on vaihtaa poliitikot vaaleilla. On kuitenkin kovin epärealistista, ehkä jokin valtava kriisi voisi laukaista muutoksen.

Yksi konkreettinen idea muuttaa jotain olisi pienentää kansanedustajien määrää, 80-100 edustajaa pois, niin silloin poliitikkojen kilpailu ja kilvoittelu lisääntyisi mikä voisi parantaa laatua. Silloin vähenisi myös etuoikeutetun rälssin (avustaja, virkamies yms.) eli muun valtaeliitin koko, joka murtaisi myös kytköksiä ja (pol.)korruptiota, koska valvonta helpottuisi.

Viime yönä sain myös asiayhteyteen sopimattoman idean kun mietin Timo Soinin vääntöä +60v ikäisten työttömien kohdalla (ikäsyrjinnän hyväksyminen). (Olikohan idea alunperin demareilta, Ilkka Taipale??). Ajatus on hyvin yksinkertainen. Luovutaan kokonaan "työttömyys" ja "työtön"- kategoriasta.

He voisivat olla kaikki vaikka "opiskelijoita" työn menetettyään. Myös jonkinsortin ansiosidonnainen opintoturva olisi edelleen mahdollinen jotta esim asuntolainaa voisi hoitaa. Ajatus on mullistava monin tavoin, puhtaasti psykologisella ja sosiaalisella tasolla peruseluita on paljon. Yhteiskunnallinen vaikutus lainsäädäntöön olisi tietysti mittava ja työläs. Toivottasti Unski julkaiset, kiitos.

Kari Peitsamo 08.09.2016 15:26

Markku Hildenin ajatus työtön/työllinen vastakkainasettelusta luopumisesta on nerokas. Se ymmärtääkseni lähtee perusajatuksesta, että meistä jokainen haluaa antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen; olla luova osa jotakin sosiaalista yhteisöä, useampaakin, isompaa ja pienempää. Itse uskon tähän. Suomen ongelma tuntuu todellakin olevan ei pelkästään työmarkkinoiden byrokraattinen jäykkyys vaan myös ajattelumme luutuneisuus, jolla luokittelemme lähimmäisemme ja itsemme yhteiskuntakelpoisiin ja -kelvottomiin esim. työllistymisen perusteella. Asiaa ei helpota työn hakemisen prosessin jäykkyys; joka hommaan pitää olla cv:t ja paperit sun muut. Jos et näitä kriteerejä täytä, luisut systeemin ulkopuolelle, omissakin silmissäsi. Joten ongelma on todella myös psykologinen. Sillä systeemi olemme me. Ainakin pitäisi olla. Tämä yhteisöllisyyden tunne ja kokemus nyky-Suomesta puuttuu.

Olli Saarinen 08.09.2016 20:40

Markku Hidenin viittaama ikäsyrjintä liittyy osin työnantajien pelkoon työsuhteen kustannuksista: miten voi tietää 60-vuotiaan palkatessaan tuleeko työvuosista pelkästään ansiosidonnaisia kustannuksia sairastavuuden ja eläköitymisen seurauksena, pelko on vastaava mikä liittyy hedelmällisyysikäisten naisten tai ylipäätään ensimmäisen työntekijän palkaamiseen ja siihen liittyvään toiminnan kokoon nähden suureen sosiaaliturvariskiin.

Täysiaikaisten keskipalkka taitaa nykyään ylittää huimat 40 000 euroa vuodessa. Tämmöisestä vuositulosta julkinen valta saa kuluihinsa välittöminä veroina noin 21 % ja työnantajamaksut mukaan lukien ansiosidonnainen tulonsiirtojärjestelmä perii 32 %-yksikköä bruttopalkkaan nähden yksityisellä sektorilla.

Eduskunta ja kunnat päättävät tuosta yhteisöveron suuruisesta 21 prosentista ja eduskunta siunaa ay-liikkeen säätämät 32 prosenttiyksikköä.

Ajatellaanpa sellainen maailma, missä ei olisi työsuhteeseen liittyviä etuja, ainoastaan palkka tehdystä työstä. Tämän maailman rahoittamiseksi meillä on valmiina tuo 32 prosenttiyksikköä plus eri työnantajavelvotteiden säästö. Välittömästi osa kuluisi kansaneläkkeiden ja toimentulotuen rahoittamiseen, mutta kummiskin täältä löytyy varat vaikka runsaaseen perustuloon, jos sellaista kaivataan. Samalla työmarkkinat muuttuisivat nykyistä joustavimmiksi ja yksilön valinnat selkeämmiksi.

Haluammeko ohjailla yksilöitä vai antaa heille valinnanvapauden? Outi Alanko-Kahiluoto antoi DDR:mäisestä komissaarikulttuurista näytteen Politiikkaradiossa vaimentamalla naiskortilla Elsi Kataisen vienon toiveen valinnanvapaudesta lastenhoidossa. Sinun on hoidettava lapsia kotona tietyt kuukaudet sitten kipin kapin töihin ansaitsemaan pakollista ansionvakuutusmaksua 32 %-yksikköä bruttopalkasta!

Kansanedustajien tulisi pohtia tämmöisiä perustavanlaatuisia budjettikysymyksiä sen sijaan että näpertelevät metsänomistamistukien tai teollisuuden hiilenpolttotukien tai autontuontitukien parissa.

Se, että vain pieni osa määrärahoista on kunakin vuonna käsittelyssä ei ole demokratian ongelma, koska muu osa budjetista on perusteiltaan eduskunnan aiempina vuosina päättämää. Suhdannepolitiikka on asia erikseen, mutta siitä eduskunta toivottavasti pitää näppinsä erossa ja delegoi sen VM:lle kuten että esimerkiksi eduskunta voi esittää tahtonaan, että liikennejärjestelmä ei saa rapautua ja VM määrittelee, miten liikutaan keskimääräisen ylläpitotarpeen ylä- tai alapuolella.

Raimo Suihkonen 09.09.2016 10:13

Markku Hilden ja Kari Peitsamo kohtasivat luovuuden lähteellä. Kun toistelet viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen "työtön, työtön, työtön" "uskontunnustusta" itsellesi ja virkamiehelle, muutut todella itsesi ja kaikkien muidenkin silmissä kelvottomaksi loiseksi.Missä on jo alkeellinen psykologinen ymmärrys? Miksi tieteellinen tieto ei valu tutkijan kammiosta arjen sovelluksesti virastoihin ja työyhteisöihin? Eikö olisikin helpohkoa tällainen virkakunta korvata "digitalisoidulla robotilla"ja rahoittaa se osoittain vaikkapa Olli Saarisen esiin nostavalla 32%-in palkkasivukulupotilla, minkä työnantajat keräävät ja rahoittavat laskuttaessaan asiakkaitaan! On tunnettua, että useimmat eivät ymmärrä ja tiedä lainkaan ja osaa lukea palkkalaskelmiaan, siis sitä, mihin kaikkeen

kerätty raha ohjautuu. Mutta sama on tilanne myös kansanedustajien, ministereiden jopa suuryritysten johtajien. Toisin on yrittäjien laita.Jos et ole byrokratian tuhattaituri, virkamiehen "pakkolait" astuvat voimaan kaikessa ankaruudessaan ja heti!

SATO( ex sosiaalisen asuntotuotannon osuuskunta) ja VVO(ex valtion vuokra-asunto-osuuskunta) on muuntautunut vuosien saatossa poliitikkojen ja ay -väen ja työmarkkinajärjestöjen komennossa verovarojen riistoksi omien eturyhmiensä eduksi. Hiljattaen silmiini osui uutinen, jossa kerrottiin VVO:n keränneen vähätuloisilta ja -varaisilta n. 100 MIO euron ylijäämän

verottomasti taustaryhmilleen! Kelpää siinä näiden "johtotiimien" rakennella ruhtinaallisia bonusjärjestelmiä itselleen ja luxusvilloja Lapin huvittelukeskuksiin "luottamusmiehilleen". Tähän kun vielä lisätään se, että 60% vuokralaisista nostaa vielä KELA:lta asuntotukea, mikä valuu suoraan näiden em. toimijoiden vuokrankorotuksiin yleistä vuokratasoa nostaen, ollaankin sitten jo lähellä suomalaisen rakenteellisen korruption lähteellä. Eikö budjettivalta kuulukaan kansalaisten valitsemien edustajien parlamentille?

Suorastaan "äimän käkenä" kuuntelin hiljattaen eläkkeelle väistyvää KELA:n

pääjohtajaa Liisa Hyssälää. Uudesti syntynyt ja ajatukselliseen kirkautteen kohonneen , ex ministerin ja kansanedustajan hössöttävästä, hosuvasta habituksesta ei näkynyt jälkeäkään. Loistava esimerkki poliittisen kokemuksen ja "virkamiessaunotuksen" hedelmällisestä synteesistä. Kovin harvoin vain nykyään pääsee tällaista ihmettä todistamaan. Aikanaan sosiaalisena innovaationa mainetta niittänyt Pekka Kuusen " 60 - luvun sosiaalipolitiikkaa" voidaan nyt kunniallisesti arvokkaasti haudata. Hyvä Hyssälä!

Onnittelut yhdeksänkymppiselle kaikkien yhteiselle YLE:lle! Mitä se sitten tarkoittaneekin? Sen olemassaolo instituutiona on ehdoton.Kysymys kuuluukin, miten saada se noudattamaan tiukasti journalistisia periaatteita? Kuten niin monesti nähty ja koettu, on se sitten tarkoituksenmukaisuuskysymys ja sehän on taas sitten politiikkaa ja eri eturyhmien politikointia.

markku hilden 09.09.2016 10:52

Kari Peitsamolle. Idea "työtön" kategorisoinnista luopumisesta on melko tavalla sellainen kuin kirjoitat.

Ajatus tosiaan tulee siitä tosiasiasta että ME hallitsemme itse itseämme - joten on luontevaa luopua tyhmästä tavasta luokitella. Esim. työtön ei saa työtä koska on työtön, hän ei ole yhtään mitään, kun taas opiskelija saa paremmin työtä.

Taustalla on myös perustuslaki ja valtiosääntö, ja yhdenvertaisuus, sen vuoksi pidän ajatustani sellaisena että voisi kelvata yli puoluerajojen.

Lisäksi idea pyrkii ottamaan huomioon ihmisen elämän, elämäntilanteen, elämisen eri vaiheissaan, käytän jopa sanaa ihmisarvo (jota +60v työttömät eläkkeelle päätös ei huomioi).

En ole myöskään lakkauttamassa virastoja. Uskon että muutos vaan loisi lisää työtä lyhyellä ja erittäin pitkällä aikavälillä vaikka palikoita joutuisikin järjestämään uusiksi. Olisi myös tavoiteltua "normienpurkamista" tai koulutus-ja osaamisyhteiskunnan luomista (nämä tietysti politisoidaan, valitettavasti).

Ei kai ole huono tavoite jos ihmiset voisivat olla entistä onnellisempia, kun heitä ei syyllistetä ja kiusata (järjestelmän ja kulahtaneen kategorian takia).

Sain idean pitkän alitajuisen kypsyttelyn, sieniretken meditaatiovaikutuksen ja jurppiutumisen Timo Soinin pölhöpopulismiin, työntäminä.

En ole kehitellyt nelikenttää, tai jotain hönttiä kaaviota, jonka keskellä on työtön tai powerpoint-esitystä.

Ehkä otan yhteyttä vaikka Heikki Hiilamoon tai johonkuhun muuhun toivottavasti avoimeen mieleen.

Olli Saarisen kommentti komissaarikulttuurista oli sen verran painava että jouduin lukemaan sen kahteen kertaan, koska en ole lainkaan pätevä ekonomiassa.

Meni nyt hieman sivuun alkuperäisestä aiheesta. Kiitos kuitenkin Unto Hämäläiselle.

Kari Peitsamo 10.09.2016 11:14

Eduskuntatalo on peitetty huppuun. Eli siellä on remontti. Joku senkin remontin on tilannut ja budjetoinut, mutta onko budjetoinut rehellisesti ja oikein? Tänään on taloussivuilla useitakin uutisia putkiremontteja tekevien firmojen tavoista rahastaa taloyhtiöitä tekaistun perustein ylimitoittamalla niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheidenkin kustannukset ja aikataulut. Sanalla sanoen putkiremontti on monien alan ammattilaistenkin mielestä pelkästään yksi iso kusetus. Isännöitsijät ovat yleensä mukana juonessa, ja perusteellinen putkiremontti - se vaikein, kallein ja hitain - esitellään aina yhtiökokouksessa ainoana realistisena ja mahdollisena menetelmänä (vaikka kehittyneiden LVI-tekniikoiden myötä päästäisiin murto-osalla nykyisistä kustannuksista). Tämä jos mikä on Suomea. Varsinaisesta korruptiostahan meillä ei voi puhua - sitähän Suomessa ei ole! - mutta edellä kuvatun tyyppistä suhmurointia ja välistävetoa on Suomi pullollaan, se on suorastaan maan tapa, eduskuntaa ja sen budjettivalmisteluja myöten.

Olli Saarinen 10.09.2016 19:06

Nyt hallitus on astunut etujärjestöjen varpaille ehdottaessaan kertakorvausta äidin työnantajalle raskauteen liittyvistä ylimääräisistä kustannuksista. Tämä katetaan työnantajain sosiaaliturvamaksusta ja siten kohdistuu kaikkiin palkansaajiin tulojen suhteessa. Esitys lämmittää mieltäni kun Hesari julkaisi joskus vuosituhannen alussa yleisönosastotekstini, missä toivoin vanhempiankustannusten jakamista yli työnantajakentän. Toivottavasti Pohjois-Pohjanmaan pienyrityksissä syntyy kuhinaa.

Saas nähdä, miten eduskunta tähän hallituksen reippaaseen toimeen kommentoi ryhmittäin.

Espoolainen juristi on kirjoittanut vakavasta ongelmasta: hän on joutunut pelkälle peruspäivärahalle vanhempainlomallaan niiltä päiviltä, kun on ansainnut kokouspalkkioita kunnallisesta luottamustehtävästä. Itse pidän ongelmana juristin omaa oikeustajua: onko oikein että hänen oik.yo -sisarensa joutuu pärjäämään koko vanhempainrahakauden 23,90 euron peruspäivärahalla? Jonkun satunnaisen kokouspäivän vaikutus, joka marginaalisesti osuu äidin tuloihin ei ole sen paperin arvoinen, jolle valitusteksti on painettu.

Sinänsä positiivista että Espoon lautakunnissa saa imettää, ilmeisesti kuitenkin puolueveroa (tässäkin juristille pähkinä) vastaan. Mutta äitien järkyttävän erilainen asema osoittaa perustulonluonteisen turvan tarpeen jo lapsen edun vuoksi.

antti liikkanen 11.09.2016 10:19

Elisabeth Rehnin haastattelu HS:n 911-lehdessä käsittelee syitä olla palauttamatta valtaa eduskunnalle.

Samassa lehdessä Tommy U:n pohdinta 1970-lukuun liittyvistä muistihäiriöistä on myös hyvää oheislukemistoa kaikille meille kansanedustajien moninkertaista, hallintolain hengen vastaista valtaa tai vallattomuutta mietittäessä.

Eniten kuitenkin sävähdytti meidän suurten ikäluokkien (1945-52 syntyneet) muodostamaa huolto-talous-uhkaa miettiessä sanapari, jota Rehn käytti vanhan kansan tavassa ratkaista huoltosuhdeongelmaansa:

Ättestupa eli sukujyrkkämä

Jos nykyarvoillaan toimiva 199 äänioikeutetun, vaaleissa valitun ihmisen joukko todella on niin "huono", kuin Rehn ja hostiili some-keskustelu antaa ymmärtää, on ehkä hyväkin, että ainakin osa vallasta on Sibelius Akatemian ulkopuolella. Vaikkapa niillä muutamilla perustuslakiasiantuntijoilla, joiden uskon laittavan mahdottomalta vaikuttavan sote- ja maakuntauudistuksen gordionin solmun järjestykseen.

Mauno Rissanen 13.09.2016 17:01

Minua hieman vaivaa ajatus eduskunnan vallan kaventamisesta. Historiatietoni eivät ulotu niin kauas, että osaisin sanoa, onko tilanne joskus ollut toinen, ja jos on, onko syy se, että valtion rakenne ja sen talous on ollut paljon yksinkertaisempi.

Ajatuksessa kansanedustajien sivuuttamisesta ja vallan siirtymisestä muuanne on hyttysten kuurnitsemisen maku. Minun muistini ajan on inhottu ja arvosteltu sillanrumpupolitiikkaa, ja nyt sitä sitten suorastaan kaivataan.

Hyväksyn sen tilanteen, että monimutkaistuvassa maailmassa kansanedustajien valvontavastuu jakautuu (valiokunnat, hallintoneuvostot, hallitukset...). Olennaista on, hallitaanko tiedolla. Vai onko vain niin, että tieto joskus suorastaan häiritsee?

Tässä on löydetty asia, joka on mieluinen oppositiolle ja aina "jymyuutisia" etsiville tiedotusvälineille.

Lasse Reunanen 13.09.2016 17:20

Eduskunnan vallan säilyttämiseen ja palauttamiseen budjettivallan

osalta merkittävämmäksi on kansanedustajien itsensä tehtävä.

Monipuolinen keskustelu ja osallistuminen edistää asiaa.

EU:n parlamentin jäsen Paavo Väyrynen, 70, on kerännyt seuraavaan

eduskuntavaaliin valmistautuen kannatuskortteja "Kansalaispuolue"

valmistelunimikkeellä.

Vaadittujen 5000 allekirjoituksen keruu edelleen käynnissä kun

Suomen puoluelaki vaatinee niiden allekirjoitusten olevan

paperilomakkeille kerättyinä.

Uusien linjausten pääsy eduskuntaan vaikuttamaan tuo mukanaan

myös keskustelua ja osallistumista - edistäen vaikuttamista.

Siten myönteisestä tavoitteesta uusi puoluehanke.

Helsingin Sanomat 2.9.2016 / sivulla B 14, Olli Pohjanpalon

70-vuotiskirjoitus Paavo Väyrysestä, jonka lopussa kerrottu;

-- "Väyrynen on käynnistänyt nimikilpailun Kansalaispuolueen

nimen muuttamiseksi. Sana "puolue" halutaan nimestä pois." --

http://Kansalaispuolue.fi -etusivulta löytyy linkki;

"Kansalaispuolueelle uusi nimi" (ja asiasta enemmin).

Ehdotin sivun sähköpostiin nimikilpailuun oman ehdotuksenikin,

mutta en sitä nyt kerro - Paavo Väyrynen päättää sopivan nimen.

Pekka Turunen 13.09.2016 20:14

Keskustelussa on pohdittu työttömien arvoa tai arvottomuutta. Olen herrojen kanssa samaa mieltä siitä, että me kaikki tarvitsemme arvostusta. Tarkoittaako se kuitenkaan vain työtä, ainakaan sanan perinteisessä merkityksessä? Toimeentuloa, hyväksyntää, merkitystä elämälle ja mielekästä tekemistä, aivan varmasti, mutta voiko niitä olla olemassa ilman kokopäivätyötä?

Järjestelmämme on rakennettu kokopäivätyön ja täystyöllisyyden (lukuun ottamatta lyhytkestoisia häiriöitä) varaan. Maailma on kuitenkin muuttunut, mutta järjestelmä ei. Pitäisikö jotain tehdä? Ei hyvältä näytä, sillä jo ehdotukset osatyökykyisten työllistymisen helpottamisesta ammuttiin enempiä miettimättä alas.

Mitä tulee ehdotuksiin eduskunnan vallan kaventamisesta: missä se valta silloin olisi? Eduskunnalla ja ylipäätään poliitikoilla on epäilemättä puutteensa, mutta mikä onkaan se taho, jolla niitä ei olisi? Viisas poliitikko kuuntelee asiantuntijoita, mutta tekee päätöksensä silti poliittisen harkinnan perusteella. Näin on hyvä.

Mitäpä jos äänestäisimme jatkossa valtaan vain viisaita poliitikkoja?

Luetuimmat
  1. 1

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  2. 2

    Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

  3. 3

    Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

  4. 4

    Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

  5. 5

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  6. 6

    Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

  7. 7

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  8. 8

    Tutkija: Jihadistisia iskuja tehdään aiempaa enemmän, vaikka terrorismia on kokonaisuutena vähemmän kuin vuosiin – ”Iskuja voidaan tehdä kaikkialla Euroopassa”

  9. 9

    Suomalais­jäänmurtaja teki historiaa läpäisemällä Luoteisväylän ennätysaikaisin – upeat kuvat kertovat myös ilmaston­muutoksesta

  10. 10

    70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  2. 2

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  3. 3

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  4. 4

    Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  5. 5

    Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

  6. 6

    Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

  7. 7

    Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

  8. 8

    70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

  9. 9

    Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

  10. 10

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  2. 2

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  3. 3

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  4. 4

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  5. 5

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  6. 6

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  7. 7

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  8. 8

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  9. 9

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  10. 10

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  11. Näytä lisää