Perässähiihtäjä

Oletko iloinen veronmaksaja?

Hyvää kansallista kateuspäivää. Tänään julkistetaan verotiedot, joita media on päivän, kaksi pullollaan. Siksi otamme blogissakin verot puheenaiheeksi, vaikka - jos totta puhun - juuri tällä hetkellä mietin enemmän lähestyvää lumimyrskyä. Jos lunta tulee riittävästi ja pysyvästi, ensi viikonlopusta voisi tulla syksyn ensimmäinen hiihtoviikonloppu. Pelkkä ajatuskin kutkuttaa mieleni pohjaa. Paloheinässä latukoneita lämmitellään.

Mutta ennen kuin siirrytään pähkäilemään veroja, jaetaan kiitoksia. Kiitos Clinton vastaan Trump-keskustelun ylläpitäjille ja jatkajille, mainitsen vain Karin ja Teemun etunimeltä, keskustelua saa ja sopii jatkaa ensi viikkoon ratkaisuun asti. Ja vähän sen jälkeenkin.

Kiitos myös punavihreä-keskustelun kommentaattoreille. Opin teiltä paljon.

Verokeskustelua haluaisin suunnata vähän siihen suuntaan, johon pohjustukseksi käy Yleisradion mainio nettioivallus Vastinetta veroille. Siihen pääsee tutustumaan tämän linkin kautta.

Toinen hyvä linkki on : http://www.hs.fi/talous/a1477968531382?ref=a-luet-#3

Siinä pääsee vertailemaan omia ansioitaan muiden ansioihin ja pystyy näin paikantamaan oman asemansa suuressa verokeskustelussa.

Tämä olkoon johdatuksena Päivän Hyvään Kysymykseen, joka kuuluu: Oletko iloinen veronmaksaja?

Myönnän, että en ole itse keksinyt termiä "iloinen veronmaksaja". Muistelen, että kuulin sen joskus vuosia sitten. Ja muistelen, että Suomeen joko perustettiin tai ainakin kaavailtiin tuon nimistä yhdistystäkin.

Kun en ole yhdistyshankkeesta sittemmin kuullut, otaksun, ettei se ole oikein ottanut tulta. Tästä voi päätellä, ettei Suomessa taida olla kovin paljon niin iloisia veronmaksajia, että he ryhtyisivät esiintymään yhdessä. Vaan mistäpä sen tietää.

Niin tai näin - haastan arvoisat kommentaattorit pohdiskelemaan verojen maksamisen filosofiaa. Maksatko verot mielelläsi vai purnaten? Lasketko saavasi verorahoillesi vastinetta elämäsi aikana?  Kun aloitin tämän postauksen kansallisen kateuspäivän toivotuksella, huomautan lopuksi, että myös kateutta voi pohdiskella.

Päivän siteeraus:

Tämän linkin takana voi tutustua menestyneen veronmaksajan Timo Ahopellon haastatteluun.

35 vastausta artikkeliin "Oletko iloinen veronmaksaja?"

Kyösti Salovaara 01.11.2016 12:46

"Lait pettää, hallitukset sortaa,

verot köyhälistön verta juo,

ja köyhän ihmisoikeuskin

ompi tyhjä lause tuo.

Pois jo kansat holhouksen alta.

Veljeyden sääntö on:

kellä velvoitusta, sillä valtaa

ja oikeutta olkohon.

Tää on viimeinen taisto,

rintamaamme yhtykää

niin huomispäivänä kansat

on veljet keskenään."

Wikipedian mukaan Kansainvälinen esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1888. Suomennoksen tekivät Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola, Sulo Wuolijoki ja Pertti Uotila.

Maailma siis muuttuu, käsitykset.

Olemmeko iloisia kun tuloista keskimäärin maksetaan veroja jotain 25-30 prosenttia suoraan ja välillisesti melkein toinen mokoma lisää? Jos olemme iloisia, me pystymme todellakin aitoon filantropiaan. Vai hampaitako kirskutellen lasketaan veroapparaatin tuotoksen suhdetta panokseen?

Väitöskirjan mukaan kansalaiset vastustavat ympäristön muutoksia pelkistä itsekkäistä syistä ja pukevat vastustuksen kuvitellun yhteishyvän hyrinään.

Koskeeko sama itse asiassa verotusta?

Marita Salenius 01.11.2016 13:26

Suuntaanpa tässä kohta kunnanhallituksen kokoukseen, jossa myös ensivuoden äyrit on esillä - pysynee ennallaan. Laitan pienen kommentin nyt. Katsotaan, mitä aiheesta muut kertovat.

Veroista en suuremmin purnaa, mutta veronmaksukuukausiin voisi maanviljelijän kohdalla tehdä säätöä. Kun ansiotuloa ei synny kuin korkeintaan EU-tuista - maataloushan itsessään ei mitään käteen tuota - niin soisi veroennakkojenkin osuvan tukimaksukuukausille ( no suurimmalta osaltaan ainakin).

Jos vähintään nämä nyt veroilla saatavat palvelut pysyisivät, olisin suht tyytyväinen. On neuvolaa, lasten päivähoitoa, peruskoulu ruualla, opintotuet, kelakorvauksia ja sosiaalietuuksia, työttömyyskorvauksia, eläkkeitä, tiet ( no joo, välillä kunnossa välillä ei), terveyskeskusta ja sairaalaa, kulttuurilaitoksia, kansallispuistoja sun muuta naturaa. Oikeastaan aika paljon kaikkea!

Veropohjaa voisi laajentaa. Toistan itseäni: metsälle kiinteistövero.

Pentti Kangasluoma 01.11.2016 14:20

Miksi puhutaan vain kateuden päivästä, sitä voi katsoa vähän toisinkin.

Muistatte Pohjantähden opettaja Rautjärven, joka piti pohjalaista paitaa, osallistui hakkamisiin, kyydityksiin. Sodassa oli hyvä upseeri.

Rautjärvi puhui köyhyydestä niin lujaa että "köyhimmät lapset katsoivat häveten vaatteitaan". Kuten Linna kirjoittaa.

On merkillistä etteivät toimittajat käsitä, monille tämä on maahan painamisen päivä. Röystäilyä, isät ja äidit tuntevat riittämättömyyttä,

lapset vertaavat elämäänsä toisiin äyrimääriin.

Kaksi kertaa on minulle, erilainen tausta, näin: Tiukilla ollaan, mutta

pärjätään. Sitten löydään silmille tilasto, kuulut alimpaan kastiin.

Rahalla ei voi syödä, juoda tai naida määräänsä enempää. Mutta sen avulla

osoitetaan ihmisille paikka elämässä. Siksi se koskee osattomia.

Väliliset verot hyviä, ei voi huijata verottajaa.

Veikko Anttila 01.11.2016 16:11

Iloinen veronmaksaja, mutta marginaaliveron pitäisi olla max 50% tavallisilla sukankuluttajilla. Sen tason ylittäminen aiheuttaa purnausmielialaa ja aiheesta. Suurituloisilla, joiden keskiverokin menee yli 50%, taitaa marginaalivero olla lähellä 100%. Siihen sisältyvä järki lienee hukassa ja on saanut aikaan tulojen muuntamista pääomatuloksi.

Raimo Suihkonen 01.11.2016 16:44

Kaikki me olemme elämänkulun aikana osallisia ja osattomia.

Tyypillisenä omaa osaamistaan ja työtään myyneenä y -eläkeläisenä, itse kk-eläkemaksunsa ja ennakkoveronsa/alvinsa säännöllisesti tienanneena ja ne tilittäen, riippumatta, oliko työperäistä laskutusta vai ei, Pentti Kangasluoman tavoin alimpaan kastiin kuuluvana, voin avoimesti ja mielihyvää tuottaen ilmoittautua iloiseksi veronmaksajaksi. Lähes 7 -kymppisenä suurten ikäluokkien kasvattina tunnustan nyt nauttivani pienituloisena entisenä hyväosaisena yrittäjänä työpanokseni mukaansa tuomasta hyvinvointi-infrastruktuurista. Elämisen tasoni on huomattavasti korkeampi kuin tulotasoni ja varallisuuteni!

Aivan liian vähälle huomiolle jätetään se, kuinka olennaisiin kohteisiin yhteishyvän kannalta katsoen verovarat käytetään kuin, kuinka ja keltä ne kerätään. Niin kuin silloin, kun keskitytään "rahan tekemiseen" sen järkevän käytön sijaan! Tässä suhteessa olemme sokeutuneet kulutusvimmassa tienaamisen yliarvostukseen "vähempi on enemmän" ja laadullisuuden/kestävyyden sijaan.

Tämän vuoksi pelkän verokertymän analysointi ilman samanaikaista sen käytön tarkastelua on lähinnä viihdettä ja eri intressiryhmien

ruokkimista toinen toisiaan kadehtimaan. Tästä syystä maa tarvitsee

oikean hallituksen, joka voi tukeutua kansalaisia edustavaan lakia säätävään parlamenttiin eikä epätoivoisena etsimään legitimiteettiään riiteleviltä eturyhmiltä.

Se on se suomalainen elämänmuoto, joka tekee meistä kaikista iloisia ja mielellään veroja maksavia itsestään ja kansakunnastaan ylpeitä "tolkun inehmoita"!

Pertti Rinne 01.11.2016 18:19

Verorahoista menee melkoinen osa hallintobyrokratiaan. Vastinetta saisi tulla enemmän

Tapani Tikka 01.11.2016 18:57

Ihan mukisematta maksan verot. Olenhan itsekin saanut niistä nauttia lapsuudessa ja nuoruudessa. Ja varmaan tulevaisuudessakin työttömyyden, sairauden tai eläkkeen myötä, joten otan ne nykyään vakuutusmaksuna.

Kateutta en ole tuntenut enään vuosiin. Olen hyväksynyt sen, että joillakin oli paremmat lähtökohdat ja toisilla enemmän lahjoja, joten he pääsivät minua pidemmälle.

Seppo Kiuru 01.11.2016 19:10

Olen iloinen veronmaksaja.

Olen saanut verovaroilleni vastinetta, kolme lastani (kuten vanhempansa) ovat käyneet koulunsa loppuun, lapsenlapset ovat alkuvaiheissaan.

Olemme käyttäneet yhteiskunnan palveluja, vaimoni hoidot synnytyssairaalassa, terveyskeskukset, sairaalat, itse olen käynyt läpi kuusi leikkausta, joiden listahinta yksityisellä on alkaen 10 000 euroa.Lääkekatto on joka vuosi saavutettu loppukesän-syksyn vaihteessa, loppuvuoden lääkkeet 1,50 euroa kpl.

Avovaimoni lopun ajat, viisi viikkoa sairaalassa, kaikki kuvaukset, hoidot aina kuolemaan asti 32 euroa päivässä.

Olen silti maksanut enemmän veroja kuin olemme kahdessa perheessä käyttäneet.

Olli Saarinen 01.11.2016 20:02

Ilmoittaudun iloiseksi veronmaksajaksi mutta vastentahtoiseksi pakkovakuutetuksi. Olikohan Kaisa Raatikainen, joka varhain käytti tätä termiä muistuttamaan kaikesta hyvästä mitä verovaroilla saadaan aikaan. Kuitenkin vainain hyvätuloinen maksaa enemmän tuloveroja kuin mitä hänen ansionsa perusteella koituu ansionvakuutusmaksuja.

Moni maksaisi tuloveroja nykyistä iloisemminkin kun näkisi tämän: harvan tuloveroaste ylittää pääomatulojen veroasteen, mutta ansionvakuutusmaksut ja myös marginaaliveron korkeus hämäävät. Vaikka lisätuloprosentti onkin korkea ovat ensimmäiset eurot verottomia ja kokonaistuloveroaste on alhainen kun eläke- ansio- ja työtulovähennyksetkin purevat pitkään.

HS:n tiedetoimittaja Mikko Puttonen esitteli eri tapoja suhtautua perintöön. Tasa-arvonäkökulmasta loogisin perintöveroaste olisi 100 %. Tuossa aiemmin vähän kritisoin vihreiden liian loogista askellusta hiilijalanjälkeen kun se tuntuu edellyttävän kaikkien pakkautumista Helsinginniemelle. Liian logiikan polulla odottaa Pol Pot. Ansiotulojen kohdalla toivoisin luovuttavan siitä periaatteesta, että kerran ansionsyrjään päässeen tulisi olla ansioturvattu kaikissa olosuhteissa vaikkei töitä tekisikään. Tämä käy liian kalliiksi ja on tuottamatonta.

Juha Kaistinen 02.11.2016 6:20

Voin sanoa olevani iloinen veronmaksaja. Harmi, että en saa maksettua enempää veroja!

Valitettavasti en ole pystynyt parempiin tuloihin pitkän työurani (42 vuotta) aikana.

Pidän itseäni pienistä tuloista johtuen taloustaiturina.

Lähtökohtani on yksinkertainen: Kaikki menot säännöllisten tulojen mukaan!

Lisätulot vain bonuksena.

Samaa toivoisin myös heiltä jotka veroni keräävät: Valtio, kunta ja seurakunta.

Usein tuntuu, että voisin antaa konsultointiapua sinnepäinkin talouden hoidossa.

Ja harvoin kuulee yritysten edustajiltakaan niin selväpäisestä puhetta kuin eilisessä A-studiossa Tj. Asko Schreyltä.

Seppo Mantere 02.11.2016 9:00

"Tämä olkoon johdatuksena Päivän Hyvään Kysymykseen, joka kuuluu: Oletko iloinen veronmaksaja?"

Iloinen on liioittelua, mutta tyytyväinen kylläkin. Kirjoitin eilen eräälle palstalle, että jos huomaisin verotietojani julkaistun, niin haastaisin ko. tahon oikeuteen. Jos laki on hänen puolellaan, niin haastan kuitenkin.

Olen iloinen, että meillä on edes vähän paljon ansaitsevia ja pääomarikkaita. Ajatella, jos heitä ei olisi! Siinä olisi köyhällä kurjempi olo.

Annika Lindfors 02.11.2016 9:53

Maksan mielelläni veroja, mutta en aina iloisesti. Iloisuuden aste perustuu lähinnä siihen, kuinka hyvin kerättyjä verovaroja mielestäni käytetään, ja tällä hetkellä niiden kohdentaminen on todella heikolla moraalipohjalla. Olen valmis maksamaan enemmänkin veroja, mutta silloin haluan, että pienituloinen (alle 30000 euroa vuodessa) saa ilmaisen julkisen terveydenhuollon, että hänelle on tarjota kohtuuhintaista (vuokra max 40% nettotuloista/kk) vuokra-asumista työntekoalueellaan, että joukkoliikenne kunnissa on ilmaista kuntalaisille ja koulu- ja päiväkotiryhmäkoot tarkoituksenmukaisia oppimisen kannalta. En usko hetkeäkään toimeentulotukijärjestelmäämme, asumistukijärjestelmäämme saati kansaneläkejärjestelyymme, koska niiden ylläpito on työlästä ja kallista viranomaistyönä, hakeminen vaivalloista ja monimutkaista, saavutettu hyöty kyseenalaista, ja jatkuva kärsimys kansalaisten parissa taattu. En väitä, että minun ratkaisuni olisivat parempia kuin muidenkaan, mutta tällä hetkellä voimavaroja hukataan lomakkeiden täyttämiseen ja tiliotteiden kopioimiseen sen sijaan, että luovuttaisiin maksuperusteista ja nollattaisiin ARA-lainat kunnallisesta vuokra- ja opiskelija-asuntokannasta. Pelkästään nämä kaksi toimenpidettä poistaisi merkittävästi köyhyyttä maastamme ja vapauttaisi resursseja palveluiden järjestämiseen heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. IMNSHO.

Jukka Salminen 02.11.2016 12:49

Vaikka tehostettavaa ja purnattavaa toki aina riittää, kokonaisuutena maksan mielelläni.

Toivottavasti suomalaiset miljardöörit ovat kiitollisia minulle siitä, että olen ylläpitänyt yhtä maailman yritysystävällisimmistä yhteiskunnista. Yhteiskuntaa, jolla on tarjota korvaamattoman arvokkaita resursseja yrityksille. Yhteiskuntaa, jossa on vähän korruptiota. Yhteiskuntaa, jonka tekninen ja sosiaalinen infrastruktuuri on maailman parhaassa kunnossa.

Tosiasiassa he, jotka maksavat eniten veroja ovat myös hyötyneet tästä systeemistä kaikkein eniten. Toki moni hyvään taloudelliseen asemaan päässyt voisi hyötyä vielä enemmän siirtämällä kirjansa ulkomaille.

Verotiedoista nousee esiin myös ongelmia. Vapaan markkinatalouden nimeen vannovat porvarit voisivat aloittaa omien nurkkiensa putsaamisesta. Esimerkiksi apteekkien vapauttaminen kilpailulle näyttää jostain kumman syystä ottavan yllättävän koville.

Apteekkarit tunnetaan poliittisesta aktiivisuudestaan. Vaikka apteekkijärjestelmä näyttää olevan kopioitu suoraan neuvostoliittolaisesta suunnitelmataloudesta, kyseessä ei kuitenkaan liene vasemmistopoliitikkojen harrastama lobbaus. Asia näyttää pikemminkin vatulointihallituksen rakenteelliselta ongelmalta, jossa Kokoomus jarruttaa kilpailuyhteiskunnan toteutumista?

Aiemmin vastustusta lienee tullut vasemmalta - heiltä, jotka ovat kokeneet kilpailun yleensäkin ahdistavana?

Ehkäpä illan A-studio tuo jotain valaisua asiaan. Toivottavasti vieraina on asiaan perehtyneitä päättäjiä (esim. Vihreiden Antero Vartia), jotka osaavat suodattaa apteekkariliiton suoltamaa loputonta dis-informaatiotulvaa. Kanta on höttöisellä pohjalla, kun omaa etua pitää puolustaa sumutuksella.

Risto Virrankoski 02.11.2016 13:00

Aika moni näyttää olevan iloinen veronmaksaja. Hyvä niin. Omaa iloisuuttani vaimensi, kun muutama vuosi sitten Urpilaisen aikana huomasin, että ennakonpidätysprosenttini nousi 47'stä 52'een eli verojen määrä kasvoi noin 10%.

Ei ilmaantunut 'dosentin dosenttia' tai yhtään 'oikeusoppinutta', joka olisi tätä päätöstä arvostellut.

No eihän se 'köyhää kirpaissut', mutta kun tästä huolimatta jatkui urputus siitä, että 'kyllä isotuloisetkin pitäisi saada mukaan talkoisiin', harmitti ja lähes mieleni pahoitin. Mikähän riittäisi?

Annika Lindforsin ajatuksissa on itua. Niissä on samaa sointia, mitä jossakin aiemmassa ketjussa esitin 'Hyväosaisten puolueen' nimissä. Nykyinen hyvinvointivaltiomalli kaipaa uudistamista niin, että veroilla tuetaan vain niiden hyvinvointia, jotka ovat sen tarpeessa. Nyt rahaa kierrätetään liian paljon julkisen sektorin kautta jopa hyvätuloiselta hyvätuloiselle.

Olli Penttinen 02.11.2016 15:27

Olen iloinen veronmaksaja. Olen iloinen myös niiden yritysten puolesta, jotka suuremmin konstailematta maksavat tänne veronsa.

Riittävät verotulot ovat tasa-arvoisen, kehittyvän yhteiskunnan perusta. Taitaapa olla niin, että juuri korkean verotuksen maissa elävät maailman tasa-arvoisimmat ja onnellisimmat ihmiset. Verot ovat myös eräänlainen yhteisvastuukeräys vähäosaisimpien tukemiseen.

Verotuksesta ja erityisesti sen korkeudesta annetaan tiedotusvälineissä helposti väärä kuva. Kolme vuotta sitten päättyneen pitkän työurani aikana lopullinen veroprosenttini laski koko ajan seitkytluvulta lähtien, vaikka ansiotaso samaan aikaan nousi. Viimeiset parikymmentä vuotta on palkkasopimuksia solmittu veronalennuksen porkkanoilla. - Tämä verotuksen korkeuden historia kannattaa muistaa. Ei ihme, että tänä päivänä kaikesta pitää leikata.

Mitä sitten saamme riittävällä verotuksella. Mm. huipputasoisen sairaanhoidon kaikille, myös erikoissairaanhoidon. Hyvän koulutuksen ja ilmaisen jatko-opetuksen. Ei tarvitse naimisiin mennessään kysellä tulevalta puolisolta, onko hänellä jo säästöjä tulevien lasten yliopistokoulutusta silmälläpitäen. Näin lienee rapakon takaisessa onnelassa.

Yhteiskunnassa on paljon osa-alueita, joita ei pystytä eikä haluta kehittää pelkästään markkinavetoisesti. Pitkäjännitteinen tutkimus ja kehitys edellyttää myös julkista rahoitusta. Ei pelkästään yliopistotutkimus vaan myös sellaiset alat, joilla ei ole selkeitä toimivia markkinoita. - Nykyisellä verokertymällä kehitystoiminta näivettyy.

Eri maiden verotusta vertaillaan ja verokehitystä kuvataan liian kevyesti mm. veroasteella, ilman sen syvällisempää analyysiä, mitä muita maksuja eri maissa ihmiset joutuvat maksamaan erilaisten vakuutusten ja kausimaksujen yms. muodossa. Veroasteessakin veroja suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, jonka rakenne erilaisissa maissa in hyvinkin erilainen.

Olen joskus ihmetellyt taloustieteellisiä teesejä siitä, kuinka hiukankin korkeampi verotus vie pohjaa talouden kasvulta. Sen ymmärtää, että käteenjäävä tulo piristää palvelujen ostoa, ellei raha päädy loppujen lopuksi ulkomaille matkojen ja hyödykkeiden muodossa. Mutta kuinka vientiseltoria rasittaa se, että sen työntekijät sattuisivat maksamaan muutaman roposen enemmän yhteiseen kassaan.

Siis valitukset sivummalle ja tietoa kehään!

Jari J. Marjanen 02.11.2016 18:23

Yleensä olen mielihyvin maksanut - pienehköt - veroni, mutta tänä syksynä ja talvena en, koska joudun maksamaan perintönä saamani kesämökin "myyntivoitosta" suhteellisen paljon veroa, vaikka loma-asuntojen hintojen juuri alkaessa laskea mökki oli myytävä todellisuudessa tappiolla.

Puoluekollega Antero Vartia on oikealla asialla nostaessaan keskusteluun apteekkialan protektionistisuuden. Hyvä, että HS keräsi numerotietoja apteekkarien tuloista, niin keskustelulle on tietopohjaa.

Käytännössä kaikki muuten ovat veronmaksajia, koska jokainen maksaa arvonlisäveroa kuluttajana ostamistaan tuotteista ja palveluista.

Marita Saleniuksen kanssa olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että metsämaa pitäisi panna kiinteistöverolle. Näin siitä huolimatta, että omistin siis vielä pari vuotta sitten erillisen kiinteistön, joka oli metsätalousmaana vapautettu verosta.

Olli Penttinen kirjoittaa tuossa edellä näin: "Olen joskus ihmetellyt taloustieteellisiä teesejä siitä, kuinka hiukankin korkeampi verotus vie pohjaa talouden kasvulta." - Tämä voi johtaa loputtomaan tieteenfilosofiseen suohon, mutta vaikka taloustieteet käyttävätkin matematiikkaa - nähdäkseni väheksyvästi - "menetelmätieteenä", niin sen eri ukkojen (ja akkojen?) nimissä kulkevat oppisuunnat eivät ole matematiikan kaltaista täsmällistä tiedettä, ks. aiheesta vaikkapa Antti Suvannon kirjoitusta http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/suvanto_paakirjoitus.pdf

Jari J. Marjanen 02.11.2016 18:37

Bloginpitäjä olisi varmaan voinut halutessaan itsekin tarkistaa, että yhdistysrekisterissä on todellakin tällainen yhdistys:

Iloiset Veronmaksajat ry, rekisterinumero 193.878, uusimman kirjauksen päiväys 29.10.2012 - joku toinen etsiköön verkosta, toimiiko se aktiivisesti.

Lainaus oli siis: "Myönnän, että en ole itse keksinyt termiä “iloinen veronmaksaja”. Muistelen, että kuulin sen joskus vuosia sitten. Ja muistelen, että Suomeen joko perustettiin tai ainakin kaavailtiin tuon nimistä yhdistystäkin.

Kun en ole yhdistyshankkeesta sittemmin kuullut, otaksun, ettei se ole oikein ottanut tulta."

Unto Hämäläinen 02.11.2016 18:43

Jari, kiitos täydennyksestä. Olen neuvosi mukaan perehtynyt netissä yhdistyksen tilanteeseen ja todennut, että

yhdistyksen nettisivut ovat edelleen olemassa https://iloisetveronmaksajat.wordpress.com/

Unski

Pentti Kangasluoma 02.11.2016 21:09

Kotikaupunkini pelaajat pudottelivat renkaan läpi palloja vähän paremmin kuin kaupunki jossa syntyi laulu Remmisuutari. Pitkä kotimatka hävityn pelin jälkeen. Basketball on raju peli. Tummat vierastyöläiset

Kun avasi taikalaatikon niin Matti Röngä toi naisia jotka ylistivät vanhoja tapoja leipoa. Eikös se ole nationalismia, pelättyä.

Verokirja ollut työantajalla työelämäni ajan, eli sellaisen mahdollisuudet

verosuunnitteluun ovat pienet. Yrittäjän jokaista senttiä ei verottaja pysty vahtimaan.

Olen saanut yhteiskunnalta, paljon enemmän kuin kaltaiseni muissa maissa.

Yli 50 prosentin vero hulluutta. Ketään eläkeläistä ei pitäisi vapauttaa

kokonaan veroista, kun heistä on menoja.

Ei synkkä veronmaksaja.

Erkki Pekola 02.11.2016 21:19

Kestän taloudellisesti puolisoni kanssa eläketuloistamme lakien mukaan määrättävät verot joiden hoitamisesta valtion kassaan meidän ei tarvitse huolehtia.

Kun 12 vuotta sitten jäin eläkkeelle, niin tiesin aika tarkkaan mikä bruttoeläkkeeni suuruus tulee olemaan. Saman tiesimme puolisoni osalta.

Järkyttävintä oli, että bruttotyötulostani leikkaantui bruttoeläkkeeseeni tultaessa 42%, mutta entistä veroprosenttia ei koskenut mikään korjaus, määriteltiin kai joidenkin säännösten mukaan joiden perustella ei tullut veroprosenttiin mitään muutosta. Saimme siis valtiolta 'huomenlahjana' entisen ennakonpidätysprosentin.

Tähän päättyi yhden iloisen veronmaksajapariskunnan ilo. Eläkkeenmaksupäivinä on meidän perheessä tunnelma, kuin olisimme olleet varkaissa ja nyt siitä rangaistaan.

Eläkkeensaajien hyvinvoinnista huolenpito (ja kateus) voisivat joskus koskea myös työeläkkeensaajien verokohtelua vuosikymmenestä toiseen.

Juha Kaistinen 03.11.2016 6:40

Entisenä pienen metsän omistajana haluan sen verran todeta, että ns. kaupunkilaismetsänomistaja maksaa esim. harvennushakkuusta veroina ja pakollisina maksuina yli puolet harvennettavan puuston bruttoarvosta.

Lisänä istutus- ja raivauskulut. Myrsky- tauti- ja hirvituhoista puhumattakaan!

Siihen päälle vielä kiinteistövero, niin pienten metsän omistajien ei kannata metsästä hakea kuin joulukuusi ja vihdakset ja odotella päätehakkuuta ja löytää ostaja metsäpohjalle korkeintaan 1000 € hehtaari.

Muutoin maatalousverosta haluan sanoa siteerata Raimo Sailasta: "Maatalousvero on sellainen pöheikkö, johon en halua koskea heinäharkillakaan, kuten Jämsässä heinäseipäitä kutsutaan".

Eeva Kuivalainen 03.11.2016 9:32

Olen tunnollinen veronmaksaja, mutta en iloinen, sillä en saa veronmaksuni vastineeksi edes julkista terveydenhoitoa Suomessa. Eläkeläisenä ja paluumuuttajana, joka saa eläkkeensä kokonaan Keski-Euroopasta eli Suomen ulkopuolelta, minun on ollut pakko ottaa kallis yksityinen sairausvakuutus saadakseni Kela-kortin julkisen terveydenhoidon palveluja varten, mistä siis maksan peräti 7 kertaa suomalaisen sairausvakuutusmaksun (1,47 % verotettavasta tulosta) hintaa (10 % verotettavasta tulostani). Kela laskuttaa saamani Kela-korvaukset sitten edelleen ulkomaalaiselle vakuutukselleni maahan, joka ei tunne julkista terveydenhoitoa ollenkaan. Näin siitä huolimatta, että Suomen julkinen terveydenhoito on tunnetusti rahoitukseltaan verotuspohjainen. Käytäntö perustuu Euroopan komission asetuksen mekaaniseen soveltamiseen, joka ei millään tavalla huomioi valtioiden välisiä eroja terveydenhoidossa.

Raimo Suihkonen 03.11.2016 12:41

Työelämävuosina olin pääkaupunkiseudun, Helsinki mukaanlukien, neljän kaupungin iloinen veronmaksaja lähes neljännesvuosisadan. Vaan enpä olisi nyt!

Juuri uutisissa kerrottiin, että apul.kaup.joht.Ritva Viljanen hämmentää nyt vaihteeksi Guggenheim -keittoa pakkosyöttönä helsinkiläisten veronmaksajien nieltäväksi. Tämä kyseinen "johtaja"

sisäministeriön kansliapäällikkönä - siis talonsa "tj:nä" - johti kaaokseen mm. poliisit toinen toistaan vastaan, ennen kuin saatiin uudelleen sijoitetuksi demarikiintiössä helsinkiläisten "kontolle".

Nyt on vihervasemmistolla näytön paikka poliittisesta osaamisestaan: meneekö tästä eteenpäin vuosittain muutamama miljoona New Yorkin pankkiiri- ja liikemiessuvulle, vanhan tradition mukaisesti suvun nimen käyttöoikeudesta roopeankan

pohjattomaan laariin - riskittömästi?!.Saatiin taas näyttö nerokkaasta liikemiesälystä, jonka ylittää ainoastaan IKEA:n Ingvar

Kamprad! ... "ei se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa...".Onneksi

nyt olen Jyväskylän iloinen veronmaksaja!

Marita Salenius 03.11.2016 12:42

Kuuntelin juuri Yle puheen Pöyöreän pöydän keskustelua. Tulipa vaan mieleen se Aapelin Rummukais-veljen kysymys, että "ootko ikinä nähny viisasta miestä". Voisin jatkaa, että naista kans. Sääli, että meillä poliittinen ja muukin keskustelu on mennyt tuolle tasolle. Voisivat ottaa oppia täältä.

Juha Kaistiselle muistutan, että tottakai koneyrittäjälle pitää maksaa ja pystykaupassa maksu menee yleensä puunostajan kautta, ellei myyjä tee hankintana - monikaan ei enää tee.

Mitä kuluja istutuksessa on muuta, kuin taimet - n.24centtiä/kpl. Toki, jos vieraalla työt teettää ,niin toki on siitä maksettava, mutta sehän on vain metsänomistajan oma valinta. Raivauskuluihin saa Kemera-tukea 160€/hehtaari, teet työt itse tai teetät vieraalla. Kyllä moni myrskyn kaatama puu kelpaa ainespuuksi tai kuiduksi. Myrsky, hirvet tai taudit ovat asioita, joihin voi varautua vakuutuksin, valitsemalla oikea puulaji ja tauditkin ovat monesti estettävissä esim. talvihakkuilla ja hyvällä metsänhoidolla ( sitä Kemera-tukeakin siis saa).

Eihän metsäveron tarvitse olla tasavero, vaan kasvupaikan mukaan. Kaikki metsät on maassamme dokumentoitu ja on vain klikkauksen päässä, että verotus saataisi oikeudenmukaiseksi.

Metsän kiiteistövero olisi tasapuolisempi, kuin esim. nykyinen rakennusten kiinteistövero. Mielestäni ei ole oikein, että karjatilallinen, joka on tehnyt itselleen työpaikan ja rakentanut kalliin direktiivien mukaisen navetan, maksaen jopa 15000 euroa kiiteistöveroa, kun samalla siinä siinä vieressä voi olla kaupunkimetsänomistajan palsta, josta ei tule välttämättä mitään sen kunnan kirstuun. Aina ei edes ne metsänhoidolliset työt ja hakkuutkaan osu paikalliselle yrittäjälle.

Kysymys kuuluu, kumman omaisuus (kiinteitöverollinen navetta vai kiinteistöveroton metsä) on jälleenmyyntiarvoltaan suurempi. Omakotitaloista nyt puhumattakaan!

Nyt on metsäpuolella myyjän markkinat. Metsistä pohjineen maksetaan maltaita. Kiitos! verotuksen metsävähennysoikeuden, joka nostaa hinnat sille tasolle, että vain sijoittajat niitä ostelevat. Eikä nämä sijoittajat todellakaan asu metsän kotipaikkakunnalla.

Kyseessä on kuntien olemassaolo. Kiinteistövero metsälle antaisi liikkumavaraa ja samalla ehkä olisi mahdollisuus tarkastella rakennusten verotuksen inhimillistämistä.

Loppupeleissä metsälle tulee nykyään paljon enemmän tukea ja muita huojennuksia, kuin millekään muulle alalla varsinkin, kun vielä suhteutetaan työmäärään.

Kyösti Salovaara 03.11.2016 13:50

Kävin äskettäin Bilbaon Guggenheimissa - kylläpä oli komiaa ja loistavaa, ihan hyvälle mielelle tuli kun tajusi millaisen elinvoiman köyhä ja taantunut baskikaupunki on "amerikkalaisesta franchisesta" saanut.

No, Helsingissä nuoret vasemmistopoliitikot eivät halua amerikkalaista franchisea ilmaiseksikaan, vaikka heidän oma poliittinen liikkeensä on saksalais-ranskalaista franchisea läpeensä. Kansat veljet keskenään... vai miten se menikään.

Veronmaksajan iloa tietysti lisäisi jos saisi diktaattorina päättää mihin rahat menevät. Impivaaralaista mentalitettia kuitenkin todistaa, jos Helsingin vasemmisto torjuu G:n vaikka siihen olisi tulossa melkein puolet yksityistä rahoitusta. Eipä taida tilaisuus toistua.

Malagassa on muuten aika vähän aikaa sitten avattu sekä Pompidou-keskuksen että Eremitaasin "franchise-museot". Kansa kiittää, siellä. Ja turistit.

Aina sanotaan (väitetään) että nuoret ovat innovatiivisia ja valmiita ottamaan jopa riskejä tulevaisuuden puolesta. Hhm... myös Helsingissä?

Säälittää vähän suomalaisen poliittisen franchise-liikkeen puolesta kun se kalastelee vain perussuomalaisten ja muiden impivaaralaisten populistien vesillä ja verkoilla. Ehkä vassareiden ja Pajamäen pitäisi kääntyä Moskovan puoleen?

Unto Hämäläinen 03.11.2016 15:26

Kiitos Kyösti, Marita ja kumppanit hyvästä ja monipuolisesta verokeskustelusta, joka jatkukoon ensi viikolle. Sen rinnallahan saamme nauttia lähinnä Karin ja Teemun asiantuntevista ja tietorikkaista USA:n presidentinvaalien kommenteista. Ajattelin, että mennään näillä teemoilla ensi keskiviikkoaamuun asti, jolloin saamme tietää presidentinvaalien tuloksen. Otetaan sitten vielä jälkipohdinnat.

Unski

JK. Käväisin äsken Verkkouutisten sivulla ja bongasin sieltä uutisen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n edustajistovaalien tuloksen. Se kertoo tästä päivästä. Juttuun voi tutustua täältä: http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/hyy_edustajistovaalit-57254

Mauno Rissanen 03.11.2016 15:58

Taitaisi käydä aika moniin veronmaksajiin Leinon riimittely runossa Tumma: "Niin eli ikänsä kaiken / pannen päivät päälletyksin / niin paremmat kuin pahemmat / päällimnmäisiksi paremmat." En iloitse enkä "sure, huokaa". Tämä kelpaa - melkein.

Veroilla kootaan yhteinen raha, ja siihen suhtautuminen on liian kevyttä. Tämän hetken valitus, on, että varhaiskasvatus pitäisi saada pakolliseksi kaikille; siis lisää rahaa. Hoitohenkilökuntaa on liian pieni prosentti hoidettavien määrästä; siis lisää rahaa. Koulussa ryhmäkoot olisi saatava pienemmiksi; siis lisää rahaa. Ainakaan korkeakoulujen rahoja ei saisi rajoittaa.

Onko väljää rahaa ollut niin paljon, että väljyyden on ajateltu jatkuvan loputtomiin?

Ja nykyistäkin tasoa pidetään yllä erilaisilla elämänalueilla viiden miljardin lainalla, kymmenesosa valtion talousarviosta.

Vanhoissa menorakenteissa on miettimisen arvoisia asioita. On kuin jossain määrin olisi irtauduttu todellisuudesta. Yksi ilmenemismuoto on puhuminen kuntien hyvinvoinnista. Olisiko mielekkäämpää puhua suoraan työllisyydestä/työttömyydestä, yrittämisen vaikeuksista/tukemismahdollisuuksista, koulutuksen, terveydenhoidon jne järjestämisestä? Niitä vartenhan kunnat ovat.

Me saamme kyllä verovaroillamme paljon. Meillä on varsin hyvä ja melko halpa terveydenhoitajärjestelmä, käsitykseni mukaan kansainvälisestikin katsoen. Meidän koulutusjärjestelmämme kestää vertailun. Pulma on siinä, että tuo kaikki tai ainakin parhaat osat siitä pitäisi tehdä vielä pienemmällä rahalla.

Ei varmaan ole oikea vastaus tähän pulmaan ruveta miettimään, mitä me vielä verottaisimme. Vaan ehkä olisi mahdollisuus kehittää antiverotusta. Mitenkäpä olisi autottomuusvero autoveron rinnalle? Sehän loisi tasa-arvoisuutta.

Pentti Kangasluoma 03.11.2016 18:12

Painoindeksi olisi yksi verotuskeino, solakoita on mainoksissa, on kaikkialla muualla kuin katukuvassa. Kun syöpä iskee niin arkun koko pienenee. Mutta jos pitempään eletään niin terveysmenot siitä nousee.

Epäterveesti elänyt, kuolee aikaisin, eduksi järjestelmälle.

Museo on helsinkiläisten rahojen varassa. Pääkaupungin täytyy olla edustava.

Mutta trendit vaihtuu, mittava investointi, ketä Gugge kiinnostaa 30 vuoden perästä. Gizan pyramidit, 3800 vuotta sitten, en tarkistanut aikaa.

Aika vähän äänesti HYY vaaleissa, digisukupolvi, ja sähköinen äänestys, ei siis paikkaan sidottu. Koulutusleikkausten luulisi aktivoiman enemmän ottamaan kantaa. Opintoraha putosi, nuorilla on keinoja selvitä.

Gallup, Antti Rinne ja Timo Soini eivät ole laihanlaisia, henkilökohtaisesti kuitenkin heidän uskotaan ymmärtävän elämän eri puolia.

Petteri Orpo, kuntosaliyrittäjien, vesipullosta naukailevien naisten, lisäravinteita palaverien välillä käyttävien miesten. Illalla anoppi tulee kylään, mainoksen mies ehkä äänestää Orpoa, ei taida olla meikäläisiä.

Kyösti Salovaara 03.11.2016 19:24

Niin, ja elämän pituutta suhteessa vaikkapa lihavuuteen (ja taipumukseen juoda olut ja jos toinenkin) voisi verottaa jollakin hienolla kaavalla. Ne jotka kadehtivat "meitä" vanhoja kun eläke juoksee, eivät aina huomaa että taudit riivaa eivätkä ne ole tasa-arvoisia - paitsi siinä mielessä ettei rikaskaan voi taudille mitään.

Miksei nuorilta muuten voisi ottaa veroa siitä että ovat ihan terveitä?

Luin juuri ranskalaisen romaanin (kirj. Pierre Lemaitre) jossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen businessmiehet tekivät hyvää tulosta kun rintamalle haudatut siirrettiin oikeille hautausmaille. Tämäkin romaanin liikemies tilasi 130 cm arkut kun olivat halvempia. Palkkasi kiinalaista työvoimaa kun oli halvempaa. No, skandaali syntyi siitä että täysmittaisen sotilaan saaminen arkkuun edellytti pientä väkivaltaa, joten luita ja kalloja jäi yli ja toisaalta kiinalaiset eivät osanneet lukea, joten luita laitettiin sattumanvaraisesti arkkuun jos toiseenkin.

Olivatko veronmaksajat iloisia, ei ole tiedossa(ni).

Olli Saarinen 04.11.2016 0:19

Taisin painaa enteriä ennen korrehtuuria aiemmassa kommentissani mutta ei ollut ensimmäinen kerta. - Huomaan että Risto Virrankoski ja Erkki Pekola ovat harmissaan eläketulojen korkeasta verotuksesta. Tämä onkin aito ongelma ja on ihmeellistä miten politiikan kiljuset eivät ole sitä ottaneet keppihevosekseen. Niin sanottu raippavero on pakko-otto, mikä on yksinomaan eläketuloon kohdistuessaan luultavasti perustuslain vastainen. Siitä lienee valitus EU-tuomioistuimessa. Mutta myös eläkkeen yleinen verotus on eläketuloa syrjivää ja tämä koskee kaikkia.

Ansiotulojen verokanta muodostuu kunnan veroprosentista, sairaanhoitomaksusta, Yle-verosta, valtion tuloverotaulukon mukaisesta verokannasta ja automaattisesti sovellettavista vähennyksistä. Kun eläkeläinen saa eläketulovähennyksen niin palkansaaja hyötyy ansiotulovähennyksestä ja työtulovähennyksestä. Eläkeläisen sairaudenhoitomaksu on palkansaajaa korkeampi ja vähennykset pienemmät. Kuitenkin kyse on yleisesti ottaen samasta ansiotulosta joka jaksottuu työ- ja eläkevuosille. Kun aikoinaan on luvattu tietty eläkeprosentti niin efektiivisesti tästä tingitään verotuksen keinoin. - Jos sama asia toteutettaisiin kahdella eri verotaulukolla olisi epäkohta ilmeisempi. Vähennyksiä on aikoinaan perusteltu kannustimina ansiotyöhön. Tämä on yksi osoitus kannustinajattelun mädättävyydestä: riittävä kannustin työhön on kunnon palkka.

Veroastekin lasketaan yleensä väärin kun palkansaajan tuloksi määritellään bruttopalkka ja veroihin luetaan myös ns. palkansaajan ansionvakuutusmaksut. Ainakaan eläke- ja pääomatulojen veroasteeseen verrattaessa tämä ei kestä terveen järjen tarkastelua.

Palkansaajan verotettava tulo on ansionvakuutusmaksuilla vähennetty bruttotulo, mitä tulisi verottaa samoin kuin eläketuloa. Tähän tuloon tai veroon voi siten molemmilla kohdistua erityisvähennyksiä kotitalousvähennyksen tai asunnon korkovähennyksen tapaan jos katsotaan tarpeelliseksi.

Suurin osa tulonsaajista maksaa yleistä pääomaverokantaa alempaa tuloveroa kun verot määritellään kuten yllä. Erittäin suurten ansiotulojen verokanta on pääomatulokantaa korkeampi, jopa pääomatulon kaksinkertainen verotus huomioonottaen. Ansiotuloon ei liity pääoman menettämisen riskiä. Jos taas menettää työnsä ei työtään tarvitse myöskään tehdä ja ketkut kuitenkin ovat sopineet irtisanomiskorvauksista ja lisäeläkkeistä.

Pääomatuloihin liittyy kuitenkin varsinainen eriarvoisuus kun eri tyyppisiä ja eri roolissa hankittuja pääomatuloja verotetaan mahlottoman vaihtelevalla kannalla. Todella huonoa ajattelua ja vastakohta sille järjen valolle, mikä luonnehti 1990-luvun yhteisö- ja pääomatuloverotusta, minkä puitteissa Suomi lähti rivakasti uuteen nousuun.

Juha Malinen 04.11.2016 10:56

Olen ja toivoisin voivani saada maksaa enemmän tasaveroa esim. Kuluttajahinnoissa.

Simo Jokela 04.11.2016 16:25

En voi olla enää iloinen veronmaksaja Kataisen katalan tempun takia. Kokoomuksen masentava jauhaminen velkaantumisestamme ei suo veronmaksun iloa. Velanmaksu kuuluu riittävän tulon nauttijoille, ei sitä köyhien pussista voi kokonaan ottaa. Kummallista on, että virheitä saa tehdä mutta niitä ei voi korjata.

Velkaantumisen voi lopettaa siten, että palkoista 2500 ylittävältä osalta leikataan 20%. Sama leikkaus eläkkeistä 3000 ylittävältä osalta. Toiveuni.

Pekka Turunen 06.11.2016 0:26

Olen iloinen veronmaksaja! No - iloinen ja iloinen, ei kai verojen maksaminen sinänsä niin kauhean iloista hommaa ole. Ymmärrän ja hyväksyn kuitenkin verotuksen periaatteen ja sen, että veroilla tehdään paljon hyviä ja tärkeitä asioita. Näin pitää ollakin, ja siksi maksan veroni, jos en nyt ehkä ihan iloisesti niin ainakin hyvällä mielellä.

Olennaista kai on se koemmeko itse kukin verotuksen oikeudenmukaiseksi. On helppo hyväksyä oikeudenmukaiseksi mielletty verotus. Ja oikeudenmukaiseksi verotus kai parhaiten saadaan, kun siitä sovitaan demokraattisesti ja vieläpä demokratian parhaiden periaatteiden mukaisesti (joissa otetaan huomioon myös vähemmistöjen edut). Ongelma alkaa tosin nykyaikana olla se, että liian moni kokee demokratian trumpilaisittain: demokraattinen prosessi toimii oikein vain silloin kun MINUN mielipiteeni voittaa.

antti liikkanen 06.11.2016 10:19

Suomessa on näin sote-uudistuksen alla uudelleen huomiotani kiusallisesti herättänyt seikka - vähän samalla tavalla kuin blogistin metafora lämmittelevistä latukoneista.

Se on kolmannen sektorin sisältö ja johtaminen, osin myös tuotanto. Verokeskusteluun tämä liittyy Veronmaksajien keskusliiton kautta.

III sektorihan rahoittaa toiminnastaan jättiosan kansan pelihimon avulla. Pelihimoa vähentävä lääke (nalmefeeni tai naltreksoni) ei taida olla ilmaislääkkeenä RAY:n konttorissa (tuleva suuryhdistys Veikkaus) tai henkilökuntaetuna jaossa.

Kaikki merkittävät kolmannen sektorin yhdistykset ovat nimittäin poliittisesti sulle-mulle-miehitettyjä/naisitettuja.

Niiden hallituksen jäsenet, niiden johtavat toimijat ja ehkä jopa niiden toiminta on poliittisessa ohjauksessa. SPR, SMS, MTKL, sydän, keuhko, neuro, VMKL, urheilut, liikunnat, siviili- ja sotavammat...

Nyt niitä odotetaan valtion, tulevaisuudessa maakuntien verorahojen käyttäjiksi suuressa sote-sössinnässä Macaosta hallinnoitujen yksityisten palvelutuottajien (Mehiläinen, STT, Attendo jne) rinnalle.

Kilpailemaan verorahoitettujen julkisten hussien ja savonlinna/kemi/kokkola-sairaaloiden kanssa.

Mietitäänpä tätä ja ollaan iloisia, kun pelikone antaa ja surullisia kun se ottaa. Yleensä se ottaa.

Poliittisesti ohjattuna.

Happy Halloween, samperin perhana.

Jouni Martikainen 07.11.2016 7:26

Töitteni puolesta yksityishenkilönä on syytä olla iloinen veronmaksaja ja kannustaa muitakin iloiseen veronmaksuun. Kuntatyötä tekevänä kun oma palkka on kerätty kuntalaisten taskuista. Muistaakseni Kalle Isokallio argumentoi kyllä aikanaan varsin pätevästi jossain YLEn radion keskusteluohjelmassa verojen maksamisen minimoimisen puolesta. Argumentaatio kulki muistaakseni sitä rataa, että Kalle luetteli aluksi muutamia sen hetkisten johtavien poliitikkojen nimiä ja kysyi lopuksi, että ovatko kyseiset päättäjät veronmaksajaa itseään parempia ja oikeampia henkilöitä päättämään tämän rahoista? Siinä on pointti. Jos haluaa tukea hyviä ja kannatettavia asioita, sitä voi tehdä muutenkin, kuin maksamalla maksimaalisesti veroja. Osa veroista menee minunkin mielestäni sellaisiin käyttötarkoituksiin, joita en edes tahtoisi rahoittaa.

Luetuimmat
  1. 1

    Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

  2. 2

    Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

  3. 3

    Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

  4. 4

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  5. 5

    Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo valittiin Helsingin uudeksi piispaksi – ”Nyt Suomen kirkko on taas siinä tilanteessa, että kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä”

  6. 6

    Kabulissa siepatusta suomalaisnaisesta julkaistiin uusi video – varoittaa matkustamasta islamilaisiin maihin

  7. 7

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  8. 8

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  9. 9

    Game of Thronesin seuraava jakso julkaistiin vahingossa etuajassa HBO Nordicilla

  10. 10

    Hybridiautojen myynti kasvaa: Suomi-Mersu nousi tilaston yllättäjäksi – autoverossa huima ero dieseliin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

  2. 2

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    Halla-aho vaatii Helsingin kohtuuhintaisten asuntojen kohdentamista työssä käyville – Vapaavuori: ”Tämän tyyppiseen diskriminaatioon ei ole mahdollisuutta”

  5. 5

    Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

  6. 6

    Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

  7. 7

    Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

  8. 8

    Jaksoarvio: Game of Thronesin viidennen jakson tärkein paljastus saattoi jäädä huomaamatta

  9. 9

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  10. 10

    Lihaksikas ihminen voikin olla huonossa kunnossa – Hyvä kunto tarkoittaa ennen kaikkea toimintakykyä, sanoo fysioterapeutti

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Hirveät taudit piinaisivat meitä jos rokotuksia ei olisi, ja moni suomalainen on unohtanut sen, sanoo professori – ”Minulla oli huone täynnä lapsia, jotka eivät oppineet puhumaan yhtään sanaa”

  3. 3

    Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

  4. 4

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  5. 5

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  6. 6

    HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

  7. 7

    Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

  8. 8

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  9. 9

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  10. 10

    Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

  11. Näytä lisää