Perässähiihtäjä

Perässähiihtäjä-blogi sulkeutuu: kiitos ja hyvästi.

Tätä postausta on vaikeaa, suorastaan tuskaista kirjoittaa. Itkisin, jos pillittäminen ei olisi niin muodikasta. Tämä on nimittäin Perässähiihtäjä-blogini viimeinen postaus. Blogi pistettiin pystyyn syyskuun alussa vuonna 2005. Nyt se sitten sulkeutuu. Kaikella on aikansa, sanotaan Raamatussa. Nyt on Perässähiihtäjän aika täynnä.

On pakko hieman perustella.

Pitkän urani toimittajana on pian päättymässä. Jään korkean ikäni takia eläkkeelle Helsingin Sanomista ensi maaliskuun alussa. Viimeistään silloin minun olisi ollut pakko lopettaa blogin pitäminen.

Maaliskuun alku olisi ollut lopettamisen kannalta hankala, koska huhtikuussa pidettävät kuntavaalit painaisivat jo päälle. Jos olisin jatkanut blogin pitämistä sinne asti, vaalikeskustelu olisi alkanut, mutta katkennut ikävästi. Sitä en halunnut.

Tämän vuoksi ryhdyin hakemaan hieman aikaisempaa sopivaa hetkeä ja päädyin siihen, että Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen pannaan tälle pitkälle jutulle piste.

Jos lukijat/kommentaattorit haluavat vielä lausua jäähyväissanoja, kommenttipalsta on auki ensi maanantaihin (14.11.) kello 14 asti. Silloin blogi sulkeutuu lopullisesti ja siirretään arkistoon.

Laskin, että olen julkaissut Perässähiihtäjän kommenttipalstalla noin 15 000 kommenttia kuluneiden vuosien aikana. Jokainen kommentti on kulkenut sormieni kautta, koska olen halunnut ihan itse varmistaa, että teksti on kunnossa ja julkaisukelpoista.

Kommenttien lukeminen, hyväksyminen ja julkaiseminen on ollut minulle iso mutta mieluisa urakka. On ollut huikea etuoikeus tehdä tätä työtä Perässähiihtäjän lukijoiden ja kommentaattorien kanssa. Blogista tuli urani huipennus: työelämäni pisin, työläin mutta myös paras projekti. Kirsikka kakun päällä.

Kiitän lämpimästi kaikki lukijoita ja erikseen vielä kommentaattoreita, jotka ovat jaksaneet osallistua ja keskustella. Ilman teitä blogi olisi loppunut jo ajat sitten.

Olemme yhdessä käyneet läpi peräti yhdeksät vaalit: presidentinvaalit 2006, eduskuntavaalit 2007, kuntavaalit 2008, eurovaalit 2009, eduskuntavaalit 2011, presidentinvaalit 2011, kuntavaalit 2012, eurovaalit 2014 ja eduskuntavaalit 2015.

Näiden lisäksi blogi on loppuhuipennuksena ollut auki huhtikuun alusta 2014 alkaen yhtä soittoa. Ajatelkaa, että tänä vuonna, vaikka Suomessa ei ole pidetty vaaleja, kommentteja on lähetetty ja julkaistu peräti pari tuhatta.

Olen tuskallisen tietoinen, että monet Perässähiihtäjä-blogin ystävät, lukijat ja kommentaattorit, pahoittavat mielensä tästä päätöksestä. Voin kuitenkin vakuuttaa: tämä oli tehtävä, ei ollut enää toista vaihtoehtoa.

Jaksan uskoa, että teille avautuu uusia paikkoja keskustella. Kun yksi ovi sulkeutuu, monia uusia avautuu, sanotaan. Ehkä joku toinen toimittaja perustaa uuden blogin ja ryhtyy pitämään seuraavat kymmenen vuotta yllä keskustelua. Mistä sen tietää.

Asetin aikanaan, kun avasin tätä blogia, tavoitteeksi, että täällä käytävä keskustelu olisi yhtä asiallista ja sivistynyttä kuin HS:n Mielipidesivulla, jonka luen joka päivä. Tavoite on pystytty toteuttamaan. Kiitos siitä kuuluu valistuneelle kommentaattorikunnallemme.

Olemme saaneet elää erikoisen vaiheen paitsi politiikan myös median historiassa. Kun aloitin syksyllä 2005, blogeja oli Suomessa vähän. Nyt niitä on tuhottoman paljon. Hyvä niin. Blogien määrän kasvu on ollut vain yksi osa median murroksesta. Blogin perustamisen aikaan ei juuri tunnettu käsitettä ”sosiaalinen media”. Nyt se on valtava ilmiö ja jatkuvasti kaikkien huulilla.

Perässähiihtäjä on elänyt ja hengittänyt sosiaalisen median ja perinteisen median saranakohdassa. Olemme työskennelleet sosiaalisen median suosimassa nettiympäristössä, mutta olemme käyttäneet perinteisen median menetelmiä ja tyyliä.

Näiden kahden mediatyypin yhdistäminen ei ole aina ollut helppoa, mutta mielestäni olemme onnistuneet siinä. Siksi toivon, ettette muistelisi vetäytyvää blogistia kovin pahalla. Parhaani yritin.

Jään kaipaamaan tätä blogia ja sen kaikkia tekijöitä.

Voikaa hyvin.

Helsingissä 10. marraskuuta 2016

Unto Hämäläinen

HS:n Kuukausiliitteen toimittaja

Perässähiihtäjä-blogin vetäjä vuosina 2005-2016

Päivän kuunteluvinkki:

Olen vieraana tänään torstaina kello 18-21 lähetettävässä  Ylen Radio Suomen ohjelmassa Ihan pihalla. Silloin kannattaa asettua radiovastaanottimien ääreen. Illan vetävät toimittajat Olga Ketonen ja Marko Miettinen.

60 vastausta artikkeliin "Perässähiihtäjä-blogi sulkeutuu: kiitos ja hyvästi."

Kari Peitsamo 10.11.2016 5:46

Unski, koska olen karski jätkä, en ala minäkään pillittämään. Sanon vain neljä sanaa: Kiitokset. Ja hyviä hiihtokelejä!

Juha Kaistinen 10.11.2016 6:04

Kaikella on aikansa!

Se on aina pidettävä mielessä, ja mitä suuremmassa määrin kun on kyse yhden henkilön työstä.

"Perässähiihtäjä" on ollut itselleni mieluista seurattavaa. Olen siinä joukossa ollut välillä vain seuraajana, mutta myös itseäni kiinnostavissa aiheissa aktiivina kommentoijanakin.

Olin nuorena ihanteellisuuden aikana vahvasti sitä mieltä, että mitä kirjoitan sen kirjoitan nimelläni.

Tämä lutterilainen oikeaoppisuus on pettänyt jo ajat sitten.En millään jaksanut taistella tuulimyllyjä vastaan kun nimimerkkien takaa tuli kaikenlaista omasta mielestäni roskaa ja tahallista väärinymmärrystä.

Perässähiihtäjien keskuudessa vastaavia ylilyöntejä ei ole kohdalleni sattunut kiitos kommentoijien ja tietenkin Unskin.

Eri mieltä pitää toki olla ja jos vielä tosiasioilla perustelee oman kantansa ei sitä voi kuin kunnioittaa. Viinissä voi olla totuus, mutta monissa asioissa se on meiltä kätketty.

Jo tässä vaiheessa suuri kiitos ja hyviä eläkepäiviä hiihtäjälle: Unta nälkää ja rakkautta. Näillä avuilla pysyy ihminen terveenä ja hyvillä mieliin.

J.K.

Sanotaan, että "Vanha suola janottaa".

Jouni Martikainen 10.11.2016 6:26

Kiitos!

Itse olen arvostanut erityisesti eri näkökulmien tasapuolista julkaisemista. Tämä on koskenut jopa pikkejä Helsingin Sanomien suuntaan, mikä on mielestäni erittäin kunnioitettavaa. Useimpien suomalaisten poliittisten blogien ongelma monipuolisen keskustelun kannalta on blogin pitäjän omista mielipiteistä poikkeaviin kantoihin muita tiukemmin kohdentuva kommenttien julkaisukynnys. Kun aikanaan jokusen kerran harrastin kommentointia Helsingin Sanomien artikkeleihin, törmäsin sen tyyppiseen kontrollointiin mielestäni jopa niiden moderoinnissa.

Toinen erityiskiitos Uskille erittäin kohteliaasta ja vuorovaikutteisesta otteesta kommentoijien suuntaan. Jos kommentti on juminut järjestelmähäikkään, tai mennyt väärään keskusteluun, on Unskilla ollut aikaa vaihtaa asiasta sähköpostiviesti. Kaiken kaikkiaan kaunis kiitos herrasmiesblogistille ja hyviä hiihtoja tälle ja seuraaville armorikkaille vuosille.

Mauno Rissanen 10.11.2016 7:28

Kiinnitin edellistä postausta lukiessani huomiota kirjoituksen viimeisyyteen. Heti ensimmäisessä puheenvuorossa Pekka Turunen nosti asian esille. Se on siis totta.

Minulle tämä foorumi on ollut mieluinen. Se on tajonnut mahdollisuuden seurata erilaisista näkökulmista ja erilaisten elämänkokemusten pohjalta nousevia mielipiteitä. Olen nauttinut tästä kokemusympäsitöstä, johon on liittynyt suorapuheinen keskustelevuus ja etsinnän tuntu. En ole tavannut toista tällaista kohtaamispaikkaa. Loma-aikojen lopulla on käynyt katsomassa, onko uusi keskustelunaihe jo tullut.

Yksi tämän blogin viehättävyys tulee esiin vertailussa joukkoon muita. Poliittisissa blogeissa näkökulma on käytännössä se tietty. Uskossaan varmat julistavat uskoaan toisille uskovaisille. Jotkin blogit tarjoavat väylän tyytymätömyyden ja raivonkin purkamiselle. Joskus niitä lukiessaan kysyy, ovatko ne ensisijaisesti sairaskertomuksia. Niitä lukiessa on ollut tunne, että tuonne ei ehkä ole terveellistä mennä omalla nimellä. Perässähiihtäjän blogi on tajonnut mahdollisuuden osallistua keskusteluun avoimesti rooleja ottamatta ja turvallisella mielellä.

Meissä on varmasti monta, jotka olemme ehtineet kokea tuon, mistä Unto Hämäläinen sanoi: kaikella on aikansa auringon alla. Siihen eron tekemiseen liittyy haikeutta. Niin on kohdallani.

Yhdessä elämäni vaiheessa, jossa olin kerännyt itselleni vähän liikaa asioita hoidettavaksi ja ollessani aika uupunut, kohtasin runon, jossa tekijä vertasi levottomassa liikkeessä olevia ihmisiä lammaslaumaan, joka ryntää virtaan. Sitten hän jatkoi jotenkin tähän tapaan. Mutta Sinä, pystytä nuotio puron rannalle, tarkasta rannan kivet, katso tähdet, tunne tuuli, anna unien tulla.Kun aamulla heräät,tiedät mihin menet.

Noissa ajatuksissa hyvää matkaa kohti muutoksia ja niistä eteenpäin. Kiitos, Unto Hämäläinen, hyvistä, ajankohtaisista keskustelunaiheista ja kirjoitusten johdattelusta. Toivotan hyviä hiihtolenkkejä.

Olli Saarinen 10.11.2016 7:30

Toivotan Untolle luistavia hiihtokelejä ja aurinkoista kevättä!

Kiitos mahdollisuudesta osallistua ja myös oppia muiden havainnoista ja viisaudesta.

Veli-Pekka Silvan 10.11.2016 7:46

Sääli, oli mielenkiintoisin palasta Hesarissa ja harvinaisuus muutenkin suomalaisessa mediassa.

Kiitos ja leppoisat eläkepäivät.

Seppo Laine 10.11.2016 8:02

Kovin pitkään en blogiin ehtinyt kommnentoida, mutta täytyy tunnustaa,että tämä on ainoa paikka, jossa tällaisia vähänkään "poliittisia" teemoja olen joutunut miettimään ja käsittelemään. Arvostus politiikan ammattilaisia kohtaan on kohonnut. Ei se olekaan niin helppoa kuin äkkinäisesti voisi ajatella.

Todennäköisesti näin hyvin eri näkökulmia kokoavan blogin ylläpitäminen ei olisi onnistunutkaan muutoin kuin kokeneelta, viisaalta ja luottamusta herättävältä blogistilta. Kiitos sitä!

Terveyttä ja energiaa eläkepäivien viettoon.

Minna Kinnunen 10.11.2016 8:05

Kiitos edessähiihtäjälle. Umpihangessa on jo selvä latu - tämän aikamme tapa vaihtaa blogeissa ajatuksia, keskustella ja yhteiskehitellä uutta. Oiva väylä sanoista käytäntöihin.

Veikko Anttila 10.11.2016 8:11

Suurkiitokset tästä mahdollisuudesta kommentoida kiinnostavasti valittuja näkökulmia. Poikkeuksellista tässä sarjassa on ollut, että blogin pitäjä on jopa korjannut ilmiselviä faktavirheitä, mitä kommenttia kirjoittaessani olen tehnyt. Jään odottamaan, kuka rohkenisi perustaa vastaavan uuden blogisarjan. Unton saappaiden täyttäminen saattaa olla liian vaikeata, mutta on muistettava, ettei kukaan kykene toisen saappaita täyttämäänkään. On perustettava uudet.

Olen huomannut olevani samankaltainen murtomaahiihdon harrastaja kuin Unto olet. 1980-luvulla kävin säännöllisesti Paloheinässä totuttelemassa talven alkutahteihin. Nyt asun Leppävaaran lähistöllä ja odotan, että huomenna pääsen ladulle. Hyviä hiihto- ja muitakin kelejä eläkkeelle!

Markus Bunders 10.11.2016 8:30

Looginen valinta sulkea laadukas ja asiallinen blogi uskomattomaan journalistiseen alennustilaan vajonneeseen Hesariin. Eikö teillä kukaan ulkopuolinen lue juttujanne ja kerro mielipidettä niistä?

Menestystä sinulle, Unto, ja kiitos blogistasi!

Pentti Kangasluoma 10.11.2016 8:52

Olin välillä teho-osastolla, kaksikin kertaa, sängyn pohjalta näin kun Suomi voitti jääkiekossa Venäjän. Siitä alkoi toipumiseni, blogi on kuntouttanut selvästi.

Lupaan soittaa tubissa Kari Peitsamon äänitteitä, ostaa Teemu Männynsalon kirjan. Olen varma että kirjantekijänä Unski lähtee laukalle. Silminnäkijä

niin monessa asiassa.

Olin blogin kirjoittajista eniten se joka ei pysynyt asiassa. Aina kun jouduin ajatusten sivuluisuun, puolustauduin, on sitä asiaa sivussakin.

Risto Parviainen 10.11.2016 9:01

Lämmin kiitos blogista ja mielenkiintoisista, selkeistä pohdinnoista! Foorumisi ja kirjoitukset siellä on ollut virkistävä poikkeus tänä (epä)sosiaalisen median kohkaamisen aikana. Kaikkea hyvää vapaaherran päiviin!

AIka näyttää, mitä Trumpin voitto merkitsee meille suomalaisille - varmaankin osaamme toimia viisaasti sekä USA:n että Venäjän suuntaan.

Pasi Pekkinen 10.11.2016 9:11

Joidenkin inhorealistien mukaan sosiaalinen media pahimmillaan tyhmentää kansalaisia. Paikoitellen joidenkin mielestä vanhanaikaisiksi todettujen tosiasioiden rinnalle nostetaan yhä useammin suoranaisia valheita ja puhdasta (valtiollistakin) propagandaa. Jossain tapauksissa niillä voitetaan joitakin vaaleja.

Perässähiihtäjän blogi on ollut kirkas poikkeus useimpien muiden rinnalla. Tämä palsta on mahdollistanut keskustelemisen itseään viisaampien kanssa, eikä kenenkään tietoja ja analyysejä ole lähtökohtaisesti kyseenalaistettu mahdollisesti vain omasta poikkeavan arvomaailman takia.

Tälle palstalle on kirjoitettu - tai täällä on julkaistu - vain muutama ala-arvoinen kommentti, joista molemmista pyydän anteeksi.

Lämpimät kiitokset upean työn tehneelle palstanpitäjälle ja hyviä hiihtokelejä!

Kari Peitsamo 10.11.2016 9:53

Ei pitänyt tänne enää palata pillittämään, mutta palasin kuitenkin. Sillä vasta nyt ehdin avata aamun Hesarin ja luin myös sieltä Unton viimeisen Perässähiihtäjä-kolumnin, jossa hämmästyksekseni minutkin mainittiin. Kun pääsee tuon tason raskaan sarjan journalistin kirjoitukseen ja vielä myönteisessä sävyssä, ei voi kuin nöyrästi kiittää ja samalla olla ylpeä moisesta huomiosta. Kiitos sinulle, Unski, sanoistani ja samalla onnittelut koko elämäntyöstäsi Helsingin Sanomissa vielä kerran!

Lopuksi yksi huomio. Kuten hyvällä biisillä myös blogilla pitää olla iskevä nimi. Se on usein sen suosion salaisuus. En voisi poliittiselle blogille kuvitella hauskempaa, henkevämpää ja suomalaisempaa nimeä kuin Perässähiihtäjä. Se on suorastaan hykerryttävän osuva. Ja sen takia se jää historiaan. Sillä uusia hiihtäjiä tulee ja uusia latuja auotaan, mutta me jotka tähän blogiin saimme osallistua, tiedämme, että näillä laduilla kanssamme hiihti se ainoa, alkuperäinen ja oikea Perässähiihtäjä - Unto Hämäläinen.

Pekka Turunen 10.11.2016 9:54

Olipa minulla eilen päivä. Aamulla heräsin pettymykseen Trumpin voitosta, illalla luin viimeisenä asiana ennen nukkumaan käymistä Perässähiihtäjä-blogin loppumisesta. Olo on tavattoman haikea, vaikka kyllähän Unto Hämäläinen tulevasta oli viime aikoina vihjaillut.

Olo on siis haikea, mutta samalla kiitollinen. Tämä on ollut hieno blogi, joka on antanut minulle paljon sytykkeitä omaankin ajatteluuni. Suuret kiitokset Unto Hämäläiselle, joka on tehnyt tästä blogista ilmeisesti hyvin itsensä näköisen - sivistyneen, keskustelevan, suvaitsevan. Asioita laajasti pohdiskelevan. Kiitos myös kaikille kanssakeskustelijoille - olette osaltanne tehneet tästä blogista niin laadukkaan kuin se on ollut. Ja kiitos myös niille lukijoille, jotka ovat tyytyneet seuraamaan meidän ajatelmiamme.

Toista samanlaista blogia en löydä, sillä sellaista ei ole. Toki on, ja lisää epäilemättä syntyy, muita laatublogeja, joskin aivan liian harvassa. Ehkä tapaamme niissä? Olen monesti tuskitellut sitä, että koko tämä verkkomaailma, joka on upeasti antanut meille tavallisille ihmisille mahdollisuuden saada äänemme kuuluville, on osoittanut sen äänen olevan liian usein kovin matalamielinen. Kaiken muun ohella tämä blogi on pitänyt yllä uskoani myös asialliseen verkkokeskusteluun.

Toivotan Unto Hämäläiselle erinomaisia lähestyviä eläkepäiviä itselleen mieluisten asioiden parissa. Ne ovat hyvin ansaitut. Voisiko niihin todella liittyä, kuten tuolla aiemmin jo toivottiin, hiihtämisen lisäksi kirjojen tekemistä?

Jari J. Marjanen 10.11.2016 10:01

Kiitokset minultakin itse bloginpitäjälle ja muille keskustelijoille! Heti aluksi yhdyn toiveeseen, että tilalle tulisi jonkun toisen vastaava palsta - tietenkin sitten kyseisen toimittajan näköinen. Löytyisiköhän tarpeeksi samanmielisiä vetoamaan HS:n uutis- ja vastaavaan päätoimittajaan uuden vastaavan blogin saamiseksi?

Trump & Clinton -puheenvuoroihin en osallistunut, koska en mielestäni tietänyt aihepiiristä tarpeeksi. Sain puoluekollegani Riitta Skoglundin kirjoittamaan tänne pari kertaa viime vuosina, mutta muuten vihreä aate taisi levätä täällä vain minun harteillani - lukijoita oli kuitenkin varmaan paljon kirjoittajia enemmän.

Mieleeni ovat osallistujista jääneet erityisesti Pekka Turunen ja Marita Salenius, joista jälkimmäiselle vielä sen verran, että lottavertaus oli tarkoitettu tunnustukseksi (terv. nimim. Isävainaa ehti vielä mukaan sotilaspoikiin).

Keskusteltavaa piisaisi näinä mielenkiintoisina aikoina, joten toivottavasti uusi blogi saadaan!

Matti Pelkko 10.11.2016 10:05

Sellaista mietin, että mahtaako blogin nimi "Perässähiihtäjä" aueta nuorimmille lukijoille?

Erik Strandholm 10.11.2016 10:24

Kiitos Unto Hämäläinen todella mielenkiintoisesta blogistasi. Vaikka viime aikoina olen ollut passiivinen-siihen on omat syynsä- muistan lämmöllä Perässä-hiihtäjäblogiasi, johon aika ajoin itsekin osallistuin suurella mielihyvällä. Ymmärrän hyvin että tämän blogin ylläpitäminen on raskasta. Sitä mukavampaa on kuulla, että se on ollut antoisaa myös sinulle.

Toivotan sinulle hyviä eläkepäiviä ja pitkää ikää.

Jouko Peltola 10.11.2016 10:52

Olen jokseenkin säännöllisesti lukenut blogiasi....ja muitakin artikkeleitasi Hesarissa suunnilleen koko Hesarin toimittajaurasi ajan. Hyviä, analyyttisiä ja uusia näkökulmia aukoneita juttuja...KIITOS niistä.

Vaatii nykyisessä, hyvin hektisessä elämänvirrassa ja maailman kiihkossa suurta ponnistusta hakea kulloisiinkin blogeihin ja artikkeleihin tarvittavat ja riittävät taustatiedot. Siinä olet onnistunut kiitettävästi ja jokseenkin kiihkottomasti.

Tapahtuu siirtyminen hiljaisemmille laduille ja jopa uuteen umpihankeen milloin tahansa, niin on se meille kaikille aina suuri henkilökohtainen tapahtuma....oli homma mikä tahansa. Mutta kuiteskin kaikkien meidän on se siirto tehtävä....joko itse omalla päätöksellä tai sitten työnantajan mahtikäskyllä.

Ja nyt kun naapurimme Venäjän arvaamattoman Johtajan rinnalle ja ohikin on noussut maailman mahtavimman maan USA:n johtoon toistaiseksi vielä täysin arvaamaton ja kirjoittamaton lehti, niin jutunaiheita piisaisi. Mutta niin se on aina....tuntuu että minä sitten kun olen vielä tuon...ja tuonkin homman hoitanut, siirryn omille laduilleni. Ei siitä härvelistä pääse eroon kuin lähtemällä.....ELÄMÄ on kitenkin meille jokaiselle vain rajallinen aika ja on syytä nauttia siitä silloin kun velä voi.

Onnea ja menestystä ja KIITOS jutuistasi.

Timo Toropainen 10.11.2016 10:54

Johan nyt! Emmehän me koskaan nouse lamasta, jos teinipojat pääsevät eläkkeelle...

Vakavasti puhuen, lämmin kiitos fiksusta ahertamisestasi, Unski.

Heikki Poroila 10.11.2016 10:58

Kiitos Unto Hämäläinen siitä, että jaksoit kaikki nämä vuodet edustaa ja puolustaa älyllistä politiikan erittelyä olosuhteissa, joissa epäilemättä olisi ollut helpompaa tehdä kuten muutkin eli lasketella kyselemättä alamäkeen.

Kekkosen aikakauteen viittaava blogin otsikko on jaksanut huvittaa tämän ikäistä, koska senkin voi tulkita niin monella tavalla.

Hesarin jäljellä olevaan laatujournalismiin reväistään nyt iso aukko. Aika näyttää, täyttyykö se laadulla vai korvataanko halvemmalla ja huonommalla. Suomessa on joka tapauksessa edelleen tarvetta ainakin yhdelle Unto Hämäläiselle, joten...

Risto Virrankoski 10.11.2016 11:10

Perässähiihtäjän mukana latu Kekkosen aikaan jatkaa umpeutumistaan. Jäljelle jää toki vielä Paavo V omine perässähiihtäjineen (Kari Peitsamo mukaan lukien?).

Vaikea on tätä aukkoa paikata. Nykytoimittajien ambitio näyttää olevan olla mieluummin nokkela (ja jopa ilkeän nokkela) kuin avarakatseinen ja aidosti analyyttinen. Suvaitsevaisuus on muuttunut itseensä kohdistuvaksi suvaitsevaisuudeksi. Journalismi on sakeana rubenstillereitä, noin viikon uutisia, pilkkakirveitä ja hauskuuttajia.

Me täällä Hyväosaisten puolueessa toivotamme Perässähiihtäjälle vireitä eläkeaikoja ja kiitämme siitä, että saimme olla mukana. Jatkamme päättäväisesti taistelua sen puolesta, että mahdollisimman moni voisi tuntea olevansa hyväosainen.

Jouni Pulli 10.11.2016 11:12

Kiitos Unto! Perässähiihtäjäblogissasi kommentointi on ollut suuresti arvostamani etuoikeus. Terävä poliittinen ja yhteiskunnallinen pohdinta blogissasi on tempaissut minutkin mukaan kerta toisensa perään. Eniten olen iloinnut siitä, että olen saanut lukea suomeksi niin antavaa, ajankohtaista ja valoisaa tekstiäsi yhä uudelleen.

Kuitenkin, yhdestä asiasta olen varma: useimmille tähän blogiin osallistuneille tulee jatkossa eteen hetki, jolloin toivoisi Perässähiihtäjän vielä ilmestyvän. Ja sama asia tekee siihen osallistumisesta arvokkaan.

Elina Mäntylä 10.11.2016 11:18

Kiitoksia tästä blogista. Olen sitä välillä enemmän ja välillä vähemmän säännöllisesti lukenut, eniten Suomen vaalien aikoina. Keskustelu on aina ollut kiinnostavaa. Hyviä eläkepäiviä!

Miika Kurtakko 10.11.2016 11:28

Pitänee aluksi onnitella Unskia näin mittavan projektin ylläpitämisestä yhdentoista vuoden ajan! Kiitoksen ansaitsee myös HS:n toimituksen johto, joka on ilmeisestikin sallinut työajan käyttämisen tämän blogin ylläpitoon.

Blogia alusta asti seuranneena ja myöhemmin kommentoineena voin ainakin omalta osaltani sanoa, että se on ollut - Unskin muiden artikkeleiden ohella - HS:n parasta sisältöä viimeisen vuosikymmenen ajan. Blogistin omia pohjustuksia ja alustuksia on sitten sivakoitu uusiin suuntiin miehissä ja naisissa. Kommenttien laatu on todellakin ollut korkeatasoista, joskaan ns. hylättyjen kommenttien määrää emme tiedä. Veikkaan kuitenkin senkin olleen melko alhainen.

Blogin lopettaminen on tietenkin tappio HS:lle, mutta toisaalta tämä on yhden aikakauden loppu. Kun blogi alkoi, "Web 2.0" eli interaktiivinen internet oli kuuminta hottia. Nyt teksti- ja videoblogit ja niiden kommentointi on ihan arkipäivää (tosin kaikille muille paitsi Ylelle, joka on poistanut kommentoinnin mahdollisuuden omilta sivuiltaan totaalisesti).

Niin Suomessa kuin maailmalla vaihtoehtomedia ja kansalaisjournalismi on lyönyt itseään läpi ja tuonut merkittävän lisän journalismin kenttään. Ylilyönneiltä ja rimanalituksilta ei tietenkään ole säästytty, mutta paljon merkittävää tietoa ja erilaisia näkökulmia olisi jäänyt piiloon ilman vaihtoehtomediaa. Kauniisti ajatellen Perässähiihtäjä avasi latua kansalaisten näkemyksille myös kotimaan johtavassa printtimediassa - ja kaikki tämä hyvin neutraalilla ja tasapainoisella tavalla. Surukseni olen huomannut, etteivät HS:n myöhemmät blogistit ole päässeet samalle tasolle sen enempää pohjustuksissakaan kuin kommenttien puolella.

Perässähiihtäjästä on tehnyt ainutlaatuisen se, että täällä ihmiset eri puolilta Suomea ja poliittista kenttää ovat voineet käydä sivistynyttä keskustelua, jossa painopiste on ollut asioissa, ei ihmisissä. Kouluissa olisi syytä ottaa Perässähiihtäjä esimerkiksi vaikkapa äidinkielen tunneilla: "Näin käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa." Toivottavasti arkisto on myös opettajien käytössä tulevaisuudessa.

Monien mielestä Yhdysvaltain vastikään käydyt presidentinvaalit ja ennen kaikkea niiden tulos on hirveyden huippu. En yhdy tähän arvioon. Koko prosessi on ollut tärkeä ihmisten heräämisen kannalta: kun koko valtamedia - ml. suomalainen valtamedia (HS, Yle, Alma, MTV) - on liputtanut yhden ehdokkaan puolesta, ihmiset alkavat oivaltaa, ettemme oikeastaan elä demokratiassa vaan oligarkiassa, kuten Yhdysvaltain ex-presidentti Jimmy Carter on sanonut. Oligarkian karujen kasvojen paljastuminen sai ihmiset Yhdysvalloissa heräämään ja äänestämään vastoin oligarkian toivetta. Tämä oli käsittääkseni demokratian voitto oligarkiasta (riippumatta siitä mitä mieltä oli ehdokkaiden poliittisesta linjasta tai ohjelmasta).

Mutta kamppailu demokratian puolesta jatkuu, joskin uusien blogistien ja kommentaattoreiden voimin. Kiitokset Unskille vielä kerran massiivisesta projektista ja erinomaisia hiihtokelejä!

Markku Hilden 10.11.2016 11:33

Jos pitäisi jotain sanoa Suomen kielellä lyhyesti ja ytimekkäästi, niin se on tässä.

NO NIIN. KIITOS.

Toivon että konkari Unto Hämäläinen jatkaisi blogiaan vielä keväällä vaikka sitten osa-aikaisena tai kerran-viikossa-eläkeläisenä. Olisi selvästi tarvetta osoittaa journalismin ja journalistin voimaa ja selkärankaa. (Kannattaisiko tehdä jonkin sortin sopimus). Onhan myös tulossa merkittäviä vaaleja ja Suomessakin presidenttipeli on jo alkanut.

Aika myöhään tulin kommentoimaan tähän blogiin, olen ollut kiinnostunut mielipideilmastosta.

Unto Hämäläistä haluan henkilökohtaisesti kiittää monista hienoista ja korkeatasoisista jutuista Kuukausiliitteessä. Toivon että joku niistä päätyisi äidinkielen oppikirjaan juuri laadukkaana journalistisena teoksena. (Ainakin Pekka Ervastille on tapahtunut näin hienosti). Kari Peitsamoa haluan myös kiittää kommentoinnista ja kannustuksesta, ohjasin yhden idean FB:ssa prof H. Hiilamolle.

On ollut antoisaa seurata korkeatasoisia kommentaareja vaikkakin kovin lyhyen aikaa omalla kohdallani.

Hyviä hiihtokelejä!

Kari Peitsamo 10.11.2016 11:49

Ensin pillitin Trumpin voittoa. Ja nyt pillitän tämän blogin loppua. En jaksa enää pillittää! Sanon enää vain tämän. Jos yksi asia, aihe, sana tai teema pitäisi nostaa otsikoksi, millä tätä Perässähiitäjä-blogia keskusteluineen pitäisi joskus vuosien tai vuosikymmenten kuluttua jälkipolville luonnehtia tai kuvata, olisi se mielestäni journalismin, sivistyksen ja vapaan tiedonvälityksen ideaali ja korkein aste, jonka lipunkantaja Unto jos kukaan näinä turbulentteina ja repivänä aikoina johdonmukaisesti oli, se olisi: sananvapaus. Siitä, Unski, vielä kerran sinulle kiitokset ja onnellisia eläkepäiviä!

Vellamo Vehkakoski 10.11.2016 11:56

Onpa haikeaa, että tämä blogi päättyy. Olen seurannut sitä vain katseella, mutta säännöllisesti. Se on kiinnostavasti ja monesti kiehtovastikin taustoittanut politiikkaa ja tuonut uusia näkökulmia. Kiitos kaikille kirjoittajilke ja etenkin Sinulle Unski, arvostamani entinen esimieheni! Hyviä hiihtokelejä, nyt on jo latuja jo Keskuspuistpssakin!

Iikko B Voipio 10.11.2016 12:32

Toivottavasti Unskin blogin myötä laatujournalismi ei kuole.

Isot saappaat jää toimitukselle. Perässähiihtäjä-Idea oli geniaalinen.

Millä eläkeläinen nyt täyttää niukan vapaa-ajan? Tervetuloa sankkenevaan aktiivisten eläkeläisten joukkoon.

Marita Salenius 10.11.2016 12:41

Hyvänen tähen sentään! Mitä sitä sanoisi? Stephen Webbin kirja: Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää... Missä kaikki ovat? Noinkohan on kohta itsekin kysyttävä, kun yksi päivärytmiin kuulunut vakio poistuu. Nyyh, sanoi Nyyti.

Kait se sitten on täytettävä tämä blogiaika lukemalla 75 ratkaisua Fermin paradoksiin ja Maan ulkopuolisen elämän arvoitukseen. No, en siitä välttämättä mitään ymmärrä, mutta luenpahan kumminkin.

Aiheeseen. Arvoisa Perässähiihtäjä-blogisti. Kiitän erinomaisista alustuksista, keskusteluista ja varsinkin ilmapiiristä. Kaikille kommentaattorikollegoille myös lähetän terveiset täältä metsäpitäjän sinisiltä saloilta. Olette osaltanne tuoneet avaruutta junttipulliaisen elämään. Jari J.Marjaselle vielä erityisesti: tunnustan, että minussakin on pieni vihreä, sillä asunhan täällä luonnon keskellä:).

Tulin itse mukaan muistaakseni edellisten meidän pressanvaalien aikaan. Siis melkein viisi vuotta sitten.Oikeastaan sopii tämä lopetus sitten heidän pressanvaalien aikaan. Olen kommentoinut joka postaukseen vähintään kerran ja kuuliaisesti lukenut kaikkien kaikki kommentit. Täältä löytyy se esimerkki järjellisestä keskustelusta, vaikka näkökannat voivat olla todella kaukana toisistaan.

Toivottelen blogistille antoisia eläkepäiviä ja hyviä hiihtokelejä (meillä ei paljon lunta näy - tänään ainakaan). Jos siellä hiihtoladulla lumipallo selkään osuu, niin heittäjä saatan olla vaikka minä, sillä suunnittelen lakkiaisjuhlamatkaa sinne isoon Cityyn joulukuun alussa ja juuri sinne hiihtolatujen maisemiin, eli Paloheinän suuntaan. Paloheinä ja Torpparinmäki on minulle tuttua sukulaisseutua.

Kun nyt Hillarysta ei pressaa tullut, niin joskopa tohtisin toivoa, että Suomen "nobelin" saisi Sirpa Kähkönen. Häntä sekä lukee, että kuuntelee samalla mielenkiinnolla.

Se on sitten näkemiin ja kuulemiin. Mitenkäs se karjalainen sananparsi menikään jotenkin, että " ilo rintaa, vaik syvän märkäjäis". Ja ensi vuosihan on pelkkää juhlaa. Oikein mukavaa jatkoa kaikille ja blogistille erityisesti.

Terveisin Marita S

p.s. Ehkäpä joskus kuulemme Unto Hämäläistä vaikka Yle radio1 ykkösaamun emeriituskommentaattorina :).

Kyösti Salovaara 10.11.2016 13:02

Tähän pitäisi nyt keksiä jotain nokkelan haikeaa tai haikean nokkelaa.

Pitäisi löytää vertauskuvia ladulta ja suksista, mutta koska olin RUK:ssa komppanian huonoin hiihtäjä ei siitä saa revityksi mitään rakentavaa, paitsi että perässä tuli hiihdetyksi.

Hommasin loppukesästä Alexis de Tocquevillen teoksen Demokratia Amerikassa (Gaudeamus, 2006. Alkuteos vuosilta 1835,1840) – siitähän löytyy aineksia myös nykypolitiikan ymmärtämiseen. En ole ehtinyt lukea, ymmärtää. Ostin myös Jermu Laineen mainion kirjan ( Alexis de Tocqueville – Demokratian ja vapauden moderni yhteensovittaminen. Edita, 1999), jossa hän tulkitsee ja selittää de Tocquevillen teosta.

Löydän siitä nyt tähän tilanteeseen pari kirpeää sitaattia, siis de Tocquevillen ajatuksia Jermu Laineen suomentamana.

Sanomalehti kuuluu demokratiaan, tarvitaan. Unton blogi on ollut osa tätä tarvetta. Blogi sulkeutuu, tarve ei katoa. Demokratiaa ei voi eikä pidä sulkea.

De Tocquevillen ajatukset ovat siinä mielessä innoittavia ettei hän ajattele koskaan yksioikoisesti. Kuva ei ole musta-valkoinen vaan monivärinen. Jokaisessa ajatuksessa pitää olla pieni piikki vaikkei sitä lukija (aina) huomaakaan. De Tocqueville ei hymistele, vaan sanoo.

Näin siis de Tocqueville:

”Vapaa lehdistö ei vaikuta vain poliittisiin mielipiteisiin, vaan ihmisten kaikki mielipiteet ovat vastaanottavaisia lehdistön näkemyksille. Se muovaa tapoja yhtä lailla kuin lakeja.... Rakastasn sitä enemmän sen vuoksi, että se estää pahan syntymistä, kuin siksi, että se saa aikaan hyvää.”

Lehdistö estää pahan syntymistä? Hyvään se ei pysty? Kumpaa se yritti Trumpia kampatessaan ja kumman se sai aikaiseksi?

No, toinen ajatuksia herättävä lainaus:

”Kun tasa-arvo leviää ja ihmiset yksilöinä haurastuvat, he jättäytyvät yhä estottomammin joukkovirran vietäväksi ja kokevat yhä hankalammaksi pitää kiinni mielipiteistä, jotka ovat suurten joukkojen hylkäämiä.

Sanomalehti edustaa yhteisöä; voisi sanoa että se ikään kuin koko yhteisön nimissä osoittaa viestinsä erikseen jokaiselle sen lukijalle, ja mitä nahjusmaisempia nämä yksilöinä ovat, sitä helpompaa on lakaista ne vaikenevien joukkojen jatkeeksi.

Lehdistön valta ('l'empire des journaux') siis kasvaa tasa-arvon enentyessä.”

Kuinka moni tunnustaa ja tunnistaa, että tasa-arvon lisääntyessä yksilö ”haurastuu” ja altistuu enemmistön tyrannialle? Jota lehdistö edustaa! Ei ole ilmaisia lounaita, ei edes demokratian vaalimisessa.

Myötä- vai vastavirtaan, siinäpä vasta kysymys, vai mitä Unto?

Blogisi sulkeutuessa, tässä jää ikään kuin akanvirtaan pyörimään eikä silloin tiedä mihin suuntaan on lopulta menossa.

Marjo Ollikainen 10.11.2016 13:08

Kiitos Unski!

Olen ollut sivustaseuraaja, kommentoinut ehkä yhden kerran, mutta oppinut valtavasti, sekä postauksistasi että kommenteista. Tätä eläkeasiaa en kyllä ymmärrä. Ei siitä niin kauan ole, kun otit minut huostaan politiikantoimitukseen (muun muassa kehotit matkalla Arkadianmäelle ylittämään Mannerheimintien varovasti, koska siellä kulkee paljon autoja). Ja itsehän olen yhä nuori nainen.

Kaikkea hyvää jatkossa, Unski!

Molli

Juhani Laakso 10.11.2016 13:57

Ajatteli Perässähiihtäjän parhaan projektin olleen erilaiset henkilökuvat suomalaisista vaikuttajista.

HS:n paras palvelu on arkisto tilaajille. Valitettavasti nämä henkilökuvat näyttävät olevan Kuukausiliitteen puolella, joten niiden systemaattinen hakeminen ja lukeminen on vähän hankalaa.

Toivottavasti voimme tulevaisuudessa saada luettavaksi jonkinlaiset lehtimiehen muistelmat. Jatko-osa Harri Nykäsen teokselle?

Jarmo Vuorinen 10.11.2016 14:07

Kiitos Unski - ja kirjoittajat. Hyviä eläkepäiviä Sinulle!

Unto Hämäläinen 10.11.2016 14:15

Juhani - kiitos Sinulle ja kaikille muille minua muistaneille. Olen tässä posket punaisena lukenut näitä kommentteja.

Mutta vinkkaan Sinulle ja kaikille muillekin, että Päivälehden Museo palvelee lehden lukijoita. Sieltä saa apua niin Kuukausiliitteen kuin muidenkin Sanoman julkaisemien lehtien vanhojen numeroiden lukemiseen. Museossa voi käydä tai sinne voi olla sähköpostilla yhteydessä.

http://www.paivalehdenmuseo.fi/

Unski

Markku Miettinen 10.11.2016 14:57

Niin, kaikkihan on varmaan jo sanottu. Itse löysin tämän blogin eläkkeelle jäädessäni ja siitä tuli eräänlainen sijaistoiminto toimistotyölle, kun aamun uutisten jälkeen piti tarkastaa blogin tilanne ja pohtia, olisiko jotain kirjoitettavaa. Monesti päätin olla enää kirjoittamatta, mutta kirjoittamisen tarve voitti kuitenkin jopa häpeän pelon. Et Unto ehkä arvaakaan minkalaista seniorien terapiapiiriä, muun ohella, olet vetänyt. Mitalin ansaitsisit.

Unton eläköitymisen ja Perässähiihtäjän loppumisen myötä Helsingin Sanomista tulee minulle astetta vähemmän kiinnostava julkaisu.

Hyviä eläkepäiviä Sinulle, eläkkeellä on mukavaa ! Ehkä tapaamme Paloheinän ja Haltialan laduilla, ostin viime keväänä suksipaketin tarjouksesta..

Teemu Männynsalo 10.11.2016 16:03

Kiitos Unto!

Laatujournalisti. Teitä ei ole Suomessa useita. Harvoja esseemuotoa käyttäviä puhtaan kolumnityylin ohessa.

Syvä politiikan taju yhdistyneenä täysin politikoimattomaan suhtautumiseen, annat puhtaan tilan asioille ja paikan väärentämättömille mielipiteille. Kyky-lahjakkuus, ymmärrys-kokemus ja osaaminen-suvereniteetti.Luulen, että niissä se salaisuus ja voima on.

Nostan hattua journalistin työlleni ja toivon, että kirjoitat selkeitä sanojasi joskus vielä - vaikkakin eläkkeellä.

Kiitos kollegoille kommenteista, usein erimielisen näkemykset ovat vaikuttaneet eniten.

TM

Heikki Railo 10.11.2016 16:51

Kiitos Unski kirjoituksistasi. Olen ihailijasi ja kädestä pitäen kiitänyt. Jos haluat nähdä naamani, niin Twitterin kuva on parempi.Minua niin surettaa, kun en älynnyt esiintyä blogissasi.Mielestäni minulla on mielipiteitä ja ne löytyvät Facebookista ja Twitterissä.

Pirteitä eläkepäiviä ja hyvää terveyttä toivottaa Heikki Railo.

Markku Riutanheimo 10.11.2016 18:23

Kirjoitan nyt ensimmäistä ja viimeistä kertaa "Perässähiihtäjä"- blogiin, mutta olen seurannut Unto Hämäläisen HS- kirjoittamista useampien vuosien ajan ja nyt on aika esittää Untolle kiitokset:

Unto: Kiitos "Perässähiihtäjä"- blogista ja niistä monista muista kirjoituksista, joita olet kirjoittanut eri HS- sivuille!

Kommentaattori Markku Miettinen kirjoitti tänään 10.11.2016 klo 14.57 seuraavasti: "Et Unto ehkä arvaakaan minkälaista seniorien terapiapiiriä, muun ohella, olet vetänyt. Mitalin ansaitsisit."

Markku Miettisen lauseeseen ei ole mitään lisättävää, eikä pois otettavaa: Unto, sinun tasapainoista tekstiä on ollut ilo lukea.

Alun perin kiinnostuin seuraamaan sinun "Perässähiihtäjä"- blogia, koska kirjoittamasi teksti oli niin poikkeuksellisen ystävällistä. Koskaan et ollut tarkoituksellisen ilkeä edes päättäjiä kohtaan. Lämmin tapasi kirjoittaa veti kaikkia lukijoitasi puoleensa, aivan kuten takan lämpö vetää puoleensa viluissaan olevaa ihmistä. Ei pakolla, vaan luokseen kutsuvalla lämmöllä!

Täysin "myyty" Unton teksteille olin, kun hän toteutti omassa blogissaan vaatimattoman ehdotukseni koskien blogin päiväystä. Päiväys kirjoitettiin alussa muotoon "pp.kk." ilman vuosilukua. Ehdotin Untolle sähköpostitse päiväykselle "pp.kk.vvvv"- muotoa ja kas kummaa: Unto vastasi 5 minuutin kuluttua kiitoksin ja päiväys oli siinä vaiheessa jo muutettu ehdottamaani muotoon.

Kun yksi maamme tunnetuimmista journalisteista "oikaisee" omaa kirjoittamistapaansa, kuten Unto teki, niin kyseessä täytyy olla poikkeuksellinen henkilö.

Tuon miellyttävän tapauksen jälkeen olen aina etsinyt kaikista HS- julkaisuista ensin Unton kirjoitukset. Jos niitä ei ole löytynyt, niin julkaisun lukeminen on useimmiten saanut odottaa sitä "aikaa parempaa".

Korjaan: Ilkka Malmbergin kaikki kirjoitukset saavat aina myös erikoiskohtelun!

Jotta kiitokset saisivat hyvän loppusilauksen, niin siteeraan tähän loppuun ne lauseet, jotka taitava kynämies Jussi Lähde lausui Aamulehden "Miksi seuraan Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä- blogia?"- jutussaan.

Jussi Lähde kirjoitti: "Mutta Perässähiihtäjän blogi on kuin vanhanajan kunnon brittiklubi, jossa sanomalehdetkin olivat silitettyjä! Katukielinen möykkä ei blogiin kuulu, tällaisia sivistyksen tyyssijoja tarvitaan."

Jussi Lähde jatkoi: "Suomen hallituksen tulisi tehdä päätös, jolla Unto Hämäläisen kaukana tulevaisuudessa häämöttävä eläkeaika katkaistaan aina ....... alla. Internet tarvitsee traditionsa."

Näillä ajatuksilla kiitän sinua Unto Hämäläinen siitä, että olet ollut aina niin asiallinen ja miellyttävä kirjoittaja.

Toivotan sinulle ja läheisillesi kaikkea hyvää!

Riia Dahl 10.11.2016 19:56

Kansa on puhunut, omituinen järjestelmä, mutta voimassa oleva. Puolet Trumpia vastaan.

Uuden presidentin on pakko osittain tulla vastaan. Jää nähtäväksi.

Trumpin todellisuutta oli puhua valtavalla volyymilla paljon valhetta meidän mielestä, vai oliko se hänelle totta vai tapa, jolla on saavuttanut business elämässä tavoitteen? Myyntipuheet, tarjouspuheet, toimituspuheet. Ostaa ja myydä, onko politikka tulossa samanlaiseksi, toleranssi vain kapenee kohti toimitusta.

Trumpin voitto merkitsee epävarmuutta, mutta siihenhän me olemme tottuneet jo muussa elämässä.

Yhteiskunnanasiat ovat ajansaatossa menneet loivemmissa aalloissa, ennustettavammin, nyt voi käydä toisin, vaikka luulen, että Trump ottaa aivan toisenlaisen moodin.

Mikko Mäkelä 10.11.2016 20:19

Lämmin kiitos blogistille. Itse olen kommentoinut ehkä pari kertaa. Huomasin kuitenkin nopeasti, että kannattaa siirtyä seuraajan paikalle. Blogin erityinen ansio on ollut mielipiteiden kirjo. Roomalainen viisaus "audiatur et altera pars" toteutui hyvin. Itse koin tämän tärkeäksi, ettei sulkeudu kuplaan, kuten nykyisin sanotaan.

Kiitos.

Riitta Skoglund 10.11.2016 20:36

Parhain Unto,

ainutlaatuinen olet, kun olet meille kaikille lukijoille ja kommentaattoreille tätä politiikan korkeakoulua yksitoista vuotta pitänyt, demokraattisesti ja tasapuolisesti kaikenlaisille halukkaille mahdollisena. Politiikan syvät ytimet tuntevana avaat asioita, taustoja, historiaa, skenaarioita, mutta aina viileän analyyttisesti, hitusen etäältä, välillä keskeltä, sitten sopivasti metatasolta - ei koskaan ylimielisenä - lempeästi tilaa tehden kommentaattorien näkökulmille ja joskus omia latujaankin kulkeville keskusteluille.

Tällä blogi-ilmiöllä on alku, kesto ja loppu, ja rajat kirvelevästi kirkastavat sen arvon.

Sureminen on luopumisen työtä, mutta suurempi on kiitollisuus, että olen saanut olla mukana, vaikkakin enimmäkseen lukijana. Muistan ikuisesti sen kutkuttavan tunteen, kun työpäivän jälkeen pääsi bussiin ja jo puhelimesta selaamaan, mitä uutta on taas postattu ja kommentoitu.

Kuulun minäkin heihin, jotka eivät usko journalistisen viisautesi lakkaavan ilmestymästä :) Sitä odotellessa toivotan lämpimästi onnea ja iloa eläkepäiviisi sitten aikanaan, ja hyviä hiihtokelejä!

Riitta

Teemu Männynsalo 10.11.2016 23:16

Illan radio-ohjelman perusteella on vielä sanottava, että jonkinlainen yhteenvetoessee poliittisen toimittajan työstä, ja politiikan muuttumisesta sen työn kannalta, olisi kyllä erittäin miellyttävää lukea Kuukausiliitteestä tulevaisuudessa, jos kirjaa ei ole tulossa! Media on muuttunut paljon. Laatumedian käsite vielä enemmän. Korostunut tahdikkuus, asiakeskeisyys, perusteellisuus ja vakaus tarjoavat asialle tilaa henkilön sijaan.

Unto jutut voisi kautta linjan laittaa suuren kansainväliseen sanomalehteen, koska ne todella ovat näkemyksellisiä, omaäänisiä ja lämminsävyisiä: miellyttäviä ja houkuttelevia lukea. Muutamat muut kyvykkäät poliittiset toimittajat ovat tyyliltään ja ololtaan Untoa oikukkaampia tai heidät on ahdettu liian ahtaisiin kolumni-raportti-formaatteihin mediatalojen puolesta. Hassua on ollut huomata, että Unton kirja-arvostelutkin ovat aina perin kohteliaita ja siten eroavat sen tyylilajin valtavirrasta. Kuukausiliitteen esseehenkisissä jutuissa, blogin huolellisissa johdannoissa ja myös HS:n kolumneissa tyyli on toiminut sen sijaan hienosti.

Hieno vertauskuva aiemmissa blogikommenteissa oli viittaus ladun umpeutumisesta Kekkosen aikaan. Historian tajuamisesta seuraa haikeus, joka ei lähde pois. Se jää vaikuttamaan.

Terv. TM

Juha Malinen 11.11.2016 8:46

Kiitos !

Kyösti Salovaara 11.11.2016 11:02

Laitanpa tähän vielä yhden heiton - jääköön sitten minun puoleltani ilmaan viskatuksi, putoaako jonnekin joskus, ken tietää.

Nyt nimittäin näyttää, että media ikään kuin Trumpin voiton ennustamisessa epäonnistuttuaan, selittää taas asioita väärin ja antaa yhä enemmän nyt sitten tukea populistiselle harhalle...

On jotenkin pelottavaa että sekä oikealla että vasemmalla militantit ryhmittyvät vastustamaan kaupan vapauttamisesta, kaupankäynnin yhteisiä sääntöjä jotka helpottaisivat kaupankäyntiä, vuorovaikutusta. Varsinkin saksalaiset militantit ovat pelottavia, sehän muistetaan vanhoilta ajoilta kun viehättyivät terrorismista.

Guardianissa oiottiin lokakuussa harhaväitteitä Trumpin kannattajista. Yhdysvalloissa tehtiin keväällä laaja tutkimus Trumpin kannattajista.

Se osoitti etteivät Trumpin kannattajat olleet sen enempää taloudellisessa ahdingossa kuin kukaan muukaan keskimäärin, he eivät olleet työttömiä eivätkä kärsineet maahanmuutosta eivätkä kaupan vapautumisesta, globalisaatiosta. Ja yllättävin tulos oli että Trumpin tyypillisellä kannattajalla oli keskimääräistä paremmat tulot koko väestöön verrattuna. Trumppia kannattavan perheen tulot olivat keskimäärin 72 000 dollaria vuodessa, enemmän kuin tyypillisen Hillary Clintonin kannattajaperheen.

Nyt media sitten, meillä ja muualla, ottaa rummuttaakseen kaikista helpoimman selityksen joka ei edes ole "totta" tai on ainakin erittäin monitulkintainen. Ja päätyy Trumpin kannattajia muka myötäillekseen vastustamaan globalisaatiota!

Raimo Suihkonen 11.11.2016 12:12

Parahin Unskimme!

Arvoisa politiikan ja journalismin yhteiskunnallisen korkeakoulun mentorimme, agendan asettajamme, moderaattorimme! Yhtenä suurten ikäluokkien 60 -lukulaisena senioreiden ”terapiapiiriläisenä”- kuten yksi meistä aiemmin jo kirjoitti – tunnustan kiitollisuuteni ja ylpeyteni, haikeuden tilassa, saadessani nyt vuoden verran hiihdellä seurassasi aukomassa uuden tyyppisen kansalaisjournalismin latuja.

Henrik Gabriel Porthanin lapsuusmaiseman Pihkurin ulapan taivaanrannan auringonlaskun hengenpalon inspiroimana olet sinäkin epäilemättä lisäys viitasaarelaislähtöisten median ”hall of fame” galleriaan yhdeksi, ehkä viidestä valtakunnantason kirjoittavasta toimittajasta.

Kotiseutumme haastavat hakkaraiset , takametsien ja preerioiden punaniskaiset valkonaamat unilukkareina ovat herätelleet meitä horroksestamme uuteen todellisuuteen hienovaraisessa, sivistyksellisessä , toisinajattelijoitakin kunnioittavassa journalistisessa ohjauksessasi.

” Kun maltat olla kirjoittamatta ”hurskaan” loppulauseen – jo sillä saat puolinumeroa korkeamman arvosanan.” Tätä ”Rönskän” – äidinkielen legendaarisen opettajamme Viitasaaren yhteiskoulussa- oppia nyt noudatan.

Unski! Tervetuloa seniorikansalaisuuteen

Pentti Kangasluoma 11.11.2016 14:17

Paavo Haavikko: Roomalaisia iltoja - kumarran viisalle miehelle!

Kaikki maa,

kunnes sillat kaareutuvat barbaaristen jokien ylitse,

kunnes meret päättyvät syvyyksien portilla,

kaikki maa, joka vastaa malmisten kellojen kumuun

laaksosta laaksoon,

Eurooppa, synnyinmaa, miksi en ylistäisi sinua.

Lasse Reunanen 11.11.2016 17:58

Kuuntelin Radio Suomesta eilistä keskusteluanne Olga K:n kanssa

noin klo 19:10-20, jossa USA:n vaaleista ja Perässähiihtäjän

blogisi runsaan 10 vuoden asiaa...

HS:n kolumnisi myös blogistasi ja kevään eläkkeelle lähdöstäsi;

hyvää jatkoa toimittajan työsi loppukuukausiin ja sitten

eläkeaikasi - hyvästä blogistasi myös kiitos.

Kenties kuitenkin vielä eläkkeelläkin jotain kirjoituksiasi

jatkat vaikka sanoit ettet heti muistelmiasi tee.

HS voinee myös blogiasi jotenkin uudessa koosteessa jatkaa

jonkun toisen toimittajan taholla - tai sitten itse teet niin...

ESKO LEHTOLA 11.11.2016 20:49

Kiitoksia Untolle!

Mielenkiinnolla olen seurannut- ilman omia kommentteja- tätätä varsin asialista blogia.

Päivien kohu-uutisin kommentti: Demokraatit tekivät perusteellisen virheen valitessaa Hillyn ehdokkaakseen. Bernie Sandres olisi ollut juuri oikea vastaus muutos-vaatimuksiin. Mutta Wall-Street jengi päätti toisin. Toivon jatkoa tavalla tai sitten sillä toisella.

Tuomo Kokko 11.11.2016 23:18

Erikoinen akanvirta digi-some-nettimaailmassa: luin sanomalehdestä (kirjapainoteknisesti paperille tallennettu päivittäinen julkaisu), että blogi on sulkeutumassa. Oloni on kuin uimahallista myöhästyneellä: sisään ehtineet saavat pulikoida, mutta ovi on ja pysyy kiinni!

Olin varautunut kommentoimaan ensi kevään kunnallisvaaleja oikein olan takaa, koska mielestäni "Perässähiihtäjä" on parhaimmillaan ja alkuperäisimmillään ollut juuri vaaliblogi. No, nyt käy kuten käy.

Samoja tuntemuksia muistan muutaman vuoden takaa, jolloin Ilta-Sanomat päätti lopettaa verkkolehtensä keskustelupalstan, ja siirtyä entistä selvemmin vastaanottamaan uutiskommentteja. Haikeaksi veti silloinkin.

Koska tämän areenan isännöiminen ei käsittääkseni ole Unto Hämäläisen varsinaista työtä, vaan jonkinlainen ammattilaisen harrastus, pidän mahdollisena, että "Perässähiihtäjän" suksia ei sittenkään polteta ensi kesän juhannuskokossa.

Luulenpa, että ns. vieroitusoireet tulevat jossain määrin vaivaamaan niin bloggaajaa kuin hänen lukija-kommentaattoreitaankin. Jos päätös homman loppumisesta on tällä kertaa se superlatiivisen ehdottomasti vihoviimeinen, on valmistauduttava puremaan hammasta ja nieleskelemään ikävä. Lueskellaan ensi vuonna vaikkapa presidentillisiä twiittejä Valkoisesta Talosta; niitä riittää.

Pilvi Torsti 11.11.2016 23:33

Unski,

lopetat tämän yhtä tyylikkäästi ja harkiten kuin koko blogi on toiminut. On monella tapaa kuvaavaa, että juuri sinusta ja Perässähiihtäjästä tuli todennäköisesti blogiajan historiaan jäävä esimerkki. Hienoksi asian tekee se, että täällä sisältö on ollut ratkaisvan kiinnostavaa, kaikesta on huokunut yleinen paneutuminen ja myös lämpö ja ihmisrakkaus. Tässä blogissa ja sen keskustelussa ei ole kisattu nasevuudella tai kärkevyydellä, vaan asialla. Ihmiset ovat kunnioittaneet toisiaan samaan tapaan kuin sinä Unski olet kunnioittanut asioita ja ilmiöitä, joista kirjoitat. Vaaliehdokkaana sain kokea blogin 2009, 2011, 2012 ja 2015 - antoi ilman muuta kampanjalle sytykkeitä

Nyt toivon sinulle viimeisiin kuukausiin työrauhaa ja toki myös hiihtokelejä. Kuten moni muu täällä, luotan kirja-antiin jatkossa. Mutta soisin sinulle myös tekstittömiä päiviä.

Ja jätä mahdollisuus, että joskus - vaikka vuosien päästä - tulee olo, että tehdään Perässähiihtäjä one more time. Mutta se on sitten uusi päätös ja ratkaisu. Uskallan luvata, että moni meistä tulee juosten paikalle.

Kiitos vielä kerran. Lämmöllä ja kunnioituksella.

Pentti Kangasluoma 12.11.2016 9:04

On Perässähiihtäjä-blogin loppubileet, näette minkä päätöksen Unski teki.

Ilkka-lehti tänään.

Ritariveljeni Bill – olemme kaikki Hillaryn tukena!

Lauantai 12.11.2016

Arvoisa ex-presidentti Bill Clinton! Olen lukenut, että ritarikuntien jäsenet kutsuvat toisiaan veljiksi. Sait Maarjamaan ristin helmikuussa 2006, minä helmikuussa 2007.

Olet ykkösluokan mies, minun luokkani on V. Jos totta puhutaan, niin olen ritarikunnan pienituloisin jäsen. Olemme molemmat demokraatteja, minulla siinä on etuliite -sosiali. Eurooppalainen perinne.

Kävit Tallinnassa vuonna 2002, ja sinuun teki suuren vaikutuksen Tallinnan vanha kaupunki. Muistan kuinka ymmärsin siellä, että virolaisilla on ollut siteet Eurooppaan hyvin pitkään.

Kävit Tampereella 2006, asuit Hotelli Ilveksessä. Joskus siellä minäkin, et osannut katsoa yli sillan. Tillikka, hyvä paikka keskustella.

Minun sukuni geenejä on Minnesotassa, Michiganissa. Voitit siellä vaaleja. Haluamme ilmaista tukemme Hillarylle, ero ei ollut suuri.

PENTTI KANGASLUOMA

Lapua

Jussi Lähde 12.11.2016 14:05

Parahin Unski, hyvät kanssakommentoijat

Joku huomattavasti minua maltillisempi ihminen on todennut elämän olevan luopumista. Perässhiihtäjän ladun umpeutuminen on suuri menetys sähköiselle sivistykselle,sille pienelle kipinälle joka on valaissut suomalaista yhteiskunnallista verkkokeskustelua.

Unton lisäksi on kiitettävä Helsingin Sanomia, yhtiön journalinen johto on päätöksilään mahdollistanut kokeneimman toimittajansa uurastuksen blogin parissa.

Perässähiihtäjä on merkinnyt itselleni paljon. Unskin tekstien lisäksi kommentit ovat ollet yksinäisten iltojen ilo usein varsin raskaiden työpäivien jälkeen. Perässähihtäjän kautta olen saanut kymmeniä uusia tuttavuuksia ja ennen kaikkea uusia näkökulmia ajatteluuni. Kiitos kaikesta.

Sivistys.Sinä sana jonka olemusta ja sisältöä olemme suomalaisessa keskutelussa pohineet aivan liian vähän. Sivistys ei ole yksin sanoja vaan myös tekoja. Tapa jolla Unto Hämäläinen on luotsannut Perässähiihtäjää on esimerkillisen sivistynyttä.

On kiitoksen aika.

Kiitos teille kaikille. Älyn, yhteiskunnallisen logiikan ja sivistyksen hiihtomaja on jatkossa osa yhteisiä muistojamme. Vaalikaamme sitä tahoillamme.

Pentti Juhani Järvinen 12.11.2016 21:35

Tuota kirjoittamistasi, kommentointeja, ei tule kokonaan lopettaa.

Itse kerran HeSarinssa ja sen sunnuntaipainoksessa touhunneena, nyt 83-vuotiaana "vihaisena käppyränä," olen sitä mieltä, että kirjoittavia kirjoittejoita tarvitaan. Blogien tekijöitä on nykyään tosi paljon, jopa liikaakin. Liin moni kirjoitelee jotekin rajoitetuista oman sielun maisemista, vaikka nykyiset yhteiskunnat ovat täynnä tosi erikoisia asiaongelmia.

Itse kirjoitin yhden ja ainoan blogini Juha Tantun pyynnöstä noin 40 vuotta sitten. Sen otsikko oli "Monipuoluediktatuuri." Jatkoa ei sitten pyydetty. Mutta jotenkin samoja nuo Suomen ongelmat ovat yhä. Maa ei ole oikein ylittänyt poliittisen sivistysvaltion kynnystä. Syy on suuresti sen omalaatuisissa olosuhteissa, sodissa ja niiden jälkiajassa. Mutta tyytyväinen nykyiseen ei saisi olla.

Mutta vihaisten vanhojen käppyröiden kaartissa avautuu paikkoja jatkuvasti. Toivottavasti liityt!

Unto Hämäläinen 12.11.2016 21:51

Kiitos mainiosta tekstistä ja kutsusta PJJ. Taidan solahtaa tähän joukkoon ihan luontevasti,kun se aika sitten tulee.

Unski

Tauno Hovirinta 13.11.2016 9:29

Kiitokset Unto Hämäläiselle!

Ansiosi ovat jo edellisissä kommenteissa luetellut. Sivistys ja toisten ihmisten kunnioitus ovat olleet Sinun johtotähtesi. Laaja ymmärrys maailmasta ja sen mekanismeista on rikastuttanut meidän lukijoidenkin maailmaa.

Valistuksen soihtua on joskus vaikea viedä läpi sankan ihmisjoukon oman parran kärventymättä. "Olkoon tämä mottonamme meille jälkeenjääneille"

Hiihtokelejä!

Olli Saarinen 13.11.2016 22:31

Ajattelin vielä laatia lopputyön tähän Unton seminaariin mutta oivalsin, että hetki ja mittakaava ovat väärät. Ja samalla huomasin pitkän suhteen loppuessa mitä arvokasta on menettänyt.

Kun joskus on saanut aikaan jotain omasta mielestään järjellistä niin on tiennyt, että vaikkapa Marita Salenius tai Pentti Kangasluoma tekstin lukevat. Siitä huolimatta, että olemme asioista usein eri mieltä, arvostan kollegojen motiiveja ja asennetta maamme tasavertaisina kansalaisina ja jään kaipaamaan juuri tätä tunnetta että tulee luetuksi kuten itse olen lukenut muiden tekstit. Olemme olleet kuin armeijan teltassa jalat yhteisen lämpimän kaminan äärellä ja päät tahoillaan teltanliepeen viileydessä.

Lopputyöni aiheena olisi ollut vaalijärjestelmän ja tiedotusvälineiden rooli demokratian käytännön toteutumisessa. Kun vietämme ensi vuonna kansakunnan satavuotisjuhlia yhdessä maailman demokraattisimmassa maassa, on taustalla jo 1700-luvun maailman ensimmäinen painovapauslaki ja vuoden 1906 maailman ensimmäinen aidosti tasa-arvoinen eduskuntalaki. Ne ovat lopulta kestäneet Kustaa III:n ja Nikolai II:n tapaisten diktaattorien hyökkäykset ja jopa Kekkosen perässähiihtäjien toilailut ja nyt olemme saaneet Unton huomassa olla rauhassa tasa-arvoisesti eri mieltä.

Pekka Turunen 13.11.2016 23:43

Surutyötä yhä tekevänä palaan vielä kerran kommentoimaan näille sivuille. Ehdin olla mukana vain reilut kaksi vuotta, sillä vasta tuolloin löysin tämän blogin. Silti ehdin jo kehittää pahan riippuvuuden. Niinpä huomaan vieläkin ajattelevani, kun joku ajatus pälkähtää mieleen, että tuostapa täytyy kirjoittaa Perässähiihtäjään, ennen kuin muistan, että ei, ei enää. Jo nyt on ikävä.

Pidin kovasti tästä pienestä yhteisöstämme. En tunne muita kirjoittajia ollenkaan, muuta kuin kommenttiensa kautta, mutta sitä kautta he ovatkin sitten tulleet mukavan tutuiksi. Taidamme useimmat olla jo aika pitkällä elämämme poluilla. Emme olleet asioista samaa mieltä, emme lähellekään, mutta ehkäpä juuri se oli yksi tämän blogin rikkauksista. Ja jotain sentään jaoimme: kiinnostuksen politiikkaan, yhteisiin asioihimme.

Jari J. Marjanen mainitsi nimeni ystävälliseen sävyyn omissa kiitoksissaan. On täysi syy palauttaa kiitokset hänelle. Arvostin suuresti sitä, että vaikka hän oli poliittisesti sitoutunut (vihreät), ei se näkynyt hänen puheenvuoroissaan mitenkään rajoittavasti. Päinvastoin - vaikka hän selvensi meille muille taustoja vihreään politiikkaan, osasi hän silti katsoa asioita ahdasta puoluepolitikointia laajemmin. Myös moni muu kommentaattorikollega ansaitsisi yhtä lailla kiitokset nimeltä mainiten, mutta en tässä tohdi ryhtyä nimiä luettelemaan, sillä unohtaisin kuitenkin osan.

Vielä kerran: kiitos kaikille!

maarit nissinen 14.11.2016 6:45

KIITOS ja iloisia,rauhallisia,ja mukavia eläkepäiviä !!! NAUTISKELE uudesta "elämästä".

t.eläkeläismummo 1.2.2017

Unto Hämäläinen 14.11.2016 15:10

Hyvät Ystävät

Kiitos Maarit, Pekka, Olli ja Tauno sekä monet monet muut, kaikki te, jotka olette tällä jäähyväiskommenttipalstalla ja muilla keinoin lähettäneet terveisiä ja kiitoksia. Hienoja kirjoituksia, kerrassaan upeita tekstejä.

Tämä on ollut minulle(kin) tunnepitoinen viikko ja ottanut välillä lujille. Onneksi Helsingissä on ollut niin paljon lunta ja hyvät kelit, että olen päässyt hiihtämään, tänäkin aamuna kiersin Malmin lentokentän. Luisti.

On luopumisen aika, eikä se ole helppoa.

Juuri tällä hetkellä mielen täyttää kuitenkin suuri kiitollisuus. Sain tehdä tämän ainutlaatuisen projektin sieltä syyskuun alusta vuonna 2005 tähän päivään asti. Lukea ja julkaista kaikki ne 15 000 lukijoiden lähettämää kommenttia. Sain kirjoittaa erinäisiä satoja postauksia itsekin. Sain diskuteerata mieleni hyväksi.

Päivääkään en vaihtaisi pois.

Kiitos lukijoille, kiitos kommentaattoreille. Jään kaipaamaan teitä ja tätä yhteisöä.

Nyt blogi sulkeutuu ja siirtyy arkistoon.

Kunnioittavasti

Unto Hämäläinen

Perässähiihtäjä-blogin vetäjä vuosina 2005-2016

Luetuimmat
  1. 1

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  2. 2

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

  3. 3

    Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

  4. 4

    Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  5. 5

    Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

  6. 6

    Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

  7. 7

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  8. 8

    Tutkija pitää Turun puukotuksia hyvin poikkeuksellisina Suomen oloissa: ”En muista viime vuosikymmeniltä vastaavanlaista tapausta”

  9. 9

    Puukkoisku järkytti turkulaisia – ”Ei tästä pelkoa synny, mutta huoli yleisestä väkivallan aallosta maailmassa”

  10. 10

    HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

  2. 2

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  3. 3

    Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

  4. 4

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  5. 5

    Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

  6. 6

    HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

  7. 7

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  8. 8

    Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

  9. 9

    Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

  10. 10

    Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  5. 5

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  6. 6

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  7. 7

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  8. 8

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  9. 9

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  10. 10

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  11. Näytä lisää