1. Miksi minun tekee mieli jatkaa syömistä, vaikka tiedän syöneeni ihan tarpeeksi?

"Yksi syy on aistispesifinen kylläisyys. Se tarkoittaa sitä, että kylläisyyden tunne kehittyy ruuan aistittavia ominaisuuksia kohtaan. Kun esimerkiksi maultaan, rakenteeltaan ja ulkonäöltään yhdenlaista ruokaa on syönyt kylläiseksi asti, voi hyvin syödä vielä toisenlaista ruokaa.

Hyvä esimerkki tästä ovat noutopöydät, monen ruokalajin ateriat ja irtokarkkipussit.

Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että mitä enemmän jostain ruuasta pitää ja mitä enemmän ihmisiä aterioi yhdessä, sitä enemmän tulee syötyä.

Myös historia vaikuttaa. Ei ole pitkä aika, kun ruuasta oli Suomessa pulaa."

2. Mitä tarkoittaa luonnollinen näläntunne?

"Luonnollinen näläntunne ohjaa meitä syömään tarpeemme mukaisesti. Näläntunne on tärkeä hengissä säilymisen kannalta, koska se takaa, että syömme.

Nyky-yhteiskunnassa, jossa ruokaa on käytännössä koko ajan saatavilla, monet ulkoiset tekijät, kuten aikataulut, määrittävät syömistä enemmän kuin elimistön energiantarpeesta kertova näläntunne."

3. Miksi yksi pärjää kaurapuurolla lounaaseen ja toisen vatsa kurnii jo tunnin kuluttua puuroaamiaisesta?

"Ihmisten välillä on eroja mahalaukun tyhjenemisnopeudessa ja siinä, miten kylläiseksi mistäkin annoksesta tulee. Tähän vaikuttaa muun muassa yksilöllinen energiantarve, johon vaikuttavat ikä, kehon koko ja fyysinen rasitus."

4. Millainen ruoka tuottaa parhaan kylläisyyden tunteen?

"Tutkimusten mukaan kuitu- ja proteiinipitoinen ruoka tuottavat parhaan kylläisyyden tunteen, mutta tässäkin on yksilöllisiä eroja. Myös ruuan rakenne ja koostumus vaikuttavat. Sama määrä energiaa kiinteässä muodossa lisää enemmän kylläisyyttä kuin sama energiamäärä nesteenä."

5. Jos syön lautasellisen salaattia, pysynkö kylläisenä yhtä kauan kuin samankokoisen pihvi ja ranskalaiset -annoksen jälkeen?

"Todennäköisesti et. Jos kyseessä on kasvispainotteinen salaatti, jonka energiamäärä on selvästi pienempi kuin pihvi ja ranskalaiset -annoksen, on pihvillä ja ranskalaisilla pitempikestoinen vaikutus kylläisyyteen. Tähän vaikuttaa muun muassa pihvin suurempi proteiini- ja rasvamäärä."

6. Onko sillä vaikutusta kylläisyyden tunteeseen, miten nopeasti syön annokseni ja miten huolellisesti pureskelen ruokani?

"Kyllä. Suu lähettää viestejä aivoihin, jossa kylläisyyden tunne syntyy. Mitä hitaammin ja huolellisemmin ruuan pureskelee, sitä varhaisemmin kylläisyyden tunne alkaa muodostua."

7. Miten aivot säätelevät näläntunnetta?

"Aivot vastaanottavat muualta elimistöstä energiatasapainotilasta kertovat viestit ja ohjaavat sen perusteella näläntunnetta. Syöminen tuottaa myös mielihyvää, minkä kokemiseen aivot osallistuvat. Syömisestä johtuvan mielihyvän kokeminen ei ole riippuvainen energiatasapainosta."

8. Voiko näläntunteeseen vaikuttaa?

"Monella tavalla. Kun ateriarytmi on säännöllinen, eivätkä ateriavälit ole liian pitkiä, näläntunteen säätely toimii optimaalisesti ja ruokailurytmi vastaa helpommin todellista energiantarvetta. Hyvä ateriaväli on 3–4 tuntia."

9. Lisäävätkö ehkäisypillerit tai muut lääkkeet näläntunnetta?

"Monilla lääkeaineilla on vaikutusta ruokahaluun. Erityisesti mielialalääkkeet vaikuttavat aivoissa samoihin välittäjäaineisiin, jotka osallistuvat myös syömisen säätelyyn. Ehkäisypillerien ruokahalua lisäävästä vaikutuksesta on ristiriitaista tutkimusnäyttöä."

10. Entä alkoholi?

"Pienen alkoholimäärän nauttiminen ennen ateriaa lisää tutkimustenkin mukaan ruokahalua ja aterialla syödyn ruuan määrää. Tutkimukset ovat antaneet näyttöä siitä, että se voi liittyä alkoholin kykyyn voimistaa syömisestä koettua mielihyvää."