Kuvittele, että heräät myöhässä. Et ehdi keittää kahvia etkä pestä hampaita. Puet ja juokset bussipysäkille.

Bussi menee nenäsi edestä. Kun pääset myöhässä töihin, pomosi kertoo, että tämä on muuten viimeinen työpäiväsi.

Sinua harmitti jo aamulla, mutta nyt kiehut raivosta. Arkisesti sanottuna sinua vituttaa.

Se on sana, jonka suomalaisten enemmistö valitsi lääkäriseura Duodecimin, tuotantoyhtiö Tarinatalon ja Ylen kyselytutkimuksessa kuvaamaan vastoinkäymisiä seuraavia tunteita: turhautumista, pettymystä ja kiukkua.

Vaikka nykyään negatiivista ajattelua pidetään riesana, sillä on juuret ihmisen kehityshistoriassa. Negatiivisuus on meille luontaista ja positiivisuus pohjimmiltaan keinotekoista.

"Evoluutiossa ihmisen mieli on rakentunut negatiivisuuden varaan. Siitä on ollut enemmän hyötyä kuin positiivisuudesta", sanoo psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Arto Pietikäinen.

"Jos oli liian optimistinen ja väheksyi vaaraa, saattoi mennä vaikka karhun lähelle, ja se söi sinut. Pessimisti selvisi hengissä. Olemme heidän jälkeläisiään."

Kiukkuuntuminen on kehon reaktio. Sen laukaisee asia, joka ei miellytä meitä.

"Silloin aivojen tunnekeskus eli mantelitumake herää. Kehossa tapahtuu muutoksia: syke ja verenpaine nousevat, lihakset jännittyvät ja alkaa erittyä stressihormonia", Pietikäinen kuvailee.

Tunteiden tarkoitus on saada ihminen toimimaan.

"Ne herättävät mielihaluja huutaa, räyhätä ja sanoa tai tehdä jotakin. Mieli tulee nopeasti mukaan. Se alkaa ruokkia ja paisuttaa alkuperäistä, pientä asiaa."

Lääketieteen tohtori Pekka Mustonen Duodecimista sanoo, että puolet negatiivisuudesta on geneettistä ja toinen puoli opittua tai ympäristön sanelemaa.

Pietikäinen on samaa mieltä.

"Kaksi ihmistä ei reagoi samalla tavalla samaan asiaan. Oma oppimishistoria vaikuttaa tunteiden ilmaisuun ja kokemiseen. Myös elämäntilanteella on vaikutusta. Jos asiat ovat huonossa jamassa eikä elämäänsä ole tyytyväinen, pienemmätkin asiat ottavat päähän herkemmin."

Mustosen mukaan väestöstä suurempi osa on positiivisia. Heitä harmittaa vähemmän, harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin negatiivisia ihmisiä.

"Vähän alle 20 prosenttia ihmisistä kärsii siitä, että ovat negatiivisia", hän sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan jatkuva negatiivisuus voi olla vaarallista ja altistaa jopa ennenaikaiselle kuolemalle. Negatiivisesti ajattelevilla ihmisillä on muita isompi riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.

"Vahinkoa voi tulla myös siitä, että impulssi saa meidät sanomaan tai tekemään jotain tyhmää. Jos mielihalua ei osaa mitenkään kohdata, voi joutua vaikeuksiin ihmissuhteissa ja katumaan", Pietikäinen sanoo.

Kiukusta voi olla myös hyötyä – silloin, kun se antaa energiaa toimia viisaasti.

Mustosen mukaan turhautumista voi vähentää pienillä tempuilla, kuten näkökulman vaihtamisella, positiivisen psykologian tutkijoiden kehittämillä harjoituksilla ja huumorilla.

Pietikäinen muistuttaa, että tunnereaktiot ovat yleensä automaattisia.

"Jos tietää, että jotkin asiat aiheuttavat ahdistusta, kannattaa miettiä, voiko niitä muuttaa. Jos ei, tarvitaan hyväksyntää. Vaikeampi puoli onkin oppia hyväksymään todellisuus."

Jos siis nukkuu pommiin, myöhästyy bussista ja saa potkut, kannattaa hengittää syvään tai laskea kymmeneen eikä räjähtää.

"Meidän ei ole pakko toimia tunteen mukaan, vaikka tunne olisi kuinka voimakas", Pietikäinen sanoo.

Art goes kapakka -tapahtumassa Corona Baarissa (Eerikinkatu 11, Helsinki) pohditaan tänään kello 18, voiko vitutukseen kuolla. Keskustelemassa ovat lääketieteen tohtorit Pekka Mustonen ja Heimo Langinvainio sekä filosofi ja psykiatri Antti Mattila.