1. Voiko lapsi saada karieksen vanhemman lusikasta?

"Voi. Kariesta aiheuttavat bakteerit voivat levitä esimerkiksi lusikasta, tutista tai hammasharjasta.

Tärkeimpiä karieksen aiheuttajia ovat tietyt streptokokit. Aikuisilla on niitä syljessä lähes aina. Jos aikuinen käyttää lusikkaa suussaan ja antaa sillä ruokaa lapselle, bakteereita pääsee lapsen suuhun. Lapsi saa bakteerit pääosin lähipiiriltään, useimmin äidiltä.

Mitä aiemmin bakteerit pääsevät lapsen suuhun, sitä varhemmin ja pahemmin hampaat reikiintyvät.

Sokerilla on tärkeä osa tartunnassa. Jos lapsi syö paljon sokereita, bakteerit muodostavat hampaan pinnalle yhteisön. Sen suojassa ne tuottavat etenkin sokerista happoja ja liuottavat kiilteen pintaa. Niin reikiintyminen alkaa."

2. Käytetäänkö pikkulapsen harjassa tahnaa?

"Hampaiden harjaus aloitetaan ensimmäisten hampaiden puhjettua. Harjaksi sopii pehmeäharjaksinen harja. Tahnan fluoripitoisuus on matala, enintään 500 ppm:ää eli miljoonasosaa. Kahteen ikävuoteen asti riittää sipaisu tahnaa.

Kun lapsi on 2–5-vuotias, tahnan fluoripitoisuus on enintään 1 100 ppm. Tahnaa käytetään herneen kokoinen määrä. Kuuden ikävuoden jälkeen voi alkaa käyttää samaa tahnaa kuin aikuiset.

Fluoripitoisuus lukee tahnatuubissa."

3. Onko järkeä pestä hampaat aina makean syönnin jälkeen?

"Liian tiheä tai kova harjaus voi vaurioittaa ikeniä. Sama vaara on myös, jos kovalla harjalla vedetään voimakkain vedoin pitkin ienrajaa. Ikenet vetäytyvät ja hampaan pintaa paljastuu ienrajasta. Hampaita alkaa vihloa.

Oikea tapa on nykyttää lyhyin vedoin pehmeällä harjalla. Sähköhammasharjalla harjataan yksi hammaspinta kerrallaan. Huolellinen harjaus fluoritahnalla kaksi kertaa päivässä riittää."

4. Onko suuvesistä hyötyä karieksen ehkäisyssä?

"On. Fluoria sisältävät suuvedet suojaavat reikiintymiseltä ja ientulehdukselta. Fluori lisää hammaskiilteen kykyä vastustaa bakteerien aiheuttamaa happohyökkäystä.

Fluoripitoisia suuvesiä ei suositella alle 6-vuotiaille. Sen sijaan 6–12-vuotiaat voivat käyttää oikomishoidon yhteydessä laimeaa fluorihuuhdetta. Yli 12-vuotiaat ja aikuiset voivat käyttää fluorihuuhdetta, jonka fluoripitoisuus on 0,2 prosenttia."

5. Entä ksylitolipurukumeista?

"On. Ksylitoli häiritsee streptokokkien aineenvaihduntaa. Plakki vähenee, jos pureskelee kokonaan ksylitolilla makeutettua purukumia kolmesta viiteen kertaa päivässä aterioiden jälkeen. Pastilleja pitää imeskellä viisi minuuttia monta kertaa päivässä. Ksylitolia tarvitaan vähintään 5–6 grammaa vuorokaudessa. Ksylitolituotteita ei pidä antaa lapselle ylen määrin, sillä liika käyttö voi aiheuttaa ripulia."

6. Miksi pieniä reikiä ei paikata?

"Joskus on kiire paikata hammas heti. Toisinaan voidaan luottaa siihen, että karies saadaan pysähtymään. Se edellyttää, että hammas pidetään puhtaana ja potilas välttää sokeria. Joillakin potilailla kariesvaurio etenee hitaasti tai pysähtyy kokonaan. Hammaslääkäri arvioi tilanteen aiemman reikiintymisvauhdin mukaan."

7. Tuleeko pienten lasten hampaisiin helpommin reikiä kuin aikuisille?

"Uusi hammas on hieman alttiimpi reikiintymään kuin vanha, koska hampaan pinta ei ole vielä kova. Hampaassa voi olla reikiä jo muutaman kuukauden kuluttua puhkeamisesta, jos lapsi saa tuttipullosta mehua halutessaan.

Fluori auttaa hampaan pintaa kovettumaan. Siksi on tärkeää, että lapsi käyttää fluorihammastahnaa. Etenkin puhkeavat poskihampaat täytyy puhdistaa hyvin.

Lapset, joilla on maitohampaissa runsaasti reikiä, saavat enemmän reikiä myös pysyviin hampaisiinsa."

8. Miksi hampaat reikiintyvät raskauden aikana?

"Syljen kalsium- ja fosfaattipitoisuudet voivat laskea raskauden aikana. Myös streptokokkien määrä voi nousta. Silloin reikiintymisen riski kasvaa. Tärkeämpi syy on äidin ruokavalion muutos raskauden aikana. On myös tutkimuksia, joissa ei ole todettu, että reikiintyminen lisääntyisi odottavilla äideillä."

9. Kumpi puhdistaa paremmin, tavallinen harja vai sähköhammasharja?

"Molemmilla saa puhdistettua hampaat hyvin, mutta sähköhammasharjalla nopeammin. Sillä on helpompi puhdistaa hampaat hyvin."

10. Onko joillakin vain heikommat hampaat, jotka reikiintyvät muita helpommin?

"Usein potilaat sanovat, että heillä on huono hammasluu. Nykykäsityksen mukaan dieetillä ja hampaiden puhdistamisella on suurempi merkitys kuin perintötekijöillä. Toistaiseksi ei ole löydetty geenejä, jotka olisivat yhteydessä reikiintymiseen. Vanhemmilla on suuri vastuu terveiden elintapojen opettamisessa. Kun vanhemmat harjaavat hampaansa kahdesti päivässä, tapa juurtuu myös lapsiin."