Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kannattaa lukea fiktiota – etenkin korkeakirjallisuus lisää empatiakykyä

Fiktion lukemisesta on monenlaista hyötyä. Tarinaan eläytyminen näkyy aivoissa päiväkausia.

Elämä
 
Anna Tommola
Satu Kettunen
Kuva: Satu Kettunen

1. Mukaansatempaava tarina jumppaa mieltä ja kuvittelukykyä. Yhdysvaltalaisen Emoryn yliopiston tutkimuksessa mitattiin opiskelijoiden aivotoimintaa aamuisin näiden luettua illalla historiallista romaania. Lukeminen aktivoi aistitiedon vastaanottoon liittyviä aivojen osia samoin kuin urheilijan mielikuvaharjoittelussa: visualisointi tehostaa yhteyksiä todelliseen suoritukseen liittyvillä alueilla.

Lukija siis todella hyppää päähenkilön nahkoihin. Vaikutus näkyi aivoissa vielä useita päiviä lukemisen jälkeen.

2. Lukeminen kehittää niin sanottua mielen teoriaa eli ymmärrystä siitä, että muilla ihmisillä on omat ajatuksensa, uskomuksensa, toiveensa ja tunteensa. Siten se opettaa asettumaan toisen asemaan.

Kirjan maailmaan saa ja kannattaa heittäytyä tunnetasolla, sillä parin vuoden takaisessa hollantilaistutkimuksessa vain eläytyvien lukijoiden empatiakyky kasvoi.

3. Erityisen hyödyllistä on lukea korkeakirjallisuutta, kertoo yhdysvaltalaisen The New School -yliopiston tutkimus. Esimerkiksi palkittujen nykykirjailijoiden teokset kehittivät tunteiden tunnistamisen kykyä paremmin kuin kaavamainen viihdekirjallisuus. Tutkijat arvelevat syyksi sitä, että monikerroksisemmat tarinat ja henkilöhahmot vaativat lukijalta enemmän aktiivista pohdintaa.

4.Lukeminen on tärkeää lapsen kielen kehitykselle, mutta teini-iän lukuharrastus näkyy sanavarastossa vielä nelikymppisenäkin, kertoo Britanniassa tehty pitkittäistutkimus. Sanavarasto karttuu myös erityisesti klassikoita ja nykykirjallisuutta nautiskelevilla aikuisilla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!