Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Keskustelu, joka on pakko käydä – Näin kerrot nuorelle seksistä

Seksistä puhuminen voi nolottaa sekä vanhempaa että lasta. Koulun vastuulle seksivalistusta ei kuitenkaan voi jättää, sanoo asiantuntija. Näin hoidat keskustelun luontevasti.

Elämä
 
Aiju Salminen
Kuva: Aiju Salminen
Fakta

Näin voit aloittaa keskustelun nuoren kanssa

 Millaisia ovat hyvän ystävän tunnusmerkit?

 Puhutteko kavereiden kanssa ihastuksista?

 Miltä tuntuu olla ihastunut tai rakastunut? Onko helppoa sanoa ihastuksen kohteelle, että on ihastunut?

 Miltä pettymys tuntuu? Miten siitä selviää? Miten voi purkaa vihaansa turvallisesti?

 Seurustelevatko monet luokkakaverit? Miltä se tuntuu? Mitä odotat tai toivot seurustelulta? Tarvitseeko kaikkien seurustella?

 Millainen on mielestäsi kunnioittava seurustelusuhde?

 Onko nuorilla nykyään paineita siitä, että pitäisi olla seurustelukumppani tai harrastaa seksiä?

 Koetko, että on jokin ikä, mihin mennessä pitäisi olla seksiä?

 Miten voi kieltäytyä, jos ei halua vielä yhdyntää seurustelusuhteessa? Jos itse haluaisi yhdyntää ja kumppani ei, miten tulisi toimia?

Milloin nuorelle pitäisi puhua seksistä, Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras?

”Kyse ei ole siitä, että pidetään kerran sulkeiset, joissa ajetaan tietoa nuoren päähän. Nuorille pitäisi puhua seksin lisäksi seksuaalisuudesta, tunteista, ihmissuhteista sekä nuoruusiän kehityksestä. Niistä puhuminen tulisi nähdä keskustelujen jatkumona.

Jo pieneltä lapselta voi kysyä ihmissuhteisiin liittyviä asioita, esimerkiksi sitä, millainen on hyvä ystävä tai miltä ihastuminen tuntuu. Näin aletaan pohjustaa hyvää keskusteluilmapiiriä. Siihen kuuluu sekin, että vastataan lapsen kysymyksiin vauvojen saamisesta.

Kun lapsi tulee murrosikään, hän toivottavasti tietää, että tämänkaltaista asioista voi perheessä puhua, koska hän on ennenkin kysynyt niistä. Jos nuori ei kuitenkaan itse ota aihepiiriä puheeksi, vanhempi voi viritellä keskusteluja ihmissuhteista. Jälleen voi aloittaa juttelemalla ystävyydestä ja sen pelisäännöistä.

Hiljalleen voi edetä keskusteluihin, joissa puhutaan siitäkin, miten voi kertoa ihastuksestaan, millainen olisi hyvä seurustelukumppani tai onko nuorilla nykyään paineita, että pitää seurustella tai harrastaa seksiä.

Siihen, milloin eri aiheista pitäisi puhua, ei voi sanoa tiettyä ikää. Se riippuu nuoren yksilöllisestä kehityksestä ja persoonasta.”

Entä jos nuori kieltäytyy keskustelusta?

”Nuori tuskin pitää hyvänä keskustelun avauksena sitä, jos vanhempi heittää kondomeja pöydälle ja sanoo, että käytä noita. Vanhemman ei kannata esiintyä niin, että tiedän seksistä ja nyt kerron sinulle siitä.

Olennaisempaa on keskustella ja kysyä nuoren mielipiteitä. Kun vanhempi on nuoren vastauksista kiinnostunut, hän on näissä tilanteissa paljon mieluummin.

Vaikka nuori ensin kieltäytyisi puhumasta tai kuuntelemasta, tilanne saattaa muuttua. Nuori siis saattaa palata itse myöhemmin asiaan.

Jos nuori ei kerta kaikkiaan halua jutella, häneltä voi kysyä, olisiko joku muu aikuinen sellainen, jonka kanssa hän voisi halutessaan jutella. Turvallinen aikuinen voi olla esimerkiksi kummi, harrastuksen ohjaaja, opettaja tai kouluterveydenhoitaja.

Nuoren voi ohjata Väestöliiton nettisivuille. Aina voi myös antaa aihetta käsittelevän kirjan tai esitteen. Kirjat eivät kuitenkaan korvaa keskustelua.”

Mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka vanhemman tulee kertoa seksistä?

”Tärkeintä on saada nuorelle tieto, että hän voi aina aloittaa keskustelun mistä tahansa seksuaalisuuteen liittyvästä asiasta. Vanhempi ei välttämättä tiedä vastausta kaikkiin kysymyksiin, mutta hän voi auttaa nuorta etsimään tietoa.

On tärkeää opettaa nuorelle muiden kunnioitusta ja omista rajoista kiinni pitämistä. Voi kysyä esimerkiksi, mitä nuori tekisi, jos haluaisi itse edetä yhdyntään, mutta kumppani ei. Tai mitä hän tekisi, jos joku kertoisi häiritseviä, seksistisiä vitsejä.

Seksistä tulisi tuoda esiin myös nautinnon puoli. Omista nautinnon kokemuksista ei tule puhua eikä keskustelutilannetta millään tavalla seksualisoida. Silti voi kertoa, että seksiä harrastetaan, koska sen avulla koetaan nautintoa ja intohimoa.

Itsensä suojelemiseen liittyy ehkäisystä puhuminenkin: voi nauttia turvallisesti, kun on hoitanut ehkäisyn.”

Pitäisikö nuorelle kertoa seksistä yksityiskohtaisesti? Kerronko esimerkiksi, mitä on suuseksi?

”Ei tarvitse kertoa yksityiskohtaisesti eikä varsinkaan omakohtaisesti. Siihen voi kuitenkin vastata, mitä suuseksillä tarkoitetaan. Nuoret eivät tarvitse asento-oppia tai tietoa teknisistä suorituksista. Ne he oppivat tai opettelevat kumppanin kanssa.

Väestöliiton nettisivujen kysymyspalstan perusteella nuoria kiinnostavat muun muassa oman kehon kehittyminen, raskaaksi tuleminen ja sen ehkäisy, seksitaudit ja ihmissuhteet. Nuoria mietityttää esimerkiksi se, miten löytää kumppanin tai miten selviää pettymyksestä, jos ihastuksen kohde ei tykkääkään tai seurustelusuhde loppuu.

Nuori pohtii paljon sitä, onko hänessä jotain vikana, jos hänellä ei ole kumppania. Siihen hän vanhemmilta tukea kaipaisi – ei siihen, millaisissa asennoissa seksiä voi harrastaa.”

Voiko siihen luottaa, että koulu opettaa seksiasiat?

”Ei pidä tuudittautua siihen. Koulussa asiat esitetään yleisellä tasolla, joka ei välttämättä vastaa yksittäisen nuoren tiedon tarpeita tai anna mahdollisuutta vastavuoroiseen pohdintaan.

On koulusta ja opettajasta kiinni, kuinka perinpohjaisesti aihepiiriä käsitellään. Yksi opettaja paneutuu asiaan perusteellisesti, toinen ei. Joku saattaa olla valmis käyttämään viisi minuuttia seksuaalisuudesta puhumiseen vaikkapa hissantunnilla, jos jokin aihe luokkaa kuhisuttaa.

Vanhempi voi pyytää nuorelta nähtäväkseen terveystiedon tai biologian oppikirjan. Nuorelta voi myös kysyä, mistä koulussa on puhuttu ja onko jotain, mistä hän toivoisi kuulevansa lisää.”

Vääristääkö porno käsitystä seksuaalisuudesta?

”Se voi vaikuttaa nuoren ajatuksiin seksistä, seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista. Jotkut nuoret myös saattavat olla addiktoituneita pornoon. Silti pornoa ei ole tarpeen demonisoida. Vaikka pornoa on nykyään helposti saatavilla, ei se ole kaikille nuorille iso asia.

Pornon kautta syntyneistä harhakäsityksistä on hyvä puhua nuorelle. Joillekin porno voi luoda alemmuudentunnetta. Silti valtaosa nuorista tiedostaa pornon luonteen. He tuntuvat tietävän varsin hyvin, että porno on näyteltyä ja asiat kuvataan liioiteltuina.”

Vaikuttaako media muuten nuorten käsityksiin?

”Nuoret katsovat paljon tosi-tv-ohjelmia. Niissä vilautellaan rintoja, takapuolta sekä penistä ja puhutaan panemisesta sekä hässimisestä. Näissä ohjelmissa nuoret näkevät varsin karkean tavan suhtautua seksuaalisuuteen. Olisi hyvä muistuttaa, että kaiken ei tarvitse olla aina näkyvillä ja omista rajoista tulee pitää kiinni.”

Onko vanhemmalla oikeus tietää, että nuori seurustelee tai harrastaa seksiä?

”Ne ovat nuoren yksityisasioita. Tosin jos nuori salaa seurustelusuhteensa, se herättää kysymyksen, miksi hän niin tekee. Ovatko vanhemmat niin ehdottomia seurusteluun liittyvissä asioissa, että nuori ei uskalla kertoa asiasta? Vai onko syynä suuri ikäero seurustelukumppaniin tai onko toinen osapuoli sanonut, että suhteesta ei saa puhua?

Suojaikäraja määrittää, että alle 16-vuotiaan kanssa voi harrastaa seksiä vain suurin piirtein samanikäinen tai samalla kehitystasolla oleva. Jos siis 13-vuotiaalla on 18-vuotias kumppani, siihen tulee puuttua.”

Voiko nuoren päästää seurustelukumppaninsa luo yökylään?

”Kyllä voi, etenkin jos kumppanin vanhemmat ovat kotona tai ainakin tietoisia yökyläilystä.

Vanhemmalle saattaa tulla yökyläilystä mieleen, että nuoret aikovat harrastaa seksiä. Nuorille seurustelu ja yökyläily saattaa kuitenkin tarkoittaa vain kädestä pitämistä, halailua ja keskustelemista.

Toisaalta seksiä harrastetaan myös muulloin kuin yöllä: jos nuoret haluavat tehdä niin, he kyllä löytävät sille ajan ja paikan.

Seksistä ja ehkäisystä on toivottavasti puhuttu jo ennen kuin yökyläily on ajankohtaista.”

Voiko nuorelta kysyä, onko hän homo tai bi?

”Tätä on hyvä miettiä sitä kautta, että kysytäänkö aikuiselta asiaa suoraan. Pääsääntöisesti ei. Toisaalta jollekin nuorelle voi olla helpottavaa, että vanhempi avaa keskustelun aiheesta yleisellä tasolla.

Seksuaalinen suuntautuminen on kuitenkin nuoren yksityisasia. Vanhemman tehtävä on vain tehdä selväksi, että on nuoren sukupuoli-identiteetti tai suuntautuneisuus mikä tahansa, tämä on rakas ja tärkeä.”

Mitä tehdä, jos ajatus oman lapsen seksielämästä ahdistaa?

”Vanhempi saattaa ahdistua, koska hänelle tulevat mieleen omat teinivuodet ja epämiellyttävät kokemukset. Vanhempi saattaa olla huolissaan myös siitä, aloittaako oma nuori liian varhain seksikokeilut tai pystyykö hän kieltäytymään toiminnasta, jota hän ei vielä halua.

Vanhemman olisi hyvä keskustella ahdistuksestaan oman kumppanin, ystävän tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa.”

Pitäisikö tytöille ja pojille puhua eri asioista?

”Tärkeää on kertoa samat asiat eli puhua seksuaalisuudesta, murrosiän kehityksestä, kehon muutoksista ja ihmissuhteista. Sekä tyttöjen että poikien kanssa tulisi jutella muun muassa omista rajoista sekä itsensä ja muiden kunnioittamisesta.

Parhaimmillaan nuorelle puhuu sekä isä että äiti. Esimerkiksi tytölle on arvokasta, jos isä ei pelkää puhua hänen seurustelustaan: sanoo vaikka, että onpa kiva nähdä, miten hyvä sinulla on olla tuossa suhteessa.”

Miten suhtautua siihen, jos nuorella on irtosuhteita?

”Jos on huomannut, että nuoren kumppani vaihtuu koko ajan, voi kysyä, mistä on kyse. Voi sanoa, että sinulla oli viime viikolla eri kumppani kuin nyt – tuntuuko siis, että on vaikea löytää pysyvää kumppania.

Nuori saattaa vastata, että seksi on kivaa eri kumppaneiden kanssa. Sen jälkeen vanhempi voi pohtia, miksi hänestä olisi tärkeää, että kumppaneita olisi vain yksi ja suhde olisi pysyvä.

Kannattaa varmistaa nuorelta, että ehkäisy on kunnossa. Irtosuhteet saattavat liittyä siihen, että nuori ei huolehdi itsestään. Taustalla voi olla masennusta, ahdistusta tai jopa seksuaalista väkivaltaa. Jos tilanne on tämä, vanhempi voi nuoren luvalla olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan tai koulukuraattoriin.”

Mitä virheitä vanhempivoi tehdä keskustelussa?

”Pahin on ironinen, moralisoiva, nolaava, ivallinen tai loukkaava sävy. Huumorin käyttö on taitolaji, ja tilannetajuakin pitää olla: sukujuhlissa ei tule möläyttää, että eipä olla Pekka sullekaan puhuttu niistä kortsuista.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!