Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Imetyssuositukset tuntuvat julmilta, jos ongelmiinsa ei saa oikeanlaista apua

Iso osa suomalaisäideistä lopettaa imetyksen tai vähentää sitä sen takia, etteivät he löydä imetysongelmiinsa ratkaisuja, kirjoittaa Elina Tanskanen.

Elämä
 
Elina Tanskanen
Kirjoittaja on toimittaja, seksuaaliterapeutti ja logoterapeutti.

Imetyssuositukset tuntuvat julmilta, jos ongelmiinsa ei saa oikeanlaista apua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi vastikään uudet ruokasuosituksensa lapsiperheille. Saman tien alkoi kiihkeä vääntö muun muassa siitä, onko kuuden kuukauden täysimetyssuositus muuttunut vai ei. Kunhan suosituksen jaksaa ajatuksella lukea, voi todeta, että vastaus on ei: täysiaikaisina ja normaalipainoisina syntyneille vauvoille suositellaan edelleen kuuden kuukauden täysimetystä.

Kuitenkin Suomessa täysimetetään vauvoja keskimäärin 2 kuukautta, ja imetys ylipäätään jatkuu 7–8 kuukautta. Veikkaan, että iso osa suomalaisäideistä lopettaa imetyksen tai vähentää sitä sen takia, etteivät he löydä imetysongelmiinsa ratkaisuja – kysymys ei useinkaan ole suoranaisesti siitä, etteikö vanhempi haluaisi imettää.

Omakin imetystaipaleeni alkoi kyynelillä. Sain esikoiseni rinnalleni vietettyäni 12 tuntia vuoroin leikkaussalissa ja heräämössä pieleen menneen keisarileikkauksen takia. Olin siinä käsityksessä, että imetys aloitetaan laittamalla nänni vauvan suuhun ja antamalla luonnon hoitaa loput. Leikkauksen takia kroppani oli niin kovilla, ettei imetyksestä tullut mitään. Päivät sairaalassa kuluivat, mieheni hörpytti vauvalle luovutettua äidinmaitoa, ja minä itkin ja purin hammasta, kun lapsiparka imutti rintani verinaarmuille ja mustelmille. Sain hoitajilta myötätuntoa ja tsemppausta – ihmettelimme yhdessä, mikä mättää. Ellei joku olisi lopulta keksinyt pyytää toisella osastolla työskentelevää, imetysohjaajia kouluttavaa kätilöä käymään luonani, en takuulla olisi päässyt imetyksen alkuun.

Imetys herättää valtavasti tunteita. THL:n tutkittuun tietoon perustuvat hyväntahtoiset suositukset voivat tuntua kohtuuttomilta ja julmilta, jos niiden noudattaminen on ylitsepääsemättömän haastavaa. Kun imetys sakkaa, hyvästä imuotteesta kertova esitevihkonen tai väärää tai vanhentunutta tietoa jakeleva terveysalan ammattilainen eivät auta. THL:n suositus korostaa syystä asiantuntevan, yksilöllisen ja riittävän nopeasti saatavan imetysohjauksen merkitystä.

Suositusten toteutumista helpottaisi sekin, että imetykseen suhtauduttaisiin ylipäätään myönteisemmin. Nykyasenteista kertoo esimerkiksi se, että yli vuoden ikäisen lapsen imettämistä pidetään kummallisena, vaikka Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee imetyksen jatkamista kahden vuoden ikään asti, ja THL antaa luvan jatkaa niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Päädyin itsekin peittelemään sitä, kuinka pitkään imetin toista lastani.

Kuopuksen kaksivuotissynttäreiden hujakoilla alkoi tuntua siltä, että olimme molemmat valmiita laittamaan maitobaarin oven säppiin. Siitä huolimatta onnistuin syyllistymään jopa imetysrupeamani loppumetreillä, koska en tuntenut iloa ja helpotusta, vaan kyynelehdin – niin haikealta tuntui päästää irti tuosta ainutlaatuisesta ajanjaksosta.

Kirjoittaja on toimittaja, seksuaalineuvoja ja logoterapeutti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!