Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ikuisuusriita poikki – asiantuntijat kertovat, kuinka ratkaiset suhteen yleisimmät riidat

Ennen kuin ryntäätte pariterapiaan, testatkaa näitä ratkaisuja suhteen ikuisuusriitoihin. Kokeile myös HS:n testillä, osaatko riidellä rakkaasi kanssa oikein.

Elämä
 

Kotityöt, lasten kasvatus, ajankäyttö, seksi ja raha.

Siinä lista asioista, joista suomalaisissa parisuhteissa yleensä nahistellaan. Tiedättehän te: Minä tyhjensin taaaaaas tiskikoneen ja oliko pakko ostaa noin kallis pusero? Sen tyylisistä heitoista riidat alkavat.

”Monesti nämä ovat turhia riidanaiheita, jotka pulpahtavat esiin aina uudelleen, kun ollaan väsyneitä ja hermostuneita”, sanoo Väestöliiton parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa.

Ennen kuin ryntää pariterapiaan, kannattaa kokeilla seuraavia keinoja. Oulasmaa ja Parisuhdekeskus Katajan parisuhdekouluttaja Sari Liljeström neuvovat, kuinka toistuville riidoille pannaan piste.

 

Kotitöiden jakaminen

Miten ratkaista riidat siitä, että suhteessa jompi kumpi kokee kotitöiden jakautuvan epätasaisesti?  

Kuulostaa tylsältä, mutta kotityöriitojen selvittäminen kannattaa aloittaa siitä, että molemmat tekevät listan. Kun kotitöistä tekee kerran perusteellisen selvityksen, säästyy siltä, että ne nousevat riidanaiheiksi kerta toisensa jälkeen.

Listaan kirjataan kaikki sellaiset kotihommat, jotka omasta mielestä pitää hoitaa – ei siis syyttävästi listata, mitä itse on tehnyt ja kumppani jättänyt tekemättä. Kun listat ovat valmiit, ne laitetaan rinnakkain ja aloitetaan kompromissin hiominen.

Asia on nimittäin niin, että niissä perheissä ei riidellä kotitöistä, joissa vallitsee yksimielisyys siitä, mitä kotona pitää tehdä ja mitä ei. Tätä yksimielisyyttä on vaikea saavuttaa, jos suhteessa ei ole koskaan rakentavasti puhuttu siitä, kuinka usein vessa pitäisi pestä tai matot tampata.

”Usein oletetaan, että nämä asiat vain itsestään lutviutuvat. Mutta eiväthän ne lutviudu”, Minna Oulasmaa sanoo.

Kun listat ovat rinnakkain, saattaa käydä ilmi, etteivät lasipurkit kävelekään yksin kierrätykseen tai auto ole itsestään peseytyvä. Kumppani on vain hoitanut nämä kaikessa hiljaisuudessa. Lista siis paljastaa ”huomaamattomat” kotihommat, joista on helppo kerryttää katkeruuspisteitä. Lisäksi se paljastaa eron siisteyskäsityksissä.

”Kummallakaan ei ole oikeutta pakottaa toista siihen, että koti imuroidaan kolmesti viikossa tai vain kerran kuussa. Molempien on tultava puoliväliin”, Oulasmaa sanoo.

Kun yhteinen näkemys hoidettavista kotitöistä on saatu aikaan, kannattaa sopia myös toteutuksesta. Se voi olla diili, että sinä vastaat aina pyykeistä ja minä imuroinnista. Tai lista jääkaapin ovessa, josta molemmat saavat valita itselleen kullakin viikolla mieleiset tehtävät.

”Molemmilla osapuolilla pitäisi olla vapaus valita, mitkä kotityöt he hoitavat, mutta myös vastuu siitä, että homma on tehty yhdessä sovittuun takarajaan mennessä. Jos vessanpesun aikaraja on perjantaina, sitä ennen asiasta ei saa huomauttaa”, Oulasamaa sanoo.

 

Raha

Mikä avuksi rahariitoihin, jos puolisoista toinen on säästäväinen ja toinen tuhlari?  

Ihan aluksi helppo neuvo, jos rahasta tulee riitaa: Molemmilla pitää olla omaa rahaa, jota saa käyttää kuten haluaa. Kumppanille ei siis pidä huomauttaa, vaikka tämä olisi taas ostanut alennusmyynnistä uuden puseron tai vaihtanut kännykän tuoreeseen malliin, jos hän on tehnyt sen omilla rahoillaan. Rahaa voi nimittäin käyttää monella tavalla, eikä vain sinun tapasi ole oikea.

Parisuhdekouluttaja Sari Liljeströmin mukaan yksi tarvitsee säästötilille puskurin, jotta voi olla rauhallisin mielin, toinen taas haluaa elää hetkessä. Molemmat tavat ovat ihan ok, kunhan ne eivät vaaranna yhteistä taloutta tai tehtyjä suunnitelmia.

Yhteisiä menoja varten on viisasta sopia säännöt. On tärkeää, että molemmat tietävät, mihin rahaa menee ja kuinka paljon. Tietämättömyys siitä, minkä verran rahaa kuluu asumiseen tai lasten harrastuksiin on omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä.

”Jos pariskunnalla on erisuuruiset tulot, he voivat tasapäistää menoihin osallistumista esimerkiksi siten, että yhteiselle tilille laitetaan saman rahasumman sijaan sama prosentti tuloista. Tarvittaessa he voivat sopia katon sille, kuinka paljon viikon ruokaostokset tai lasten harrastukset saavat maksaa. Tärkeintä on, ettei rahasta tule suhteessa vallankäytön väline”, Minna Oulasmaa sanoo.

 

Vapaa-aika

Miten toimia, jos toisen menemisistä tulee riitaa?  

Vapaa-ajan vietosta riidellessä kannattaa aluksi pysähtyä miettimään, mistä silloin oikeasti riidellään.

”Toisen menoista valittamisen taustalla saattaa vaikuttaa se, että kotiin jäävä puoliso haluaisi viettää enemmän kahdenkeskeistä aikaa. Tai kateus siitä, että kumppanilla on enemmän kavereita kuin itsellä. Tällaisissa riidoissa menevämpi osapuoli kokee helposti, että häntä yritetään kontrolloida, vaikka kyse olisi oikeasti kumppanin läheisyyden tarpeesta tai yksinäisyydestä”, Minna Oulasmaa sanoo.

Se, että uskaltaa rehellisesti myöntää kaipaavansa enemmän yhteistä aikaa tai olevansa kateellinen toisen kavereista, on paljon helpompi ymmärtää kuin ovensuussa mököttäminen.

Vapaa-ajasta riitelyä voi vähentää myös sillä, että omista menoista kertoo mahdollisimman ajoissa. Näin vältytään tilanteelta, jossa toinen on suunnitellut sohvalla kuhertelua juuri sille perjantaille, kun toinen on lähdössä entisten työkavereiden kanssa elokuviin.

”Suurimmat riidat aiheutuvat siitä, ettei puoliso uskalla kertoa menostaan, koska tietää, että siitä tulee sanomista, ja panttaa siksi tietoa viime tippaan. Reiluinta on kertoa ajoissa, jolloin molemmat voivat järjestää itselleen kivaa tekemistä”, Oulasmaa sanoo.

Hänen mielestään vapaa-ajan vietosta kannattaa puhua jo suhteen varhaisessa vaiheessa. Jos toinen unelmoi sosiaalisesti vilkkaasta elämästä ja toinen rauhallisesta kotiarjesta, on todennäköistä, ettei suhde tee kumpaakaan onnelliseksi.

 

Seksi

Miten ratkaista erimielisyys siitä, että puolisoiden seksihalut eivät kohtaa?  

Aivan kuten haluamme eri määrän liikuntaa, kulttuuria ja herkkuja, haluamme myös eri määrän seksiä. On harvinaista, että parin seksihalut osuisivat aina yhteen. Sen asian kanssa pitää oppia elämään, neuvoo Sari Liljeström.

”Kun seksistä tulee kiistakapula, saattaa parin väliltä kadota läheisyys kokonaan. Näin voi käydä, jos vähemmän haluava kokee jokaisen kosketuksen vaatimuksena seksistä tai enemmän haluava pelkää koskea, ettei toinen kokisi sitä painostamiseksi. Puolisoilla pitäisi aina olla oikeus tehdä aloite ja sanoa ei ilman, että kumpikaan loukkaantuu”, Liljeström sanoo.

Seksielämä ei ala sujua vaatimalla. Sen sijaan halua kannattaa herätellä kiertotietä. Minna Oulasmaan mukaan tämän voi aloittaa järjestämällä kivaa yhteistä tekemistä.

”Halua ei voi pakottaa vaan se tulee mukavasta yhteisolosta, toisen kunnioittamisesta ja siitä, että selvittää, mikä toista kiihottaa. Jokaisella on oikeus kuulla itsestään kauniita asioita ja saada myös ei-seksuaalista huomiota. Se pohjustaa ilmapiiriä seksille”, Oulasmaa sanoo.

Asiantuntijoiden mielestä myös seksin kohdalla kannattaa pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluaa, kun haluaa seksiä.

”Kyse voi olla paineiden purkamisesta, mutta todellisuudessa iso osa asioista, joita seksillä halutaan, on tyydytettävissä kosketuksilla ja pitkillä halauksilla. Moni aikuinen ei osaa pyytää hellyyttä ja rakastavaa huomiota muuten kuin seksin kautta”, Liljeström sanoo.

 

Lasten kasvatus

Miten ratkaista riidat arkisista kasvatusasioista?  

Yksimielisyys kasvatusasioissa on itseään ruokkiva kierre. Kun vanhemmat seisovat yhdessä rintamassa, lapset oppivat, ettei äidiltä kannata pyytää jotain, minkä isä on kieltänyt.

Mutta ihan kaikesta vanhemmat eivät voi olla yksimielisiä – ihmisiä kun ovat. Minna Oulasmaa neuvoo jakamaan kasvatuskiistat kolmeen ryhmään. Se auttaa hahmottamaan, mitkä taistelut kannattaa taistella ja milloin on kyse turhasta nipottamisesta.

A-korissa ovat elintärkeät asiat, joihin on pakko puuttua: esimerkiksi se, että lapsi saa ravitsevaa ruokaa ja turvallisen kodin. B-koriin laitetaan periaatekysymykset. Syökö lapsi lihaa? Osallistuuko hän uskonnontunnille? Oulasmaan mielestä näistä kannattaa käydä kunnon keskustelu, jossa molemmat saavat perustella kantansa, ja tehdä yhteinen linjaus.

Sitten on kori C.

”Tätä C-korin tavaraa on lapsiperheissä paljon: mihin vaatteisiin lapsi on puettu päiväkotiin ja miten vaippa vaihdetaan. Tämän tasoisia erimielisyyksiä pitää oppia katsomaan läpi sormien ja ymmärtää, ettei kaikesta pidä huomauttaa. Virheiden osoittelu luo suhteeseen negatiivisen ilmapiirin. Kunhan lapsi ei palele, on ihan sama, vaikka häntä ei olisi puettu yhteensopivien värikoodien mukaan”, Oulasmaa sanoo.

Testaa alla, osaatko riidellä oikein. Testi on julkaistu HS.fi:ssä ensimmäisen kerran 16.11.2015.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!