Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Muistisairaudet tappavat Suomessa eniten maailmassa – luvut eivät yllätä tutkijaa

Suomessa dementia tai Alzheimerin tauti on kuolinsyynä 54:ssä kuolemassa 100 000:sta

Elämä
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Muistisairauksiin kuolleiden määrä on ollut Suomessa jyrkässä nousussa jo vuosia.
Muistisairauksiin kuolleiden määrä on ollut Suomessa jyrkässä nousussa jo vuosia. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomi paljastui alzheimer- ja dementiakuolemien ykkösmaaksi, kun yhdysvaltalainen terveyssivusto Le Duc Media kokosi yhteen Maailman terveysjärjestö WHO:n kuolinsyytilastot.

Suomessa dementia tai Alzheimerin tauti on kuolinsyynä 54:ssä kuolemassa 100 000:sta. Esimerkiksi Ruotsissa samat taudit ovat kuolinsyynä 32:ssa kuolemassa 100 000:sta. Norjassa vastaava luku on 30, Saksassa 13 ja Venäjällä kaksi.

Muistisairauksiin kuolleiden määrä on ollut Suomessa jyrkässä nousussa jo vuosia. Dementia- tai alzheimerkuolemat ovat Suomessa enemmän kuin kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa, kertovat myös Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen vuoden vaihteessa julkaisemat kuolinsyytilastot. Vuonna 2014 muistisairauksiin kuoli yli 8 100 suomalaista. Neljä vuotta aikaisemmin ne olivat kuolinsyy hieman yli 6 000:ssa kuolemassa.

Luvut eivät yllätä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveria.

”Tilastoissa näkyy ennen muuta se, miten kuolinsyitä eri maissa kirjataan. Kuinka yleisesti maassa tiedetään, että muistisairauteen voi kuolla. Suomessa tietoisuus on korkeaa. Meillä kuolinsyyksi kirjataan perussairaus, eli tässä tapauksessa dementia, vaikka potilas olisikin kuollut keuhkokuumeeseen”, Finne-Soveri sanoo.

Taustalla on myös WHO:n kansainvälinen ohje, jonka mukaan keuhkokuume tulisi merkitä peruskuolemansyyksi yhä harvemmin, jos taustalla on jonkin muu pitkäaikaissairaus.

Tilastointi selittää muistisairauskuolemista kuitenkin vain osan.

”Elintavat selittävät paljon. Kyllähän Suomi edelleen on aika mustaa aluetta, kun katsotaan esimerkiksi kansainvälisiä kolesterolitilastoja. Yleisestihän tiedetään, että Alzheimerin taudit riskitekijät ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa”, Finne-Soveri sanoo.

”Toisaalta Suomessa ei enää niin paljon kuolla kännissä sekoiluun tai syöpiin, niin johonkinhan me kuolemme. Niin sanonut kilpailevat kuolinsyyt on Suomessa hoidettu alta pois, mutta muistisairauksia ei osata parantaa.”

Harriet Finne-Soverin mukaan suomalaisten aivot voisivat paljon paremmin, mikäli elintavat olisivat paremmat. Käytännössä se tarkoittaa enemmän kalaa, vihanneksia ja liikuntaa ja vähemmän viinaa – mutta ennen muuta enemmän aivojumppaa.

”Aivoterveydestä on Suomessa vasta alettu puhua. Ja sitä meidän pitäisi vaalia paljon nykyistä enemmän! Aivoja pitäisi rääkätä erilaisilla tehtävillä. Avaruudellista hahmottamista vaativat pelit ovat siihen erinomaisia: vaikeat palapelit, sudokut, korttipelit, sanaristikot...”, Finne-Soveri luettelee.

Finne-Soverin mukaan toivoakin on. Vaikka Suomi johtaa kansainvälisiä muistisairaustilastoja, myös niiden tutkimus on Suomessa huippuluokkaa.

”Meillä on tehty erittäin hyvä tutkimus, jossa verrattiin 1 200 muistisairasta vanhusta. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toisten aivoja aktivoitiin huomattavasti, toisten ei. Ryhmien välille muodostui todella suuria eroja. Huomattiin siis, että omalla harjoittelulla pystyy todella paljon vaikuttamaan muistisairauden etenemiseen.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!