Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mustasukkainen muuttuu vainoharhaiseksi: Mökille lähtenyt puoliso saattaa saada satoja kyttäyspuheluja

Mustasukkaisuus voi pahimmillaan tuhota suhteen ja johtaa väkivaltaan. Kuusikymppisellä Hannelella on siitä kokemusta.

Elämä
 
Juha Riihimäki
Aiju Salminen
Kuva: Aiju Salminen

Nyt ei saa ummistaa silmiä, vaikka niitä kuinka kirvelisi.

Niin Hannele ajatteli maatessaan sängyssä hiljaa ja liikkumatta. Oli pakko pysyä hereillä siihen saakka, että vierestä kuuluisi raskas hengitys.

Vihdoin niin tapahtui. Hannele hivuttautui nukkuvan miehensä puolelle ja nappasi tämän kännykän yöpöydältä. Hänen oli saatava tarkistaa soitot ja viestit.

Samassa mies heräsi. Hannele syöksyi kylpyhuoneeseen ja lukitsi oven.

”Mitä sinä oikein teet?” kysyi uninen mies oven takaa. Hannele huusi tarkistavansa, mitä mies puuhaili hänen selkänsä takana.

Liki 20 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen Hannele oli varma siitä, ettei hän ollut miehensä ainoa nainen – ja se tunne söi elävältä.

Hannele ja Reijo olivat olleet yhdessä 1990-luvun alkupuolelta saakka. He pitivät omat asuntonsa melko pitkään, kunnes vuonna 2004 ostivat yhteisen kodin. He menivät kihloihin, mutta eivät koskaan ehtineet naimisiin.

”Reijo oli luotettava, ystävällinen ja huomioi minua kaikin tavoin. Suurimman osan 20 vuotta kestäneestä suhteestamme minulla ei ollut mitään syytä olla mustasukkainen”, Hannele kertoo.

Yhteisen asunnon oston aikaan Hannele oli viisikymppinen. Reijo oli kymmenen vuotta vanhempi ja jäänyt juuri eläkkeelle.

Hannele pelkäsi, että ikäisekseen nuorekas mies pitkästyisi kotona. Niinpä hän järjesti Reijolle ohjelmaa ja kannusti tätä lähtemään päivätansseihin ja kuntosalille.

Reijo lähti. Harrastusten myötä hän piristyi silmissä ja alkoi ”kukoistaa”, niin kuin Hannele havahtui huomaamaan. Kun muutkin panivat merkille muutoksen Reijossa, Hanneleen iski pelko.

”Aiemmin Reijo oli ollut kuin jääkaappi, aina siinä ja paikallaan. Nyt hänellä olikin muuta elämää, enkä minä ollut huomion keskipiste. Minulle tuli helvetillinen menettämisen pelko.”

Jokainen ihminen haluaa olla rakastettu ja tärkeä, sanoo teologi Ben Malinen. Mustasukkaisuudessa on kyse ennen muuta siitä, että ihminen pelkää tulevansa hylätyksi.

”Kun rakas ihminen viettää paljon aikaa toisen kanssa, se synnyttää mustasukkaisuutta. On tervettä ja luonnollista kokea mustasukkaisuutta, jos tuntee jäävänsä vaille huomiota ja rakkautta.”

Malinen muistuttaa, ettei mustasukkaisuuteen liity aina romanttisia tunteita. Ihminen voi olla mustasukkainen myös perheenjäsenistä tai ystävistä.

Terveeseen mustasukkaisuuteen kuuluu sen tunnistaminen ja myöntäminen itselleen. Silloin se ei hallitse elämää ja siitä voi keskustella rakentavasti kumppanin kanssa.

Mutta jos mustasukkaisuus lamauttaa ja saa toimimaan epärationaalisesti, se ei enää ole tervettä.

”Tällaista käytöstä on esimerkiksi pakonomainen uskottomuuden vihjeiden etsiminen ja toisen tavaroiden tutkiminen”, Malinen sanoo.

Jos itsetunto on terveellä ja vahvalla pohjalla, ei epätervettä mustasukkaisuutta Malisen mielestä pääse syntymään.

Muutokset elämäntilanteessa – tai itsessä – voivat kuitenkin romahduttaa itsetunnon. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi työttömyys tai painonnousu. Toisten on vaikea hyväksyä vanhenemisen tuomia muutoksia, ja se synnyttää kriisin.

Aiemmissa parisuhteissaan hylätyksi tullut Hannele ei suostunut hyväksymään sitä, että hänen kumppaninsa eli omaakin elämää ja nautti siitä. Se tuntui Hannelesta uhkaavalta.

Vähitellen Hannele teki asioita, joita häpesi, eikä olisi ikinä kuvitellut tekevänsä.

”Kun Reijo meni nukkumaan tai suihkuun, tutkin hänen puhelimensa, lompakkonsa ja taskunsa. Haistelin vaatteita ja pengoin pyykkikasoja, kun yritin etsiä merkkejä huulipunasta tai mistä tahansa.”

Järki käski lopettaa ja sanoi Hannelen toimivan tyhmästi, koska mitään aihetta epäilyyn ei ollut. Lopettamisen sijaan hän alkoi saada raivareita. Lopulta Reijo hermostui ja sanoi, että jos häntä jatkuvasti epäillään, hän antaa oikeasti aiheen mustasukkaisuudelle.

Uhka vaani Hannelen päässä kaikkialla. Miksi Reijo pukeutui noin viimeisen päälle? Miksi hän valitsi kiiltävät kengät eikä noita vähän kuluneempia?

Hannele soitteli ystävilleen ja yritti selvittää Reijon liikkeitä sillä seurauksella, että jotkut ystävistä väsyivät ja kaikkosivat. Kerran kun Reijo oli kesäpaikassaan, Hannele soitti mökkinaapurit läpi ja Reijollekin satoja kertoja.

”Kuvittelin kaikkea kamalaa ja valvoin. Oli lähellä, etten lähtenyt ajamaan tuota 500 kilometrin matkaa leka ja leikkuuveitsi takakontissa.”

Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan mustasukkaisuuden kokeminen on ihmiselle stressitila, joka kuluttaa.

”Mustasukkaisuus vaivaa mieltä, vaikka ihminen tajuaisi uhan kuvitelluksi. Jos kuviteltuihin uhkiin uppoudutaan ja eläydytään voimakkaasti, se on huolestuttava merkki.”

Eräässä Kontulan tutkimuksessa joka kymmenes vastaaja sanoi kokeneensa kumppaninsa mustasukkaisuuden parisuhdetta haittaavaksi. Noin kolme prosenttia puhui vakavista ongelmista, hengenvaarasta tai siitä, että kumppani on hoidon tarpeessa.

”Naiset ovat hieman miehiä mustasukkaisempia, koska heillä on suurempi odotus kumppanin jatkuvasta läsnäolosta. Miehen menot voidaan kokea ongelmaksi. Yksi syy naisten huoleen on sekin, että miehet ovat useammin uskottomia.”

Kontulan mukaan mustasukkaisuus on seurausta kilpailuasetelman syntymisestä: koetaan, että vaikka kumppaniin luottaisikin, muihin ihmisiin ei aina voi. Miehiä pelottaa naisen seksuaalinen uskottomuus ja aisankannattajaksi joutuminen, naisia taas se, että puoliso muodostaa tunnesiteen toiseen naiseen, joka on vieläpä paremman näköinen.

Epäterve mustasukkaisuus on suuri syy erojen takana. Pahimmillaan se voi saada vainoharhaisuuden lisäksi väkivaltaisia ja itsetuhoisia piirteitä. Yleensä silloin mukana on alkoholi, joka voimistaa tunteita ja aggressioita.

Suhteen alussa Reijo käytti vähän alkoholia, mutta eläkkeelle siirtymisen myötä kulutus kasvoi. Hannelen juominen lisääntyi samalla. Päivisin töissä Hannele oli tyynen ammattitaitoinen ja vakuuttava asiakkaidensa kanssa, mutta kotona kaikki muuttui.

”Juominen sai minussa aikaan sellaisia mustasukkaisuusraivokohtauksia, etten enää tunnistanut itseäni. Suhteemme viimeiset kaksi vuotta olin kuin Vaasankadun katujätkä.”

Hannele kävi miehensä päälle, löi tältä silmät mustiksi ja mursi kylkiluun. Pahoinpitelystä tuli poliisiasia.

Kun Hannele sai humalassa itsensä kiinni ajatuksesta, että voisi vaikka tappaa Reijon, hän lopetti juomisen ja alkoi käydä AA-ryhmän kokouksissa.

Läheiset neuvoivat Hannelea lähtemään pois suhteesta ja hankkimaan oman kodin ennen kuin hän sekoaisi. Toiset neuvoivat häntä hakemaan itselleen apua.

Tätä ennen Hannele oli käynyt Reijon kanssa kirkon parisuhdeterapiassa. Se auttoi hetken ja antoi Hannelen mielestä turvaa ja jatkuvuutta. Mustasukkaisuutta ja suhteen ongelmia se ei korjannut.

”Minä jankutin, että minulla on turvaton olo enkä tule kuulluksi. Olin onneton ja haukuin Reijoa liikaa. En silti ollut valmis antamaan häntä pois.”

Viron-matkan päätteeksi vuonna 2009 Reijo sanoi Hannelelle, että tämä oli viimeinen reissu ja nyt lähdemme eri suuntiin.

”Hän oli todella rauhallinen ja puhui kuin liikemies.”

Voiko sairaalloiselle mustasukkaisuudelle tehdä jotain ennen kuin se tuhoaa parisuhteen?

Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mielestä voi, mutta tie on pitkä ja vaikea.

”Mustasukkaisuus on niin voimakas ja kokonaisvaltainen tunne, ettei sen hallinta ole helppoa. Tärkeää olisi ottaa vastuu omista tunteistaan ja teoistaan, eikä sortua syyttämään toisia.”

Heiskasen mielestä avainasia on itsetutkistelu ja ongelman tiedostaminen. Olisi tärkeää miettiä, millaisissa tilanteissa mustasukkaisuus herää ja mitä siitä seuraa. Parempi ymmärrys tarkoittaa myös askeleen ottamista taaksepäin.

”Usein mustasukkaisuus ja pelko parisuhteesta ei kerro nykyisyydestä vaan menneisyydestä. Vanhat asiat pitää ensin työstää valmiiksi. Joskus siihen tarvitaan ammattiapua.”

Vanhat traumat ja epävarmuudet aktivoituvat uudessa suhteessa, mikä tarjoaa Heiskasen mukaan myös mahdollisuuden niiden käsittelyyn ja ihmisenä kasvamiseen. Traumat ovat voineet syntyä lapsena koetusta erosta, petetyksi tulemisesta tai vaikkapa välirikosta parhaan kaverin kanssa.

”Noin puolet ihmisistä ovat sisäistäneet turvattoman kiintymyssuhdemallin, ja se vaikuttaa ihmiskuvaan. Silloin on vaikea luottaa toiseen ihmiseen. Hyvässä parisuhteessa tätä luottamusta voi opetella.”

Lähisuhteessa luottamuskysymykset ovat yleisiä, eikä niitä kannata yrittää työntää taka-alalle. Siellä ne eivät Heiskasen mukaan suostu pysymään.

Heiskanen neuvoo kumppania olemaan ymmärtäväinen, jos toinen avautuu peloistaan. Mustasukkaisuus on luonnollinen tunne, jonka hallitsemista rakentava keskustelu tukee. Toiselle ei silti pidä antaa lupaa kontrollointiin, koska se vain ylläpitää mustasukkaisuuden ja epäilyn ilmapiiriä.

Yksi tärkeä huomio Heiskasella on.

”Tyytymätön ihminen on helpommin mustasukkainen. Työssään, harrastuksissaan ja muissa ihmissuhteissa tyytyväinen ihminen voi parisuhteessakin paremmin.”

Ero tuntui Hannelesta niin ankaralta, että hänen mielenterveytensä järkkyi. Siihen tarvittiin paljon rauhoittavia, unilääkkeitä ja terapiaa. Hannele kertoo saaneensa korvaamatonta apua eräältä ystävättäreltään, joka oli eron jälkeisen vuoden käytännössä koko ajan läsnä.

Näihin aikoihin Hannele luki Helsingin Sanomista Hannele Törrösen naisten väkivaltaisuutta tutkineesta Vaiettu naiseus -projektista. Hannele otti yhteyttä Törröseen ja pääsi Ensi- ja turvakotien liiton vihanhallintaterapiaan.

”Eron tuoman šokin ja trauman läpikäyneenä ymmärsin monia asioita paremmin ja löysin myös itseni, 53-vuotiaana”, Hannele sanoo.

Nyt he voivat Reijon kanssa tervehtiä ja käyttäytyä asiallisesti, jos sattuvat kohtaamaan. Itsensä löytämiseen Hannelelle kuului myös raittiina pysyminen. Hän sanoo olevan onnellinen ja tyytyväinen elämään, vaikka kuluneisiin vuosiin on mahtunut raskaitakin asioita.

Reijon jälkeen Hannele oli viisi vuotta kestäneessä parisuhteessa, joka kuitenkin päättyi tänä kesänä.

Sen syynä oli mustasukkaisuus – tällä kertaa miehen.

”Sain sitä, mitä olin kylvänyt, ja jouduin käymään itse saman helvetin läpi toiselta kantilta.”

Reijon nimi on muutettu.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!