Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Seksologin kommentti itsetyydytyksen lisääntymiseen: Eläköön!

Itsetyydytys on trendikästä seksuaalisesta halusta huolehtimista, sanoo seksologi ja kliininen psykoterapeutti Tarja Santalahti Väestöliitosta.

Elämä
 
Petri Kaipiainen / Lehtikuva
Seksologi Tarja Santalahden mielestä seksuaalisesta haluttomuudesta puhutaan liikaa. Hän muistuttaa, että itsetyydytys kertoo halua olevan.
Seksologi Tarja Santalahden mielestä seksuaalisesta haluttomuudesta puhutaan liikaa. Hän muistuttaa, että itsetyydytys kertoo halua olevan. Kuva: Petri Kaipiainen / Lehtikuva

Seksuaalisesta haluttomuudesta puhutaan paljon, sanoo seksologi ja kliininen psykoterapeutti Tarja Santalahti Väestöliitosta.

Hänen mielestään siitä puhutaan jopa liian paljon.

”En ole seksologin vastaanotollani juurikaan tavannut täysin haluttomia miehiä tai naisia. Sen sijaan olen nähnyt paljon halun puutetta, mutta se on eri asia.

Haluttomuudesta kirjoitetaan lehdissä ja netissä. Myös pariskunnat puhuvat siitä keskenään.

Santalahden mielestä hedelmällisempää olisi kuitenkin puhua siitä, mitä halutaan, eikä siitä, että ollaan seksuaalisesti haluttomia.

”Pariskunta voisi keskustella siitä, mikä heitä sytyttää ja millaista seksiä he haluavat. Vaihtamalla tulokulmaa kateissa oleva halukin löytyy todennäköisemmin.”

Santalahden mielestä on selvää, että ihmisillä on seksuaalista halua.

”Siitä kertovat Finnsex-kyselyn tuloksetkin. Tuoreimpien tulosten mukaan suomalaisten yhdynnät ovat vähentyneet, mutta itsetyydytys lisääntynyt. Jos harrastaa itsetyydytystä, ei ole seksuaalisesti haluton vaan trendikäs seksuaalisesta halusta huolehtija.”

Kyselyn tulosten mukaan sekä miesten että naisten itsetyydytys on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien. Santalahden mukaan itsetyydytys saattaa kompensoida tilannetta, kun seksiä on vähän tai ei lainkaan. Tai sitten sitä käytetään itsenäisenä tapana saada seksuaalista nautintoa silloin, kun seksielämä on muutenkin aktiivista.

”Itsetyydytykselle on helppo löytää aikaa, eikä tarvitse neuvotella kenenkään kanssa. Itsetyydytys edesauttaa seksuaalista terveyttä ja ylläpitää halua. Siksi sen yleistymisestä voi vain sanoa: Eläköön!”

Santalahden mukaan itsetyydytyksestä saattaa kuitenkin tulla huolen aihe, jos se vähentää kahden ihmisen välistä seksiä.

”Seksi on parisuhteen onnellisuuden ydintä. Se, että ottaa toisen sisälleen ja on toisen sisällä, on monelle tärkeää sen erityislaatuisen intiimiyden vuoksi. Toki jos yhdessä on päätetty seksielämän päättymisestä, asia ei ole yleensä ongelma.”

Kun Santalahti on sanonut vastaanotollaan, että haluttomuuden sijaan voisimme puhua enemmän haluamisesta, osa ihmisistä närkästyy.

”Tarkoitus ei ole kuitenkaan vähätellä ongelmaa vaan katsoa sitä toisesta näkökulmasta.”

Santalahden mielestä siihen ei kannata jäädä kiinni, jos välillä tuntee, että ’nyt en viitsi’ tai ’nyt en jaksa’.

”Se ei merkitse seksuaalista haluttomuutta.”

Santalahti on huomannut, että yleensä ihmiset leimaavat helposti itsensä haluttomiksi, jos eivät halua seksiä kumppaninsa kanssa. Silloin tulisi hänen mielestään pohtia: Mikä on seksissä sellaista, jota haluaa? Millaisesta halusta on puutetta? Kuinka häiritsevä tämänhetkinen tilanne on ja ketä se häiritsee?

”Jos seksuaalinen halu on pysyvämmin kateissa, taustalla on jotakin. Syy voi olla esimerkiksi trauma tai suhteen erilaiset ongelmat.”

Halua saattavat vähentää myös keholliset paineet.

”Seksuaalinen itsetunto on pitkälti sidoksissa siihen, miten kokee kehonsa. Haluttomuus voikin olla omaan kehoon liittyvää arviointia tai häpeää. Keho ei tunnu sellaiselta, joka voi tuottaa itselle tai kumppanille nautintoa.”

Halua saattaa Santalahden mukaan vähentää sekin, jos kokee tyydyttävänsä aina vain toisen halua.

Hän muistuttaa, että seksi tarvitsee myös aikaa: kiihottumiseen on järkevää satsata.

Santalahden mukaan halua voi tietoisesti herättää.

”Ihmisillä on pää täynnä oletuksia, jotka koskevat seksiin liittyviä tilanteita. Kun toinen tekee aloitteen seksiin, meillä on ennakkokäsitys tulevasta. Ajatus on ratkaiseva: halua on enemmän, jos ajattelee, että taas tätä ihanaa, jonka päätteeksi vasta onkin ihana tunne, ehkä jopa orgasmi.”

Aina mieleen ei kuitenkaan tule tuollaisia viestejä, vaan vaikkapa sellaisia kuin ’taas tätä, ennemmin nukkuisin’.

”On hyvä ymmärtää, että näitä mielen viestejä on mahdollista säädellä. Voi päättää, että sivuuttaa ne ja kääntää toisenlaisiksi. Tässä auttaa se, että on tietoisesti läsnä tilanteessa toisen kanssa.”

Tämä ei tarkoita, että aina pitäisi haluta.

”Jos väsyttää tai ei jaksa, voi sanoa kumppanille, että ’rakastellaan aamulla, sopiiko?’. Jatkuva torjutuksi tuleminen vie helposti myös seksuaalisen halun.”

Santalahti neuvoo miettimään ajankäyttöään, jos välttelee jatkuvasti seksiä jaksamiseen tai väsymykseen vedoten.

”Ihmiset jaksavat olla somessa ja katsoa tv:tä. Miksi emme sen sijaan jaksaisi tehdä itsellemme ja toisillemme seksuaalista hyvää?”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!