Valikko
Elämä

Sinkku ryhtyi teinien sijaisäidiksi: ”Jotkut nuoret eivät ole koskaan nähneet tyynyliinaa”

Stiina Hänninen halusi aina lapsia, mutta sopivaa miestä ei tullut kohdalle. Hän päätti ryhtyä teinien sijaisäidiksi.

Unelma suurperheestä. Se Stiina Hännisellä oli aina.

Jo lapsena hän sommitteli mielessään kuvaa, jossa pöydän ääressä istuu kymmenen lasta. Pöydän päässä on Hänninen, joka tarjoilee lapsille keittoa höyryävästä kattilasta.

Myöhemmin Hänninen keksi nimiä tuleville lapsilleen: Otto Artturi, Linda Loviisa, Lotta Linnea.

Niille nimille ei tullut koskaan käyttöä.

 

Sukujuhlissa otettiin perhekuva. Siihen asettuivat Hänninen sekä hänen vanhempansa ja sisaruksensa lapsineen.

Hännisestä tuntui pahalta. Hän oli kuvan ainoa aikuinen, jolla ei ollut paria tai lapsia.

Hän ei ollut löytänyt sopivaa puolisoa. Ehdokkaita oli kyllä ollut – esimerkiksi se, jonka vuoksi hän matkusti Yhdysvaltoihin. Siellä mies kertoi, että heillä on Hännisen kanssa yhteistä, hänkin nimittäin etsii unelmiensa miestä.

Lapsettomuuden tuskasta ei ollut helppo puhua. Hänninen oppi, että jos heteropariskunta kärsii lapsettomuudesta, he saavat myötätuntoa. Jos taas sinkkunainen kärsii lapsettomuudesta, hän saa kuulla pikkutuhmia vanhapiikavitsejä.

Kun ikä läheni neljääkymppiä, Hänninen alkoi miettiä, unelmoiko hän enemmän ydinperheestä vai vanhemmuudesta.

”Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kun haaveilin jakavani keittoa lapsille, pöydän toisessa päässä ei ollut miestä.”

Hänninen harkitsi adoptiota, mutta se tuntui hintavalta vaihtoehdolta pätkätöitä tekevälle tutkijalle. Hedelmöityshoidotkaan eivät tuntuneet omalta: hänestä tulisi potilas, eikä hän ollut kuitenkaan sairas.

Onneksi oli vielä yksi keino.

 

Noin 15 vuotta sitten Hännistä jännitti: voisiko tämä onnistua? Voisiko hänestä tulla yksin elävänä naisena sijaisäiti eli huostaan otettujen lasten perhehoitaja?

Hänninen ymmärsi, että pienten lasten kanssa se olisi raskasta. Se olisi yhtä pukemista, syöttämistä ja niistämistä – ja hoitamassa olisivat vain hänen kaksi kättään.

Vähintään kuudesluokkalaiset olisivat kuitenkin eri asia. Heitä voi ohjata puheella, ja he osaavat itse peseytyä, pukeutua ja laittaa turvavyön kiinni.

Aluksi Hänninen toimi tukiperheenä kahdelle lapselle. He viettivät Hännisen luona yhden viikonlopun kuukaudesta ja lisäksi loma-aikoja.

Sen jälkeen Hänninen kävi sijaisvanhemmille annettavan koulutuksen ja sai ensimmäiset sijaislapsensa. Hän ei voi kertoa yksityiskohtia, sillä häntä sitoo vaitiolovelvollisuus. Hänellä on kuitenkin ollut yli kymmenen vuoden aikana lukuisia sijaislapsia: tälläkin hetkellä kunnon joukkio.

Pitkän kokemuksen perusteella Hänninen voi sanoa, että ensimmäisellä tapaamisella teinit eivät yleensä vaikuta kovin innostuneilta.

”Nuori katsoo vain lattiaan. Kun minä katson eri suuntaan, hän tarkkailee varovaisesti minua.”

Nuorella saattaa olla hapsottavat hiukset, Iron Maiden -paita, tympeä ilme ja ketjuja vyöllä. Silti Hänninen tunnistaa ensitapaamisella, että katse on samanlainen kuin vastasyntyneellä vauvalla.

”Se katse ihmettelee, että tuonko muka pitäisi pitää minusta huolta. Se liikuttaa joka kerta niin, että käsikarvat nousevat pystyyn.”

Hänninen on kirjoittanut sijaisvanhemmuuden kokemuksistaan kirjan nimeltä Rakasta, kärsi ja uskalla. Kirjassa on myös tutkimustietoa ja muiden sijaisvanhempien kokemuksia: Hänninen vetää Tampereella sijaisvanhempien vertaisryhmää.

Hänninen halusi kirjoittaa kirjan kannustaakseen muita sijaisvanhemmiksi. Silti kirja on kaunistelematon. Sellainen sen piti Hännisestä olla, koska joskus ihmisillä on turhan idealistisia käsityksiä sijaisvanhemmuudesta.

”Vasta sijaisvanhempana olen ymmärtänyt, miten huonosti osaa lapsista kohdellaan. Rikkinäinen lapsuus tuottaa rikkinäisiä nuoria.”

Kirjassa kerrotaan likaisista nuorista, jotka eivät ole koskaan nähneet tyynyliinaa tai muita vuodevaatteita. Heitä on saatettu polttaa tupakalla tai käyttää seksuaalisesti hyväksi. Heillä saattaa olla seitsemän senttiä liian lyhyet lahkeet ja hihat, koska pituutta on tullut nopeasti, mutta uusia vaatteita ei.

Heillä on myös kova huoli siitä, saavatko he ruokaa.

”He saattavat koko ajan varmistella, onko syötävää tarpeeksi. He syövät itsensä ähkyyn ja laskevat jogurttipurkkeja jääkaapista.”

Perheisiin ei sijoiteta nuoria, jotka ovat esimerkiksi päihdeongelmaisia. Kuitenkin sijoitettavat nuoret ovat kokeneet traumoja ja stressiä. Siksi he ovat ylivilkkaita, levottomia, muistamattomia, takertuvia ja vakavampaakin: he voivat olla masentuneita ja itsetuhoisia.

Sijaisvanhempi miettii, mihin huoneeseen laittaa unettoman lapsen nukkumaan, jotta hän ei valvomisellaan herätä muita. Hän hakee näpistelevän nuoren tavaratalon vartijoiden kopista. Hän siivoaa yökastelun jälkiä.

Lisäksi hän kuljettaa lasta hoidoissa, terapioissa sekä tutkimuksissa ja asioi koulussa, Kelassa sekä sosiaalitoimessa.

Yhtenä vuonna Hännisen luona oli paljon muuttoliikettä: lapsia tuli ja lähti. Hänninen asioi runsaan vuoden aikana 79 so­siaalityöntekijän kanssa.

Oma lukunsa on lasten biologisten vanhempien kanssa toimiminen.

”Biologisia vanhempia hävettää, että he eivät ole pystyneet olemaan hyviä vanhempia. Se voi purkautua sijaisvanhempien väheksymisenä.”

Vaikka sijaisvanhemmuudessa on omat hankaluutensa, Hännisen arki muodostuu samoista palasista kuin monen muunkin. On pyykinpesua, säännölliset ruoka-ajat ja kotityövuorot nuorille.

Uusiin tulokkaisiin Hänninen tutustuu katsomalla heidän kanssaan telkkaria. Frendejä katsellessa nuori tottuu Hännisen läheisyyteen, mutta myös juttelemaan aikuisen kanssa. Se on monelle nuorelle uutta.

Arjen kohokohtia ovat ne, kun tilataan pitsaa tai kebabia. Välillä kylään piipahtaa jo pois muuttaneita nuoria. Jotkut heistä ovat asuneet useita vuosia Hännisen luona.

Osa lapsista ystävystyy keskenään.

”Nuoret kyselevät, saavatko mennä toisen huoneeseen yökylään. Sitten viedään viereiseen huoneeseen vieraspatjaa lattialle.”

Kovin paljon riitoja heillä ei ole, eikä levotonta muutenkaan. Sääntöihin kuuluu, että viikolla pitää mennä ajoissa nukkumaan, menoistaan täytyy ilmoittaa ja kädet pestään ulkoa tullessa. Hännisen mukaan nuoret ovat säännöistä vain kiitollisia.

”Se, että joka päivä on samaan aikaan päivällinen ja iltapala, on turvallista. Nuorille on myös arvokasta, että he saavat olla samanlaisia kuin luokkakaverinsa. Hekin voivat sanoa koulussa, että ihan tyhmää, kun ei saa valvoa niin pitkään kuin haluaisi.”

Välillä teinit saattavat närppiä toisiaan: sanoa toisen ärsyttävän, koska tämä kuuntelee tyhmää musiikkia tai hengittää samaa ilmatilaa.

Silti teinit ovat Hännisen mielestä mahtavia.

”He ovat äärettömän fiksuja, ja heillä on oma, nokkela huumorinsa. Kerran sanoin teinille, että räppää valot päälle. Nuori alkoi kirjaimellisesti räpätä siitä, miten laittaa valot päälle, jou.”

Hänninen on saanut kuulla ihailua siitä, miten jaksaa luotsata perhettään yksin. Hänen mielestään tilanteessa on paljon hyviä puolia.

”Kun saan lapset illalla nukkumaan, aikani kuuluu yksin minulle. Lasten ei myöskään tarvitse seurata parisuhteen jännitteitä.”

Hänninen kokee elävänsä unelmaansa. Akateemisen uransa hän lopetti väitöskaronkkaan. Sen jälkeen sijaisperheen pyörittäminen on ollut hänen työnsä.

”Minulla on ison perheen kotiäidin ja suurkeittiöemännän sielu. Minun talvisotani oli 20 vuoden lapsettomuus, ei tämä nykyinen elämäntilanteeni.”

Suurimpia onnistumisia Hänniselle ovat hetket, jolloin hän huomaa nuoren edistyneen.

”Koulusta saatetaan kehua, että nuorella on nykyään läksyt tehtynä ja tavarat mukana.”

Silloin Hänninen ajattelee, että onko tämä todella mahdollista: hän pystyy kaikessa epätäydellisyydessäänkin tähän.

”Saatan huutaa nuorille, että meillä ei saa huutaa. Tai saatan unohtaa, että olen luvannut ­ruuaksi pitsaa ja keittelen jo makaroneja. Ja silti nuori oppii toivottamaan hyvää yötä tai pitämään haarukkaa oikein.”

Hänninen ei osaa sanoa, rakastaisiko lapsia eri tavalla, jos nämä olisivat hänen biologisia lapsiaan. Hän ei tiedä, millaista olisi rakastaa biologisena äitinä.

”Jos se rakkaus on sellaista, että haluaa lapselle parasta mahdollista ja on valmis tekemään kaiken sen eteen voimiaan säästämättä, sitten se on sama tunne kuin minulla nyt.”

Hänninen ei koskaan saanut synnyttää Otto Artturia, Linda Loviisaa tai Lotta Linneaa. Se jätti häneen lapsettomuuden kivun, joka ei ole vieläkään lähtenyt.

Kipu on kuitenkin vaimentunut, koska keittiönpöydän ääressä istuu niin monta lasta. Kun Hänninen nyt lähtee sukujuhliin, hän pakkaa koko katraansa tila-autoon. Hänen sukulaisensa ottavat uudet lapset luontevasti vastaan: kysyvät näiltä vain, että otatko limua vai mehua.

Arjessa Hänninen ei edes ehdi miettiä lapsettomuuden surua. Hän kuulustelee englanninläksyjä, laittaa ruokaa ja saa joskus osallistua kännykällä pelattavaan sananselityspeliin, jota nuoret pelaavat jatkuvasti.

Kai ne ovat juuri sellaisia asioita, joita suurperheen äidit tekevät.

Näistä en luovu

Kotiavain.

”Haluan aina päästä takaisin.”

Passi.

”Haluan aina varmistaa pääseväni pois.”

Huulirasva.

”Rasvaan korppukuivat huuleni häpeilemättä 100 gramman rasvatuubilla missä tahansa.”

Stiina Hänninen

Kuka?

Stiina Hänninen, 51, on tamperelainen perhehoitaja eli sijaisäiti. Hänen luonaan asuu vaihteleva määrä teini-ikäisiä nuoria.

Mistä tunnetaan?

Urastaan tutkijana. Hänninen on terveystieteiden tohtori, jonka väitöskirjan aihe oli lihavuus ja laihduttaminen laihdutusmainonnassa ja vaikeasti lihavien ihmisten kokemana. Kirjoittanut myös sijaisvanhemmuudesta kirjan nimeltä Rakasta, kärsi ja uskalla (Kirjapaja 2016).

Mistä ei tunneta?

”Olen Kauhavan puukkojunkkareiden suora jälkeläinen.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • sijaisvanhemmuus
  • Vanhemmuus
  • Lastensuojelu
  • Perhe
  • lapsettomuus
  • teinit
  • Henkilöjutut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

    2. 2

      Opettajat osallistuivat tietämättään Helsingin korruptioepäilyn selvittämiseen – ”Kukaan ei tiennyt miksi, mutta käsky oli painava”

    3. 3

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    4. 4

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    5. 5

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    6. 6

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokanopettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    7. 7

      Berner tulistui tv-keskustelussa: ”Hallitus päättää onko liikenne-esitykseni surkea”

    8. 8

      15-vuotiaan julma joukkopahoinpitely kuohuttaa Sipoossa – kuntalaiset puuhaavat mielenosoitusta lauantaiksi

    9. 9

      Financial Timesin arkkitehtuurikriitikko Helsingistä: ”Kaupungilla on identiteettikriisi”

    10. 10

      Millaisia ovat Trumpin kannattajat ja mitä he haluavat presidentiltään? – HS kokosi seitsemän toivetta, joihin Trumpin on vastattava

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    2. 2

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokanopettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    3. 3

      Kuluttaja tuskin käärisi täyttä hyötyä autoveron poistosta – myyjien ei välttämättä kannata laskea hintoja täysimääräisesti

    4. 4

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    5. 5

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    6. 6

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    7. 7

      Autoveron poistuminen laskisi uusien autojen hintoja tuhansilla euroilla – katso yli 6 000 automallin uusi hinta

    8. 8

      HS asensi kohutun ”mustan laatikon” testiautoon – tällaista tietoa Bernerin esille nostama seurantalaite keräsi

    9. 9

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    10. 10

      Helsingin epäily tarkentui: Virkamies veti välistä oppilaiden tietokoneisiin tarkoitettuja rahoja – päätti jopa 55 miljoonasta eurosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    3. 3

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    4. 4

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    5. 5

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    6. 6

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    7. 7

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    8. 8

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    9. 9

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    10. 10

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    11. Näytä lisää