Valikko
Elämä

Sairaalaklovni Elina Reinikalta tilataan naurua: ”Kun lapsella on elinaikaa muutama päivä, kyseessä ovat lapsen ja perheen viimeiset muistot”

Lapsena Elina Reinikka teki kaikkensa viihdyttääkseen sairaalaan joutunutta veljeään. Nyt hän on sairaalaklovni, joka tekee punanenänsiirtoja ja iloitsee, kun pieni potilas unohtaa pelätä.

Sairaalasängyn ylle oli rakennettu muovinen teltta. Sen sisällä istui 5-vuotias poika. Poika seurasi, miten vesihöyry tiivistyi kuvun kattoon, muuttui pisaroiksi ja valui pois. Hän vietti teltan sisällä viikkoja joka vuosi. Pojan astma oli paha, ja hän joutui telttaan jokaisesta flunssasta.

Kuvun ulkopuolella istui sisko, 9-vuotias Elina Reinikka. Reinikka koki, että hänen tehtävänsä oli poistaa veljen tylsyys. Sisarukset leikkivät salapoliisileikkiä, jossa Reinikan piti vakoilla hoitajia käytävillä ja raportoida heistä kuvun alla odottavalle veljelleen. Iltaisin sisko antoi veljelle puhelimella lisää leikkimisohjeita, esimerkiksi sellaisia, että veljen piti hiipiä käytävälle ampumaan hoitajia vesipyssyllä.

Nyt, 29 vuotta myöhemmin, Elina Reinikka viihdyttää lapsipotilaita työkseen. Hän on tohtori Hykkyrä ja yksi Sairaalaklovnit ry:n 40 koulutetusta klovnista.

Sairaalaklovnit kiertävät lastenosastoilla kuin oikeat lääkärit. Heillä on valkoiset takit, mutta pellen nenät.

Tutkimismetoditkin ovat vähän erilaisia. Sairaalaklovnit mittaavat huumorihermoa, tarkistavat röntgenkatsetta ja tekevät punanenänsiirtoja, muiden ­muassa. Ja tietysti törmäilevät oviin, puhaltelevat saippuakuplia ja säestävät itse keksimiään lauluja ukulella.

Elina Reinikka on ammattiltaan näyttelijä, kuten suurin osa Suomen sairaalaklovneista. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2005. Seitsemän vuotta sitten Reinikka ryhtyi freelanceriksi ja kouluttautui sairaalaklovniksi. Hän tekee sairaalakeikkoja useita kertoja kuussa.

”Tämän työn merkitystä ei tarvitse koskaan kyseenalaistaa”, hän sanoo.

Reinikka on työskennellyt sairaalaklovnina noin puolet siitä ajasta, kun sairaalaklovneja on ollut Suomessa. Ensimmäiset pellet aloittivat Helsingin Lastenklinikalla vuonna 2002. Nyt heitä on jo Suomen jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa.

Reinikan mielestä klovnien tärkein tehtävä on keventää sitä hetkeä, kun lapsi syystä tai toisesta on päätynyt sairaalaan.

”Me yritämme luoda tilanteen, jossa lapsi saa olla hetken lapsi.”

Joskus klovneilta myös tilataan naurua. Kuten silloin, kun potilaan äiti pyysi pellet saattohoitohuoneeseen.

”Lapsen tilanne oli vakava. Hän oli kotona saattohoidossa ja kävi välillä sairaalassa.”

Potilashuoneisiin mennessään klovnit tietävät lapsista perus­asiat: nimen, iän ja sen, pitääkö jotain erityistä ottaa huomioon.

”Sillä kertaa tiesimme, että lapsella oli elinaikaa enää muutama päivä.”

Lapsi jaksoi hädin tuskin avata silmiään, mutta äidin pyynnöstä pellet tekivät hänelle vielä punanenänsiirron ja muita temppuja. Niistä hetkistä äiti kiitti klovneja myöhemmin.

”Hän sanoi, että kyseessä olivat lapsen viimeiset muistot. Ja äidin viimeiset muistot lapsensa kanssa. Hän halusi, että niissä on mukana mahdollisimman paljon lapsen elämää – myös klovnit, jotka olivat olleet osa lapsen arkea.”

Saattohoitopotilaalle esiintyminen on klovneille erikoistilanne, Reinikka sanoo. Pääasiassa he kohtaavat melko reippaita lapsia, jotka ovat sairaalassa joitain päiviä ja heillä on tylsää. Sillä vaikka nykysairaaloissa onkin leikkinurkkaukset ja huoneissa televisiot, pääasiassa potilaana oleminen on, no, tylsää.

Se on myös arvaamatonta.

”Koskaan ei voi tietää, milloin joku aikuinen astuu huoneeseen ja alkaa tehdä jotakin ikävää tutkimusta. Veljeni näki vuosikausia painajaisia, jotka alkoivat rapinalla, joka syntyi, kun joku tuli huoneeseen. Sitten häneen tartuttiin, pidettiin kiinni ja alettiin punkteerata.”

Reinikka on viihdyttänyt vuosien saatossa satoja potilaita: tehohoidossa olevia keskosia, korvatulehduspotilaita, autistisia lapsia, syöpäsairaita, leikkaukseen valmistautuvia, nilkkansa nyrjäyttäneitä ja itsemurhaa yrittäneitä. Tässä välissä hänestä itsestäänkin on tullut äiti. Perheessä on 2- ja 3-vuotiaat tyttäret, joille on viikon päästä syntymässä pikkusisko.

Työ lastensairaalassa on tuonut ajatteluun perspektiiviä, Reinikka sanoo. Huomaa, miten yksinkertaista oma elämä oikeastaan on. Kun päivällä viihdyttää pientä potilasta ja illalla peittelee sänkyyn terveen 3-vuotiaan, on kontrasti suuri.

Sellaiset vähän latteilta kuulostavat lauseet kuin ”terveys ei ole itsestäänselvyys”, ymmärtää vähän syvemmin.

”Tätä vauvaa ei ole seulottu sikiön poikkeavuuksien seulonnoissa. Tiedän erittäin hyvin, ettei terve lapsi ole itsestäänselvyys. Tässä työssä on todella kirkastunut se, että jokainen lapsi on ihme.”

Sairaalassa näkee paljon sellaista, jota tavallisessa arjessa ei näe: sairautta ja epätäydellisyyttä. Reinikka on miettinyt paljon sitä, miten piilossa erilaiset lapset yhteiskunnassa ovat.

”Kuinka paljon meillä näkyy katukuvassa vaikkapa down-lapsia?”

Erityisen vaikutuksen häneen ovat tehneet erityislasten kanssa työskentelevät hoitajat. He näkevät paljon epätäydellisemmän maailman kuin ihmiset keskimäärin.

”He hyväksyvät lapset juuri sellaisina kuin he ovat, riippumatta siitä miten epämuodostuneita tai vaikeasti autistisia nämä ovat. Monilla hoitajilla on sellaista pedagogista lahjakkuutta, elämänasennetta ja ihmisarvon kunnioitusta, jota voi vain ihailla.”

Mutta eivät sairaat lapset mitään parkoja ole, Reinikka sanoo. Eivät he surkuttele. Lapsille sairaus on tavallista arkea.

Reinikan mieleen on jäänyt tyttö, joka sairasti syöpää ja kärsi sytostaattien seurauksena pahasta pahoinvoinnissa. Tyttö halusi ehdottomasti nähdä sairaalaklovnit.

Reinikka muisti, miten tytöllä vielä jokin aika sitten oli ollut pitkät, paksut hiukset, mutta nyt klovnien kohellusta seurasi kalju ja väsynyt potilas. Tyttö oksensi muutaman minuutin välein ämpäriin, mutta käski pellejä jatkamaan oksentelusta välittämättä.

”Potilaina lapset ovat optimisteja ja todella sitkeitä taistelijoita.”

Sairaaloista on vuosien saatossa tullut paljon lapsiystävällisempiä. Lapsipotilaita kuunnellaan enemmän, ja vanhemmat saavat olla sairaaloissa yötä. Lastenklinikallakin lähes jokaisen potilashuoneen lattialla on patja. Mutta se ei ole muuttunut, että kanyylin laittaminen on lapsesta edelleen epämiellyttävää.

Sellaisessa tilanteessa klovneista voi olla ihan oikeaa apua. Jo pelkillä saippuakuplilla on valtava vaikutus. Kun lapsi katsoo ilmassa leijuvaa kuplaa, huomio on hetken pois kivusta.

Reinikallekin parhaita työmuistoja ovat tilanteet, joissa on kokenut voivansa auttaa. Hyvä muisto jäi esimerkiksi 8-vuo­tiaasta pojasta, jolle oli yritetty laittaa tippaletkua jo yli puoli tuntia. Reinikka tuli työparinsa kanssa paikalle ja alkoi huudella sängyn yli, että nyt on potilaalla tosi tiukat paikat. Että yhtään ei saa hytkyä. Ei sitten yhtään!

Ja sillä tavalla universaaleja ovat lapset: kun heille sanoo, ettei saa hytkyä, he hytkyvät. Ja nauravat. Ja rentoutuvat.

Nauru helpottaa kipua. Se vapauttaa endorfiinia ja nostaa kipukynnystä. 1970-luvulla lääkärit huomasivat, että hyväntuuliset potilaat paranivat nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä. Myös laulu ja soitto rentouttavat.

”Meilläkin on ihan käytännön työssä huomattu, että keskoset imevät kiivaammin maitoa, kun käytävältä alkaa kuulua sairaalaklovnien laulua.”

Niissä maissa, joissa sairaalaklovnerialla on pidemmät perinteet, pellet ovat suunnitelmallisemmin mukana hoitotyössä. Siihen suuntaan sairaalaklovnit haluaisivat viedä työtä Suomessakin. Esimerkiksi Itävallassa sairaalaklovnit ovat lasten tukena magneettikuvauksessa, kun kohisevan koneen sisällä pitää olla monta minuuttia liikkumatta. Oikeasti silloin tehdään paikallapysymisen maailmanennätystä, klovnit supattavat lasten korvassa olevaan mikrofoniin.

”Mutta ei se tietenkään niin mene, että me saavumme paikalle ja kaikki alkaa sujua kuin tanssi. Tarvitaan yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa. Sen ohella meidän tehtävämme on vain yrittää muuttaa tunnelmaa hetkeksi, saada ajatukset muualle”, Reinikka sanoo.

Kuten silloin, kun tarvittiin äiti, lääkäri ja kolme hoitajaa pitämään kiinni 3-vuotiasta tyttöä, jolle vaihdettiin katetria vatsan läpi. Tyttö huusi ja potki minkä pystyi – paitsi sen pienen hetken, kun sairaalaklovnit taikoivat taskusta tavaroita.

”Äiti, katso, lintu!”

”Äiti, katso, pallo!”

”Äiti, katso, kukka!”

Lääkäri työnsi katetrin paikoilleen, ja äiti itki.

Sillä niin usein käy. Sairas lapsi ei ole kenties hymyillyt viikkokausiin, mutta sitten tulee klovni, joka törmää ovenkarmiin. Silloin lapsi nauraa ja aikuinen itkee.

Näistä en luovu

Ilosanoma

”Sairaalaklovnit eivät ole poliittinen tai uskonnollinen järjestö. Me emme tuo mitään ideologiaa sairaalaan. Itselleni on kuitenkin tärkeää uskon tuoma luottamus armoon. Sen varassa jaksan elää ja sen varassa uskallan kuolla.”

Arki

”Vasta lasten myötä olen ymmärtänyt, että elämä on tässä eikä tulevaisuudessa. Kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton mainoslause sanoi: ’Sinun arkesi on jonkun toisen lapsuus’.”

Aikuiset ihmiset

”Kun minulla on vapaata, haluan tavata aikuisia ihmisiä ja puhua aikuisten ihmisten asioista. Se on parasta vastapainoa kotiäidille.”

Elina Reinikka

 Elina Reinikka, 38, on helsinkiläinen näyttelijä. Asuu Haagassa miehensä ja 3- ja 2-vuotiaiden tyttäriensä kanssa. Kolmas lapsi syntyy maaliskuun alussa.

Mistä tunnetaan?

 Tehnyt seitsemän vuotta töitä sairaalaklovnina muiden muassa Lastenklinikalla, Jorvissa ja Hämeenlinnassa. Näytellyt Helsingin ja Vaasan kaupunginteattereissa ja ollut perustamassa Tampereelle teatteri Siperiaa.

Mistä ei tunneta?

 ”Minulla ja veljelläni on tuotantoyhtiö BlueBlanket. Elokuviamme on ollut Rakkautta & Anarkiaa -festareilla ja Sodankylän elokuvajuhlilla. Niissä on ammattilaisia mukana, kaikki kengännauhabudjetilla. Läpimurtoa odotellessa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • sairaala
  • klovni
  • Henkilöjutut
  • Merituuli Saikkonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    3. 3

      Palovaroittimet olivat jatkuva huolenaihe Vuosaaren palotalossa – turmakodissa ei ilmeisesti ollut varoitinta

    4. 4

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    5. 5

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    6. 6

      Länsimetron liikenne voi alkaa aikaisintaan huhtikuussa – mutta vain Tapiolaan asti

    7. 7

      Tutkija osti meripihkan palan torilta Myanmarista – sisältä löytyi dinosauruksen höyhenpeitteinen hännänpää

    8. 8

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    9. 9

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    10. 10

      Tämä kaikki pitää tietää uudesta Rogue One -elokuvasta – aikajana näyttää, mihin kohtaan Tähtien sota -leffahistoriaa se sijoittuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    5. 5

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    6. 6

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    7. 7

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    8. 8

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    9. 9

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    10. 10

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää