Valikko
Elämä

Kumpi ratkaisee, lahjakkuus vai harjoittelu? Vastauksesi saattaa selittää koulumenestystäsi

Luulitko, että opit parhaiten kuuntelemalla tai tekemällä? Saatat olla väärässä. Pyysimme ammattilaisia oikomaan pahipia oppimiseen liittyviä harhaluuloja.

Oppiminen on taitolaji, ja siinä voi tulla paremmaksi. Luku- ja muistiinpanotekniikoiden opettelun sijaan tärkeintä on hallita oikea asenne. Asiantuntijat kertovat viisi yllättävää faktaa, jotka muuttavat käsityksemme oppimisesta.

1. Lahjakkuuteen luottava pärjää huonommin

Kumman uskot olevan tärkeämpää koulumenestyksen kannalta: lahjakkuuden vai harjoittelun? Vastauksesi voi selittää opintomenestystäsi yllättävän paljon.

Yksi kohtalokkaimmista oppimiseen liittyvistä harhaluuloista on ajatella, että oppimista määrittää synnynnäinen lahjakkuus tai sen puute.

”Tämä uskomus voi heikentää merkittävästi opiskelumenestystä”, sanoo apulaisprofessori Risto Hotulainen Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksesta.

Tästä tosiasiasta huolimatta ihmiset jakautuvat oppimiseen liittyvissä asenteissa kahteen joukkoon. Niihin, jotka uskovat, että tietoja ja taitoja voi kehittää pitkäjänteisellä harjoittelulla lähes loputtomasti. Ja niihin, jotka pitävät oppimiskykyä sisäsyntyisenä ominaisuutena. Jälkimmäiseen ryhmään kuulumisella voi olla kauaskantoiset vaikutukset.

”Jos ihminen ajattelee, että jokaisella on synnynnäisesti vain tietty määrä kykyjä, hän tulee samalla uskoneeksi, että oppimiskyvyllä on jonkinlainen katto. Kun eteen tulee vaikea asia, tällainen ihminen luulee vaikeuden johtuvan siitä, ettei hän ole riittävän älykäs. Jos olisi, hänen ei tarvitsisi pinnistellä, sillä asian oppiminen olisi luontaisen helppoa. Näin hän alkaa vältellä vaikeita asioita, vaikka juuri niiden kohtaaminen olisi oppimista.”

Kun Hotulaisen tutkimusryhmä arvioi yläkouluikäisiä oppilaita heille vieraiden ongelmanratkaisutehtävien avulla, parhaiten menestyivät ne, jotka jaksoivat pinnistellä ja yrittää. Tutkimuksissa ei ole erottunut sellaista oppilasryhmää, joka selvittää tehtävät muita nopeammin pelkän lahjakkuuden ansiosta.

Asennoitumisen merkityksestä kertoo myös suomalaislukiolaisille tehty tutkimus. Loogista päättelyä mittaavassa tehtävässä menestyivät paremmin ne oppilaat, jotka uskoivat vähemmän synnynnäiseen lahjakkuuteen. He olivat siis hyviä päättelijöitä luultavasti siksi, että uskoivat yrittämiseen ja vähitellen etenevään oppimiseen, eivät siksi, että pitivät itseään muita fiksumpina.

Hotulainen kehottaakin miettimään omaa asennetta, kun astelee lukusaliin kirjapinon kanssa. Jos ensimmäisen vaikean asian kohdalla kuvittelee olevansa huonompi oppija kuin vieruskaverinsa, pian onkin. Kärsivällisyys, avun pyytäminen ja uusien oppimisstrategioiden opiskelu ovat varmempi tie menestykseen kuin lahjakkuuteen luottaminen.

2. Luulitko oppivasi parhaiten kuuntelemalla? Unohda se

Opetettiinko sinullekin koulussa, että ihmiset ovat erilaisia oppijoita? Yksi on visuaalinen eli oppii parhaiten katsomalla, ja toinen on auditiivinen, jolle tehokkain oppimistapa on kuunteleminen. Kinesteettinen oppija taas oppii koskemalla ja tutkimalla.

Unohda se, sanoo Aalto-yliopiston uuden median muotoilun ja oppimisen professori Teemu Leinonen.

”Ajatus, että ihmiset voisi jaotella heille parhaan oppimistyylin mukaan on eniten toistettu opiskeluun liittyvä myytti. Se voi jopa haitata oppimista”, Leinonen sanoo.

Nykyään kasvatustieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että ihmisten luokittelu oppimistyylin mukaan on yksinkertaistettua höpöhöpöä.

Leinosen mielestä se, että tykkää opiskella jollain tietyllä tavalla, ei tarkoita, että tämä on tehokkain tapa oppia. Vaikka ihminen siis tykkäisi kuunnella luennolla, hän saattaa silti oppia asian paremmin lukemalla.

”Professori ja kasvatuspsykologi Paul Kirschner ilmaisi asian hieman kärjistäen, että kyllähän jotkut tykkäävät katsella pornoakin, mutta ei voi sanoa, että se olisi heille paras tapa käyttää vapaa-aikaansa”, Leinonen sanoo.

Hänen mukaansa parhaan tuloksen saa, kun käyttää useita eri oppimistapoja. Pääsykoekirjoja pänttäävää Leinonen neuvoo lukemaan ensin kirjan rauhassa läpi. Seuraavaksi kirja kannattaa lukea ääneen kännykän sanelimelle, jolloin opiskeltavan asian ymmärtämiseen on pakko keskittyä paremmin. Kun kirja on nauhalla, sitä voi kuunnella vaikkapa lenkillä. Mitä monipuolisemmin asiaa opiskelee, sitä paremmin se tallentuu päähän.

3. Kahvitauko kaverin kanssa voi olla hyödyllisin oppimishetki

Turhaa ajanhukkaa – näin moni tunnollinen opiskelija ajattelee opiskelusta kavereiden kanssa ja linnoittautuu lukusaliin. Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosentti Auli Toom passittaisi heidät takaisin ihmisten ilmoille. Kun Toom ja kumppanit ovat tutkineet yliopisto-opiskelijoita, on havaittu, että parhaiten opinnoissa eivät suinkaan pärjää yksinäiset puurtajat vaan ne, jotka osaavat opiskella ryhmässä.

Tähän Toom näkee kaksi syytä: Ryhmässä oppii muilta uusia opiskelutaitoja, kuten muistiinpanostrategioita ja muistisääntöjä. Toiseksi kaveri voi auttaa ymmärtämään sen, mikä itselle tuntuu vaikealta.

”Yksin opiskellessa on vain oma pää. Kun tenttikirjan sisällöstä juttelee kavereiden kanssa, he voivat avata uusia näkökulmia sen sisältöön tai selittää helposti ja yksinkertaisesti monimutkaisen asian. Ryhmässä opiskellessa on luksusta se, että käytettävissä on omien aivojen lisäksi kaikkien muiden aivot”, Toom sanoo.

Vaikka ylioppilaskirjoitukset, tentit ja pääsykokeet mittaavatkin tietoa yksilösuorituksilla, niihin kannattaa valmistautua ryhmässä. Toom neuvoo suunnittelemaan opiskelu-urakan niin, että lukuhetken päätteeksi asioita puidaan opintopiirissä tai lounaalla.

Keskustelun voi aloittaa vaikka siitä, mitä kukin alleviivasi ja miksi.

4. Motivaation odotteluon itsensä huijaamista

Opiskelumotivaation odottelu on itsensä huijaamista. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopiston opintopsykologi Katri Ruth.

”Ei kannata ajatella, että ensin pitäisi olla motivaatio ja perässä tulee tekeminen. Motivaatio syntyy usein tekemisen kautta”, Ruth sanoo.

Koska aloittaminen on vaikeinta, tarvitaan kunnon suunnitelma. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan parhaiten menestyvät ne opiskelijat, jotka osaavat suunnitella opintonsa.

Suunnittelu on taitolaji. Liian tiukasta suunnitelmasta tulee helposti vankila, joka kuristaa takaraivossa vapaa-ajallakin. Liian löysä suunnitelma ei puolestaan motivoi.

Ruth neuvoo aloittamaan suunnittelun siten, että tavoite pilkotaan osiin. Ensimmäinen tavoite voi olla vaikkapa se, että selailee kirjan sisällysluettelon, silmäilee nopeasti lukujen aiheet ja yrittää selvittää, mistä kirjassa on kyse.

”Siihen voi kulua vain 15 minuuttia. Tärkeintä on, että saa aloitettua. Pienten tavoitteiden täyttäminen on helpompaa ja palkitsevampaa kuin se, että soimaa itseään siitä, kuinka paljon on vielä lukematta”, Ruth sanoo.

Seuraavaksi on hyvä tehdä päiväkohtainen opiskelusuunnitelma. Päivittäisen luku-urakan pitää olla realistinen. Sitä ei kannata sitoa sivumäärään vaan siihen, mitä haluaa oppia.

”Usein ihmiset keskittyvät miettimään, kuinka monta sivua he saavat luettua sen sijaan, että pysähtyisivät tärkeimmän äärelle eli miettisivät, ovatko he oppineet sen, mitä halusivat oppia”, Ruth sanoo.

Vasta tämän jälkeen kannattaa miettiä, kuinka aikansa käyttää. Ruthin mukaan jo 20 minuutin tiivis keskittyminen on hyvä saavutus. Neljä tuntia tiivistä lukemista pienin tauoin rytmitettynä alkaa olla maksimi monen keskittymiskyvylle. Lukemisen jälkeen suunnitelmaan kannattaa varata aikaa aiheen kertaamiseen, pohdiskeluun – ja palautumiseen.

Päivän päätteeksi Ruth vinkkaa pitämään kirjaa siitä, mitä on jo oppinut.

”Usein ihmiset listaavat asioita, joita pitää tehdä. Olisi hyvä listata myös asioita, mitä on jo tehnyt ja oppinut. Toisiin vertailun sijaan kannattaa tehdä vertailua omaan lähtötasoon. Se motivoi, kun huomaa edistyneensä”, Ruth sanoo.

5. Aivot voi virittää oppimistaajuudelle

Kun ihminen oppii, aivoihin muodostuu uusia okasia, niin sanottuja muistiyksikköjä. Harjoittelun tuloksena opeteltuun asiaan liittyvät okaset muuttuvat isommiksi ja pysyvämmiksi.

Aivot voi virittää tilaan, jossa ne oppivat entistä paremmin. Uutta asiaa opetellessa kannattaa ensin aktivoida aiheeseen liittyvät vanhat tiedot.

Aivotutkija Pirta Hotulaisen mukaan tämän voi tehdä esimerkiksi kysymällä itseltään, mitä jo tietää aiheesta tai mitä haluaisi tietää. Se auttaa lisäämään tietoa jo olemassa oleviin hermoverkkoihin.

”Mutta oikeastaan mikä tahansa aivojen stimulaatio helpottaa oppimista. Rotilla puhutaan enriched environmentistä. Ehkä ihmisille suomennettuna voisi sanoa, että ihminen oppii paremmin, jos elämä ei ole tylsää, koska silloin aivojen vireystila on parempi”, Pirta Hotulainen sanoo.

Kyse on luultavasti siitä, että kun hermosolut on valmiiksi viritetty, aivot ovat valmiimmat oppimisessa tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin.

Aivojen virittely ei kuitenkaan yksin riitä. Pänttääminen voi mennä hukkaan, jos ihminen ei nuku riittävästi.

”Nukkuessa tapahtuu tiedon jäsentely ja siirtyminen pitkäkestoisiin tietovarastoihin. Siksi on hyvä muistaa nukkua, kun lukee kokeisiin”, Hotulainen sanoo.

Korjattu klo 11.20: Paul Kirschnerin titteli on kasvatuspsykologi, ei opintopsykologi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opiskelu
  • Oppiminen
  • aivot
  • aivotutkimus
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    3. 3

      Palovaroittimet olivat jatkuva huolenaihe Vuosaaren palotalossa – turmakodissa ei ilmeisesti ollut varoitinta

    4. 4

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    5. 5

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    6. 6

      Länsimetron liikenne voi alkaa aikaisintaan huhtikuussa – mutta vain Tapiolaan asti

    7. 7

      Tutkija osti meripihkan palan torilta Myanmarista – sisältä löytyi dinosauruksen höyhenpeitteinen hännänpää

    8. 8

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    9. 9

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    10. 10

      Tämä kaikki pitää tietää uudesta Rogue One -elokuvasta – aikajana näyttää, mihin kohtaan Tähtien sota -leffahistoriaa se sijoittuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    5. 5

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    6. 6

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    7. 7

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    8. 8

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    9. 9

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    10. 10

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää