Valikko
Elämä

”Hymähdin väärässä kohdassa, eikä nuori koskaan palannut” – nuoriso­lääkäri Elina Hermanson neuvoo, miten teinille puhutaan oikein

On virhe neuvoa nuorta silloin, kun hän ei sitä kaipaa, sanoo nuorisolääkäri Elina Hermanson. Siihen vanhemmilla on kuitenkin palava halu, koska aikuisina he kuvittelevat ymmärtävänsä paremmin.

Linnanmäellä oli tavattomasti väkeä. Olihan vappu, ja huvipuisto juuri avannut ovensa. 13-vuo­tias Elina Hermanson oli vanhempiensa kanssa Helsingissä, ja hän halusi käydä Vekkulassa. Se on ahdas sokkelotalo, jossa on peilejä ja vinoja lattioita.

Talon sisällä Hermanson kohtasi humalaisen pojan, joka työnsi hänet labyrintin nurkkaan – ja suuteli väkisin.

Hermanson oli kasvanut pienessä Pomarkun kylässä Porin lähellä. Umpipumpulissa, kuten hän itse kuvaa. Se, että joku koski häneen ilman lupaa, väkijoukossa ja tilassa, josta oli vaikea päästä pois, oli jotain, mitä hän ei ollut osannut edes pelätä.

Hermanson ryntäsi paniikissa ulos. Hän oli poissa tolaltaan, muttei niin pahasti, että ulkona odottaneet vanhemmat olisivat huomanneet. Kukaan muukaan ei huomannut. Eikä Hermanson koskaan kertonut asiasta kenellekään.

Nyt Hermanson on nuorisolääkäri ja 39 vuotta vanhempi. Hän toimii Suomen suurimman kouluterveydenhuollon yksikön eli Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkärinä. Kolme vuotta sitten Hermanson perusti Suomen nuorisolääkärit ry:n, jonka tarkoitus on edistää nuorten kanssa toimivien lääkärien ammattitaitoa.

Hermanson on tavannut uransa varrella tuhansia nuoria. Hän on kirjoittanut heille terveydentiedon kirjoja ja kasvatusoppaita vanhemmille. Yrittänyt ymmärtää murrosikäistä mieltä ja koettanut pohtia, miten voisi tukea nuorten vanhempia.

Hänellä on heille viisi viestiä nuorten kohtaamiseen.

 

Ensimmäisen viestin Hermansonille opetti tyttö, johon hänellä oli pitkäaikainen potilas-lääkärisuhde. Se suhde päättyi väärin ajoittettuun hymähdykseen.

Tyttö kertoi Hermansonille seurustelusuhteestaan ulkomaa­laiseen tyttöön. Kyseessä oli nettituttavuus, eivätkä tytöt olleet koskaan tavanneet. Ja nyt oli tullut ero.

Hermanson hymähti. Eikä nähnyt tyttöä enää koskaan.

Sen jälkeen hän on muistanut: arvosta ja kunnioita.

”Nuoret elävät vahvasti hetkessä. Siinä meillä aikuisilla on opittavaa”, Hermanson sanoo.

Myötäelävän arvostuksen osoittaminen on Hermansonista tärkeää, sillä nuoren maailma on dramaattinen. Jokainen nuorelle osoitettu ilme, jokainen hänen edessään näytetty ele, on nuoren mielessä merkityksiä täynnä.

Jos nuori voi tulkita ne hyväksynnän puutteeksi, hän tulkitsee ne niin.

Nuorten kanssa kannattaa siis edetä hellästi. Sitä Hermanson yrittää opettaa tuleville lääkäreillekin. Ettei murrosikäistä voi kohdata samalla tavalla kuin työikäistä. Tuosta vain käskeä laihduttamaan tai lopettamaan tupakointia.

Hermansonin mielestä monet vanhemmat luulevat tietävänsä, mistä nuorten käytös johtuu. Nuorten kanssa ei koskaan pitäisi olettaa mitään, kuuluu Hermansonin toinen viesti.

”Jokainen toimii omalla tavallaan mielekkäästi. Esimerkiksi koulusta jäädään pois jostain syystä.”

Vaarallisinta on välinpitämättömyys, mutta myös neuvominen on hölmöä. Parhaat apuvälineet ovat kuunteleminen, arvostaminen ja kunnioittaminen.

”Sekä se, että yrittää johdattaa nuoren itse ymmärtämään omia motiivejaan.”

Toisaalta vanhemman pitäisi tunnistaa myös omat motiivinsa.

Miksi äiti haluaa olla tyttärensä paras kaveri? Miksi isä ei anna pojan lopettaa jalkapalloilua?

Hermanson toivoo, että kaikki vanhemmat pysähtyisivät omien motiiviensa äärelle.

Se vaatii aikaa ja rohkeutta, sillä motiivit ovat usein piilossa.

Pieni huoli nuoresta on ihan tavallista äitiyttä ja isyyttä. Mutta sitä kannattaa pohtia, mistä oikeasti on huolissaan.

”Jos nuori lopettaa jääkiekon pelaamisen, onko isä huolissaan siitä, että lapsi jää paitsi hyviä elämyksiä vai siitä, ettei vanhemmasta tullutkaan NHL-tähden isää?”

Vanhempi saattaa surra omaa elämätöntä elämäänsä. Hän kadehtii nuorta, jonka elämä on vielä mahdollisuuksia täynnä.

Osa vanhemmista ei haluaisi, että lapset kasvavat selviämään elämässä ilman heitä. Lapsesta on voinut tulla elämän tarkoitus, ja lapsen itsenäistyminen uhkaa omaa minuutta.

”Mutta lapset ovat lainaa vain”, Hermanson sanoo.

Se, ettei lapsi jossain vaiheessa enää halua keskustella vanhemman kanssa kaikista huolistaan, on osa normaalia kehitystä. Aikuisen täytyy tyytyä odottamaan, seuraamaan ja luottamaan, nuorisolääkäri ohjeistaa.

Tunne siitä, että vanhempi luottaa, on nuorelle hyvin tärkeä, Hermanson sanoo.

”On myös tärkeää reagoida, jos nuori pettää aikuisen luottamuksen. Kyse on niistä paljon puhutuista rajoista.”

Sitten on niitäkin vanhempia, jotka haluavat itsenäistää lapset liian aikaisin. Hermanson muistaa eräänkin vastaanoton, jolle äiti tuli 13-vuotiaan tyttärensä kanssa hakemaan tytölle ehkäisypillereitä, koska tyttö oli alkanut seurustella.

Hermansonin mukaan 13-vuotias on liian nuori harrastamaan yhdyntäseksiä. Mutta toisaalta, jos 13-vuotiaalla on yhdyntöjä, hän ehdottomasti tarvitsee myös ehkäisyn.

”13-vuotias ei halua seksiä samoista syistä kuin aikuiset. Hän haluaa vain hyväksyntää ja tarvitsee apua.”

Hermanson muistaa, miten vaivautunut tyttö oli, kun äiti kuvaili häntä poikkeuksellisen kypsäksi ja poikaystävää ihanaksi ja vastuulliseksi nuoreksi mieheksi. Äiti sanoi ymmärtävänsä, että luonto ajaa tikanpojan puuhun ja nyt olisi tarvetta elämän ensimmäisille ehkäisypillereille.

Hermanson kirjoitti reseptin, mutta pyysi äitiä ja tytärtä varaamaan myös uuden ajan.

Sillä kertaa hän puhui tyttären kanssa kaksin.

”Jossain vaiheessa tyttö sai kakistettua, että hän söi yhden pillerilevyn, muttei sitten enää jaksanut, koska seksiä ei enää ollut. Oli ollut kerran, muttei sen jälkeen. Eikä tyttö kehdannut kertoa asiaa äidilleen, koska äiti eli oletuksessa, että tyttö oli niin kypsä, että tällä oli seksiä.”

Neljännen läksynsä Hermanson oppi jo 1980-luvulla. Hän sairasti silloin bulimiaa, tunnollisten tyttöjen syömishäiriötä. Opiskeluaikainen poikaystävä pakotti Hermansonin terapiaan, koska koki, ettei osannut enää auttaa.

Avun hakeminen oli Hermansonin mukaan hänen elämänsä parhaita päätöksiä. Hänen neljäs viestinsä vanhemille onkin: Ottakaa apua vastaan ja hoidattakaa omat ongelmanne ennen lapsen murrosikää.

Avun tarpeen myöntäminen ei aina ole helppoa. Ei etenkään silloin, jos kuvittelee itsensä vähän osaavammaksi, paremmaksi ja menestyvämmäksi kuin muut.

Ylimielisyyden syntiin meinasi langeta Hermanson itsekin.

”Olin hilkulla tulla kusipääksi”, hän sanoo.

Nuorempana hän oli klassinen hyvä tyttö: pärjäävä, nätti ja hyväosainen. Hän pystyy yhä kaappaamaan ilmatilan ja hurmaamaan keskustelukumppanin.

Hermansonilla on kolme lasta ja kaksi entistä aviomiestä. Avioerot opettivat hänelle, ettei hänkään ole erehtymätön.

”Ex-aviomieheni on sanonut, että paras puoleni on ensivaikutelmani”, hän nauraa.

”Hyväosaisten ylimielisyyteen sortuu, kun tyytyy elämään omassa kuplassaan. Ylimielisyyttä on sekin, kun me aikuiset kuvittelemme ymmärtävämme ­asiat nuoria paremmin. Tai koulun rehtori kuvittelee tietävänsä, miksi ysiluokkalainen pinnaa.”

On Hermansonilla lohduttavakin viesti. Pääasiassa suomalaiset nuoret voivat hyvin. Jopa koulupudokkaita on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna vähän.

Hän on kuitenkin huolissaan yhteiskunnan kahtiajakautumisesta.

”Mitä huonommin nuori voi, sitä vaikeampaa hänen on hakea apua”, hän sanoo.

”Eikä enemmistökään pitkän päälle voi hyvin, jos vähemmistö katkeroituu. Yhteiskunta voi niin hyvin kuin sen heikoin yksilö.”

Muttei vanhemmuus hänestä lopulta niin vaikeaa ole. Pitkälle pärjää, kun ymmärtää nuoren kolme tärkeintä tarvetta. Ne ovat yksi pysyvä aikuinen, yhteisön hyväksyntä ja tunne omasta tarpeellisuudesta.

Eikä aikuisen tarvitse leperrellä rakkauttaan joka päivä. Riittää, että lapsella on ruokaa ja hän tietää, että joku huolestuu, jos hän ei tule yöksi kotiin.

Viides viesti: Esimerkin voima. Sen avulla nuoret oppivat.

Jos haluaa lapsen oppivan pyytämään anteeksi, pitää pyytää itsekin anteeksi, Hermanson sanoo. Jos haluaa, että nuori oppii ymmärtämään tunteitaan, niistä kannattaa itsekin puhua.

Mutta sitten täytyy muistaa myös elää.

”Toivon, että omat lapseni kokevat, että heitä rakastettiin. Olen kokenut paljon, mutta olen joka päivä järjestänyt lapsilleni ruuan kello viideksi. Tai kuudeksi. Tai viimeistään seitsemäksi.”

Näistä en luovu

Tanssi

Olen harrastanut useita vuosia lavatanssien opettelua. Rakastan night club two stepiä, rumbaa, chachata, buggia ja oikeastaan kaikkia tansseja. Riittää, että kavaljeeri tanssii rytmissä, ei väännä minua ikävään asentoon eikä haise. Mutta ihanaa on, jos hän osaa viedä minut kuvioihin, joita itse en ole tehnyt aiemmin.

Terve itsekkyys

Haluan, että lapseni muistavat minut ihmisenä, joka eli ja nautti täysillä.

Suomen heinäkuu

Tätä ei tarvitse suomalaiselle selittää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nuoret
  • Vanhemmuus
  • Hyvinvointi
  • teini-ikä
  • Kasvatus

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    3. 3

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    7. 7

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    8. 8

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    9. 9

      Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset

    10. 10

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    5. 5

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    6. 6

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    7. 7

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    8. 8

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    9. 9

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    10. 10

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää