Valikko
Elämä

”Hymähdin väärässä kohdassa, eikä nuori koskaan palannut” – nuoriso­lääkäri Elina Hermanson neuvoo, miten teinille puhutaan oikein

On virhe neuvoa nuorta silloin, kun hän ei sitä kaipaa, sanoo nuorisolääkäri Elina Hermanson. Siihen vanhemmilla on kuitenkin palava halu, koska aikuisina he kuvittelevat ymmärtävänsä paremmin.

Linnanmäellä oli tavattomasti väkeä. Olihan vappu, ja huvipuisto juuri avannut ovensa. 13-vuo­tias Elina Hermanson oli vanhempiensa kanssa Helsingissä, ja hän halusi käydä Vekkulassa. Se on ahdas sokkelotalo, jossa on peilejä ja vinoja lattioita.

Talon sisällä Hermanson kohtasi humalaisen pojan, joka työnsi hänet labyrintin nurkkaan – ja suuteli väkisin.

Hermanson oli kasvanut pienessä Pomarkun kylässä Porin lähellä. Umpipumpulissa, kuten hän itse kuvaa. Se, että joku koski häneen ilman lupaa, väkijoukossa ja tilassa, josta oli vaikea päästä pois, oli jotain, mitä hän ei ollut osannut edes pelätä.

Hermanson ryntäsi paniikissa ulos. Hän oli poissa tolaltaan, muttei niin pahasti, että ulkona odottaneet vanhemmat olisivat huomanneet. Kukaan muukaan ei huomannut. Eikä Hermanson koskaan kertonut asiasta kenellekään.

Nyt Hermanson on nuorisolääkäri ja 39 vuotta vanhempi. Hän toimii Suomen suurimman kouluterveydenhuollon yksikön eli Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkärinä. Kolme vuotta sitten Hermanson perusti Suomen nuorisolääkärit ry:n, jonka tarkoitus on edistää nuorten kanssa toimivien lääkärien ammattitaitoa.

Hermanson on tavannut uransa varrella tuhansia nuoria. Hän on kirjoittanut heille terveydentiedon kirjoja ja kasvatusoppaita vanhemmille. Yrittänyt ymmärtää murrosikäistä mieltä ja koettanut pohtia, miten voisi tukea nuorten vanhempia.

Hänellä on heille viisi viestiä nuorten kohtaamiseen.

 

Ensimmäisen viestin Hermansonille opetti tyttö, johon hänellä oli pitkäaikainen potilas-lääkärisuhde. Se suhde päättyi väärin ajoittettuun hymähdykseen.

Tyttö kertoi Hermansonille seurustelusuhteestaan ulkomaa­laiseen tyttöön. Kyseessä oli nettituttavuus, eivätkä tytöt olleet koskaan tavanneet. Ja nyt oli tullut ero.

Hermanson hymähti. Eikä nähnyt tyttöä enää koskaan.

Sen jälkeen hän on muistanut: arvosta ja kunnioita.

”Nuoret elävät vahvasti hetkessä. Siinä meillä aikuisilla on opittavaa”, Hermanson sanoo.

Myötäelävän arvostuksen osoittaminen on Hermansonista tärkeää, sillä nuoren maailma on dramaattinen. Jokainen nuorelle osoitettu ilme, jokainen hänen edessään näytetty ele, on nuoren mielessä merkityksiä täynnä.

Jos nuori voi tulkita ne hyväksynnän puutteeksi, hän tulkitsee ne niin.

Nuorten kanssa kannattaa siis edetä hellästi. Sitä Hermanson yrittää opettaa tuleville lääkäreillekin. Ettei murrosikäistä voi kohdata samalla tavalla kuin työikäistä. Tuosta vain käskeä laihduttamaan tai lopettamaan tupakointia.

Hermansonin mielestä monet vanhemmat luulevat tietävänsä, mistä nuorten käytös johtuu. Nuorten kanssa ei koskaan pitäisi olettaa mitään, kuuluu Hermansonin toinen viesti.

”Jokainen toimii omalla tavallaan mielekkäästi. Esimerkiksi koulusta jäädään pois jostain syystä.”

Vaarallisinta on välinpitämättömyys, mutta myös neuvominen on hölmöä. Parhaat apuvälineet ovat kuunteleminen, arvostaminen ja kunnioittaminen.

”Sekä se, että yrittää johdattaa nuoren itse ymmärtämään omia motiivejaan.”

Toisaalta vanhemman pitäisi tunnistaa myös omat motiivinsa.

Miksi äiti haluaa olla tyttärensä paras kaveri? Miksi isä ei anna pojan lopettaa jalkapalloilua?

Hermanson toivoo, että kaikki vanhemmat pysähtyisivät omien motiiviensa äärelle.

Se vaatii aikaa ja rohkeutta, sillä motiivit ovat usein piilossa.

Pieni huoli nuoresta on ihan tavallista äitiyttä ja isyyttä. Mutta sitä kannattaa pohtia, mistä oikeasti on huolissaan.

”Jos nuori lopettaa jääkiekon pelaamisen, onko isä huolissaan siitä, että lapsi jää paitsi hyviä elämyksiä vai siitä, ettei vanhemmasta tullutkaan NHL-tähden isää?”

Vanhempi saattaa surra omaa elämätöntä elämäänsä. Hän kadehtii nuorta, jonka elämä on vielä mahdollisuuksia täynnä.

Osa vanhemmista ei haluaisi, että lapset kasvavat selviämään elämässä ilman heitä. Lapsesta on voinut tulla elämän tarkoitus, ja lapsen itsenäistyminen uhkaa omaa minuutta.

”Mutta lapset ovat lainaa vain”, Hermanson sanoo.

Se, ettei lapsi jossain vaiheessa enää halua keskustella vanhemman kanssa kaikista huolistaan, on osa normaalia kehitystä. Aikuisen täytyy tyytyä odottamaan, seuraamaan ja luottamaan, nuorisolääkäri ohjeistaa.

Tunne siitä, että vanhempi luottaa, on nuorelle hyvin tärkeä, Hermanson sanoo.

”On myös tärkeää reagoida, jos nuori pettää aikuisen luottamuksen. Kyse on niistä paljon puhutuista rajoista.”

Sitten on niitäkin vanhempia, jotka haluavat itsenäistää lapset liian aikaisin. Hermanson muistaa eräänkin vastaanoton, jolle äiti tuli 13-vuotiaan tyttärensä kanssa hakemaan tytölle ehkäisypillereitä, koska tyttö oli alkanut seurustella.

Hermansonin mukaan 13-vuotias on liian nuori harrastamaan yhdyntäseksiä. Mutta toisaalta, jos 13-vuotiaalla on yhdyntöjä, hän ehdottomasti tarvitsee myös ehkäisyn.

”13-vuotias ei halua seksiä samoista syistä kuin aikuiset. Hän haluaa vain hyväksyntää ja tarvitsee apua.”

Hermanson muistaa, miten vaivautunut tyttö oli, kun äiti kuvaili häntä poikkeuksellisen kypsäksi ja poikaystävää ihanaksi ja vastuulliseksi nuoreksi mieheksi. Äiti sanoi ymmärtävänsä, että luonto ajaa tikanpojan puuhun ja nyt olisi tarvetta elämän ensimmäisille ehkäisypillereille.

Hermanson kirjoitti reseptin, mutta pyysi äitiä ja tytärtä varaamaan myös uuden ajan.

Sillä kertaa hän puhui tyttären kanssa kaksin.

”Jossain vaiheessa tyttö sai kakistettua, että hän söi yhden pillerilevyn, muttei sitten enää jaksanut, koska seksiä ei enää ollut. Oli ollut kerran, muttei sen jälkeen. Eikä tyttö kehdannut kertoa asiaa äidilleen, koska äiti eli oletuksessa, että tyttö oli niin kypsä, että tällä oli seksiä.”

Neljännen läksynsä Hermanson oppi jo 1980-luvulla. Hän sairasti silloin bulimiaa, tunnollisten tyttöjen syömishäiriötä. Opiskeluaikainen poikaystävä pakotti Hermansonin terapiaan, koska koki, ettei osannut enää auttaa.

Avun hakeminen oli Hermansonin mukaan hänen elämänsä parhaita päätöksiä. Hänen neljäs viestinsä vanhemille onkin: Ottakaa apua vastaan ja hoidattakaa omat ongelmanne ennen lapsen murrosikää.

Avun tarpeen myöntäminen ei aina ole helppoa. Ei etenkään silloin, jos kuvittelee itsensä vähän osaavammaksi, paremmaksi ja menestyvämmäksi kuin muut.

Ylimielisyyden syntiin meinasi langeta Hermanson itsekin.

”Olin hilkulla tulla kusipääksi”, hän sanoo.

Nuorempana hän oli klassinen hyvä tyttö: pärjäävä, nätti ja hyväosainen. Hän pystyy yhä kaappaamaan ilmatilan ja hurmaamaan keskustelukumppanin.

Hermansonilla on kolme lasta ja kaksi entistä aviomiestä. Avioerot opettivat hänelle, ettei hänkään ole erehtymätön.

”Ex-aviomieheni on sanonut, että paras puoleni on ensivaikutelmani”, hän nauraa.

”Hyväosaisten ylimielisyyteen sortuu, kun tyytyy elämään omassa kuplassaan. Ylimielisyyttä on sekin, kun me aikuiset kuvittelemme ymmärtävämme ­asiat nuoria paremmin. Tai koulun rehtori kuvittelee tietävänsä, miksi ysiluokkalainen pinnaa.”

On Hermansonilla lohduttavakin viesti. Pääasiassa suomalaiset nuoret voivat hyvin. Jopa koulupudokkaita on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna vähän.

Hän on kuitenkin huolissaan yhteiskunnan kahtiajakautumisesta.

”Mitä huonommin nuori voi, sitä vaikeampaa hänen on hakea apua”, hän sanoo.

”Eikä enemmistökään pitkän päälle voi hyvin, jos vähemmistö katkeroituu. Yhteiskunta voi niin hyvin kuin sen heikoin yksilö.”

Muttei vanhemmuus hänestä lopulta niin vaikeaa ole. Pitkälle pärjää, kun ymmärtää nuoren kolme tärkeintä tarvetta. Ne ovat yksi pysyvä aikuinen, yhteisön hyväksyntä ja tunne omasta tarpeellisuudesta.

Eikä aikuisen tarvitse leperrellä rakkauttaan joka päivä. Riittää, että lapsella on ruokaa ja hän tietää, että joku huolestuu, jos hän ei tule yöksi kotiin.

Viides viesti: Esimerkin voima. Sen avulla nuoret oppivat.

Jos haluaa lapsen oppivan pyytämään anteeksi, pitää pyytää itsekin anteeksi, Hermanson sanoo. Jos haluaa, että nuori oppii ymmärtämään tunteitaan, niistä kannattaa itsekin puhua.

Mutta sitten täytyy muistaa myös elää.

”Toivon, että omat lapseni kokevat, että heitä rakastettiin. Olen kokenut paljon, mutta olen joka päivä järjestänyt lapsilleni ruuan kello viideksi. Tai kuudeksi. Tai viimeistään seitsemäksi.”

Näistä en luovu

Tanssi

Olen harrastanut useita vuosia lavatanssien opettelua. Rakastan night club two stepiä, rumbaa, chachata, buggia ja oikeastaan kaikkia tansseja. Riittää, että kavaljeeri tanssii rytmissä, ei väännä minua ikävään asentoon eikä haise. Mutta ihanaa on, jos hän osaa viedä minut kuvioihin, joita itse en ole tehnyt aiemmin.

Terve itsekkyys

Haluan, että lapseni muistavat minut ihmisenä, joka eli ja nautti täysillä.

Suomen heinäkuu

Tätä ei tarvitse suomalaiselle selittää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nuoret
  • Vanhemmuus
  • Hyvinvointi
  • teini-ikä
  • Kasvatus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    2. 2

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    3. 3

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    4. 4

      ”Autan isää, mutta en rakkaudesta” – HS:n lukijat kertovat kokemuksistaan alkoholistin lapsena

    5. 5

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton

    6. 6

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    7. 7

      Näin myyt kotisi itse ja säästät jopa tuhansia euroja – Mitä kaikkea asunnon myynnissä kannattaa huomioida?

    8. 8

      Näin saat kodin järjestykseen – yli 50 täsmävinkkiä kaaoksen taltuttamiseen

    9. 9

      Tikkurilan kokoomus erotti MV-lehden tiedottajan hallituksestaan – pois potkittu aikoo tutkittaa asian laillisuuden poliisilla

    10. 10

      Kun vauva on syntynyt, ilosanoman kertoo Facebook

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    3. 3

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    4. 4

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    5. 5

      Konduktööriä uhattiin veitsellä junassa Pasilassa

    6. 6

      Saara Aalto selviytyi X Factorin finaaliin

    7. 7

      Eutanasia-aloite kerännyt hurjalla vauhdilla lähes 42 000 kannattajaa – Lääkäriliiton mukaan laki on turha

    8. 8

      Kaksi ihmistä löytyi surmattuna autosta Paraisilla – Rajavartiolaitos vei poliiseja saareen helikopterilla

    9. 9

      Onko 5 000 euroa vuodessa liikaa pikkulapsen harrastuksesta?

    10. 10

      Näin saat kodin järjestykseen – yli 50 täsmävinkkiä kaaoksen taltuttamiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    9. 9

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    10. 10

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    11. Näytä lisää