Elämä

Kipututkija: Hyvä mieli voi vaikuttaa kipuun enemmän kuin särkylääkkeet

Liikunnan endorfiineja ja myönteisiin ajatuksiin keskittymistä pidetään kivunhoidossa usein höpöhöpönä – vaikka lääkäri Helena Mirandan mukaan ei kannattaisi.

Äidillä on vähän tilanne päällä, Helena Mirandan lapsi totesi kaverilleen kulkiessaan makuuhuoneen ohi.

Miranda oli käpertynyt sänkyyn keskellä lauantaipäivää. Verhot oli vedetty eteen, jotta auringonvalo ymmärtäisi pysyä niiden toisella puolella. Miranda hengitti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Migreenikohtaus tuntui siltä kuin tulikuuma rautanaula olisi työnnetty silmän läpi niskaan.

Siinä maatessaan Miranda tunsi, kuinka iskiaskipu alkoi ärtyä. Se säteili selästä oikeaan jalkaan ja pakotti pian vaihtamaan kylkeä. Aaargh!

Krooninen kipu tekee hermoista herkät kuin silkkipaperi. Tavalliset asiat, kuten työkaverin kovaääninen nauru, ohikulkijan voimakas parfyymipilvi ja mateleva kassajono saavat pinnan kiristymään. Kipu kummittelee mielessä silloinkin, kun se ei ole päällä. Kun ystävä ehdottaa purjehdusreissua, mieleen tulee ensimmäisenä veneen kova penkki, huono asento ja piiskaava merituuli. Selässä vihloo jo valmiiksi.

Näistä tunteista Helena Miranda, 47, tietää paljon. Hän on lääkäri, kipututkija – ja kipupotilas. Tosin jälkimmäisen ymmärtäminen vei parikymmentä vuotta.

Migreenit alkoivat Mirandan ollessa 14. Parikymppisenä polvet ja lonkat alkoivat kolottaa, kun käsipalloharrastuksen aiheuttamat kulumat etenivät vauhdilla. Nelikymppisenä Miranda huomasi, että nivelrikon vuoksi osa sormista ei enää suoristu kunnolla. Viisi vuotta sitten tuli hermoja pitkin oikeaan jalkaan säteilevä iskiaskipu.

Selkäleikkaus auttaa, Miranda hoki itselleen. Sitä odotellessa hän söi vuosien ajan särkylääkkeitä, jotta jaksoi tehdä pitkiä työpäiviä. Illalla Miranda rojahti väsyneenä sohvalle – mutta ei ajatellut olevansa kipupotilas. Hänhän oli lääkäri, eivätkä lääkärit sairastu.

”Odotin, että jokin ulkopuolinen, lääkkeet tai leikkaus, vie kivut pois. Tai kun tarpeeksi ­kauan odotan, kivut häviävät.”

Niin ei käynyt.

Leikkaus auttoi vain osittain. Iskiashermo oli vaurioitunut pysyvästi, ja se pakotti ontumaan. Liikkumisesta tuli niin hidasta, ettei Miranda enää voinut juosta pihalla lastensa kanssa. Rivakka kävely muuttui köpöttelyksi.

Miranda vaipui epätoivoon – siitäkin huolimatta, että hän neuvoi työkseen muille, kuinka hallita kipua.

”En hyväksynyt, että kipuni oli tullut jäädäkseen. Koska toivoin sen katoavan itsestään, en kokeillut aikaa vieviä lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja. Mutta jos johonkin, niin kivun hyväksymineen ja haltuun ottamiseen kannattaa käyttää aikaa.”

Joka viides aikuinen kärsii pitkittyneestä kivusta. Mirandan mukaan se ajaa tuhansia ihmisiä sairauslomille ja työkyvyttömyys­eläkkeelle turhaan. Yksi syy tähän on se, että pitkittynyt kipu tulkitaan usein väärin. Ja väärin tulkittuna sitä hoidetaan väärin.

Perinteisesti on ajateltu, että kipu on varoitusmerkki vaarasta ja toimii kuin palohälytin. Kun välilevy pullistuu, hermot vievät viestin kudosvauriosta aivoille, jotta ihminen osaa varoa ja hakea apua. Mutta pitkittyneessä tai hoitamattomassa kivussa palohälytin voi mennä rikki. Se alkaa huutaa täysillä pienestäkin kivusta tai täysin ilman syytä.

”Selitän asian usein potilailleni niin, että kipu, joka on alun perin alkanut selästä, siirtyykin pitkittyessään keskushermostoon ja aivoihin. Vaikka alkuperäinen vaurio, esimerkiksi se välilevyn pullistuma, sulaisi pois, kipu voi tuntua yhä samalta. Tällaiseen kipuun ei auta selän leikkaus, tulehduskipulääke tai jumppa, koska kipu on aivoissa.”

Juuri tässä mennään usein vikaan. Jos magneettikuvissa näkyy, että kipeän kohdan kudosvaurio on parantunut, lääkärin voi olla vaikea uskoa, että potilas tuntee edelleen kovaa kipua.

”2000-luvun suurin mullistus kipututkimuksessa on ollut se, että kipua voidaan mitata aivotutkimusmenetelmillä objektiivisesti. Aivokuvista näkee, että ihminen kokee ihan aidosti sen kivun, jonka kertoo kokevansa.”

Siihen, miten kipu aivoissa tulkitaan, vaikuttaa pitkä joukko asioita: geeniperimä (toisiin sattuu synnynnäisesti enemmän kuin toisiin), mieliala ja aiemmat kokemukset kivusta.

”Jos selkävaiva vei edellisellä kerralla sairaalaan, pelko toistumisesta saa kivun tuntumaan kovemmalta. Itse pyydän jo hammaslääkärin ovella puudutuksen, koska juurihoidoissa kipu on ollut sietämätöntä.”

Myös lapsuuden kokemuksilla on iso vaikutus. Mirandan mukaan vanhemmat, jotka säikähtävät ja liioittelevat lasten kipua, voivat voimistaa kivun kokemusta – vielä aikuisenakin.

Mirandan omassa lapsuudenkodissa kivusta tuli keino saada huomiota kiireisiltä vanhemmilta. Kivun liioittelu takasi, että jompikumpi vanhemmista pysähtyi kuuntelemaan.

”Uskon, että myös tämä on voinut vaikuttaa siihen, miten tulkitsen kipua.”

Tämän kaiken kertominen potilaille ei ole aina helppoa, Miranda tietää. Ihmisestä, joka on niin kipeä, ettei pääse edes töihin, voi tuntua vähättelevältä, kun lääkäri sanoo kivun olevan korvien välissä. Mutta siellä on myös ratkaisu.

”Hyvä uutinen on se, että koska voimme vaikuttaa ajatuksiimme ja tunteisiimme, voimme vaikuttaa myös kipuumme. Aivot pystyvät tuottamaan meille merkittävää kivun lievitystä.”

Tutkimuksissa on huomattu, että kun uskomme jonkin hoidon lievittävän kipua, se saattaa lievittyä myös todellisuudessa.

Miranda ottaa esimerkiksi tutkimuksen, jossa potilaat luulivat saavansa morfiinin tavoin vaikuttavaa voimakasta kipulääkettä, vaikka oikeasti suoneen annettiin suolaliuosta. Aivokuvissa nähtiin, kuinka ihmisen oma kivunsäätelyjärjestelmä aktivoitui.

”Mutta vielä mullistavampaa oli se, että kun potilaat luulivat saavansa suolaliuosta mutta saivatkin lääkettä, kipu palasi. ­Opioidit ovat voimakkain kipua lievittävä lääkeryhmä, jonka ihminen on kehittänyt, mutta ihmisen oma usko kivun lievittymiseen on sitäkin tehokkaampi.”

Tutkimuslaboratorioista on kuitenkin pitkä tie todellisuuteen. Kroonisesta kivusta kärsiviä yritetään edelleen auttaa pääasiallisesti lääkitsemällä ja hoitamalla kohtaa, josta kipu joskus muinoin alkoi. Läsnäolo- ja mielikuvaharjoituksia, akupunktiota, liikunnan endorfiineja ja myönteisiin ajatuksiin keskittymistä pidetään helposti höpöhöpönä.

”Näiden keinojen teho kipuun on kuitenkin todistettu monissa tutkimuksissa, kun taas lääkkeistä on pitkittyneessä, ei syövästä johtuvassa kivussa apua alle 50 prosentille.”

Miranda ei silti ole lääkevastainen. Hänen mukaansa esimerkiksi akuuttia kipua kannattaa usein hoitaa lääkkeillä, etteivät kipuradat herkisty ja voimista kivun tunnetta jatkossa.

Hänen huolensa liittyy pitkittyneestä kivusta kärsiviin. Työssään Miranda näkee, että moni yrittää hoitaa oloaan kipulääkkeillä, vaikka niistä ei ole heille apua – koska he ajattelevat, ettei muuta keinoa ole.

Mutta mitä muuta kivusta kärsivä sitten voisi tehdä?

”Ennen kipulääkkeen ottamista esimerkiksi selkäkivusta kärsivä ihminen voisi laittaa mielimusiikkia soimaan, mennä hetkeksi lepäämään sohvalle ja siirtää ajatukset omaan lempipaikkaan, jossa keho ja mieli lepää. Siellä voi viettää hetken syvään hengittäen, paikan lämpöä, valoja, värejä ja tuoksuja aistien. Voi olla, ettei tämän jälkeen tarvitse ottaa lääkettä tai miedompi riittää.”

Mielen voiman oivaltaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Pitkään Mirandakin kokeili erilaisia lääkkeitä ja suri, ettei voi pelata jalkapalloa, vaeltaa ja kävellä kaupunkilomilla. Lista piteni ja katkeruus kasvoi. Miranda sätti maailmaa: Miksi elämä kohtelee juuri minua näin? Miten lääketiede ei voi parantaa kipujani?

Vasta jälkikäteen hän on ymmärtänyt, että kivun hyväksyminen on ollut kuin surutyötä. Eri vaiheet oli kuljettava läpi.

”Hiljalleen hyväksyin, että nykyiset vaivat ovat aina elämässäni, ja aloin etsiä keinoja, joilla voin itse hallita kipuani.”

Ja kummasti sen ymmärtäminen teki Mirandan elämästä vähemmän kipeän.

Pelko on kivusta kärsivän pahin vihollinen. Huoli lisää toivottomuutta ja toivottomuus kipua.

”Itse pyrin välttämään katastrofiajatuksia siitä, että koventunut kipu olisi tullut jäädäkseen. Yritän viedä huomion pois kivusta ja keskittyä asioihin, jotka voimistavat kehon oman kipujärjestelmän toimintaa.”

Monimutkaisen lääketieteen maailmassa keinot näyttävät jopa liian helpoilta. Mirandan mukaan rakkaan kainaloon käpertyminen lisää kipua lievittävää oksitosiinia. Hierojan kosketus taas aktivoi aivojen kipua jarruttavia toimintoja. Kylpylässä rentoutuminen, lempimusiikki, kissa­videot tai koukuttava nettipeli puolestaan auttavat kääntämään huomion kivusta mielihyvään.

”Jokainen tietää omasta kokemuksesta, että jos kiukkuisena potkaisee varpaan lipastoon, se sattuu ja kirosanat sinkoilevat enemmän kuin jos satuttaisi varpaan ollessaan onnellinen. Hyvän olon lisäämiseen voi aluksi riittää vaikka sängyn pohjalla katsottu hauska video.”

Mirandan mukaan tärkeintä on tavalla tai toisella pitää kiinni asioista, jotka tuottavat mielihyvää. Hänelle itselleen se on tarkoittanut pallopelien vaihtamista uintiin ja pilatekseen ja kaupunkilomien kävelykierrosten vaihtumista pyöräilyyn.

Edelleen kassissa kulkevat migreeni- ja särkylääkkeet. Mutta ennen niihin tarttumista Miranda yrittää ottaa kivun haltuun itse.

”Viime viikolla tein tutkimustyötä tietokoneella, kun tunsin migreenin nousevan. Ennen olisin vain jatkanut flow-tilassa työskentelyä. Nyt nousin ylös, söin lounaan ja lähdin kävelylle. Yritin keskittyä siihen keväiseen hetkeen bongaamalla ympäristöstäni sinistä väriä. Ja se toimi. Migreeni ei koskaan tullut.”

Kuka?

Helena Miranda, 47, on lääkäri ja kipututkija. Asuu Helsingissä puolison, 11- ja 13-vuotiaiden lasten ja koiran kanssa.

Mistä tunnetaan?

Kehittää työkseen kivunhoitoa Helsingin kaupungin työterveyshuollossa. Väitellyt tohtoriksi työikäisten suomalaisten kipuoireista. Julkaisi alkuvuodesta kipua ja sen hallintaa käsittelevän kirjan Ota kipu haltuun (Otava).

Mistä ei tunneta?

”Olen aina ollut innokas oppimaan uusia asioita, ja niinpä minulla on saaristolaivurin tutkintokin, vaikken harrasta veneilyä. Olen itse asiassa ollut veneessä vain muutaman kerran elämässäni.”

Näistä en luovu

Musiikki

”Autiolle saarelle ottaisin mukaan kännykän soittolistat ja kaiuttimen. Kun on musiikkia, ei ole koskaan yksin.”

Hyvä sänky

”Kun vihdoin ymmärsin päivittää vanhan sänkyni uuteen, elämänlaatu parani huomattavasti.”

Rohkeus

"En anna pelolle valtaa. Pelätessä elämä valuu ohitse."

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kipu
  • Psykologia
  • Terveys
  • Lääketiede
  • särkylääkkeet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    2. 2

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    5. 5

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      15-vuotias pidätetty Lontoon happoiskusta epäiltynä – ainakin kuuden kerrotaan loukkaantuneen

    8. 8

      ”Olen yrittänyt ymmärtää äitiäni” – vielä moni kolmikymppisistä on elänyt lapsuuden, johon heijastuivat sotasukupolven traumat

    9. 9

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    10. 10

      Suomalainen merikapteeni nai eteläafrikkalaisen seikkailijattaren 82 vuotta sitten ja ajoi sitten laivansa karille Englannin kanaalissa – uusi kirja kertoo romanttisen, traagisen tarinan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    7. 7

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    8. 8

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    9. 9

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    10. 10

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää