Valikko
Elämä

Osaatko riidellä teinin kanssa oikein? Kodin riitelytavat periytyvät lapsen myöhempiin ihmissuhteisiin

Se, miten kotona riidellään ei ole yhdentekevää. Kotoa opittu tapa käsitellä erimielisyyksiä siirtyy helposti lapsen ystävyyssuhteisiin ja myöhemmin omaan parisuhteeseen. Asiantuntijat neuvovat, miten teinin kanssa kannattaa riidellä.

Miks mä en ikinä saa? Mikä teitä vaivaa? Te ootte just tollasia! Teini-iässä nuori alkaa irrottautua vanhemmistaan henkisesti, ja siinä rytinässä aiheutuu riitaa.

Se, miten kotona riidellään ei ole yhdentekevää. Kotoa opittu tapa käsitellä erimielisyyksiä siirtyy helposti lapsen ystävyyssuhteisiin ja myöhemmin omaan parisuhteeseen. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantala ja Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki neuvovat, kuinka teinien kanssa kannattaa riidellä.

Mieti, miten itse riitelet

Vanhempi ei voi oppia – tai opettaa – rakentavaa riitelytapaa, ellei ensin ymmärrä, mikä on hänen oma tapansa riidellä. Erimielisyyksiin voi nimittäin suhtautua monella tavalla: hyökkäämällä, vetäytymällä, sovittelemalla tai mukautumalla. Jokainen vanhempi tuntee hyvin, mikä näistä on hänen teininsä tapa riidellä. Janna Rantalan mukaan vanhempien pitäisi miettiä myös sitä, miten he itse riitelevät – niin parisuhteessa kuin lastensa kanssa.

”Jos vanhempi tunnistaa, että hei, minähän provosoidun helposti ja alan raivota tai vetäydyn, enkä suostu enää jatkamaan, neuvon ottamaan tämän puheeksi teinin kanssa. Se lyö aseet teini-ikäisen kädestä, kun vanhempi tulee kertomaan, että on ymmärtänyt riidelleensä hölmösti ja haluaa opetella yhdessä uuden tavan”, Rantala sanoo.

Mutta mikä sitten on hyvä tapa? Siihen vinkkejä seuraavaksi.

Kiinnostu, älä tyrmää

Yleinen virhe teini-ikäisen kanssa riidellessä on tyrmätä nuoren tahto heti alkuunsa. Kun teini siis seuraavan kerran kertoo haluavansa uusimman ja kalleimman puhelinmallin, tatuoinnin tai viikonlopuksi bileisiin toiselle paikkakunnalle, älä sano heti ei, vaikka idea kuulostasi kuinka huonolta ja vaaralliselta.

”Kiinnostu lapsen toiveesta, vaikka se olisikin älytön. Pyydä kertomaan, miksi asia on hänelle tärkeä ja miten hän voisi vakuuttaa sinut siitä, ettei kannata huolestua. Kuuntele oikeasti. Vaikka et aio suostua pyyntöön, jo se voi vähentää nuoren kapinamieltä, että hänen toivettaan on oikeasti kuunneltu”, Rantala sanoo.

Ja joskus toiveeseen kannattaa suostuakin, vaikka aluksi ensimmäinen ajatus oli: ei.

”Usein vanhemmat ajattelevat, että lapsi oppii joustavaksi, kun vanhempi pakottaa hänet joustavaksi. Oikeasti lapsi oppii silloin pakottamista. Vanhemman pitäisi olla esimerkkinä joustamisesta, koska pakotettu lapsi hyökkää ja vetäytyy”, Rantala sanoo.

Ymmärrä rajasi

Mutta mihin kannattaa suostua ja mihin ei? Mannerheimin lastensuojeluliitto on kehittänyt rajojen asettamiseen liittyvää pohdintaa helpottavan liikennevalomallin. Se auttaa hahmottamaan, mitkä taistelut kannattaa taistella ja milloin on kyse turhasta nipottamisesta.

Punaisen valon asioita ovat ne, joista nuori on kypsymätön ottamaan vastuun ja joihin vanhemman on puututtava.

”Tämä tarkoittaa esimerkiksi lakien rikkomista, itsensä tai toisten vahingoittamista ja päihteiden käyttöä. Vanhempi voi lämpimästi mutta lujasti sanoa, että näistä ei jousteta nuoren oman turvallisuuden takia”, Tatjana Pajamäki sanoo.

Keltainen valo tarkoittaa asioita, joista vanhempi ja nuori sopivat yhdessä. Tällaisia ovat esimerkiksi se, kuinka paljon nuori viettää kavereiden kanssa aikaa, mikä on sopiva kotiintuloaika, kuinka suuri kännykkälasku saa olla ja koska voi mennä tyttö- tai poikaystävälle yöksi.

”Näistä pitää käydä aito keskustelu eli vanhempi ei saa yksin sanella sääntöjä. Se, että nuori joutuu perustelemaan toiveitaan, kehittää hänen ajatteluaan”, Pajamäki sanoo.

Viimeisenä on vihreän valon alle kuuluvat asiat, joista nuorella on valta päättää itse. Näitä ovat esimerkiksi pukeutuminen, meikkaaminen, musiikkimaku, mielipiteet ja persoonallisuus.

”Vanhempien pitää ymmärtää, että näihin heillä ei ole asiaa puuttua”, Pajamäki sanoo.

Älä mene mukaan tunnekuohuun

Vaikka nuori huutaisi ja heittelisi loukkauksia, vanhempien ei pidä mennä mukaan tunnekuohuun. Silloin riidan ratkeaminen on taas kiven heiton verran kauempana.

”Vanhemman olisi hyvä vastaanottaa nuoren tunteet provosoitumatta. Vanhemman tehtävä on olla ikään kuin puskuri, joka palauttaa nuorelle tunteet takaisin siedettävämpinä sen sijaan, että hän käyttäisi vahvemman valtaa huutamalla”, Pajamäki sanoo.

Raivon vallassa huutava vanhempi saattaa pelästyttää nuoren niin, ettei nuori uskalla enää ilmaisemista tunteitaan. Samoin voi Pajamäen mukaan käydä, jos vanhempi vetäytyy aina riitatilanteesta eikä osaa kohdata lapsena kiukkua.

”Kaikkien tunteiden, myös vihan, turhautumisen ja ärtymyksen pitää olla sallittuja kotona. Mutta niiden mukaisen käyttäytymisen ei. Lapsi saa olla raivoissaan, mutta ei rikkoa tavaroita”, Pajamäki sanoo.

Hyvä ohjenuora riitatilanteen hoitamiseen on miettiä, miten haluaa nuoren muistavan tämän hetken tai ajanjakson elämästään.

Älä hauku ja piikittele

Välillä vanhemmallakin menee hermo ja kontrolli voi pettää. Tunnekuohussa ei silti saisi nimitellä nuorta, tämän kavereita tai toista vanhempaa. Se on Rantalan mukaan henkistä väkivaltaa, johon aikuisen ei pidä koskaan sortua.

Kettuilua ei kannata harrastaa myöskään riidan jälkeen. Kun pari päivää mököttänyt teini vihdoin tulee illallispöytään, pahinta mitä vanhempi voi tehdä, on ivailla murjottamisesta.

”Jaahas, päivänsäde tulee vihdoin kolostaan -tyyppiset heitot voivat tuntua nuoresta todella nöyryyttäviltä”, Rantala sanoo.

Kerro, jos loukkaannuit

Sekä nuorella että vanhemmalla on oikeus kunnioittavaan kohteluun – myös riidellessä.

”Jos teinin sanomiset tai tekemiset ovat loukanneet, kerro rehellisesti, miksi asia suututtaa ja miltä huono käytös sinusta tuntuu. Näin nuori oppii, miten tunteita voi näyttää rakentavasti”, Pajamäki sanoo.

Mieti, mistä riitelette

Vihaiseen teiniin on helpompi suhtautua, jos ymmärtää, mistä tunne kumpuaa. Aina syynä ei ole se, että vanhemmat on paskoja, vaikka juuri sillä hetkellä se tuntuukin olevan nuoren pääasiallinen viesti.

”Koulussa tai kavereiden kanssa tapahtunut asia purkautuu helposti vanhempiin. Siksi on tärkeää, että vanhempi muistaa kysyä, mistä nuoren huono olo oikeasti johtuu. Tähän ei varmasti saa vastausta, jos menee mukaan riitelyyn tai vetäytyy tilanteesta”, Pajamäki sanoo.

Hän on työssään huomannut, että teini-ikäisten vanhemmat ovat usein huolissaan ihan tavallisesta kehitysvaiheeseen liittyvästä käytöksestä. Tähän voi vaikuttaa se, että teini-ikäisten vanhemmilla on harvoin vertaisryhmiä toisin kuin pikkulasten äidillä ja isillä hiekkalaatikon reunalla.

”Monia helpottaa tieto, että nuoren kuuluukin haastaa vanhempaansa, kun hän etsii omaa paikkaansa. Tämä aiheuttaa riitoja, mököttämistä ja epäempaattisuutta. Näitä asioita ei pidä ottaa liian henkilökohtaisesti”, Pajamäki sanoo.

Pyydä anteeksi

Vanhemmat opettavat lapsia pyytämään anteeksi, mutta tämä taito on myös vanhemman osattava. Anteeksi pyytäminen ei ole merkki arvovallan menettämisestä vaan inhimillisyydestä.

”Omaa toimintaansa anteeksi pyytävä aikuinen ei ainakaan välitä nuorelle sellaista mallia, että on olemassa ihmistyyppi, joka ei ikinä mokaa ja on aina hillitty”, Pajamäki sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vanhemmuus
  • teini-ikä
  • riitely
  • Säännöt

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    2. 2

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    3. 3

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    4. 4

      Kesäaikaprotesti leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 33 000 allekirjoitusta

    5. 5

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    6. 6

      Muuttaako Nordea Suomeen? Pääkonttorista voisi olla Suomelle enemmän haittaa kuin imagohyötyä

    7. 7

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    8. 8

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    9. 9

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    10. 10

      Tutkijat varoittivat hallituksen biotalousinnon kiihdyttävän ilmastonmuutosta – Ministeri Tiilikainen kiistää kritiikin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    3. 3

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    4. 4

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    5. 5

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    6. 6

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    7. 7

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    8. 8

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    9. 9

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    10. 10

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää