Valikko
Elämä

Adhd-tutkija haluaa kouluihin vahvuustestit: ”Uteliaisuus ja innokkuuskin ovat vahvuuksia”

Kun Erja Sandbergin lapsi ei pysynyt hetkeäkään paikallaan, Sandberg alkoi etsiä tietoa. Hänestä tuli adhd-tutkija, joka haluaa, että koulussa puhuttaisiin enemmän lasten vahvuuksista ja vähemmän virheistä.

”Ikinä aiemmin ei ole kukaan lapsi tullut kuperkeikalla sisään.”

Neuropsykiatrin toteamus vastaanotolla on painunut vahvasti Erja Sandbergin mieleen.

Sandbergin toinen poika oli lähtenyt kävelemään jo seitsemän kuukauden iässä eikä ollut sen jälkeen pysähtynyt. Hän oli aivan erilainen kuin vuotta vanhempi veljensä: aina liikkeessä tai äänessä. Heräsi aamuneljältä, nukkui vartin päiväunet.

Taidot etenivät samaa tahtia kuin esikoisellakin, mutta kaikkea säesti ylimääräinen säätö ja sähellys.

”Olin huolissani, että hän vilkkaudellaan satuttaisi vahingossa itsensä. Lapsella ei tuntunut olevan itsesuojeluvaistoa eikä vaarantajua”, Sandberg kertoo yli kymmenen vuoden takaisista tapahtumista.

Täytyyhän tähän jokin selitys olla, Sandberg mietti. Hän alkoi etsiä tietoa, jotta voisi auttaa lastaan.

Netin ja kirjojen selailusta alkanut opiskelu ja tutkimustyö huipentuu ensi lauantaina, kun Sandberg väittelee adhd-perheiden kokemuksista Helsingin yliopistossa. Sandberg on myös HSTV:n Arka paikka -keskusteluohjelmassa vieraana torstaina kello 11. Suoraa lähetystä voit seurata tämän jutun yhteydessä olevasta videosta.

 

Vaikka tieto tarkkaavuushäiriöstä ja ylivilkkaudesta on kasvanut, ammattilaiset eivät vieläkään osaa aina auttaa lapsia ja heidän vanhempiaan, Sandberg sanoo.

”On täysin yksittäisestä ammattilaisesta kiinni, tunnistaako hän oireet ja osaako nähdä, millaista apua ihminen kaipaa.”

Lastenneuvolassa Sandberg sai vuosia kuulla, että ”pojat ovat poikia” ja ”kyllä lapsi siitä rauhoittuu”. Lopulta yksityinen lastenlääkäri ymmärsi huolen ja nimesi lastenneurologin, jonka puoleen kääntyä. Se oli Sandbergille helpotus.

”Silloin tuntui, että huoleni lapsesta otetaan tosissaan ja häntä yritetään auttaa.”

Sandberg haastatteli erityispedagogiikan alan väitöstyöhönsä yli kahtasataa perhettä, joissa oli yksi tai useampi adhd-oireinen perheenjäsen. Hän halusi tietää, millaisia kokemuksia perheillä on opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kautta saadusta tuesta.

Selvisi, että tuki oli tärkeää mutta sattumanvaraista. Jos adhd-oireinen sai apua ajoissa, hän yleensä kävi koulunsa loppuun, pääsi töihin ja pärjäsi elämässään. Erityis­opetus sai paljon kiitosta, ja lääkityskin auttoi monia.

Mutta jos tukea ei saanut vaikkapa koulussa lainkaan, tarina saattoi olla aivan toinen.

”Adhd-oireisia ihmisiä päätyy 25-vuotiaina työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka heidät olisi ajoissa annetulla pienellä tuella saatu mukaan työelämään. Onko siinä mitään järkeä?”

Sandberg arvioi, että pelkästään hänen haastattelemiensa ihmisten syrjäytymisen hinta on ollut kymmeniä miljoonia.

”Tukitoimet kyllä maksavat itsensä takaisin.”

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö adhd tuli lääketieteelliseen luokitukseen Suomessa vuonna 1994. Häiriön arvioidaan olevan noin viidellä prosentilla lapsista ja nuorista.

Sandbergin tutkimuksen vanhimmista, 1960-luvulla koulunsa käyneistä, monen oireita ei tunnistettu lainkaan. Koulussa heitä pidettiin vain tyhminä tai laiskoina.

Vielä 1980-luvulla siirto tarkkailu- tai apuluokalle oli usein ainut toimenpide. Samoille luokille niputettiin kaikki eri syistä hankalat tapaukset.

”Siivottiin pois silmistä”, Sandberg toteaa.

Sittemmin ymmärrys on kasvanut. Nuorimmasta joukosta jo noin puolet kokee saaneensa apua. Toisaalta puolet jää yhä ilman – ja edelleen kaikki on kiinni opettajasta ja koulusta.

”Jos yksittäiselläkin opettajalla on ollut hyvät perustiedot ja hän on keksinyt keinoja tehdä jotain vähän eri tavalla, kokemukset voivat olla hyviä. Lapsi on tuntenut, ettei olekaan huonompi kuin toiset.”

Sellainen tunne voi syntyä jo pienillä muutoksilla. Tarkkaa­matto­muus­oppilaat hyötyvät esimerkiksi selkeistä, lyhyistä ja täsmällisistä ohjeistuksista. Tehtävät kannattaa pilkkoa pienempiin osiin ja vaihtaa asiaa noin vartin välein, jotta tarkkaavuus säilyy. Menetelmien ei tarvitse olla kiinni siitä, onko lapsella ­diagnoosi vai ei – ne sopivat kaikille.

Osalla lapsista on adhd:n rinnalla muita pulmia, kuten lukemisen tai matematiikan oppimisvaikeuksia. Niihin on helpompi saada tukea kuin keskittymisvaikeuksiin. Toinen puoli ilmiötä on se, että tiedollisesti lahjakkaat adhd-lapset jäävät ilman tukea.

”Herkästi todetaan, ettet tarvitse apua, koska sinulla on niin hyvä todistus. Taitavakin lapsi voi kaivata tukea vaikkapa oman toiminnan ohjaukseen. Itsekin olen joutunut vanhempana perustelemaan, että vaikka poikani on hyvä koulussa, hän tarvitsee tukea sosiaalisissa taidoissa.”

Erityisen pahasti varjoon jäävät takapenkin tytöt – ne, joilla on tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta. He ovat monesti lahjakkaita, mutta kärsivät päänsisäisestä levottomuudesta. Opettajien huomio menee näkyvämpiin tapauksiin.

”Että miut ois huomioitu tyttönä, jolla on ongelmia, eikä tyttönä, joka on ongelma.”

Näin sanoi yksi Sandbergin haastateltavista. Monet muutkin toivoivat, että heissä olisi nähty edes jotain hyvää.

Sandbergin mielestä koulun pitäisi korostaa enemmän ominaisuuksia ja elämäntaitoja, jotka eivät ole mitattavissa: ystävällisyyttä, rohkeutta, sosiaalista älyä.

”Heikkouksien seulominen on sisäänrakennettu ammattilaisten työtapoihin ja testeihin. Jos tehtäisiin myös vahvuustesti, se voisi paljastaa lapsesta monia muita puolia ja vahvistaisi itsetuntoa.”

Vahvuuksia voi mitata esimerkiksi kansainvälisellä VIA-testillä. Sandbergin poikakin on tehnyt sen. Hän tuntee omat luonteenvahvuutensa ja käyttää niitä jatkuvasti.

Kotona poika on saanut lisähaasteita matematiikassa, jossa hän on taitava. Kun kasvatuksessa vahvistetaan sitä, mikä toimii, parhaat puolet pääsevät kukoistamaan.

”Varsinkin ne lapset, jotka saavat herkästi huomiota kielteisestä toiminnastaan, tarvitsevat onnistumisilleen tietoista nostetta.”

Uteliaisuus ja innokkuuskin ovat luonteenvahvuuksia, jotka voi valjastaa oppimisen tueksi.

Myös sanavalinnat ovat tärkeitä. Ne jäävät mieleen. Sä et osaa. Sä et koskaan pysy paikallasi.

”Jos olet yhdeksän vuotta peruskoulussa, jossa opettajat koko ajan mollaavat, ei sinua kiinnosta hakeutua vielä ammattikouluun mollattavaksi”, Sandberg sanoo.

Joidenkin Sandbergin tapaamien aikuisten kohtalo riipaisi.

”Jos ihminen ehtii aikuiseksi ilman että saa mistään ymmärrystä, hän kokee, ettei kelpaa enää kansalaiseksi tähän yhteiskuntaan. Eihän sitä itsetuntoa ja psyykeä korjata enää kymmenien vuosien jälkeen. He ovat hyvin rikkinäisiä ihmisiä.”

Erityisen vaikea lapsen asiaa on edistää, jos vanhemman oma elämä on kaaoksessa. Adhd:lla on melko vahva geneettinen tausta, eli perheessä useammalla voi olla samoja oireita.

”Kyllähän minä olen jaksanut poikani asioita hoitaa, mutta miten se käy vanhemmalta, jolla itsellä on samat oireet? Ensin pitäisi saada apua aikuiselle.”

Kun Sandbergin poika sai viisivuotiaana diagnoosin, perhe kävi viikon sopeutumisvalmennuksen. Kokemus oli tärkeä.

”Se oli ensimmäinen paikka, jossa koin, että minua ei vähätelty. Kun kerroin, että lapsi kii­peää ikkunalaudalle ja pudottautuu sieltä, ei naureskeltu vaan ymmärrettiin, että olen oikeasti huolissani.”

Tuntui myös hyvältä, kun sisaruksetkin otettiin huomioon: heillekin tarjottiin tietoa ja heitä kuultiin.

Sandberg oli valmistunut 1990-luvun alun lamavuosina päivähoitajaksi, mutta töiden puuttuessa hän opiskeli vielä datanomiksi ja työskenteli vuosia tietotekniikan parissa. Sitten hän innostui erityispedagogiikasta ja irtisanoutui vuonna 2011.

”Minua pidettiin ihan hulluna, kun jätin vakityön. Mutta arvomaailmani muuttui. Työ it-alalla oli mielenkiintoista, mutta ei koskettanut tunnetasolla. En ole päivääkään katunut, että uskalsin jättää vanhan ja heittäytyä.”

Opiskelun ja tutkimuksen ohella Sandberg on perustanut erityisperheille tukitietoa jakavan Facebook-ryhmän ja kouluttanut Kelan kuntoutuskursseilla. Väitöstyö vaati neljän lapsen äidiltä paljon, mutta se valmistuikin poikkeuksellisen nopeasti, kolmessa vuodessa.

Entä mitä kuuluu sille vilkkaalle pojalle, joka tuli lääkärin huoneeseen kuperkeikalla?

Oikein hyvää. Hän täyttää juuri viisitoista vuotta. Hän ymmärtää, mikä hänellä on, eikä pidä negatiivisena sitä, että lääkärissä on tullut rampattua. Äidin mukaan diagnoosi, tiukat tukitoimet ja lääkitys olivat hänen tapauksessaan oikea ratkaisu.

”Väitöskirjani on omistettu pojalleni.”

Näistä en luovu

Älypuhelin

”Koko sosiaalinen elämäni on siellä, ja tutkimustakin olen hallinnut pitkälti sen kautta.”

Osaaminen

”Se erityispedagoginen osaaminen ja laajempi ymmärrys, jonka olen viime vuosina saanut, on minulle todella arvokasta.”

Oma perhe

”Lapset ja lähimmät ihmiset antavat voimaa ja motivoivat. Ilman poikaa ei väitöskirjaakaan olisi koskaan tullut tehdyksi.”

Kuka?

Erityispedagogi, adhd-asiantuntija ja kouluttaja. Asuu Salossa. Perheeseen kuuluvat puoliso ja 9-, 12-, 14- ja 15-vuotiaat lapset sekä kolme kissaa.

Mistä tunnetaan?

Opettaa erityispedagogiikkaa opetus- ja kasvatusalan opiskelijoille sekä kouluttaa alan ammattilaisia. Väittelee lauantaina tohtoriksi adhd-oireisten perheiden tukitoimista ja niiden vaikuttavuudesta.

Mistä ei tunneta?

Toimi vuosia it-alalla, ja tietotekniikka kiinnostaa yhä. ”Minulla on aina kaikki uudet härpäkkeet.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • ADHD
  • Tarkkaavaisuushäiriö
  • Koulu
  • Perusopetus

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    2. 2

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    3. 3

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    6. 6

      Cristiano Ronaldoa uhkaa jopa viiden vuoden vankeustuomio veronkierrosta

    7. 7

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    8. 8

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    9. 9

      Yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa – sadat ihmiset jonottivat haudalle vielä illallakin

    10. 10

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    3. 3

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    7. 7

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    8. 8

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää