Elämä

Digipaasto kannattaa, sanoo tutkija – ”Olemme hieman kuin intiaanit aikoinaan, kun heille annettiin alkoholia”

Digilaitteiden käytön vähentämisen väitetään lisäävän luovuutta ja rauhoittavan mieltä. Siinä on perää, sanoo aivotutkija.

Kokeilleet kertovat vakuuttavia tarinoita: Mieli rauhoittuu. Parisuhde piristyy. Keskittymiskyky paranee. Kaikki tämä ilmaiseksi ja ilman vaivannäköä.

Lupauksiin sisältyy vain yksi ehto: on pantava älypuhelin kiinni.

Vielä pari vuotta sitten me­diassa naureskeltiin retriiteille, joissa Piilaakson kasvatit vieroittautuivat kosketusnäytöistään kuin huumeista. Sittemmin digipaaston pitämisestä on tullut tavallisten ihmisten puhdistumisrituaali. Hyvinvointiblogeissa ja terveyssivustoilla julkaistaan säännöllisesti juttuja, joissa hehkutetaan laitteiden sulkemisen autuutta. Kun ei katso näyttöä, ehtii katsoa myös auringonlaskua ja puolisonsa silmiä.

Ideassa on järkeä, sanoo Helsingin ylipiston dosentti, aivotutkija Minna Huotilainen. Hän on itsekin vähentänyt lomillaan laitteiden käyttöä ja suosittelee muille samaa. Ei siksi, että tauko tekisi välttämättä ihmeitä, vaan siksi, että se saa tarkkailemaan omaa käyttäytymistä.

”Paasto on normaalitilaan verrattuna puutostila, jossa voi koekaniinina tarkkailla, mitä tapahtuu. Tauko esimerkiksi paljastaa hetket, joissa tuntuu mahdottomalta olla ilman puhelinta.”

Vielä ei tiedetä, kuinka laitteet vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. On mahdollista, että kymmenen vuoden päästä nykyiset digilakot naurattavat.

”Kaikista uusista teknologioista ollaan aluksi huolissaan. Jopa junista on aikoinaan pohdittu, mitä niiden nopeus tekee meille”, muistuttaa digitaalisten laitteiden käytöstä väitellyt sosiaalipsykologi Eeva Raita.

Hän on sitä mieltä, että mitä enemmän laitteiden kuormittavuudesta puhutaan, sitä useampi tuntee kosketusnäyttöjensä pyyhkimisestä syyllisyyttä – oli syytä tai ei.

Vaikka laitteista ei olisikaan suoranaista haittaa, arkeen kannattaa jättää myös laitteettomia hetkiä, sillä viesteihin vastaaminen vie aikaa joltakin muulta. Se jokin, vaikkapa leipominen, taas saattaa olla luovuuden salaisuus.

”Aivot ovat kehittyneet metsästäjä-keräilijöiden maailmassa, jossa on ollut paljon tyhjäkäyntiä. Se on aivojen normaalitila, jossa voimme kehittää muistia ja älykkyyttä. Kun ihminen ei joudu reagoimaan ulkoa tuleviin pyyntöihin, ajattelu alkaa nousta hänestä itsestään”, aivotutkija Huotilainen sanoo.

Siksi etenkin tietotyöläisen kannattaa mahduttaa arkeensa perunoiden kuorimisen ja saunavesien kantamisen kaltaisia puuhia, jotka eivät vaadi jatkuvaa pähkäilyä.

”Neronleimaus saattaa tulla vaikka kalastaessa. Silloin aivoilla on aikaa prosessoida pulmaa esitietoisesti.”

Niinpä laitteisiin päteekin sama viisaus kuin muihinkin paheisiin: kohtuukäyttö.

”Olemme hieman samassa tilanteessa kuin intiaanit aikoinaan, kun heille annettiin alkoholia. Meille on annettu koukuttava väline, ja nyt meidän pitäisi opetella ottamaan itse vastuu sen käytöstä”, Minna Huotilainen sanoo.

Mitkä digipaastoiluun liittyvät väitteet

pitävät paikkansa?

 Laitteista voi tulla riippuvaiseksi: Totta

A-klinikkasäätiö julkaisi vuosi sitten Facebook-riippuvuutta mittaavan nettitestin. Sen on tähän mennessä tehnyt yli 30 000 täysi-ikäistä suomalaista, joista 28 prosentilla on testin mukaan ”todennäköinen riippuvuus” ja 31 prosentilla ”mahdollinen riippuvuus”. Sosiaalinen media koukuttaa, koska se on tehty koukuttavaksi.

”Facebookille työskentelee valtava määrä psykologeja, jotka yrittävät saada palvelusta koukuttavan. Facebook on esimerkiksi suunniteltu suodattamaan virta niin, että käyttäjä näkee Facebookin avatessaan aina jotakin positiivista”, Minna Huotilainen sanoo.

Jos läheiset alkavat huomautella nettiin katoamisesta, puhelin kannattaa panna taskuun. Yleensä jo ongelman tiedostaminen auttaa, eikä jä­reämpää vieroitusta tarvita.

”Olennaista on pohtia sitä, miten käyttö vaikuttaa elämänhallintaan. Käytöstä kannattaa huolestua, jos työt, läksyt tai kotityöt jäävät hoitamatta”, sanoo nettiriippuvaisia hoitava psykologi Tarja Salokoski.

Useimmiten Salokoskelta haetaan apua peli-, porno- tai nettishoppailuriippuvuuteen. Netin houkutukset ­eivät kuitenkaan aina ole Salokosken mukaan riippuvuuden varsinainen syy, vaan nettiin paetaan tosielämän ongelmia.

”Jos ihminen pakenee ahdistusta tai sosiaalisia pelkoja, ongelma ei hoidu vain sillä, että puhelin pannaan pois. Ihmisen on myös omaksuttava parempia tunteiden hallinnan keinoja.”

Sosiaalinen media masentaa: Tarua ja totta

Tutkimuksissa on huomattu, että paljon sosiaalista mediaa käyttävät ihmiset ovat muita todennäköisemmin masentuneita. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että Instagram-kuvien katseleminen masentaisi. Masentuneella saattaa yksinkertaisesti olla paljon aikaa roikkua netissä.

”Jos ihminen käyttää sosiaalista mediaa monta tuntia päivässä, hän ei todennäköisesti ole työelämässä tai hänen elämässään ei ole työn lisäksi mitään muuta. Ei ole yllättävää, että tällaisesta joukosta löytyy ihmisiä, joilla on masennusoireita”, Minna Huotilainen sanoo.

Liikakäyttäjältä puuttuu itsekuria: Tarua

Kuvittele, että olisit karkkilakossa ja suklaata tarjottaisiin aamulla sänkyyn. Siihen voi verrata tilannetta, jossa digipaastosta haaveileva elää. Laite on aina käden ulottuvilla, ja sen näprääminen palkitsee ensipyyhkäisyllä. Siksi puhelimeen tekee mieli tarttua heti, kun työnteko tökkii.

”Työtehtävistä saatava palkkio saattaa odottaa kaukana tulevaisuudessa. Sosiaalinen media sen sijaan tarjoaa jotakin positiivista kymmenen sekunnin välein”, Minna Huotilainen sanoo.

Palkitsevuus taas johtaa siihen, että sovelluksen avaamisesta tulee hampaidenpesun kaltainen rutiini.

”Puhelimen käyttö on usein niin automatisoitunutta, että laitetta vilkaisee täysin ajattelematta. Automaattiseksi muodostuneen tavan vastustaminen vaatii vaivannäköä, ja siksi tapojen muuttaminen tuntuu ahdistavalta”, Eeva Raita sanoo.

Laitteet vievät keskittymiskyvyn: Totta

Kesken jääneet romaanit kertyvät yöpöydälle torniksi, ja kännykkää tekee mieli vilkuilla kolmen minuutin välein. Aivotutkijaa ei yllätä, että moni valittelee kärsivänsä kolmevuotiaan keskittymiskyvystä. Itselleen voi todella kehittää keskittymishäiriötä muistuttavan tilan.

”Jos ihminen pitää montaa sosiaalisen median kanavaa auki, aivojen tarkkaavaisuustoiminnat mukautuvat hyppimiseen ja alkavat odottaa sitä. Kun ihminen yrittää sähläämisen jälkeen lukea romaania, hän ei enää jaksakaan keskittyä”, Minna Huotilainen kertoo.

Hyvä uutinen on se, että kun puhelimen panee syrjään, rauha palaa päähän parissa tunnissa. Lisäksi keskittymistä voi harjoitella.

”Sulje sähköposti ja testaa, kuinka pitkälle pääset tietyssä tehtävässä 15 minuutissa. Kehittyessään aikaa voi pidentää jopa 40 minuuttiin”, Huotilainen neuvoo.

Digiähky tuhoaa muistin: Tarua

Et ehkä enää muista ulkoa ystäviesi syntymäpäiviä tai puhelinnumeroita. Siitä ei ole haittaa, päinvastoin. Kun joka ikistä faktaa ei tarvitse muistaa ulkoa, aivokapasiteettia vapautuu hyödyllisempiin tehtäviin – vaikkapa siihen, että opettelee kuvaamaan Snapchat-videoita.

”Aivoille on tärkeää joutua joskus pinnistelemään, mutta minusta pinnistelylle varattu aika kannattaa käyttää johonkin ulkoa muistamista vaativampaan, kuten suurten asiakokonaisuuksien hahmottamiseen”, Minna Huotilainen sanoo.

Laitteet häiritsevät unta: Totta

Ihminen nukahtaa nopeammin, jos hän ottaa sänkyyn tabletin sijaan perinteisen kirjan. Syynä on laitteiden sininen valo, joka vähentää huomattavasti unihormoni melatoniinin eritystä. Muutamaan viestiin vastaaminen ei vielä haittaa, mutta jo 1–2 tunnilla on merkitystä. Siksi laitteet kannattaa sulkea tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Valoa voi suodattaa myös siihen tarkoitetuilla älypuhelinsovelluksilla tai oransseilla laseilla. THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan ne vähentävät haittaa, mutta kaikkeen nekään eivät pysty.

”Sisältö on laitteissa todennäköisesti virkistävämpi tekijä kuin valo. Jos sisältö on niin kiinnostavaa, ettei sitä pysty jättämään mielestään, se valvottaa.”

Digipaasto voi lisätä luovuutta: Totta

Kaivatko puhelimen esiin heti, kun bussi kiihdyttää pysäkiltä? Harkitse uudestaan, sillä tylsistyminen saattaa tehdä hyvää. Tutkimuksissa on huomattu, että tylsyys tekee ihmisistä luovempia.

”Jos tylsyyteen ei hae puhelimesta valmista ratkaisua, ihminen joutuu keksimään tekemistä ­itse. Siksi ei todennäköisesti ole sattumaa, että monet taiteilijat kertovat, että heillä oli tylsä lapsuus. Tekee hyvää vaipua välillä ajatuksiin tai joutua sietämään tyhjyyden tunnetta”, Eeva Raita sanoo.

Lähteenä myös ­A-klinikkasäätiön ­tiedottaja Aino Majava.

Digipaastoa kokeillut: ”Ihmettelin, mitä käteni hamuaa”

It-alalla työskentelevä espoolainen Terhi Jaakkola, 42, kokeili viikon digipaastoa:

”Aloin ihmetellä, mitä käteni oikein hamuaa. Sitten tajusin, että se etsi puhelinta. Niin refleksinomaiseksi puhelimen käyttäminen oli mennyt.

Tykkään tehdä itselläni ihmiskokeita, ja vuonna 2014 päätin viettää viikon hiihtoloman Lapissa ilman älypuhelinta, tablettia, tietokonetta ja digikameraa. Oli hämmentävää tajuta, miten lyhytjännitteiseksi olin tullut. Olisin halunnut jatkuvasti katsoa netistä jotakin: miltä kuukkeli näyttää, minkä eläimen jäljet lumella näkyvät ja mihin asti kauppa on auki.

Kokeilu sai kyseenalaistamaan laitteiden käyttöä. On hyvä olla utelias, mutta tarvitseeko meidän tietää ihan kaikkea? Oli myös kiinnostavaa huomata, että kun tyhjiä hetkiä ei täyttänyt somen selaamisella, viikon loma tuntui kahden mittaiselta.

En ole pitänyt sen jälkeen täyspaastoja, mutta vähennän laitteiden käyttöä lomilla. Olen tarkka siitä, mitä syön, ja suhtaudun samalla tavalla myös siihen, mitä työnnän päähäni. Haluan ruokkia mieltäni minulle tärkeillä asioilla.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tekniikka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ihmisiä evakuoitu Mannerheimintiellä, pelastuslaitos etsii talossa olevan kaasun lähdettä – HS seuraa

    2. 2

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Pian Helsingin ainoaksi synnytyssairaalaksi jäävä Naistenklinikka on vakavissa sisäilmaongelmissa – HUS on tiennyt asiasta jo keväällä

    5. 5

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    6. 6

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    7. 7

      Seinät ryskyvät ja aitaa kaatuu, mutta urheiluväki vaikenee: ”Edes tykkäyksiä ei uskalleta jakaa”

    8. 8

      Marko Junkkarin kommentti vihreiden gallup-suosion hurjasta noususta: ”Nyt huojuu toden teolla sekä Sipilän että Rinteen asema”

    9. 9

      Huumekuski kaahasi satasta keskellä aamuliikennettä Helsingissä – Pakenijat motitettiin Hämeentielle

    10. 10

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    7. 7

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    8. 8

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    9. 9

      Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

    10. 10

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää