Valikko
Elämä

Kemikaaliasiantuntija ihmettelee ihmisten valikoivuutta: ”Saatetaan paheksua ruuan lisäaineita, mutta kuitenkin värjätään tukkaa”

Kemikaalikimara-blogia pitävä Anja Nystén ei värjää hiuksia eikä käytä deodoranttia. Silti hän ihmettelee ihmisten kemikaalihysteriaa.



Oliiviöljystä se alkoi. Kymmenen vuotta sitten Anja Nysténin ystävä pyysi, voisiko Nystén kääntää selkokielelle kiinnostavan saksalaistutkimuksen. Kemialliset termit olivat ystävälle hankalia, mutta sen verran hän oli ymmärtänyt, että oliiviöljyistä oli löytynyt jotain yllättävää.


Kemiantekniikan diplomi-insinööri Nystén tarttui toimeen. Kävi ilmi, että öljyistä oli pistokokeissa löytynyt ftalaatteja. Aine oli Nysténille entuudestaan tuttu: ftalaatteja käytetään muovien pehmittämiseen – eikä se suinkaan kuulunut oliiviöljyn sekaan. Ilmeisesti muovinpehmennin oli joutunut öljyihin jossain tuotannon vaiheessa.


”Tavallisen kuluttajan oli tuohon aikaan todella vaikea löytää selkotietoa arjen kemikaalikuormasta. Virastojen sivuilla tieto oli kapulakielistä ja hajallaan siellä täällä. Ystävä oli niin kiitollinen, että toivoi minun kirjoittavan kemikaaleista kirjan”, Nystén sanoo.


Pian suunnitteluinsinöörinä työskennellyt Nystén huomasi istuvansa kaikki illat keittiönpöydän ääressä tutkimassa kemiallisia kaavoja ja tankkaamassa lainsäädäntöä. Kun kustantaja innostui kirjaideasta, Nystén jättäytyi vuorotteluvapaalle ja ryhtyi penkomaan meikkien, shampoiden, autonpesuaineiden ja vessanraikastinten aineslistoja ja niitä koskevia tutkimuksia.


Nystén tajusi, että arjen kemikaaleihin liittyi paljon vaiettuja ongelmia – ja turhaa hysteriaa.


Suomen epävirallinen arkikemikaalien asiantuntija. Sellainen Nysténistä on kehkeytynyt sen jälkeen, kun Kemikaalikimara-niminen kirja ilmestyi vuonna 2008 ja samanniminen blogi aloitti vuotta myöhemmin. Nysténiä kutsutaan luennoimaan yliopistoille ja pyydetään kommentoimaan lehtijuttuihin.


Kysyntää riittää, sillä kuluttajat ovat terveystrendin ansiosta kiinnostuneet kemikaalien vaikutuksista.


Jos Nysténia pyytää listaamaan kemikaalitonta kosmetiikkaa tai ruokaa, se on hetkessä tehty. Listalla on nolla asiaa.


”Kemikaalittomuus on mahdotonta, vaikka välillä jotain tuotteita yritetään mainostaa sellaisina. Kaikki ympärillämme, kuten hengittämämme ilma ja muovien raaka-aineet koostuvat kemikaaleista. EU:n kemikaaleja koskevan Reach-asetuksen määritelmän mukaan kemikaali tarkoittaa kaikkia kemiallisia yhdisteitä, olivat ne sitten luonnonaineita tai keinotekoisesti tuotettuja. Arkikielessä kemikaali tuntuu kuitenkin nykyään tarkoittavan samaa kuin myrkky.”


Eikä ihme. Historia on näyttänyt, että kemikaalien joukossa on paljon haitallisia aineita, joita on myyty kuluttajille ennen kuin niiden terveysvaikutuksia on tunnettu. Vanhoja lehtimainoksia selaamalla voi nähdä, kuinka ihmisille mainostettiin perfluorisuihketta paistinpannun voiteluun, jottei ruoka tarttuisi kiinni. Myöhemmin sen tajuttiin vaurioittavan munuaisia ja maksaa. Tärpättiä taas kaupattiin lattianpesuun ja pahamaineista hyönteismyrkkyä DDT:tä täiden poistoon.


”1950–70-luvuilla oli kova usko siihen, että kaikki, mitä kemian­teollisuus keksii, on edistyksellistä ja mahtavaa. Vasta jälkikäteen on tajuttu, kuinka vaarallisia monet aineet ovat, ja niitä on kielletty.”


Nysténin mukaan meno on siistiytynyt noista ajoista, osittain kohujen ansiosta. Kemikaaleista on nykyään pakko tehdä turvallisuusarviointi, ja ne on rekisteröitävä ennen markkinoille pääsyä. Lopullinen vastuu turvallisuudesta on kuitenkin valmistajalla, sillä viranomaiset tekevät kemikaaleille vain satunnaisia pistokokeita.


Säädösten vastaisia kemikaaleja sisältäviä tuotteita löytyykin kaupoista tuon tuosta. Myös turvallisina pidettyjen kemikaalien haittavaikutuksista saadaan uutta tietoa.


Tuorein kohu nähtiin alkuvuonna. Silloin paljastui, että kosmetiikkajätit olivat tulkinneet EU:n vaaraluokitusta löyhemmin kuin kemikaaleja valvovat viranomaiset. Tanskalaisten tekemässä pistokokeessa monista Suomessakin myytävistä pesuaineista ja voiteista löytyi edelleen PHMB-nimistä säilöntäainetta. EU on luokitellut sen katego­riaan ”epäillään aiheuttavan syöpää”.


Syntyi somepaniikki.


Nysténin mukaan asian hoitamisessa meni pieleen moni asia.


”EU:n viesti oli ristiriitainen, koska kosmetiikka-asetuksen liitteessä todettiin, että aineen käyttö ei ole turvallista, jos sitä on tuotteessa 0,3 prosenttia. Kosmetiikkajätit olivat joko tulkinneet käytön olevan sallittua tai eivät välittäneet.”


Myös hysteria sai suuret mittasuhteet.


”Vaikka aine on syöpävaarallinen, riski riippuu siitä, kuinka paljon sille altistuu. Minunkin kaapistani löytyi purkki, jossa on tätä ainetta. Käytän voidetta vain satunnaisesti, joten päätin jatkaa, kunnes säilyvyysaika on ummessa. Uutta en tietenkään osta.”



Kemikaaleihin liittyvä epämääräisyys saa kuluttajan huolestuneeksi. Yhä useampi tahtookin elää ilman turhia kemikaaleja. Aiheen ympärille on perustettu blogeja ja verkkomedioita, joissa jaetaan tietoa kemikaalien haitoista. Se on Nysténin mielestä mahtavaa – silloin, kun keskitytään olennaiseen.


”Viime aikoina on ollut kohuja, joissa on lyöty kunnolla yli. Ihmisiä on peloteltu esimerkiksi sillä, että hammastahna aiheuttaa syöpää ja aivovaurioita.”


Nystén puhuu mielellään mittakaavasta. Se unohtuu hänen mielestään usein, kun kohistaan kemikaaleista. Esimerkiksi hammastahnan sisältämä fluoridi todella on haitallista, suurina annoksina. Tahnasta on kuitenkin pienenä nokareena ja pois huuhdeltuna Nysténin mielestä enemmän terveyshyötyä kuin haittaa.


”Ihmiset ovat valikoivia. Saatetaan paheksua esimerkiksi ruuan lisäaineita, mutta samaan aikaan värjätään tukkaa herkistävillä, allergioita aiheuttavilla aineilla ja otetaan tatuointivärejä ihoon. Myös kaupan karkkihyllyllä huoli lisäaineista kummasti unohtuu.”


Nysténiä kuunnellessa kemikaalitietoinen elämä alkaa kuulostaa vaikealta: tutussa marketissa meille myydään haitallisia aineita sisältäviä tuotteita, kun taas jokin vaaralliselta kuulostava onkin oikeastaan turvallista.


Onpa hankalaa!


”Ei oikeastaan”, sanoo Nystén.


”Pitää keskittyä olennaiseen ja karsia kaikki turha.”


Niin Nystén itsekin tekee. Hänen mielestään markkinat ovat luoneet meille turhia tarpeita ja kehitelleet tuotteita, joita emme oikeasti tarvitse. Yksi esimerkki on deodorantti.


”Lopetin sen käytön 16-vuo­tiaana, kun tajusin, ettei hikeni juurikaan haise. Mutta en vuosiin kehdannut sanoa sitä ääneen, koska deodorantista on tullut meille hygieenisyyden tae, tarvitsimme sitä tai emme.”


Nysténillä on muitakin esimerkkejä: Pitääkö ihoa rasvata, jos se ei oikeastaan kuivu? Entä pestä kasvoja puhdistusaineilla heti aamusta? Tai lakata kynsiä, siivota kotia vahvoilla pesuaineilla, kyllästää sohva lianhylkimissuihkeella ja myrkyttää rikkaruohoja? Entä pestä vauvan haituvatukkaa shampoolla?


Karsiminen ei Nysténin mukaan tarkoita sitä, että pitää luopua kaikesta kosmetiikasta ja olla huolittelematon.


”Itsekin käytän meikkiä. Osa meikeistä on luonnonkosmetiikkaa ja osa ei. En usko, että pieni määrä ripsiväriä voi olla haitaksi terveydelle.”


Muutamissa asioissa Nystén on ehdoton: Hän ei värjää hiuksiaan, myrkytä kotipihansa rikkakasveja tai laita muovia mikroon. Polykarbonaattimuovin bisfenoleilla epäillään olevan yhteys muun muassa hedelmällisyyden heikkenemiseen, ja hiusvärejä Nystén pitää yhtenä kaikkein haitallisimmista kosmetiikan kemikaaleista.


Pari vuotta sitten Nystén päätti tarttua ongelmaan. Hän kävi läpi kymmenien hiusvärien ainesosaluettelot. Niistä Nystén löysi voimakkaita, allergisoivia kemikaaleja. Pakkauksissa näitä ominaisuuksia yritettiin Nysténin mielestä häivyttää kertomalla, mitä kaikkea luonnollista ja hoitavaa väripaketit sisälsivät.


Nysténistä se oli kuluttajan huijaamista. Hän lähetti tekemänsä selvityksen Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle ja Tukesille, jonka tehtävä on ehkäistä kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Samalla Nystén teki ilmoituksen harhaanjohtavasta mainonnasta.


”Värien mainonta on sen jälkeen siistiytynyt ja uskon, että se on osittain kantelun ansioita. Kuluttajilla pitää olla oikeus tietää, millaisen riskin he ottavat hiuksia värjätessään.”


Nysténin yhden naisen harrastus ei ole jäänyt huomiotta. Viranomaiset ovat kiitelleet, että Nystén kommentoi ajankohtaisia asioita, joihin heillä ei aina ole aikaa. Tämän vuoden alussa Suomen tiedetoimittajat palkitsi Nysténin Tiedeviestintä-palkinnolla arjen kemian kääntämisestä ymmärrettäväksi tavallisille kuluttajille.


Viime aikoina Nystén on kirjoittanut muun muassa siitä, kuinka häätää ampiaiset kuistilta ilman hyönteismyrkkyä (paperipussilla), pitäisikö kosmetiikan siloksaanit kieltää ja miksi tiedeuutiset usein käryävät skandaalilta.


Ihan kaikkia meno ei ilahduta. Muutama vuosi sitten suuren kosmetiikkafirman toimitusjohtaja tuli Nysténin juttusille keskustelutilaisuudessa. Hän halusi tietää, miksi Nystén pitää meteliä hiusväreistä.


”Vastasin, että tässä on kyse kuluttajan turvallisuudesta, ja keskustelu oli siinä.”


Happamimmat kommentit ovat kuitenkin tulleet yllättävältä taholta: ihmisiltä, jotka ovat Nysténin kanssa samoilla linjoilla siitä, että turhaa kemikaalien käyttämistä pitää karsia.


Kun Nystén arvosteli luonnonkosmetiikkafirmaa paikkaansa pitämättömien väitteiden levittämisestä, hän sai kiukkuista palautetta siitä, miksi hyökkää sellaista firmaa vastaan, jolla on hyvä ideologia.


Nysténin mielestä ei ole järkevää ajatella, että kaikki luonnonaineet olisivat turvallisia ja kaikki kemikaalit pahoja. Molemmissa on harmittomia sekä haitallisia.


”En valitse puolta ideologian vaan oikean tiedon perusteella. Linjassani ei mielestäni ole mitään epäselvää: olen aina kuluttajan ja ympäristön puolella.”



 


Näistä en luovu


Aamujogurtti


”Aamiaiseni on ollut vuosikausia maustamatonta jogurttia ja marjoja tai hedelmää, myslillä tai ilman. Parhaat maut ovat yksinkertaisia.”


Nauru


”Elämä on liian lyhyt hukattavaksi synkistelyyn. Asiat voi ottaa vakavasti, mutta ei tiukkapipoisesti.”


Huulipuna


”Käytän varsin niukasti kosmetiikkaa, ja meikkiarsenaalini on harkittu. Huulipuna on poikkeus. Huulipunia löytyy käsilaukusta, repusta ja taskuista.”

Anja Nystén

Anja Nystén, 53, on kemiantekniikan diplomi-insinööri, joka työskentelee Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiössä NEFCO:ssa ympäristöasiantuntijana. Asuu Espoossa puolison ja kissan kanssa.

Mistä tunnetaan?

Nystén kirjoittaa suosittua Kemikaalikimara-blogia, jossa hän purkaa auki arjen kemikaaleihin liittyvää tietoa kuluttajille. On kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara (Teos) ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos).

Mistä ei tunneta?

”En harrasta ammuntaa, mutta olen treenaamatta voittanut metsästäjäkollegat työpaikan ampumakilpailussa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • kemikaalit
  • Kemia
  • Kosmetiikka
  • hiusten värjääminen
  • Terveys
  • Sanoma Pro

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    2. 2

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    3. 3

      Sipilän keskusta on vajonnut takaisin lähes kannatuksensa lähtökuoppaan – Mitä tapahtui?

    4. 4

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    5. 5

      Atte Jääskeläinen vihjaa HS:n haastattelussa, että Yle voi irtautua Julkisen sanan neuvostosta

    6. 6

      Jussi Halla-aho haluaa unohtaa unohdetun kansan – minkä puolueen johtoon hän oikein pyrkii?

    7. 7

      Putinin ja Trumpin kaltaiset mafiaveljet voittavat, kun kukaan ei enää usko mihinkään

    8. 8

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    9. 9

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    10. 10

      Katkokävelyä lääkehuurussa ja nimi hukassa, sijainti hämärän peitossa ja housut virtsassa – HS seurasi poliisin päättymätöntä tehtävää Helsingin keskustan ja Kisahallin putkan välillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    2. 2

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    3. 3

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    4. 4

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    5. 5

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    6. 6

      Aki Kaurismäki selitti suomalaisia sanontoja brittilehdelle: ”Brexit-propagandaa levittäneet katosivat kuin pieru Saharaan”

    7. 7

      Mitä on pikaruoka ilman lihaa? HS testasi ”sipsikaljavegaanin” kanssa Fafa’sin, Hesburgerin ja Kotipizzan vegaanimätöt

    8. 8

      Tuleva pormestari Jan Vapaa­vuori lyttää maakunta­uudistuksen, vaikka hänen oma puolueensa on ollut päättämässä siitä – ”Haitallisin uudistus miesmuistiin”

    9. 9

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    10. 10

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    7. 7

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    8. 8

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    11. Näytä lisää