Elämä

Mies piti itseään niin rumana, ettei voinut seurustella – ja vastaavia uskomuksia on psykologin mukaan monilla

Psykologi Annamari Heikkilän mielestä uskomuksiaan kannattaa testata. Ihminen jää suotta pitämään itseään huonona laulajana tai liian vanhana vaihtamaan alaa, jos ei testaa luulojaan.

Työterveyspsykologi Annamari Heikkilä seisoi keskellä tanssisalia ja jännitti. Alkamassa oli yhden naisen ihmiskoe.

Heikkilä oli vuosia haaveillut salsatunneista, mutta keksinyt aina tekosyitä. Eihän hänen kaltaisensa ihminen voinut mennä tanssitunneille. Hän oli nelikymppinen neljän lapsen äiti eikä mikään nuori ja notkea urheilija. Olisipa hän edes ollut hieman paremmassa kunnossa.

Mutta nyt Heikkilä seisoi kolmenkymmenen naisen keskellä kukalliset trikoot jalassaan, sillä hän oli päättänyt kokeilla itseensä samaa metodia, jota hän opettaa asiakkailleen. Se kuuluu: Testaa uskomuksesi. Vain niin saat tietää, ovatko ne totta.

Kuubalainen rytmi kajahti ilmoille, eikä Heikkilä ehtinyt vatvoa, pysyykö hän muiden tanssijoiden perässä. Oli keskityttävä oikeaan ja vasempaan.

”Se oli ihanaa!” Heikkilän hehkuttaa nyt, puoli vuotta myöhemmin. Hän istuu kannelmäkeläisen lääkäriaseman työhuoneessa, ja hänen kasvonsa säteilevät.

”Siis ihanaa!”

Samanlaiset innostumisen kokemukset kuuluvat Heikkilän mielestä jokaiselle. Siksi hän on perehtynyt koko psykologin uransa ajan elämää rajoittaviin uskomuksiin ja kirjoittanut aiheesta Saku Tuomisen kanssa alkuvuodesta ilmestyneen kirjan Uskonko.

Heikkilän mielestä liian moni jättää haaveensa toteuttamatta, koska uskottelee itselleen, ettei ole riittävän lahjakas, kaunis tai sanavalmis.

Ei minulla ole matikkapäätä. Ei näin lihava voi mennä uimarannalle. Ei tässä iässä kannata vaihtaa alaa.

Sellaisia käsityksiä meistä jokaisella on, mutta Heikkilän mukaan ne ovat pelkkiä uskomuksia. Väitteet vain tuntuvat todellisilta, sillä ne ruokkivat itseään. Jos luulee olevansa matemaattisesti lahjaton, ei vaivaudu yrittämään, jolloin käsitys vahvistuu. Niinpä uskomukset saattavat säilyä kuolemaan saakka.

”Tunnen erään iäkkään ihmisen, joka ei voinut laulaa puolisonsa hautajaisissa virsiä, koska hänelle oli sanottu lapsena, ettei hän osaa laulaa.”

Toisinaan Heikkilä näkee työssään ihmisiä, jotka luopuvat uskomustensa vuoksi elämänkokoisista unelmista. On ihmisiä, jotka jättävät lapset hankkimatta, koska he tuomitsevat itsensä jo ennalta huonoiksi vanhemmiksi. Toiset puolestaan surevat aikuisina sitä, etteivät duunariperheen lapsina uskaltaneet hakea yliopistoon.

Heikkilän ääni särkyy, kun hän alkaa ajatella erästä entistä asiakastaan. Korkeakoulutettua, kivannäköistä miestä, joka piti itseään liian rumana parisuhteeseen.

”Hän ajatteli, että hänet on rumuuden vuoksi tuomittu olemaan yksin, vaikka käsitys epäviehättävyydestä ei pitänyt millään lailla paikkaansa. Tuntuu hirveältä nähdä jonkun ajattelevan niin, kun ei itse ole rehellisesti pätkääkään samaa mieltä.”

Uskomuksiaan on vaikea tunnistaa, sillä ihminen haluaa vaalia itsestään johdonmukaista kuvaa. Jos itseään pitää piinkovana bisnestyyppinä, on vaikea tunnustaa, että oikeasti haluaisi vain huovuttaa pannulappuja. Niinpä ihminen saattaa vähätellä asioita, joita haluaisi elämäänsä. Ilmiötä kutsutaan psykologiassa arvon kieltämiseksi.

”Ihminen saattaa esimerkiksi väittää, että en olisi halunnutkaan laulaa”, Heikkilä kertoo.

Rajoittavat uskomukset myös suojaavat häpeältä. On helpompaa kuvitella, ettei pienten lasten vanhempana voi hakea pomon paikkaa kuin altistaa itsensä riskille, että hakee ja tulee torjutuksi.

Opettaja kääntyi liitutaulua kohti ja kirjoitti tummanvihreälle seinälle nimen Annamari. Nimi keikkui liidulla piirretyn männyn oksalla.

Heikkilä oli 7-vuotias, ja hänen nimensä oli päätynyt jälleen pulinapuuksi kutsuttuun häpeälistaan. Opettajan mielestä Heikkilä häiritsi tuntia, sillä hän oli kysynyt tapansa mukaan liian monta miksi-kysymystä.

Nykyisin Heikkilä ajattelee, että pulinapuuhun joutuminen oli onnistuneen kasvatuksen merkki. Vanhemmat eivät kasvattaneet tyttärestään tunnollista kympin tyttöä vaan kyseenalaistavan ajattelijan. Hän uskoo, että monet onnistumiset – väitöskirja, kirjojen kirjoittaminen – ovat pitkälti lapsuudenkodin ansiota. Heikkilästä kasvatettiin ihminen, joka uskoo mahdollisuuksiinsa.

Kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin, ja juuri siksi rajoittavista uskomuksista pitää Heikkilän mielestä puhua. Hän näkee vastaanotollaan ihmisiä, joiden itsetunto on aikuisenakin koulukiusaamisen tai vanhempien masennuksen jäljiltä maassa. Lisäksi moni suomalainen on saanut perinteisen kasvatuksen, jonka mukaan kehuista ylpistyy eikä tunteita saa näyttää.

”Suomalainen kulttuuri ohjaa pärjäämiseen ja suoriutumiseen. Siitä kertovat jo sanonnatkin: ei saa jäädä tuleen makaamaan tai vahvat yksin, heikot sylityksin.”

Ehkä siksi eräs uskomus nousee Annamari Heikkilän työhuoneessa esiin kerta toisensa jälkeen. Se kuuluu: en ole riittävän hyvä. Olisi oltava tehokkaampi työntekijä, parempi vanhempi ja taitavampi rakastaja.

Koska ihminen ei usko kelpaavansa, hän pönkittää itsetun­toaan suorittamalla: laihduttaa, ylenee urallaan ja etsii sisustuslehtikotiinsa juuri oikeanlaista design-tuolia – ja lopulta uupuu taakkansa alle.

Heikkilän mukaan rajoittavia uskomuksia ei tarvitse yrittää muuttaa. Sen sijaan kannattaa testata uskomuksiaan ja katsoa, mitä sitten tapahtuu. Juuri niin Heikkilä teki, kun hän ilmoittautui salsatunnille.

Tanssikammo loppui ihmiskokeeseen, mutta kaikkia uskomuksia testaaminen ei murra, eikä se ole tarpeenkaan. Tärkeintä on, että ihminen tajuaa voivansa tehdä asioita, vaikka uskomuksia olisikin.

Heikkilä on siitä hyvä esimerkki. Hän ei omasta mielestään osaa riittävän hyvin englantia. Silti hän on pitänyt englanniksi esitelmiä ja kirjoittanut englanninkielisen väitöskirjan.

”Luultavasti ajattelen niin loppuelämäni. Olen kuitenkin päättänyt sietää tunnetta ja puhua englantia siitä huolimatta.”

Kun yhden uskomuksensa kohtaa, saa rohkeutta tarttua seuraavaan. Lopulta syntyy ­itseään ruokkiva kehä. Pelkkiä onnistumisia rohkaistuminen ei tietenkään takaa. Joskus työpaikka menee toiselle ja sanat katoavat kesken puheen. Mutta jos riskiä ei ota, ei voi onnistua.

”On minullakin asiakkaita, jotka ovat rohkaistuneet pitämään esitelmän jännityksestä huolimatta, ja esiintyminen on epäonnistunut. Onhan se kamalaa. Mutta vaikka tuntuu kauhealta, kukaan ei ole kuollut.”

Pystyt mihin vain, kun uskot itseesi. Niin väittävät elämäntaito-oppaat, mutta Heikkilä ei ole samaa mieltä. Hän ei usko käsitykseen, jonka mukaan jokainen olisi oman onnensa seppä.

”Ei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet. Enkä minä usko ajatteluun, jonka mukaan koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus.”

Heikkilä haluaa antaa toivoa. Hän on terapiatyössä nähnyt, kuinka uskomusten kyseenalaistaminen voi auttaa jopa pakko-oireista kärsivää niin, että tämä alkaa elää täysipainoista elämää.

Vielä lohdullisempaa on se, että tulevien sukupolvien uskomuksiin voi vaikuttaa jo ennalta. Heikkilä pohtii neljän tytön äitinä paljon sitä, miten saisi tyttäret näkemään maailman paikkana, jossa voi tehdä sitä, mitä itse haluaa.

Hänen mielestään lapsia kannattaa kehua tekemisestä eikä vain ominaisuuksista. Niin lapsi uskoo, että kaikkea voi kokeilla ja oppia.

”Lapselle kannattaa antaa huomiota, kun hän tekee asioita, jotka tuottavat hänelle iloa. Voi vaikka sanoa, että mukava kun piirtelet tai laulat. En kannata Idols-kulttuurin sinusta tulee tähti -ajattelua, jossa huomio kohdistuu vain lopputulokseen. Ihmistä pitää rakastaa sellaisena kuin hän on eikä sellaisena, joksi hän voi tulla.”

Kannustavat sanat voivat tulla myös kodin ulkopuolelta. Heikkilä muistaa yhä musiikinopettajansa ruokajonossa lausumat sanat: ”Sinustahan voisi tulla vaikka oopperalaulaja!” Ei tullut oopperalaulajaa, mutta intohimoinen lauluharrastaja kyllä.

Juuri siksi Heikkilä kannustaa unohtamaan jokainen on oman onnensa seppä -ajattelun ja olemaan sen sijaan seppänä muille. Jokainen voi omilla sanoillaan vaikuttaa siihen, lannistaako vai kannustaako.

Heikkilä on siitä elävä esimerkki. Kun hän oli taannoin huonekaluliikkeessä sohvaostoksilla, myyjä osasi suositella hänelle juuri oikeanlaista sohvaa. Heikkilä ilahtui hyvästä palvelusta ja kysyi myyjän pomon nimeä, jotta voisi kehua myyjää tämän esimiehelle. Myyjä hämmentyi kehuista niin, että istui punastuneena sängylle.

”Jokainen voi tsempata muita hymyilemällä, kiittämällä tai pysähtymällä kuuntelemaan. Ei pidä koskaan aliarvioida pienten tekojen merkitystä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • uskomukset
  • Psykologia
  • Elämä
  • Lastenkasvatus
  • Itsetunto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    2. 2

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    3. 3

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    4. 4

      Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?

    5. 5

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    6. 6

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    7. 7

      Espanja määräsi Katalonian poliisivoimat alaisuuteensa – alueen viranomaiset kieltäytyvät tottelemasta

    8. 8

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    9. 9

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    10. 10

      Panettelu on taitolaji, mutta sanasotaan ajautuneet Trump ja Kim ovat siinä korkeintaan keskinkertaisia – Nämä valtiomiehet ovat olleet paljon viiltävämpiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    6. 6

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    7. 7

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    8. 8

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    9. 9

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    10. 10

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää