Valikko
Elämä

Teininä aivoinfarktin saanut tutkija haluaa selvittää, miksi emme enää keskity

Mona Moisala sai lukio­ikäisenä aivoinfarktin ja päätyi sairaalareissun ansiosta aivotutkijaksi. Meillä on paljon harhaluuloja omista aivoistamme, hän sanoo.

Kun Mona Moisala aamulla heräsi, hän luuli tulleensa sokeaksi. Näkökenttään mahtui vain suttuisia väriläiskiä, vaikka hän kuinka yritti räpytellä silmiään.

Se oli pelottavaa – etenkin siksi, että Moisala oli vasta 18-vuo­tias. Hän säikähti tapahtunutta niin paljon, ettei osannut kertoa siitä kenellekään. Kenties kammottava olo helpottaisi itsestään, jos vain antaisi asian olla, Moisala ajatteli.

Kului pari päivää. Näkö alkoi hiljalleen palautua, mutta samaan aikaan Moisala alkoi havaita muita oireita: tasapainon säilyttäminen oli vaikeaa, ja vasen käsi tuntui oudon heikolta.

Lopulta nuori nainen hakeutui silmälääkärin vastaanotolle. Ylioppilaskirjoitukset painoivat päälle, ja abiturientin oli saatava näkö ennalleen.

Silmien sijaan vika löytyikin muualta. Kun ikätoverit juhlivat penkkareita, Moisala makasi sairaalasängyssä toipumassa aivoinfarktista. Se oli kuin negatiivinen lottovoitto, sillä infarkti on nuorten keskuudessa erittäin harvinainen.

Sairaalassa, muusta maailmasta eristyksissä, hänellä oli kerrankin aikaa pohtia elämäänsä pintaa syvemmältä. Moisalalle valkeni, että hän oli hakeutumassa opiskelemaan aivan väärää alaa.

”Sitä ennen minulla oli ollut tosi naiiveja ajatuksia tulevaisuudesta. Kauppatieteiden opiskelu kuulosti aikuismaiselta, sellaiselta mistä saa paljon rahaa. Vasta sairaalassa tajusin, että on valittava ala, josta olen oikeasti kiinnostunut”, Moisala muistelee.

Lopulta valinta oli helppo tehdä. Täytyi vain pohtia, mikä oli ollut lukion kiinnostavin kurssi: neuropsykologia, tietenkin!

Siitä on yli kymmenen vuotta. Moisala työskentelee nyt aivotutkijana Helsingin yliopistossa.

”Olen tosi iloinen siitä, että infarkti tapahtui, ja nimenomaan tuossa vaiheessa. Koen, että se oli pehmeä – tai vähemmän pehmeä – työntö oikeille raiteille.”

Hänen mielestään aivot ovat maailman mielenkiintoisin tutkimuskohde, ja meidän muidenkin olisi korkea aika tajuta se. Aivotoimintaansa ja siten myös elämänlaatuunsa voi nimittäin vaikuttaa aivan itse.

Moisala ja hänen kollegansa tutkivat aivoissa tapahtuvia tietoilmiöitä: havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua ja kieltä. Tutkimusaiheet eivät hevillä lopu, sillä aivot ovat yhä monella tapaa mysteeri.

Myös aivoihin liittyvien harhaluulojen määrä on liki loputon. Esimerkiksi syvään juurtunut käsitys siitä, että käytämme aivojemme kapasiteetista vain murto-osaa, on aivan väärä.

”Usein kuvitellaan, että lääkkeillä tai aivostimulaatiolla voitaisiin herättää uinuva aivokapasiteetti ja tehdä meistä superihmisiä. Todellisuudessa joka ikinen aivosolu on käytössä. Tiettyjen alueiden toiminta vain voimistuu eri asioita tehtäessä.”

Tiukassa istuu myös myytti, jonka mukaan toinen aivopuoliskoista hallitsee ajatteluamme. Suositun uskomuksen mukaan vasemman aivopuoliskon ylivalta tekee ihmisestä loogisen, oikean puoliskon voittokulku puolestaan luovan. Silkkaa huuhaata sekin, Moisala sanoo.

”On harmillista, että meillä on asioista niin totaalisia väärinkäsityksiä. Haitallisiksi ne muuttuvat, jos niiden avulla yritetään markkinoida jotakin.”

Yksi harhaluulo on kuitenkin vielä paljon muita haitallisempi: kuvitelma siitä, etteivät aivomme aikuisiällä enää kehity.

”Aivot ovat muovautuvaiset. Ei pidä paikkaansa, että kun täytämme 18, ne eivät enää muutu. Elintavat, harrastukset ja työ vaikuttavat kaikki siihen, miten aivot toimivat.”

Niiden lisäksi myös teknolo­gian käytöllä on aivoihimme vaikutus. Juuri siitä Moisala on erityisen kiinnostunut.

Ilmiö on tuttu jokaiselle nykypäivän vanhemmalle, opettajalle ja päivähoitajalle: nuoria on lähes mahdotonta saada irti älylaitteistaan. Tekeekö jatkuva puhelimen tai tabletin näpyttely lapsen aivoille hallaa?

Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta Moisalan tavoitteena on päästä mahdollisimman lähelle totuutta. Hän viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa, joka käsittelee teknologian käytön vaikutuksia nuorten aivoille.

Tutkimuskohteena on joukko 13–24-vuotiaita helsinkiläisnuoria, joille niin sanottu multitaskaaminen on arkea. Se tarkoittaa teknologiaan liittyvää monisuorittamista – siis esimerkiksi tekstiviestien lähettelyä, sosiaalisen median selailua ja elokuvan katselua samanaikaisesti.

Moisalalle on selvinnyt, että heikon keskittymiskyvyn ja runsaan multitaskaamisen välillä on yhteys. Vielä on liian aikaista sanoa, mistä ilmiö johtuu: on mahdollista, että jo valmiiksi heikommin keskittyvät nuoret ovat muita alttiimpia multitaskaamaan. Saattaa kuitenkin myös olla, että eri medioiden yhtäaikainen käyttö heikentää keskittymiskykyä.

Moisala kertoo esimerkin: jos ihminen soittaa päivittäin pianoa, kuulotiedon käsittelyyn liittyvät alueet aivoissa laajenevat. Sama saattaa koskea myös me­diankäyttöä. Aivomme muovautuvat sen mukaan, mitä niillä päivittäin teemme.

”Jos olemme jatkuvasti häiriintyneen tarkkaavaisuuden tilassa, pitkäjänteinen keskittyminen yhteen asiaan tulee yhä vaikeammaksi. Monethan sanovat, etteivät pysty enää keskittymään kirjan lukemiseen, koska se tuntuu ylitsepääsemättömän tylsältä.”

Onko keskittymisen herpaantuminen sitten huono asia? Ei välttämättä, mutta tiettyjä haittavaikutuksia sillä voi olla.

”On näytetty, että levollinen keskittyneisyys on yhteydessä lisääntyneeseen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja vähempään stressiin. Toinen ääripää on se, että mieli on jatkuvasti tuhannessa eri paikassa. Ei se meistä ainakaan onnellisempia tee.”

Turhia piruja Moisala ei kuitenkaan tahdo maalata seinille. Aivotutkijat ovat nimittäin havainneet, että teknologia vaikuttaa aivoihimme myös positiivisesti.

”Varsinkin pelaamista demonisoidaan kauheasti ja pohditaan, miten pahaa se tekee lapsille. Kuitenkin jo pitkään on tiedetty, että pelit ovat hyväksi aivojen tiedonkäsittelylle. Yhteys löytyi myös meidän tutkimuksessamme: enemmän pelaavat nuoret suoriutuivat työmuistia vaativista tehtävistä paremmin.”

Pelaamisesta huolestuneiden vanhempien kannattaisikin mieluummin kiinnittää huomionsa siihen, mitä muuta lapsen elämässä tapahtuu. Yksi asia vaikuttaa aivojen toimintaan enemmän kuin mikään muu: uni.

”Jos vuorokaudessa olisi sata tuntia, voisimme aivan hyvin käyttää niistä kymmenen pelaamiseen. Ihmisen pitää kuitenkin myös liikkua ja saada hyvät yöunet. Pelaaminen pitäisi lopettaa viimeistään tunti ennen nukkumaanmenoa, jotta keho ehtii valmistautua nukahtamiseen.”

Kolme vuotta sitten Moisala joutui työterveyslääkärin pakeille. Häntä vaivasivat väsymys ja toistuva heikotuksen tunne.

Testeillä varmistettiin, ettei vika ollut jälleen aivoissa. Tällä kertaa syyksi paljastui stressi. Moisalan väitöskirjaprojekti oli aluillaan, ja hän kärsi jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta.

Apu löytyi mindfulness- eli tietoisuusmeditaatiosta. Nykyään Moisalan päivärutiineihin kuuluu kaksikymmentä minuuttia meditointia. Se auttaa suhtautumaan stressaaviinkin tilanteisiin hieman rauhallisemmin. Harjoitus on yksinkertainen: silmät kiinni ja muutama syvä henkäys. Sitten Moisala tarkastelee ruumiinosa kerrallaan, miltä kehossa juuri sillä hetkellä tuntuu.

Sen lisäksi Moisala on alkanut tarkkailla teknologiankäyttöään. Hän kertoo roikkuvansa netissä jatkuvasti. Vaikutukset tuntuvat – ja niihin hän kehottaa muitakin kiinnittämään huomiota.

”Olisi hyvä, että ihmiset tarkkailisivat itseään ja mielenmaisemaansa: olenko levoton? Miten se vaikuttaa minuun, että olen viettänyt päivän tietokoneen äärellä tai pelannut monta tuntia?”

Kierteestä päästäkseen Moisala on lisännyt ulkoilua.

”Kun ensimmäisen kerran menimme kihlatun kanssa viikonlopuksi metsään ja suljimme kännykät, siskoltani alkoi tulla huolestuneita viestejä: mikset vastaa, oletko suuttunut? Moni varmaankin kokee, että koko ajan pitäisi olla tavoitettavissa. Voi miettiä, onko se asia, jota haluaa omaan elämäänsä.”

Syytä Moisalan aivoinfarktiin ei koskaan saatu selville. Yksi osatekijä saattoi olla ylioppilaskirjoituksiin liittynyt stressi.

Senkin vuoksi Moisala tahtoo nyt ottaa hieman aiempaa rauhallisemmin. Infarktin seuraukset ovat yhä läsnä arjessa.

Kohtauksen jälkeen Moisalasta tuli aiempaa hajamielisempi. Työssään hän joutuu käyttämään hyödykseen muistilappuja. Näkökyky ei koskaan palautunut täysin ennalleen, vaan molempien silmien vasen näkökenttä on sokea.

Omakohtaisesta kokemuksesta on tutkijalle kuitenkin hyötyä.

”On tosi mielenkiintoista, kun on henkilökohtaista kokemusta siitä, kuinka hauraat aivot ovat. Kuinka pienestä on kiinni, että jotain menee pahasti pieleen – ja kuinka hyvin asiat siihen nähden useimmiten sujuvat.”

Näistä en luovu

Metsä

”Kihlattuni kanssa olemme hurahtaneet metsään ihan täysin. Pitkistä patikka­retkistä tulee hyvä ja rauhallinen olo. Tapa jatkuu toivottavasti koko loppuelämän ajan.”

Runebergintortut

”Torttujen suhteen olen fanaattinen. Syön niitä vain Runebergin päivänä, koska muuten niitä kuluisi paljon. Viime vuonna söin 12 torttua.”

Joe Roganin podcast

”Kuuntelen entisen Fear Factor -juontajan podcastia lähes päivittäin. Joe Roganin elämänasenne on ihailtava. Hän on avarakatseinen mutta hyvin kriittinen ja älykäs.”

Kuka?

Mona Moisala, 29, on psykologian tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Asuu Jätkäsaaressa myyntipäällikkönä työskentelevän kihlattunsa kanssa.

Mistä tunnetaan?

Monitieteisestä Mind the Gap -tutkimusprojektista, jossa selvitetään teknologian käytön vaikutusta aivotoimintaan. Väittelee tohtoriksi ensi vuoden alussa.

Mistä ei tunneta?

”Olen kolminkertainen cheerleadingin suomenmestari. Harrastin lajia teini-iässä viiden vuoden ajan. Valmentajana jatkoin muutaman vuoden ajan vielä aivoinfarktin jälkeenkin.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sadat lääkärit kipusivat tuloeliittiin palkkatyöllä – laskuri näyttää, miten Suomen kovatuloisimmat lääkärit tienaavat

    2. 2

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    3. 3

      Oscareissa yllätyksiä: Mel Gibsonin elokuva voittanut jo kaksi palkintoa, ennakkosuosikki La La Land jää ennätyksestä

    4. 4

      Henkilötunnukseni joutui vääriin käsiin – sain laskun rikollisten nettiostoksista

    5. 5

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    6. 6

      Liikkuminen muuttuu, kannattaako autoa enää omistaa? HS selvitti uudenlaisten autoilupalvelujen tarjontaa ja hintoja

    7. 7

      Trump työntää jo avattua ovea

    8. 8

      ”Harrastan ultrajuoksua, mutta liikunta ei vie aikaa perheeltä” – Näin lapsiperheet järjestävät aikaa liikunnalle

    9. 9

      Vanha suosikki 3310 tekee paluun – suomalainen yritys julkisti uusia Nokia-puhelimia ja tähtää maailman­valloitukseen Googlen kanssa

    10. 10

      ”Itämeren pisin baaritiski” on nyt auki – HS vertaili kaljakärryn vetämistä uudessa ja vanhassa Tallinnan-terminaalissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    2. 2

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    3. 3

      Uudet tutkimukset ovat tuoneet mullistavaa tietoa paastoamisen soluvaikutuksista – Asiantuntija arvioi, kannattaako paasto oikeasti

    4. 4

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    5. 5

      Terhi Kiemunki erotettiin perussuomalaisista laskutus­epäselvyyksien vuoksi – ”Tämä on iso periaatteellinen kysymys”

    6. 6

      Meskaliinia ”koiran karvanlähtöön”, kokapensaan lehtiä ”teenjuontiin” – HS selvitti: kymmeniä lääkärien vakavia rikoksia jää piiloon potilailta ja valvojalta

    7. 7

      Vanha suosikki 3310 tekee paluun – suomalainen yritys julkisti uusia Nokia-puhelimia ja tähtää maailman­valloitukseen Googlen kanssa

    8. 8

      Isotuloinen lääkäri vaatii avoimuutta muiltakin – ”Jos asia koetaan hankalaksi, pitää olla toinen systeemi, joka toimii”

    9. 9

      ”Hän on tasosi yläpuolella” on sinkulle lannistava lause

    10. 10

      Suomessa on meneillään vallan uusjako – pelissä ovat jokseenkin kaikkien suomalaisten työehdot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    5. 5

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    8. 8

      Tiina Lietzén kyllästyi työhönsä ja laski, ettei tarvitse kuukausipalkkaa – hän muutti alkeelliseen mökkiin ja hakkaa metsää

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    11. Näytä lisää