Elämä

Piia Anttonen perusti turvakodin tuotantoeläimille: ”Miksi meidän pitäisi omistaa eläimet?” – Katso HSTV:n Arka paikka -keskustelu

Piia Anttonen perusti turvakodin tuotantoeläimille, jotka eivät enää kelpaa ihmisen käyttöön. Eläinten ei pitäisi elää vain hyödyttääkseen meitä, hän sanoo.

Sinä päivänä ratsuna oli Jimi, Piia Anttosen hevosista ensimmäinen. Eläin eteni somerolaisessa maastossa tottunein askelin, ei koskaan astunut harhaan eikä vikuroinut.

Ilma oli tyyni, mutta Anttosen mielessä kuohui. Hänestä oli alkanut tuntua, ettei ratsastaminen ollut oikein.

”Olin viettänyt hevosen kanssa paljon aikaa, katsellut sitä ja pohtinut, mitä varten se oikein on olemassa – vain siksikö, että minä voisin ratsastaa sillä?” Anttonen, 38, muistelee.

Mitä kauemmas kotipihasta hevonen kulki, sitä pahemmalta Anttosesta tuntui. Häntä inhotti vedellä suitsista tietäen, että jokaisella nykäyksellä rautaiset kuolaimet liikkuivat Jimin suussa. Lopulta Anttonen pudotti ohjakset ja purskahti itkuun.

”Siinä hetkessä tapahtui valtava herääminen: en halua kohdella eläimiä näin. En tekisi tällaista koiralle, joten miksi hevosellekaan?”

Se jäi Anttosen viimeiseksi ratsastusretkeksi. Sittemmin hän on omistanut koko elämänsä eläinten hyvinvoinnista huolehtimiselle.

Anttosen perustamassa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla asuu tällä hetkellä 56 eläintä – muun muassa lehmiä, lampaita, lintuja sekä kaksi sinikettua.

Täällä ne saavat elää rauhassa, mutta alun perin niistä jokainen syntyi olosuhteisiin, joissa eläimen ainoana tehtävänä on palvella ihmisen tarpeita. Anttosen mielestä se on moraalisesti täysin väärin.

Kyyneliin päättynyt ratsastusretki tapahtui syksyllä 2012. Se oli myllerrysten aikaa: vaikka Anttonen oli aina pitänyt eläimistä ja syönyt kasvisruokaa 15-vuotiaasta saakka, eläinoikeudet eivät olleet koskaan aiemmin tuntuneet hänestä yhtä tärkeiltä.

Anttonen lueskeli Oikeutta eläimille -järjestön materiaaleja ja pohti omia kulutusvalintojaan. Lopulta hän päätti paitsi lopettaa ratsastuksen, myös ryhtyä vegaaniksi.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä Anttonen etsi internetistä eläinoikeuksiin liittyvää luettavaa, kun hän törmäsi kanadalaisen eläinten turvakodin verkkosivuihin.

Turvakotiin adoptoitiin maatalous- ja tuotantoeläimiä, joita syystä tai toisesta uhkasi lopettaminen. Uudella kotitilalla niitä sen sijaan kohdeltiin hyvin, ilman minkäänlaisia vaatimuksia tehokkuudesta. Se teki Anttoseen suuren vaikutuksen: ajatella, että oli olemassa paikka, jossa entisistä tuotantoeläimistä pidettiin niin hyvää huolta!

Siltä istumalta Anttonen päätti, että hänen kodistaan tulisi samanlainen: turvapaikka ja vanhainkoti lopetusuhan alle joutuneille eläimille. Sellaisia on Suomessakin tuhansia, sillä jos eläin lakkaa olemasta ihmiselle hyödyksi, siitä halutaan yleensä eroon, Anttonen selittää.

”Esimerkiksi hevosen olemassaolo määräytyy yleensä sen mukaan, voiko sillä ratsastaa tai ajaa. Ellei voi, se laitetaan myyntiin tai teuraaksi. Markkinoilla on paljon parikymppisiä hevosia – täysin terveitä, mutta liian vanhoja hevosurheiluun. Ja jos poni jää lapselle pieneksi, sekin laitetaan yleensä kiertoon.”

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Anttosen ei tarvinnut kuin perustaa maatilalleen omat Facebook-sivut, kun yhteydenottoja jo alkoi tulvia: ylimääräisiä kotieläimiä löytyi valtavasti.

Nykyään Tuulispäähän tarjotaan uusia eläimiä liki päivittäin. Joskus tarjoajana on tilallinen, joka haluaa säästää tietyn eläimen hengen, toisinaan taas aivan ulkopuolinen ihminen, joka on kiintynyt vaikkapa laitumella näkemäänsä vasikkaan ja ostanut sen nimiinsä.

Tällä hetkellä Somerolle odotetaan kolmea lammasta ja muutamaa lehmää. Useimmiten Anttonen joutuu kuitenkin kieltäytymään, sillä rakennukset alkavat olla täynnä.

Myös uteliaita silmäpareja riittää. Kesäisin Tuulispäässä toimii vegaaninen kahvila, ja tilan ovet ovat avoinna vierailijoille. Lisäksi toiminnan pyörittämiseen osallistuu kymmeniä vapaaehtoistyöntekijöitä, joista osa viipyy Somerolla pitkiäkin aikoja. Anttonen arvioi, että tilalla vierailee vuosittain liki tuhat ihmistä.

”Se on Tuulispään parhaita puolia: täällä tapaa uskomattomia tyyppejä. Kaveripiirini on mennyt uusiksi, sillä tätä kautta on löytynyt paljon samanhenkisiä ihmisiä. Tuntuu siltä, kuin olisin päässyt itsekin kotiin.”

Tuulispään toimintaa ylläpitää yhdistys, jossa on noin neljäsataa jäsentä. Sen keräämillä lahjoitusvaroilla kustannetaan sekä eläinten ylläpito että Piia Anttosen osa-aikainen palkka.

Vaaleanpunaiseksi maalatussa puuvajassa asustaa kanilauma, päärakennuksen oven edessä seisoo vuohi. Tällaista ei kaupunki-ihminen usein näe – ja juuri siksi eläinten oikeudet yleensä unohdetaan, Anttonen sanoo.

”Jos eläinten kanssa ei pääse kosketuksiin, niiden hyvinvointi on helppo sivuuttaa olankohautuksella. Harva on nähnyt elävää sikaa tai broileria koskaan elämässään.”

Siksi hänelle on tärkeää, että kuka tahansa voi vierailla Tuulispäässä. Eläinsuojelukeskuksen tarkoituksena onkin paitsi tarjota asukeilleen turvaa, myös levittää tietoa eläinoikeuskysymyksistä.

Pihatossa asuvat emakkosiat Siiri ja Saara. Siat päätyivät Tuulispäähän Helsingissä järjestetyiltä maaseutumessuilta. Messupossut eivät enää kelvanneet entiselle omistajalleen messujen aiheuttaman tautiriskin takia, mutta teuraslihaksi ne olivat liian nuoria.

Siat saavat liikkua vapaasti sikalan ja pihamaan väliä ja tonkia mutaista maata sydämensä kyllyydestä. Laitumella niille pitävät seuraa lopetusuhan alle joutunut villisika ja iloinen minipossu.

Viereisessä rakennuksessa kiekuu kuuden kukon lauma. Linnuilla kävi tuuri, sillä niiden alkuperäiset omistajat eivät raaskineet lopettaa niitä. Tavallisesti kukot kuitenkin joutuvat jo poikasina pölkylle, koska ne eivät muni, Anttonen kertoo.

Siksi hän vaihtoi kasvissyönnin vegaaniuteen: kuolema on läsnä paitsi lihateollisuudessa, myös maidon ja kananmunien tuotannossa.

”Kun ihminen ostaa kananmunia, hän saattaa ajatella, että kanahan munii joka tapauksessa. Monelle ei tule mieleenkään, miten olennaisesti kuolema siihen liittyy: että kukkotiput lopetetaan ja ettei kanankaan elämä tehotuotannossa kovin pitkä ole.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viime viikolla eläintuotanto nousi otsikoihin, kun suositut bloggaajat kirjoittivat myötäsukaisesti vierailustaan broileritilalle. Anttonen ei ole perehtynyt kirjoituksiin tarkasti, mutta huomauttaa, että harva meistä tietää, mitä eläin kaipaa.

”Helposti ajatellaan, että kunhan niillä on vettä, ruokaa ja katto pään päällä, niin hyvinvointi täyttyy. Missä on pesä, oma rauha ja mahdollisuus haistaa, maistaa ja nähdä asioita?”

Anttosen mielestä suhteemme eläimiin on vääristynyt. Kullekin eläimelle on luotu tietty käyttötarkoitus, jolla se palvelee ihmistä. Lehmä nähdään maidontuojana, kanan tarkoitus on munia. Koira puolestaan on olemassa pitääkseen ihmiselle seuraa.

”On hullu ajatus, että eläinten ympärille on rakennettu aidat ja päätetty, että sinä kuulut minulle. Miksi meidän pitäisi omistaa eläimet? Meillä ihmisillä on mahdollisuus tehdä eettisiä ratkaisuja. Esimerkiksi lihansyönti ei ole sellainen, sillä voisimme valita toisin.”

Piia Anttosen elämässä on ollut myös toisenlaisia vaiheita. Ennen Tuulispäätä hän elätti itsensä tanssijana. Arki oli täynnä glamouria ja kimallusta, ja ylimääräiset rahat kuluivat vaateostoksiin.

Tanssimaailma jäi taakse kymmenen vuotta sitten, kun Anttonen muutti Nummelasta Somerolle voidakseen hankkia oman hevosen. Aluksi hän vuokrasi piharakennuksia veneiden ja traktoreiden säilytyspaikaksi.

”Tänne muuttaessani olin ihan pihalla maaseutuelämästä. Kun entinen omistaja kertoi tulisijojen toiminnasta, en ymmärtänyt hänen puheestaan mitään, mutten kehdannut myöntää sitä. Kysyin sitten vanhemmiltani, miten takan pellit toimivat”, Anttonen nauraa.

Vaikka Anttosen menneisyyteen kuuluu harkitsematonta kulutusta, hän ei kadu, vaan ajattelee jokaisen elämänvaiheen opettaneen jotakin. Samaa filosofiaa hän haluaa noudattaa Tuulispäässä: ei saarnata vaan antaa eläinten tarinoiden puhua puolestaan. Usein se toimii.

”Muistan, kuinka eräs ranskalainen nainen liikuttui eläimiä katsellessaan. Hän oli aina ollut suuri juustojen ystävä, mutta Tuulispäässä käynnin jälkeen maitotuotteiden ostaminen sai jäädä.”

Kuten eläinoikeustoimijoilla aina, myös Tuulispäällä riittää kriitikoita. Soraääniä kuuluu erityisesti maitotilallisten keskuudesta.

Anttonen ei anna sen lannistaa, vaan keskustelee eriävistä arvoista mielellään.

”Uskon, että jossakin vaiheessa eläinten oikeuksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Tämä on vielä sellaista pimeää keskiaikaa. Joskus tulevaisuudessa katsotaan taaksepäin ja ihmetellään, miten näin on voitu toimia.”

Näistä en luovu

Herkut

”Tuulispäässä on oma herkkukaappi, joka ei koskaan saa olla tyhjä. Vegaani- ja kasvisruokailu mielletään usein tylsäksi salaatin puputtamiseksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Pidän erityisesti kaura- ja soijapohjaisista jäätelöistä ja vegaanisista kakuista.”

Pakettiauto

”Toimiva auto on ehdoton edellytys Tuulispään toiminnalle: sillä haetaan eläimille ruokaa ja kuljetetaan maatilan tarvikkeita. Punainen pakettiautomme tuli yhdistykselle lahjoituksena. Autoilu ei ole ekologista, mutta ilman sitä elämä maatilalla kävisi liki mahdottomaksi.”

Tuulispään talo

”Näen tämän omana elämäntehtävänäni, ja toivon voivani jättää taloni yhdistykselle. Ero entisestä parisuhteesta opetti, etten halua enää koskaan jakaa omaisuuttani. Suhteita voi tulla ja mennä, mutta tämä talo pysyy minulla.”

Piia Anttonen

Piia Anttonen, 38, on Somerolla sijaitsevan Eläinsuojelukeskus Tuulispään perustaja. Työskennellyt nuorempana myös tanssijana.

Mistä tunnetaan?

Anttonen on pitänyt kotitilallaan eläinten turva- ja vanhainkotia vuodesta 2012. Tilalla elää lähes kuusikymmentä koti- ja tuotantoeläintä. Vuonna 2014 Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto myönsi Anttoselle palkinnon merkittävästä eläinten eteen tehdystä työstä.

Mistä ei tunneta?

”Kaapissani on luuranko: ennen Tuulispään perustamista olin useamman vuoden ajan töissä nahka-asusteita myyvässä liikkeessä. Tuolloin en tosin ollut vielä vegaani. Maatilan ostamista varten piti ottaa iso laina, ja jouduin tekemään kahta työtä samaan aikaan.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eläintensuojelu
  • Maanviljely
  • Kasvissyönti
  • Eläimet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Utopiana pidetty Tallinna-tunneli onkin nyt tärkeä osa suurempaa kuljetusreittiä Jäämereltä Berliiniin asti – Valtion suunnitelmassa junat sujahtaisivat meren alle Helsingissä

    8. 8

      Mystinen arabisheikki opiskeli jujutsua valenimellä ja loi miljardeillaan lukkopainista kansainvälisen menestystarinan – mutta mitä suomalainen Marko tekee hänen organisaatiossaan?

    9. 9

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    10. 10

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää