Elämä

Suomalainen saattaa naureskella enkeleihin uskovalle – Ei kannattaisi, sanoo tutkija

Ei-uskovilla suomalaisilla on joskus kova tarve määritellä, millaista on oikeanlainen usko, sanoo tutkija Terhi Utriainen.


Kun Terhi Utriainen oli parikymppinen kirjallisuudenopiskelija, hänen läheisensä elämä muuttui dramaattisesti.

Ystävä kertoi Utriaiselle liittyneensä karismaattiseen kristilliseen yhteisöön. Hänestä tuli vakavampi ja konservatiivisempi. Utriaisesta tuntui, ettei ystävän kanssa voinut enää jutella samalla tavalla kuin ennen, sillä yhteiset puheenaiheet haihtuivat.

Uskoontulo vaikutti kaikkeen: asioiden tärkeysjärjestykseen, maailmankuvaan ja moraalisiin kannanottoihin. Esimerkiksi käsitys sukupuolten välisestä tasa-arvosta katosi kuin tuhka tuuleen. Utriaisen, nuoren ja kiihkeän feministin, oli vaikea ymmärtää sitä.

”Koin uskoon tulemisen seuraamisen vierestä hyvin hämmentäväksi. Mietin, miten joku kokemus voi olla niin voimakas, että se muuttaa ihmistä näin paljon.”

Se kokemus muutti Utriaisenkin elämän. Hänestä tuli uskontotieteilijä, joka tutkii ihmisen kaipuuta uskonnollisiin kokemuksiin.

Uskontotieteilijän näkökulmasta elämme äärimmäisen kiinnostavaa aikaa, Utriainen sanoo. Vaikka moni eroaa kirkosta, tilasto ei kerro koko totuutta.

Päinvastoin: ripaus uskontoa kuuluu yllättävän monen suomalaisen elämään.

Kiinnostus uushenkisyyttä kohtaan on kasvanut viime vuosina. Uushenkisyydellä tarkoitetaan uskoa, joka ei suoraan perustu minkään perinteisen uskonnon oppiin ja korostaa henkilökohtaista kokemusta.

Utriainen tutustui uushenkisyyteen Åbo Akademin tutkimusryhmässä, jossa tutkittiin Suomen muuttuvaa uskonnollista kenttää. Hän valitsi tutkittavakseen enkelit. Tai tarkemmin ilmaistuna ihmiset, jotka uskovat voivansa kommunikoida enkelien kanssa.

Tärkein tutkimuskysymys oli: Miten on mahdollista, että joku nykypäivänä uskoo enkeleihin?

”Jotkut haastateltavistani keskustelivat enkeleiden kanssa, jotkut kuulivat niiden puhetta, jotkut tunsivat niiden kosketuksia ihollaan. Jotkut myös kertoivat näkevänsä enkeleitä”, Utriainen kertoo.

Hänen tutkimustapansa on etnografinen, eli hän perustaa tutkimuksensa haastattelujen ohella havainnointiin. Siksi hän esimerkiksi osallistui enkelihoitajakurssille.

”Luonteeni on sellainen, että en kovin helposti hurahda. Haluan kuitenkin tutkiessani paitsi tarkkailla, myös osallistua ja ymmärtää sitä kautta.”

Kun Utriaisen tuttavat kuulivat tutkimusaiheesta, reaktiot vaihtelivat. Jotkut työkaverit yliopistolla alkoivat avautua omista yliluonnollisista kokemuksistaan, toiset hymähtelivät ja kolmannet analysoivat ihmisten ostavan nykyään mitä vain, mitä tarjotaan. Sitten oli kristittyjä, jotka korostivat, ettei enkeliusko liity kristinuskon oikeaoppisiin enkeleihin.

”Arvottavia reaktioita oli paljon. Ne kertovat siitä, että monilla on vahvat ja kapeat käsitykset oikeasta ja hyväksyttävästä uskonnosta.”

Tutkimuksessaan Utriainen pääsi uushenkisyyden ytimeen. Haastatteluissa selvisi, että enkeliuskovat eivät olleet yhtenäinen ryhmä vaan kirjava joukko, joista kaikki eivät pitäneet itseään edes uskovina. Toiset kokivat olevansa vahvasti uskossa, kun taas toiset lähinnä etsivät arkeensa kauneutta. Jotkut haastateltavista pitivät itseään vahvasti luterilaisina ja kokivat enkeliuskon lisäksi perinteiseen uskoon.

Enkeleille juttelu voi kuulostaa ei-uskovan korvaan huvittavalta, mutta Utriaisen mielestä sille on turha naureskella. Pohjimmiltaan moni muukin etsii samanlaisia kokemuksia, vain eri keinoin.

Jooga, meditointi ja mindfulness kasvattavat suosiotaan. Utriainen huomauttaa, että niiden taustalla on monesti esimerkiksi itäistä uskontoperinnettä, ja niistä haetaan usein samantapaisia henkisiä kokemuksia kuin vaikkapa enkeliuskosta. Niiden avulla rauhoitutaan ja voimaannutaan.

Utriainen tietää sen kokemuksesta. Kymmenisen vuotta sitten avioero ja työttömyys tekivät Utriaisen elämästä raskasta. Meditaatio valikoitui lääkkeeksi ystävän suosituksesta. Utriainen osallistui buddhalaiseen meditaatioon ja teki siitä rauhoittavan tavan itselleen. Buddhalaiseksi hän ei kääntynyt, mutta uskonnon arvot hänen oli helppo allekirjoittaa.

”Olen aika klassinen tapaus. Tykkäsin meditoinnin yksinkertaisuudesta ja järjestelmällisyydestä, mutta heti kun elämä helpottui, niin meditointi jäi.”

Nykyihmisen suhtautuminen uskontoon tai henkisyyteen on Utriaisen mukaan monesti juuri sellainen, joka hänellä itsellään tuossa elämäntilanteessa oli. Jostain halutaan helpotusta, mutta sitoutuminen ja tietyn instituution oppien seuraaminen ei kiinnosta. Porukka valitaan usein ystävän suosituksen perusteella. Läheskään kaikki eivät kaipaa äärimmäisiä kokemuksia.

”Vahvasti uskonnollisten ihmisten määrä on suhteessa pieni, ja niin se on todennäköisesti ollut aina.”

Utriainen muistuttaa, että vaikka uskonnottomien määrä on kasvanut, moni kuvailee itseään vähintään henkiseksi. Ateisti-termi kalskahtaa jyrkältä, joten moni ateistikin kertoo olevansa henkinen. Ateisti saattaa kuvailla henkisyytensä liittyvän esimerkiksi luontokokemuksiin.

Yhteiskunnassa suhtaudutaan uskonnollisten ilmiöiden kirjoon suopeammin kuin ennen, Utriainen sanoo.

Jos julkisuuden henkilö kertoo kommunikoivansa kuolleen läheisensä kanssa, siitä saatetaan kertoa mediassa melko neutraalisti.

”Aiemmin tällainen henkilö olisi voitu jopa leimata mielenterveyspotilaaksi.”

Osittain normalisoituminen johtuu Utriaisen mukaan luterilaisuuden otteen höllentymisestä.

”Perusluterilaisuus ei edellytä vahvoja henkilökohtaisia kokemuksia. Kun kirkon ote väljentyy, se tekee tilaa uusille virtauksille tai vanhalle perustalle rakennetulle yksilökeskeisemmälle uskolle.”

Henkilökohtaisen vahvan uskon ilmaisua voi tapahtua karismaattisissa liikkeissä tai uushenkisissä piireissä, mutta yhdistävänä piirteenä on kokemuksellisuus. Tässä maailmassa tutkijoiden kyselykaavakkeetkin täytyy miettiä uusiksi: kategoriat ’uskova’ ja ’ei-uskova’ eivät enää tavoita todellisuutta, koska suuri osa ihmisistä asettuu jonnekin välimaastoon.

Trendikästä kaikessa suomalaisessa uskomisessa on vapaamielisyys. Sillä Utriainen selittää osin myös pelon maahanmuuttajien uskontoja kohtaan.

Uskonnot, joissa kaikilta ajatellaan odotettavan samanlaista käytöstä, eivät usein vastaa maallistuneen ihmisen käsitystä hyvästä, liberaalista uskosta.

”Maallistuneen ihmisen mielestä ’hyvässä uskossa’ korostuu yksilön vapaus ja se, että ristiriita tieteen kanssa on mahdollisimman pieni.”

Utriainen on eronnut kirkosta, eikä hän tunnusta mitään uskontoa. Silti jos hänen elämäänsä tulisi uusi kriisi, hän voisi kuvitella turvautuvansa jälleen henkisiin käytäntöihin.

”Saattaisin palata häntä koipien välissä meditoimaan”, hän sanoo ja naurahtaa.

Buddhalaisuuteen perustuva meditointi tuntuu tutkijasta, kuten monesta muustakin länsimaalaisesta, uskottavalta vaihtoehdolta, koska sen opit ja käytännöt eivät riitele pahasti tieteellisen maailmankuvan kanssa.

Joka aamu Utriainen kävelee 45 minuuttia juna-asemalle voidakseen viettää aikaa metsässä. Se on siirtymäriitti työpäivään, ja tietynlaista meditaatiota sekin, hän myöntää.

Mutta mitä tapahtui Utriaisen uskoon tulleelle läheiselle?

No, hurmos kesti muutaman vuoden, ja sitten tilanne tasaantui. Se on yleistä, Utriainen kertoo.

”Ei rakastumisenkaan huuma kestä kauaa. Muutaman vuoden jälkeen suurin kiihko usein katoaa. Sama käy monesti uskonasioissa.”

Jos Utriaisen läheinen tulisi nyt uskoon, hän ei hätkähtäisi. Tutkimustensa myötä hän tietää, että elämä voi muuttaa ihmisiä monella tavalla. Joillekin usko on tilannekohtaista, toisille se jää loppuelämäksi.

Oli usko sitten perinteisiin nojaavaa, uushenkisyyttä tai vaikka fyysiseen harjoitteluun pukeutunutta säännöllistä rauhoittumista, vaikutus on Utriaisen mukaan sama.

”Usko on voimaannuttavaa ja kohottavaa. Ihmiset hakevat kokemusta siitä, että on mahdollisuus aloittaa uudelleen ja onnistua – että on toivoa.”

Näistä en luovu

Tanssiminen

”Tanssin aina kun mahdollista, koska musiikki vie ja jalat haluavat.”

Pitkät keskustelut

”Keskustelut ovat parhaimmillaan kuin tanssia.”

Kahvi

”Iso kuppi maitokahvia ennen aamiaista siirtää parhaiten yöstä aamuun.”

Kuka

Helsingin yliopiston uskontotieteiden tutkija ja professori.

Mistä tunnetaan?

Tutkinut esimerkiksi kuolemaan liittyviä rituaaleja sekä enkeliuskovaisia. Utriainen on julkaissut myös kaksi romaania ja runokirjan.

Mistä ei tunneta?

”Haluaisin viettää kokonaisen yön Kansalliskirjastossa. Näin jo lapsena unta, jossa piilouduin koulun kirjastoon yöksi.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uskonnot
  • usko
  • uskomukset
  • Buddhalaisuus
  • enkelit
  • meditaatio
  • Henkilöjutut
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    2. 2

      14-vuotiaan Varpun äiti etsi verkosta miesseuraa tyttärensä kuvilla – Lemmenkipeän ”Ice Grilin” paljastuminen ajoi Varpun syömishäiriöön ja sairaseläkkeelle

    3. 3

      Stockmannin hallituksen puheenjohtaja myi puolet osakkeistaan ennen kurssin laskua – selitti tarvitsevansa rahaa putkiremonttiin

    4. 4

      Valtaavatko Helsingin eliittilukioiden nuoret yliopistot? HS kysyi, keitä olisivat pääsykoeuudistuksen voittajat ja häviäjät

    5. 5

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    6. 6

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    7. 7

      Opettajana olen saanut tarpeekseni konsulttien digivouhotuksesta – tabletin näytön lääppiminen ei korvaa oppikirjoja

    8. 8

      Y-sana sanotaan niinku se on

    9. 9

      Alkoholi vei Mikan sairaalaan 70 kertaa parin vuoden aikana – sitten sängyn viereen ilmestyi joku, joka kuunteli

    10. 10

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    3. 3

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    4. 4

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    5. 5

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

    9. 9

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    10. 10

      Stockmannin hallituksen puheenjohtaja myi puolet osakkeistaan ennen kurssin laskua – selitti tarvitsevansa rahaa putkiremonttiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää