Valikko
Elämä

Parhaat henkilöjutut: Talonmiehen tytär väitteli tohtoriksi ja törmäsi ulkopuolisuuteen – ”Luokkaeroja on kaikkialla, ja on vaarallista, kun niitä ei haluta nähdä”

Mihin luokkaan itse kuulut? Selvitä se HS:n Luokkakone-testillä.


KunMari Käyhkö väitteli tohtoriksi Joensuun yliopistossa 2006, isä ja äiti istuivat salissa. He ovat jotenkin väärässä paikassa, tytär ajatteli.

Väitöstilaisuuden jälkeen isä, äiti ja tuore tohtori menivät syömään. Mukana oli myös isoisä.

Mari Käyhkö oli aikoinaan suvun ensimmäinen ylioppilas, nyt hän oli suvun taatusti ainoa tohtori. Väitöskirja Siivoojaksi oppimassa onnistui hyvin, ja siitä tuli usean oppiaineen ja yliopiston tenttikirja.

Ruokapöydässä puhuttiin kalastuksesta ja mökkiaskareista.

Tyttären väitöstilaisuus oli vanhemmille luultavasti hieno hetki. Varmaa tietoa asiasta ei kuitenkaan ole, sillä siitä ei puhuttu väitöspäivänä eikä sen jälkeen.

”Vanhemmat eivät kysyneet siitä väitöstilaisuudesta mitään. Menimme tilaisuuden jälkeen syömään ja puhuimme kaikesta muusta, se oli aika jännää. Mutta se on heidän tapansa. Arvostan, että he halusivat tulla sinne”, Käyhkö kertoo.

”En tiedä, tietävätkö vanhemmat, mitä työkseni teen. He tietävät, että opetan jotain, mutta eivät sen tarkemmin. Eivät he tiedä, että opetan sosiologiaa tai että mitä se sosiologia on. Tai ei se ainakaan kauhean tuttua heille ole.”

 

Käyhkö, 44, on Itä-Suomen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori. HS:n Kuukausiliitteen julkaisemassa testissä, Luokkakoneessa, hän voisi sijoittua useampaankin ryhmään, ainakin asiantuntijaksi ja kipuajaksi. Oman ryhmäsi voit selvittää Luokkakoneella tästä linkistä.

Tutkijana Käyhkö yrittää saada luokan merkityksen näkyväksi yhteiskunnassa.

Käyhkön mukaan elämme erittäin yksilölähtöistä aikaa. Nuoriin on iskostettu ajatus, että vain omilla teoilla ja valinnoilla on merkitystä. Että kaikilla on mahdollisuus tehdä kaikkea, kunhan vain tarpeeksi haluaa.

”Ei nähdä, että ihmiset tulevat erilaisista lähtökohdista ja sosiaalisista todellisuuksista. Ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet tehdä valintoja ja erilaiset käsitykset itsestään”, Käyhkö sanoo.

”Luokkaeroja on hiljaa läsnä kaikkialla. On vaarallista, kun niitä ei haluta nähdä tai tajuta. Ihmiset pannaan syyttämään itseään, vaikka kyse on kulttuurisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta, yhteiskuntamme eriarvoistavistarakenteista.”

Käyhkö sai tänä vuonna Sosiologia-palkinnon artikkelistaan Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset. Se julkaistiin Sosiologia-lehdessä vuonna 2014.

Artikkelia varten Käyhkö keräsi 13 naisen ryhmän, joka muisteli kokemuksiaan yliopistossa ja kotona. Kaikki naiset olivat koulussa hyvin menestyneitä ja kotoisin työläisperheistä, joissa ei ollut kosketusta yliopistomaailmaan. He miettivät, kuinka koti, vanhemmat ja kasvuympäristö vaikuttavat yliopistossa opiskeluun.

Naiset saivat puhua mistä halusivat. Eniten puhuttiin juuri muuttuneesta suhteesta kotimaailmaan ja sen ihmisiin: vanhempiin, sisaruksiin, sukulaisiin, vanhoihin ystäviin. Kitkaa oli syntynyt puolin ja toisin.

Työläistaustaiset naiset kokivat olevansa jonkinlaisessa kahden maailman välisessä tilassa, sillä he eivät enää kuulu työväenluokkaan mutta eivät määrittele itseään keskiluokkaisiksikaan. Yliopistomaailmassa työläistaustaiset opiskelijat kokivat olevansa ulkopuolisia.

”Akateemisessa maailmassa he tajuavat, että ovat työläistaustaisia, mutta kotimaailmassa he tuntevat itsensä akateemiseksi.”

Loikka yliopistomaailmaan oli suuri, sillä yliopistossa on oma kulttuurinen ja sosiaalinen maailmansa, josta työläisperheen nuori joutuu etsimään omaa paikkaansa.

Aika usein naisten kokemuksia kuunnellessaan Käyhkö nyökytteli: aivan kuin omasta elämästäni.

Mari Käyhkö varttui Savonlinnassa. Perhe asui isossa kerrostalossa, jonka talonmiehinä hänen vanhempansa olivat.

Äiti siivosi iltaisin liiketiloja ja otti tyttären monesti mukaansa työkeikoille. Isän kanssa tytär pääsi kerrostalossa tiloihin, joihin muut eivät. Mari oli ylpeä siitä, että isä ja äiti olivat talonmiehiä.

”Tuntui, että he omistivat koko kerrostalon.”

Kerrostalossa asui monenlaisia ihmisiä. Käyhkön naapuriperhe kuului kaupungin talouseliittiin. Käyhkö kiinnitti jo lapsena huomiota kaverien vanhempien koteihin ja tapoihin, kulttuurisen pääomaan.

”Oli flyygeli, tauluja seinällä, kirjahylly, kotiapulainen. Perheen isä poltti pikkusikareja. Se oli ihan eri maailma kuin oma koti. Omat vanhemmat lukivat sanomalehtiä, mutta kirjojen lukeminen oli vierasta.”

Erään kaverin luona vanhemmat tulivat töistä ja menivät ensimmäisenä takkahuoneen sohvalle lukeman kirjaa.

”Se oli eksoottista ja erilaista. Meillä kotona on aina tehty asioita, mikä on työläisperheen kulttuurille tyypillistä. Aina piti olla puuhaamassa ja tekemässä, lukeminen ja opiskelu olivat toissijaisia. Sen aisti.”

Käyhkön haastattelemien naisten perheissä ei juuri puhuttu lasten koulunkäynnistä. Naiset kertoivat, että heille jäi kotoa ”kehumisvaje”. Ruumiillista työtä tehnyt veli sai kehuja, koska jaksoi joka aamu herätä aikaisin raatamaan.

”Mutta sitä akateemista opiskelua ja lukemista ei pidetä työnä, se on sellaista puuhastelua, josta ei hirveästi kiitelty.”

Toki oli myös työläisperheitä, joissa lapsia kannustettiin kouluttautumaan. Silti vanhemmilla ei välttämättä ollut resursseja auttaa lapsiaan koulunkäynnissä, erityisesti kielissä.

Sen sijaan keskiluokkaisista perheistä tulleet kaverit avasivat työläisperheen lapsille uusia maailmoja ja reittejä. Kaverin perässä uskallettiin mennä yläasteen jälkeen lukioon.

Näin kävi Mari Käyhköllekin. Yläasteen jälkeen Käyhkö mietti kokki- tai tarjoilijalinjaa ammattikoulussa, mutta päätyi lukioon, kuten paras kaverikin.

19-vuotiaana hän lähti Joensuuhun opiskelemaan kasvatustiedettä. Isä ja äiti olivat hiljaisesti ylpeitä suvun mustasta lampaasta.

Kun Käyhkö väitöstilaisuudessaan asteli portaita alas yliopiston saliin ja ihmisten eteen, häntä jännitti niin paljon, että hän pelkäsi pyörtyvänsä. Lektiota lukiessa iski paniikki, hyvä kun pystyi hengittämään.

Myös Käyhkön haastattelemilta naisilta puuttui sosiaalista itsevarmuutta. Puheenvuoron ottaminen ja esilläolo tuntuivat vierailta. Naiset jäivät ennemmin taustalle, kun yliopistossa arvostetaan itsevarmuutta ja halua olla eturivissä.

”Helposti voidaan ajatella, että kyse on yksilöistä ja temperamentista, mutta se on myös luokkakysymys. Luokka on kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen lisäksimyös mentaalista.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Naiset kokivat, että työläisperheissä ei opittu yliopistossa tarvittavia keskustelu- ja argumentointitaitoja. Ruokapöydässä syötiin eikä keskusteltu kirjallisuudesta.

Käyhkön mukaan työläisnuorille on tyypillistä, että he sulkevat itseltään asioita ja koulutusreittejä, kun kuvittelevat, ettei heistä ole niihin.

”Tämäkin on kysymys, jota ei välttämättä mielletä luokkakysymykseksi.”

Hiljalleen elämän myötä syntyneet käsitykset itsestä eivät kovin helposti liukene minnekään.

”Kamppailen usein tämän epäilyn kanssa. Kieltäydyn minulle tarjotuista mahdollisuuksista, koska ajattelen, että minusta ei ole siihen, vaikka järki sanoo, että kyllä olisi”, Käyhkö sanoo.

Hän huomaa usein katselevansa itseään ulkopuolelta, kun pitää luentoa tai puhuu seminaarissa.

”Mietin, että tämä ei ole minun paikkani, sillä en ole suunnitellut itselleni mitään akateemista uraa. Vaikka olenkin onnellinen, että minulla on ääni ja lupa puhua.”

Käyhköstä on tärkeää, että eri taustoista tulevat lapset käyvät mahdollisimman pitkään samoja kouluja.

”Nykyään tuntuu, että halutaan varhaisessa vaiheessa jaotella, kuka on lahjakas oppilas ja kuka ei. Sellainen keskustelu huolestuttaa. Mitä pidempään ollaan samanlaisessa koulussa ja saadaan samanlaiset mahdollisuudet, sitä parempi. Muuten oppilaiden lahjakkuusjutut määräytyvät helposti vanhempien luokkataustan ja intressien mukaan. Palataan oppikouluaikoihin.”

Käyhkö ja hänen haastattelemansa naiset eivät tuominneet, hävenneet tai hylänneet vanhempiaan tai lapsuudenkotiaan. He eivät paenneet työläiskodeistaan saavuttaakseen jotain korkeampaa ja parempaa eli keskiluokkaisuuden ja akateemisuuden.

”En mielelläni käytä termiä sosiaalinen nousu, koska siinä määritetään keskiluokka ja työväenluokka hierarkkisesti. Ennemmin puhun sosiaalisesta liikkuvuudesta. Molemmissa maailmoissa on omat hyötynsä, on kahdenlaiset silmälasit katsoa elämää.”

Näistä en luovu

Kissani.

Nappis, Töpö ja Chloe ovat rakas seurani kotona ja usein vastassa ovella.

Sushi.

Voisin syödä loppuelämäni pelkästään sushia. Aika ajoin pitää matkustaa Kuopioon saadakseen kunnon sushia.

Muoti- ja sisustuslehdet.

Näitä lukemalla pääsen eroon työasioista. Olen myös visuaalinen ihminen. Pidän kaikesta kauniista. Lehdet pitävät minut ravittuna.

Kuka?

Käyhkö on 44-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiologian yliopistonlehtori. Opettanut nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa syksystä 1997. Perheesen kuuluvat lapset Anna ja Tomas.

Sai sosiologia-palkinnon tänä vuonna artikkelistaan, joka käsitteli työläistaustaisten naisten kokemuksia yliopistomaailmassa.

”Rakastan lukea ulkomaisia juorulehtiä. Intohimoni paljastui työkavereille uusien opiskelijoiden tietovisassa, kun osasin ainoana henkilökunnasta vastata julkkiksia koskeviin kysymyksiin, kuten kuka on Kim Kardashianin mies. Opiskelijat tietysti olettivat, että henkilökunnalla ei ole tällaista kulttuurissa vääränlaiseksi määrittyvää tietoa.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    2. 2

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    3. 3

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    4. 4

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    5. 5

      Poliisi tarjosi Irakiin pakolla palautettavalle ”400–500 euroa” vastineeksi hyvästä käytöksestä lentomatkalla

    6. 6

      Marine Le Pen teki ovelan huivitempun – Libanonissa huivin käyttöä ei vaadita kuin erikoistapauksissa

    7. 7

      Yli kymmenen autoa kolarissa Turun moottoritiellä, lentoja myöhässä Helsinki-Vantaalla poikkeuksellisen tuulensuunnan takia

    8. 8

      Tukholmalaislähiön mellakasta kohistaan maailmalla – Ruotsissa pohditaan poliisin aseenkäyttöä ja tapahtumien vaikutusta maakuvaan

    9. 9

      Parhaissa purkkisalsoissa rouskuu tuore tomaatti, pahimmat ovat kuin ketsuppia – HS:n salsavertailussa paljastui hurjia laatueroja

    10. 10

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    3. 3

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    4. 4

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    5. 5

      Perusterveestä Kaisa Tolosesta, 52, tuli sairas työtön kuudessa vuodessa: ”Tulevaisuuteni jäi Mikkolan kouluun”

    6. 6

      Miksei poliisi tullut paikalle, kun 15-vuotias sipoolaispoika pahoinpideltiin? Ylikomisario vastaa

    7. 7

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    8. 8

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    9. 9

      Parhaissa purkkisalsoissa rouskuu tuore tomaatti, pahimmat ovat kuin ketsuppia – HS:n salsavertailussa paljastui hurjia laatueroja

    10. 10

      Työkone osui jalankulkijaan liikennevaloissa Helsingin Alppiharjussa – nainen kuoli myöhemmin Töölön sairaalassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    10. 10

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    11. Näytä lisää