Valikko
Elämä

Näin kasvatuksen opit kääntyivät ympäri – Testaa, oletko nykyaikainen lapsenkasvattaja

Lasten kasvatuksessa jyrää nyt yksilöllisyyspuhe. ”Kukaan ei kysy, kuinka kasvattaa lapsi, joka ei kiusaa”, sanoo psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Kun jyväskyläläisen Arja Sääkslahden ensimmäinen lapsenlapsi alkoi keväällä saamaan maidon lisäksi kiinteää ruokaa, lautasella oli usein kasviksia isoina paloina.

Vau, ajatteli Sääkslahti. Kun hänen omat lapsensa olivat pieniä 1980-luvulla, kaikki ruoka oli tapana antaa soseina. Kukaan ei puhunut sormiruokailusta, joka on nykyään arkea monessa vauvaperheessä. Sääkslahti huomasi, kuinka lapsenlapsi nautti ruokailusta ja kuinka vauvan motoriikka kehittyi.

Moni lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvä asia on muuttunut huimasti viime vuosikymmeninä. Sääkslahtea jotkin uudet tavat ovat hieman ihmetyttäneet.

”Olen tottunut siihen, että lapsilla on omat sängyt. Nykyään monet vauvat näyttävät nukkuvan samassa sängyssä vanhempiensa kanssa.”

Pienestä ihmettelystä huolimatta Sääkslahti ja hänen lapsensa ovat välttyneet kasvatukseen liittyviltä riidoilta. Aina näin ei ole. Vanhemmasta ikäpolvesta muutokset voivat tuntua järjettömiltä, kun taas nuoret vanhemmat voivat kokea sukulaisten neuvot painostuksena.

Moni muutos perustuu päivittyneeseen tutkimustietoon. Esimerkiksi ravintosuositukset pohjautuvat aina uusimpaan tietoon siitä, mikä on lapselle hyväksi.

Kaikki kehitys ei kuitenkaan ole asiantuntijoiden mukaan mennyt vain eteenpäin. Arja Sääkslahti on työssään tutkijana perehtynyt lasten liikkumiseen liittyviin muutoksiin.

”Muutama vuosikymmen sitten lapset nujusivat ja leikkivät pihalla aika vapaasti. Nyt sellainen on vähentynyt.”

Tavat ja näkemykset eivät muutu yhdessä yössä, vaan muutokset ovat pitkiä, välillä ristiriitaisiakin liukumia. Nykyvanhemmat kantavat mukanaan perintöä omien vanhempiensa ja jopa isovanhempiensa kasvatustavoista, hyvässä ja pahassa.

”Moni toistaa huomaamattaan vanhemmilta saamaansa mallia. Osa taas haluaa tietoisesti tehdä kaiken eri tavalla”, kuvaa varhaiskasvatuksen professori, dekaani Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta.

HS esittelee mielenkiintoisimmat lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvät muutokset viime vuosikymmeniltä.

1. Vauva kapalosta vanhemman iholle

Muutama vuosikymmen sitten vastasyntynyt vietti synnytyssairaalassa paljon aikaa erossa vanhemmistaan. Vauvat pötköttivät kapaloituina lastenhoitajien hoivissa, äidit palautuvat synnytyksestä toisaalla.

”Vauva tuotiin äidille syötettäväksi ja hoidettavaksi ehkä neljän tunnin välein”, kuvaa kätilöitä kouluttava lehtori Eija Raussi-Lehto ammattikorkeakoulu Metropoliasta.

Sittemmin tavat ovat muuttuneet perin pohjin. Vastasyntynyt voi viettää valtaosan ajasta vanhempiensa iholla, eikä hänelle välttämättä pueta ollenkaan vaatteita. Vauvan ensikuukausina sylin ajatellaan olevan hänelle parempi paikka kuin sitteri tai kehto.

Raussi-Lehdon mukaan runsas ihokontakti on monin tavoin hyväksi sekä vauvalle että äidille. Se esimerkiksi edistää imetystä ja äidin palautumista synnytyksestä.

Myös vauvan ruumiinlämpö pysyy tasaisena.

”Vauvan viestejäkin on helpompi oppia tulkitsemaan, kun vauva on paljon lähellä.”

2. Kohti pitkää imetystä

Muutama vuosikymmen sitten äidit saivat imetyksestä hyvin erilaiset opit kuin nykyään.

Imetyksen kestoon liittyvää suositus on sahannut edestakaisin. 1970-luvulla 3–6-kuukauden mittaista imetystä pidettiin riittävänä. Pisimmillään suositus oli 1980-luvun alussa, jolloin suositeltiin 1–2 vuoden imetystä. Vuosikymmenen lopussa rajaa laskettiin taas 6–12 kuukauteen. Taustalla oli sittemmin turhaksi osoittautunut pelko siitä, että rintamaidon kautta vauva saisi ympäristömyrkkyjä.

1980-luvun lopulla lisäruuat sai aloittaa aikaisintaan kolmikuiselle. Nykyään täysimetystä tai pelkkää korvikeruokintaa suositellaan jatkamaan 4–6 kuukauden ikään.

Myös imetyskäytännöt ovat muuttuneet. Vuonna 1975 suositus kehotti imettämään pientä vauvaa vain 5–6 kertaa vuorokaudessa. Nyt ajatellaan, että vauva voi syödä kolmen tunnin välein tai yhtä hyvin kolme kertaa tunnissa.

Lapsentahtisuus takaa sen, että maidontuotanto pysyy vauvalle sopivana.

Imetyksen tuki ry:n vertaistukikoordinaattorin Anna Groundstroemin mukaan imetykseen liittyvät myytit elävät sitkeinä. Vanhemmat saattavat yhä kuulla, että äidinmaito muuttuu puolen vuoden jälkeen ”sokerilitkuksi” tai että vauvan vatsan pitää antaa levätä syöttöjen välissä. Molemmat käsitykset ovat vanhentuneita.

Groundstroem arvioi, että nykyäideistä valtaosa haluaa imettää. Korkealla imetysmotivaatiolla voi olla kääntöpuolensa, jos perhe ei saa tukea.

”Osa äideistä voi kokea imetyksen onnistumisesta kovia paineita.”

3. Mehuannoksista sormiruokailuun

Moni nykyvanhempi voi lukea omasta neuvolakortistaan, että on saanut lisäruokia jo parikuisena. 1970-luvulla opastettiin, että vauvalle voi antaa jo kuusiviikkoisena tuoremehua. Nopeasti kuvioon tulivat myös raasteet ja soseet.

1980-luvun lopulla lisäruuat sai aloittaa aikaisintaan kolmikuiselle. Nykyään täysimetystä suositellaan jatkamaan 4–6 kuukauden ikään. Täysimetys tarkoittaa sitä, ettei vauva saa mitään muuta ruokaa, edes velliä pullosta tai pieniä makuannoksia soseita.

2000-luvun ilmiö on, että osa vanhemmista sivuuttaa sosevaiheen ja antaa lapselle kiinteät ruuat sormiruokana. Näin lapsi opettelee alusta alkaen syömään itse. Vauvat ovat toki aiemminkin natustelleet leivänkannikoita ja porkkananpaloja. Uutta on se, monet lapset syövät pelkästään tai lähes pelkästään sormiruokaa.

Ravitsemusterapeutti Soile Ruottisen mukaan sormiruokailu on hyväksi suun ja käsien motoriikan kehitykselle. Aiemmin ravitsemusterapeuteilla on ollut huolta vauvoista, jotka saavat liian pitkään pelkkiä sileitä purkkisoseita. Tuoreen tutkimuksen mukaan myöskään tukehtumisvaara ei ole sen suurempi sormiruokaillessa kuin soseita syödessä.

”Tärkeää on huolehtia, että vauva kasvaa riittävästi. On ollut tapauksia, joissa vauva ei ole saanut sormiruuasta tarpeeksi ravintoa.”

4. Lautasta ei olekaan pakko tyhjentää

Kuopiossa noin 30 vuotta neuvolan terveydenhoitajana työskennellyt Katriina Silvasti kertoo huomanneensa, että suhtautuminen lasten ruokailuun on muuttunut lempeämmäksi.

Moni menneinä vuosikymmeninä kasvanut muistelee kauhulla sitä, kuinka koulussa tai kotona piti piilotella syömättä jäänyttä ruokaa. Käytäntö on ollut kirjavaa siitä huolimatta, että jo 1975 julkaistuissa lastenruokasuosituksissa painotettiin, ettei lasta saa pakottaa syömään.

”Aikuisen pitäisi päättää ruuan laatu, lapsi voi yleisesti ottaen päättää määrän. Näin lapsi syö yleensä tarpeensa mukaisen annoksen ruokaa ja säätelee itse kylläisyydentunnettaan”, Silvasti sanoo.

5. Mitään ruokia ei tarvitse välttää

Mansikat, sitrushedelmät, kala ja muna. Ne ja monet muut ruoka-aineet olivat pitkään pannassa raskaana olevilta, imettäviltä ja alle 1-vuotiailta etenkin perheissä, joissa oli allergiaa. Taustalla oli ajatus, jonka mukaan tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen ehkäisisi allergioiden puhkeamista.

Viime aikoina ajattelu on kääntynyt päälaelleen. Nyt mitään ruoka-aineita ei pidä välttää varmuuden vuoksi tai lievien oireiden, kuten suun kutinan ja ihon lehahtelun, takia. Nykykäsityksen mukaan ruokien turha välttäminen voi jopa edistää allergisten sairauksien puhkeamista, kun taas lieviä oireita aiheuttavien ruokien syöminen kehittää sietokykyä.

6. Vaipoista eroon omaan tahtiin

Muutama vuosikymmen sitten pottaharjoittelu aloitettiin mahdollisimman aikaisin, joskus jo vauvaiässä.

Nykyään lapset käyttävät vaippaa pidempään. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan 90 prosenttia kaksivuotiaista ei ollut aloittanut pottaharjoittelua. Suomessa asiaa ei ole tutkittu, mutta lastentautien erikoislääkärin Jarmo Salon mukaan tilanne lienee täällä saman suuntainen.

Salon mukaan pitkittyneestä vaippojen käytöstä ei ole lapselle haittaa. Sen sijaan lapsen kypsyystasoon nähden liian varhainen ja ahkera pottaharjoittelu voi joskus harvoin lisätä virtsatieinfektioita. Salo pitää ongelmaa kuitenkin marginaalisena.

Vaippojen entistä pitkäaikaisempi käyttäminen johtuu Salon mukaan yksinkertaisesti vaippojen kehityksestä. Ne ovat mukavia yllä ja aiheuttavat harvoin iho-oireita. Sen takia lapsellakaan ei välttämättä ole kovaa kiirettä päästä eroon vaipoista.

Herkkyyskausi kuivaksi oppimiseen voi toisilla lapsilla tulla jo vuoden ikäisenä, toisilla kolmevuotiaana, kertoo terveydenhoitaja Elisa Honkaranta Espoon Ison Omenan neuvolasta.

”On hyvä odottaa siihen asti, että lapsi on psyykkisesti ja fyysisesti riittävän kypsä ymmärtääkseen, mistä on kyse. Asiassa kannattaa edetä lapsen tahtia kunnioittaen.”

7. Pihaleikit vaihtuivat lätkätreeneihin

Suomessa on perinteisesti ajateltu, että lasten on hyvä ulkoilla päivittäin säällä kuin säällä.

Ajattelussa näyttää tapahtuneen nyt pientä muutosta, sanoo tutkija ja dosentti Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta. Virikkeitä riittää sisälläkin, eikä pihoille ja puistoihin ole välttämättä muodostunut samanlaista yhteisöllisyyttä kuin ennen. Lapset jäävät entistä useammin sisälle lelujen, tablettien ja televisioiden pariin.

Tuoreen suosituksen mukaan alle kouluikäisten pitäisi liikkua päivittäin kolme tuntia. Valtakunnallinen pikkulasten liikuntasuositus tehtiin toista kertaa.

”Ennen 2000-lukua suosituksille ei koettu tarvetta. Muutama vuosikymmen sitten ulkoilu ja liikkuminen olivat luontevampi osa lasten arkea”, Sääkslahti sanoo.

Vielä 1980-luvulla varsin pienet lapset saivat leikkiä pihalla keskenään vanhempien hoitaessa kotiaskareita. Ohjatut harrastukset olivat nykyistä harvinaisempia.

Muutos on ollut huima. Nyt päiväkoti-ikäisistä yli puolet harrastaa ohjattua liikuntaa. Monesti harrastukset ovat kaukana kotoa ja suhteellisen hintavia.

Sääkslahti näkee kehityksessä sekä hyviä että huonoja puolia. Liikuntaharrastukset eivät takaa, että lapsi liikkuisi tarpeeksi varsinkin, jos matkat harrastukseen kuluvat autossa istuen.

”Vanhempien odotukset harrastuksia kohtaan ovat kasvaneet. Joskus paineet heijastuvat lapseen ikävästi.”

8. Sylipaikka on aina tarjolla

Monet kasvatukseen liittyvät tavat elävät sitkeästi, vaikka ne olisi todettu haitallisiksi jo ajat sitten. Yksi tällainen ajatus on professori Marja-Leena Laakson mukaan se, että lasta ei kannattaisi totuttaa liikaan syliin.

”Vielä 1950-luvulla ajateltiin herkästi, että kunhan vauvan maha on täynnä, vaippa kuiva eikä mihinkään satu, kaikki on mahdollisesta itkusta huolimatta hyvin. Emotionaalisia ja sosiaalisia tarpeita ei tunnistettu samoin kuin nykyään.”

Ajattelu alkoi muuttua jo 70-luvulla, mutta vielä nykyäänkin pienten lasten vanhemmat kuulevat kommentteja siitä, kuinka lasta ei ole hyvä pitää koko ajan sylissä.

”Kosketuksella on valtava merkitys pienelle lapselle. Sylistä ei ole lapselle mitään haittaa.”

9. Lasta saa kehua huoletta

Moni vanhempi on aiemmin välttänyt ”turhaa” lapsen kehumista tämän ylpistymisen pelossa, Marja-Leena Laakso kertoo. Ajatus on ollut, että ylettömästi kehuttu lapsi janoaa kehuja aikuisenakin.

Laakson mukaan asia on juuri päinvastoin. Lasta kannattaa kehua pienistäkin asioista ja ihan siitäkin, kuinka ihana hän on. Kun lapsi saa kotoa hyväksyntää ja kannustusta, hänelle rakentuu terve luottamus itseensä, eikä hän ole myöhemmin riippuvainen ulkoisista kehuista.

”Monet 60–70-luvulla kasvaneet ovat kertoneet, kuinka vaikeaa lasten kehuminen heille on. Heitä itseään ei ole lapsena koskaan kehuttu.”

Kehuminen ei ole itsestäänselvyys vieläkään. Lapsiasiavaltuutetun toimiston Lapsibarometri-tutkimuksen mukaan 6-vuotiaista lapsista 13 prosenttia kertoi, ettei heitä kehuta lainkaan. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa, kehutaanko heitä vai ei.

10. Äärimmäistä yksilöllisyyttä

Viime vuosikymmenten kuluessa huomio kasvatuksessa on siirtynyt vähin erin empatiataitojen opettamisesta lapsen yksilöllisyyden korostamiseen.

”1980–90-luvulla minua pyydettiin jatkuvasti luennoimaan lasten aggression vähentämisestä ja siitä, miten kasvatetaan muut huomioon ottava lapsi”, kertoo psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Hieman myöhemmin huomio siirtyi siihen, miten lapselle saadaan hyvä itsetunto, mutta 2000-luvulla yksilöllisyyspuheessa on otettu vielä harppaus eteenpäin. Se kulminoitui puheeseen temperamenteista.

”Tieto temperamenteista ei ole johtanut siihen, miten kasvattaa erilaisille lapsille myötäelämisen taitoa, vaan yksilöllisestä temperamentista etsitään oikeutusta lapsen huonolle käytökselle. Yksilöllisyyden korostuksen mukana hävisi odotus muiden huomioon ottamisesta.”

”Saamani luentopyynnöt koskevat nyt sitä, miten kasvattaa lapsi, jota ei kiusata. Kukaan ei kysy, kuinka kasvattaa lapsi, joka ei kiusaa.”

11. Tiedonhaku korvasi arkijärjen

Nykyvanhemmat käyttävät paljon aikaa sen selvittämiseen, mikä on paras tapa toimia. Netin myötä tietoa on aiempaa helpommin tarjolla.

Kehitys näkyy neuvoloissa.

”Aiemmin kaikkia neuvottiin herkästi yhdellä tavalla. Nyt perheiden kanssa keskustellaan vaihtoehdoista ja siitä, mitä he itse ovat mieltä”, Silvasti kuvaa.

Tiedon lisääntyminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta joskus suhteellisuudentaju hämärtyy.

”Vanhemmuuteen liittyy hirveästi ristiriitaisia paineita. Esimerkiksi jatkuva puhe siitä, että lapsi on saatava varhaiskasvatukseen kodin ulkopuolelle jo vuoden ikäisenä, on omiaan vähentämään vanhempien luottamusta itseensä. Joskus kasvatukseen kaipaisi enemmän arkijärkeä”, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Jutun lähteenä on käytetty seuraavia teoksia: Syödään yhdessä – Ruokasuositukset lapsiperheille (THL, 2016). Lasten ruokintasuositukset (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1975). Lapsi, perhe ja ruoka – Imeväisikäisen lapsen ruoka (Lääkintöhallitus, 1989). Lastenruokasuositusten historiaa – Rintaruokinnasta vauvamyönteisyys-ohjelmaan (Arja Lyytikäinen, Sairaanhoitaja-lehti 7/1998). Tee testi ja katso, tunnetko nykyaikaiset kasvatussuositukset.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kasvatus
  • Lastenkasvatus
  • Lapsuus
  • Lapset
  • Imetys
  • leikki
  • sormiruoka
  • Datajournalismi

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Facebookiin tulee suurin muutos vuosikausiin: Ruutuun ilmestyvät Snapchatista kopioidut tarinapylpyrät – Tästä on kyse

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Päivi Laine on Suomen ensimmäinen Irak-lähettiläs vuosiin: ”Jos ihmiset tietäisivät Irakin todellisuuden, pakolaiskeskustelu olisi erilaista”

    5. 5

      Reza otti köyden ja kiipesi Rautatientorilla puuhun – itsetuhoiselle karkotettavalle ei ole juuri apua tarjolla

    6. 6

      Katastrofista toipuva Samsung julkisti uuden puhelinmallin, jonka etupuoli on käytännössä pelkkää näyttöä

    7. 7

      Sdp saamassa ison vaalivoiton Vantaalla – vasemmisto­puolueille ja vihreille jopa enemmistö valtuustossa

    8. 8

      Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

    9. 9

      Kyllä Saksa opettaa jäykkää joustamaan

    10. 10

      NY Times: Ivanka Trump taipui eettisen arvostelun edessä ja ottaa virallisen työtehtävän Valkoisesta talosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    5. 5

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    6. 6

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    7. 7

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    8. 8

      Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

    9. 9

      Trump haukkui Obaman golfharrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

    10. 10

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    11. Näytä lisää