Valikko
Elämä

Parhaat henkilöjutut: Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

Tähtitieteilijä Anne Liljeström tajusi nuorena, että hän on muunsukupuolinen. Hän puhuu siitä avoimesti, jotta meidän kaikkien olisi helpompi olla.

Lapsena sitä ei tajunnut, eikä vielä murrosiässäkään aivan kunnolla. Vasta viimeisinä teinivuosinaan Anne Liljeström alkoi ymmärtää: hän ei ollut nainen, vaikka henkilöllisyystodistuksessa niin lukikin.

Äidilleen Liljeström puhui asiasta ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana. Kaksikko istui bussissa matkalla Espoosta Helsinkiin, kun Liljeström yllättäen avasi suunsa: äiti, musta tuntuu, etten ehkä olekaan nainen.

Äiti ei tiennyt, mitä sanoa. Keskustelu tyrehtyi.

Naiseus tuntui Liljeströmiltä oudolta, jotenkin kovin väärältä. Hetken aikaa hän epäili olevansa transsukupuolinen ja pohti, miltä elämä miehenä tuntuisi.

Olisiko hän onnellisempi miehen kehossa?

”Silloin kuvittelin, että jos en ole nainen, minun on varmasti pakko olla mies. Että vaihtoehtoja on tasan kaksi”, nyt 38-vuotias Liljeström huokaa.

Sittemmin hän on ymmärtänyt, kuinka moninainen ilmiö sukupuoli itse asiassa on. Nykyään Liljeström mieltää olevansa muunsukupuolinen – ei mies eikä nainen, ainoastaan ihminen.

Suuri yleisö tuntee Liljeströmin Yleisradion Prisma Studio -tiedeohjelmasta. Tähtitieteestä työkseen kertova Liljeström on ollut julkisuudessa lähinnä työnsä vuoksi, mutta viime aikoina hän on puhunut avoimesti myös yksityiselämästään.

Syksyllä 2016 Liljeströmin kuva ja haastattelu julkaistiin Sukupuolena ihminen -nimisessä valokuvanäyttelyssä. Suomea kiertävän näyttelyn tarkoituksena on puhua trans- ja muunsukupuolisten puolesta.

Niin Liljeströmkin haluaa nyt tehdä. Hän on päättänyt avata suunsa, jotta kaikkien sukupuolten edustajat voisivat elää huoletonta elämää.

Liljeströmin lapsuus oli tavallinen. Hän leikki usein Lego-palikoilla ja autteli isäänsä vanhojen autojen kunnostuksessa, mutta nukkejakin kotoa löytyi. Koulussa hän vietti aikaa enimmäkseen tyttöjen kanssa, koska poikien piireihin oli vaikeampi päästä mukaan.

Espoolaisperheen esikoinen sai etsiä itseään rauhassa, sillä vanhemmat eivät koskaan painostaneet häntä tyttömäiseen käytökseen. Vain harvoin he saattoivat sanoa jotakin sellaista, mikä tuntui Liljeströmistä vieraalta.

”Jossain vaiheessa äiti yritti kasvattaa itsetuntoani kehumalla naisellista ulkonäköä tai vyötärön ja lantion välistä suhdetta. Oli kivaa, että äiti kehui, mutta en oikein sisäistänyt, miksi nämä asiat olivat hänen mielestään hyviä ja tärkeitä.”

Yliopistoon siirtyminen oli käännekohta. Liljeström aloitti tähtitieteen opinnot ja sai paljon uusia ystäviä.

Kun kaveripiiri vaihtui, omaa identiteettiä saattoi pohtia entistä avoimemmin. Kiire ei kuitenkaan ollut.

”Minulla ei ylipäätään ole koskaan ollut tarvetta tehdä elämästäni valmista. En ole ikinä esimerkiksi ajatellut, että johonkin ikään mennessä pitäisi olla tietty määrä lapsia ja koiria. Sen sijaan olen halunnut kaikessa rauhassa ihmetellä, kuka olen ja mihin päädyn.”

Yksi vastauksista löytyi, kun Liljeström kuuli ensimmäistä kertaa sanan muunsukupuolinen. Hän ei muista, milloin se tapahtui – mutta sen hän muistaa, kuinka oikealta sana kuulosti.

Liljeström tunnisti itsensä välittömästi.

Kun on elänyt koko elämänsä ilman selkeää sukupuoli-identiteettiä, on hyvin vaikeaa kuvitella, millaista olisi tuntea itsensä naiseksi tai mieheksi.

Vasta kolmekymppisenä Lilje­ström keksi kysyä silloiselta poikaystävältään, millaista mieheys oli. Tunsiko tämä itsensä mieheksi?

”Hän vastasi ihan tyynesti, että joo, tunnen minä. Ajattelin, että wow! Muiden ihmisten päissä on ajatuksia, joita en ole itse koskaan tullut pohtineeksi. Minulta vastaavaa identiteettiä ei löydy, vaikka kuinka yrittäisin etsiä.”

Joskus Liljeström pukeutuu maskuliinisesti suoriin housuihin ja liiviin, toisinaan hyvin feminiinisesti hameeseen ja korkokenkiin. Tyylistä toiseen siirtyminen tuntuu hyvältä, kunhan siitä saa päättää itse.

Aina niin ei käy.

Työssään televisiokasvona Lilje­ström on huomannut, että ympäristöllä on automaattinen pyrkimys tehdä hänen biologinen sukupuolensa näkyväksi.

Maskeerauksessa Liljeströmistä yritetään poikkeuksetta tehdä naisellisen näköinen: meikkivoidetta laitetaan monta kerrosta, ja poskipunasta ja huulipunasta on erikseen kieltäydyttävä. Se tuntuu kiusalliselta ja ahdistavalta.

Kun Liljeström sitten kertoo olevansa muunsukupuolinen, hän näkee, kuinka kuulijan päässä lyö hetken tyhjää. Negatiivisia kommentteja ei kuulu, mutta silti kovin moni ei ymmärrä kunnolla, mistä on kyse.

Maskeeraajan tuolissa tapahtuu pienoiskoossa se, mitä yhteiskunnassa muutenkin: ihminen koetetaan sovittaa tietynlaiseen muottiin.

”Välillä siinä istuessa tulee todella paha olo: minulle tehdään asioita, joita en voi itse kontrolloida. Siihen puuttuminen tuntuu vaikealta, sillä en haluaisi olla vaivaksi tai vaatia erityiskohtelua, mutta asia on pakko tuoda esiin.”



Kaikki Liljeströmin läheiset työkavereita myöten tietävät hänen muunsukupuolisuudestaan. Hän puhuu asiasta avoimesti myös uusille tuttavuuksille.

”En välttämättä kerro sitä heti kättelyssä, mutta jos uskon tapaavani saman ihmisen useampaan kertaan, otan asian puheeksi. Jos vaikkapa treffeillä seuralainen ei tietäisi asiasta, se täytyisi tuoda saman tien esiin.”

Liljeström on seurustellut vain miesten kanssa. Suhde naiseen tai muunsukupuoliseen ei ole poissuljettu, mutta toistaiseksi hän on viehättynyt miehistä. Sulhaskandidaateista ei ole ollut pulaa, eikä kukaan ole hylännyt Liljeströmiä tämän sukupuoli-identiteetin vuoksi.

”Se ei ole koskaan ollut parisuhteissani mikään iso juttu. Joskus olen tosin huomannut, että jos suhteessa on mennyt huonosti, olen yrittänyt muuttua naisellisemmaksi, ikään kuin se auttaisi. Jälkeenpäin olen tajunnut, miten ääliömäistä käytöstä se on ollut.”

Vaikka Liljeströmin identiteettiin on suhtauduttu ymmärtäväisesti, uutinen on tullut lähes kaikille yllätyksenä. Se harmittaa Liljeströmiä. Hänestä olisi hienoa, jos ihmiset eivät tekisi lonkalta oletuksia hänen sukupuolestaan.

”En tiedä, millaisena maskuliinisena pyssysankarina minun pitäisi heilua tuolla, jotta jengi ei sukupuolittaisi minua naiseksi. Joskus jopa joku ystävistäni saattaa unohtaa tilanteen. Se tuntuu tietysti aika kurjalta.”

Toisinaan Liljeström haaveilee androgyynimmästä ulkonäöstä. Hiukset on helppo pitää lyhyinä, mutta vartalon muotojen kätkeminen on vaikeampaa.

”Olen sinut kroppani kanssa, mutta toisaalta olisi kiva olla vähemmän kurvikas. Voisin leikitellä eri identiteeteillä vapaasti. Nyt näytän miesten vaatteissa vähän hassulta.”

Miksi passissa on oltava maininta sukupuolesta? Miksi kyselytutkimuksiin ei voi vastata, ellei koe olevansa nainen eikä mies? Miksi kolmas sukupuolivaihtoehto on juridisessa käytössä Austra­liassa ja Intiassa mutta ei Suomessa?

Näitä kysymyksiä Liljeström on pohtinut satoja kertoja. Omassa liberaalissa ystäväpiirissään hän tuntee olonsa mukavaksi, mutta muu yhteiskunta tuntuu laahaavan auttamattomasti perässä.

Aivan ensimmäiseksi Liljeström haluaisi parantaa transsukupuolisten ihmisoikeuksia. Sukupuolen korjaaminen on aivan liian raskas prosessi, hän sanoo.

”On outoa, että tarvitaan kauhea armada psykologeja ja psykiatreja kertomaan, mitä sukupuolta henkilö edustaa, kun sen voisi yhtä hyvin todeta itse.”

Sukupuolten moninaisuuden käsittämisestä olisi hyötyä myös muille kuin trans- tai muunsukupuolisille, Liljeström uskoo. Se vähentäisi kaikenlaista lokerointia ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Eikä sukupuolten moninaisuuden ymmärtäminen tarkoita, että kaikkien pitäisi yhtäkkiä luopua sukupuoli-identiteetistään. Päinvastoin: Liljeström haluaisi, että kukin voisi olla juuri sellainen kuin itse tahtoo.

”Silloin ihmiset voisivat suhtautua toisiinsa ensisijaisesti yksilöinä. Ei olisi pakko ajatella, että miehenä tykkäät varmasti autoista tai että koska olet nainen, sinulla on vauvakuume.”


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    2. 2

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    3. 3

      Trump Twitterissä: Transsukupuoliset eivät voi palvella Yhdysvaltain armeijassa

    4. 4

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    5. 5

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    6. 6

      Vanhempiensa Malesiaan hylkäämästä Evon Söderlundista kasvoi Suomessa menestyvä yrittäjä – ”Suomessa ei ole korruptiota vaan kilpailu on reilua”

    7. 7

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    8. 8

      Kaikki hiestä ja hikoilusta: Helteiden pitäisi viimein tulla – miksi toiset hikoilevat enemmän, miksi kaikkien hiki ei haise, voiko deodoranttien kemikaaleista olla haittaa?

    9. 9

      Espresso Housen kahviloita nousee Helsingin ydinkeskustaan kuin sieniä sateella, ja loppuvuoden aikana uusia paikkoja avautuu vielä viisi – Näin ketjukahvilat hallitsevat nyt Helsinkiä

    10. 10

      Salanuotiot sytyttävät maastopaloja – nykyretkeilijöiden tietämättömyys on aiheuttanut ”vaarallisen ilmiön”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    2. 2

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    3. 3

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    4. 4

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    5. 5

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    6. 6

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    7. 7

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    8. 8

      Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää