Elämä

Näin määrittelet, paljonko lapsesi voi katsoa tv:tä tai pelata – ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asiantuntijat

Pelkän aikarajan sijaan pitäisi tarkkailla mediankäytön kokonaisuutta, sanovat suomalaiset asiantuntijat. Yhdysvaltojen uusissa ohjeissa uskotaan silti yhä tarkkoihin aikasuosituksiin pienten lasten osalta.

Enemmistö mediakasvatuksen parissa toimivista on sitä mieltä, että ruutuaika ei enää ole toimiva käsite, kun keskustellaan lasten ja nuorten mediankäytöstä. Tätä mieltä oli 57 prosenttia Mediakasvatusseuran kyselyyn vastanneista. Lokakuussa julkistettu kysely oli suunnattu alan ammattilaisille ja opiskelijoille, ja siihen vastasi yhteensä 64 henkilöä.

Käsitettä pidetään kyselyn mukaan vanhentuneena ja vaikeasti määriteltävänä. Maailma oli erilainen vuonna 2008, kun Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmä suositteli ruudun ääressä vietettäväksi ajaksi korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

”Älypuhelimet eivät olleet silloin niin yleisiä. Television kanssa ruutuaika oli helpommin mitattavissa. Jos nyt lähetän tekstiviestin, onko se ruutuaikaa, vai onko ruutuaikaa vain jokin ei-toivottu tekeminen?” pohtii kehityspäällikkö Isabella Holm Mediakasvatusseurasta.

Aikarajan sijasta asiantuntijat pitävät tärkeämpänä sitä, millaisia sisältöjä kulutetaan ja mitä ruudun parissa puuhataan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kysyimme kolmelta alan ammattilaiselta vinkkejä siitä, miten sopivaa ruutuaikaa voi määritellä omalle alle kouluikäiselle lapselleen. Vinkit pätevät myös vanhemmille lapsille, mutta silloin kannattaa ottaa huomioon myös muut nettisurffailuun ja sosiaaliseen mediaan liittyvät kysymykset. Niihin saat vinkkejä koulujen mediavalmennusiltoja vetävän Inna-Pirjetta Lahden haastattelusta.

1. Mitä muuta lapsesi tekee?

Tasapaino on kaiken lähtökohta. Kun päivään mahtuu ruudulla olemisen lisäksi riittävästi muuta leikkiä, ulkoilua ja unta, ollaan jo hyvillä jäljillä.

”Onko oman lapsen pelaaminen balanssissa? Joissain perheissä määritellään, että ulkoilua pitää päivässä olla vähintään samassa suhteessa kuin pelaamista”, kertoo alle kouluikäisten pelaamiseen perehtynyt lastentarhanopettaja Elina Kataja.

Tutkimusten mukaan liiallisen mediankäytön haitat linkittyvätkin usein juuri tähän: jos katsoo liikaa televisiota, ei ehdi tehdä riittävästi muuta. Näin liiallinen ruudun tuijottaminen voi välillisesti aiheuttaa esimerkiksi ylipainoa.

2. Millaisia fiiliksiä ruutu herättää lapsessa?

Lapset ovat erilaisia. Yhtä ahdistaa naurava pelle, toista surullinen musiikki. Joku muuttuu television tai pelin äärellä nopeammin levottomaksi ja ärtyisäksi kuin toinen. Siksi oman lapsen tunteminen ja hänen reaktioidensa tarkkailu on tärkeää.

”Tuottaako pelaaminen iloa? Rajaaminen voi olla fiksua, jos pelaaminen tuottaa pääasiassa pettymyksen tunteita, raivoa tai hirveää riitelyä sisarusten kanssa”, Kataja sanoo.

Toisaalta sisarusten kanssa riitelyllä voi olla myös hyvät puolensa.

”Pelaaminen voi olla hirveän hyvä paikka neuvottelun oppimiselle ja sääntöjen sopimiselle”, Kataja sanoo.

Televisio tai pelit voivat parhaimmillaan antaa lapselle paljon. Etenkin pelaaminen on monesti hyvinkin sosiaalista – tai ainakin se voisi olla.

”Kun 3–8-vuotiailta lapsilta kysyttiin, kuka olisi mieluisinta peliseuraa, yleisin vastaus oli omat vanhemmat. Pelien pelaaminen oli silti yleisintä yksin”, kertoo Mediakasvatusseuran Holm.

”Nyrkkisääntö on, että mitä nuorempi lapsi on, sitä vahvemmin hän kaipaa aikuisen opastusta ja läsnäoloa”, sanoo Holm.

3. Millaiset säännöt teillä toimisivat?

Vaikka kahden tunnin ruutuaika koetaan vanhentuneeksi neuvoksi, kaikki haastatellut korostivat mediankäyttösääntöjen merkitystä.

”Sen sijaan, että olisi yksi ainoa joka tilanteeseen sovellettava tuntisabluuna, perhe voisi sumplia itselleen sopivat säännöt”, pelikasvatusta tutkiva tohtorikoulutettava Mikko Meriläinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Nämä säännöt koskettaisivat sitten myös aikuisia.

”Voidaan sopia vaikka yhteiset kellonajat ja hetket, jolloin kaikki medialaitteet jätetään sivuun.”

Myös määrällisiä rajoja voi ja kannattaa yhä Meriläisen mukaan asettaa.

”Voidaan esimerkiksi sopia, että ruudulla ei saa olla varttia tai puolta tuntia pidempään kerrallaan, tai että taukoja pitää pitää niin ja niin usein”, Meriläinen sanoo.

Kaikki eivät sääntöjä välttämättä edes tarvitse. Jos lapsi ei ole erityisen kiinnostunut televisiosta tai peleistä, mediasäännöistä ei tarvitse Meriläisen mukaan stressata.

Huomioi erikoistilanteet

Entäpä silloin, kun lapsi on kipeä, voiko telkkua töllöttää koko päivän? Tai jos pitäisi saada siivottua, mutta lapsi ei malta päästää housunlahkeesta irti? Tai jos Pokémon Go vaan on juuri nyt niin mahtava peli?

Huoli pois. Säännöistä voi asiantuntijoiden mukaan silloin tällöin joustaa.

”Meillä tuppaa olemaan syyllistävä kulttuuri, että jos hetkeksi ruuanlaiton ajaksi antaa lapselle tabletin, heti tulee korppi ja nappaa lapsen. Tutkimukset eivät kuitenkaan anna ymmärtää, että lapsi jotenkin turmeltuisi, jos hän katsoo itsekseen jotakin lastenohjelmaa”, Meriläinen sanoo.

”Totta kai lapset tarvitsevat monipuolista kasvokkaista vuorovaikutusta vanhempiensa kanssa, ja olisin huolissani jos alle kouluikäinen viettää enemmän aikaa jonkun laitteen kuin oman vanhempansa kanssa. Mutta jos vanhempi vähän haluaa omaa rauhaa, ei siitäkään pitäisi neuroottisesti stressata”, Meriläinen sanoo.

Intensiivisiäkin jaksoja vaikkapa lapsen pelaamisessa voi ymmärtää.

”On todella harvinaista, että pienellä lapsella olisi vakavaa riippuvuutta. Yhtä lailla sen ikäiset jumiutuvat hetkeksi moneen muuhunkin asiaan, esimerkiksi prinsessaleikkeihin. Pelaamisessakin voi välillä tulla buumeja”, Kataja sanoo.

Kataja ei silti suoraan anna lupaa yli kahden tunnin päivittäiselle toljotukselle.

”Enemmänkin se on se kokonaisuus, mistä kaikesta lapsen elämä koostuu. Säännöt pitää suhteuttaa lapseen yksilöllisesti: on lapsia, joille tosi vähäinenkin pelaaminen näkyy levottomana käytöksenä”, Kataja sanoo.

Yhdysvalloissa ei ruutuaikaa alle 1,5-vuotiaille

Yhdysvaltalainen lääkärijärjestö American Academy of Pediatrics (AAP) päivitti tänä syksynä lasten mediakäyttösuositukset. Kouluikäisille lapsille ei mainittu aikarajoja, mutta alle 6-vuotiaille kylläkin. Suositusten mukaan 2–5-vuotiaiden lasten ruutuaika tulisi rajoittaa yhteen tuntiin. Alle 1,5-vuotiaiden tulisi tulisi AAP:n mukaan välttää ruutuja kokonaan lukuunottamatta videopuheluita: isovanhemmilleen saa vauvakin skypettää.

Mitä mieltä suomalaisasiantuntijat ovat näistä aikarajoista? Nehän ovat pienille lapsille jopa suomalaista kahden tunnin suositusta tiukemmat.

”Ilmeisesti alle 1,5-vuotiaiden täydelliselle ruutukiellolle ei ole varsinaista tieteellistä perustetta. Ruutuajan haitallisuus on perustunut siihen, että aika on sitten jostain muusta toiminnasta pois. Ajatellaan myös, että ihan pienillä lapsilla ei varsinaisesti ole mitään tarvetta ruutuajalle”, Meriläinen pohtii.

”En orjallisesti noudattaisi AAP:n suosituksia, vaan vanhempien on hyvä käyttää omaa harkintaa. Sinänsä päivitetyt suositukset ovat menneet oikeaan suuntaan. Ne ohjaavat tarkastelemaan median sisältöjä ja käytön kokonaiskuvaa pelkän aikarajan sijaan”, Meriläinen sanoo.

Voiko sitten esimerkiksi 1-vuotiaan antaa pelata kännykkäpelejä, jotka on suunnattu pikkulapsille?

”Onhan niitä kaikenlaisia kissankutituspelejä. En tiedä miksi ne olisivat sen vaarallisempia lapselle kuin jokin elektroninen, naurava Nalle Puh -lelu. Ei 1-vuotiaan mielenkiinto kovin pitkäksi aikaa tuollaiseen riitä”, sanoo Kataja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lapset
  • Media
  • Kasvatus
  • Pelit
  • Television katselu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa

    2. 2

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    3. 3

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    4. 4

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    5. 5

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    6. 6

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    10. 10

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    7. 7

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    8. 8

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    9. 9

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    10. 10

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Karibialla riehuva Maria tuhoaa sen mikä Irmalta jäi ehjäksi – Puerto Rico pimeni, ainakin kymmenen kuollut
    3. Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa
    4. Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina
    5. Venäjän tullin pääjohtaja Vladimir Bulavin: Puukaupan kulta-aika on ohi, mutta Silkkitie Kiinaan voi avata uusia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle
    6. Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle
    7. Valhe pakolaisille maksettavista bordellikäynneistä levisi nopeasti – Tällaista on arki Saksan valeuutisia torjuvassa Correctiv-keskuksessa
    8. Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja
    9. Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa
    10. Syntyykö Berliinin maratonilla maailmanennätys? Kohutossut saattavat vielä nousta ratkaisevaan rooliin – juoksukone näyttää, miten pärjäisit Cooper-testissä ME-maratoonarin kanssa
    11. Rahahanojen ylivartijat vaihtuvat Atlantin molemmilla puolilla
    12. Näytä lisää