Valikko
Elämä

Näin määrittelet, paljonko lapsesi voi katsoa tv:tä tai pelata – ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asiantuntijat

Pelkän aikarajan sijaan pitäisi tarkkailla mediankäytön kokonaisuutta, sanovat suomalaiset asiantuntijat. Yhdysvaltojen uusissa ohjeissa uskotaan silti yhä tarkkoihin aikasuosituksiin pienten lasten osalta.

Enemmistö mediakasvatuksen parissa toimivista on sitä mieltä, että ruutuaika ei enää ole toimiva käsite, kun keskustellaan lasten ja nuorten mediankäytöstä. Tätä mieltä oli 57 prosenttia Mediakasvatusseuran kyselyyn vastanneista. Lokakuussa julkistettu kysely oli suunnattu alan ammattilaisille ja opiskelijoille, ja siihen vastasi yhteensä 64 henkilöä.

Käsitettä pidetään kyselyn mukaan vanhentuneena ja vaikeasti määriteltävänä. Maailma oli erilainen vuonna 2008, kun Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmä suositteli ruudun ääressä vietettäväksi ajaksi korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

”Älypuhelimet eivät olleet silloin niin yleisiä. Television kanssa ruutuaika oli helpommin mitattavissa. Jos nyt lähetän tekstiviestin, onko se ruutuaikaa, vai onko ruutuaikaa vain jokin ei-toivottu tekeminen?” pohtii kehityspäällikkö Isabella Holm Mediakasvatusseurasta.

Aikarajan sijasta asiantuntijat pitävät tärkeämpänä sitä, millaisia sisältöjä kulutetaan ja mitä ruudun parissa puuhataan.

Kysyimme kolmelta alan ammattilaiselta vinkkejä siitä, miten sopivaa ruutuaikaa voi määritellä omalle alle kouluikäiselle lapselleen. Vinkit pätevät myös vanhemmille lapsille, mutta silloin kannattaa ottaa huomioon myös muut nettisurffailuun ja sosiaaliseen mediaan liittyvät kysymykset. Niihin saat vinkkejä koulujen mediavalmennusiltoja vetävän Inna-Pirjetta Lahden haastattelusta.

1. Mitä muuta lapsesi tekee?

Tasapaino on kaiken lähtökohta. Kun päivään mahtuu ruudulla olemisen lisäksi riittävästi muuta leikkiä, ulkoilua ja unta, ollaan jo hyvillä jäljillä.

”Onko oman lapsen pelaaminen balanssissa? Joissain perheissä määritellään, että ulkoilua pitää päivässä olla vähintään samassa suhteessa kuin pelaamista”, kertoo alle kouluikäisten pelaamiseen perehtynyt lastentarhanopettaja Elina Kataja.

Tutkimusten mukaan liiallisen mediankäytön haitat linkittyvätkin usein juuri tähän: jos katsoo liikaa televisiota, ei ehdi tehdä riittävästi muuta. Näin liiallinen ruudun tuijottaminen voi välillisesti aiheuttaa esimerkiksi ylipainoa.

2. Millaisia fiiliksiä ruutu herättää lapsessa?

Lapset ovat erilaisia. Yhtä ahdistaa naurava pelle, toista surullinen musiikki. Joku muuttuu television tai pelin äärellä nopeammin levottomaksi ja ärtyisäksi kuin toinen. Siksi oman lapsen tunteminen ja hänen reaktioidensa tarkkailu on tärkeää.

”Tuottaako pelaaminen iloa? Rajaaminen voi olla fiksua, jos pelaaminen tuottaa pääasiassa pettymyksen tunteita, raivoa tai hirveää riitelyä sisarusten kanssa”, Kataja sanoo.

Toisaalta sisarusten kanssa riitelyllä voi olla myös hyvät puolensa.

”Pelaaminen voi olla hirveän hyvä paikka neuvottelun oppimiselle ja sääntöjen sopimiselle”, Kataja sanoo.

Televisio tai pelit voivat parhaimmillaan antaa lapselle paljon. Etenkin pelaaminen on monesti hyvinkin sosiaalista – tai ainakin se voisi olla.

”Kun 3–8-vuotiailta lapsilta kysyttiin, kuka olisi mieluisinta peliseuraa, yleisin vastaus oli omat vanhemmat. Pelien pelaaminen oli silti yleisintä yksin”, kertoo Mediakasvatusseuran Holm.

”Nyrkkisääntö on, että mitä nuorempi lapsi on, sitä vahvemmin hän kaipaa aikuisen opastusta ja läsnäoloa”, sanoo Holm.

3. Millaiset säännöt teillä toimisivat?

Vaikka kahden tunnin ruutuaika koetaan vanhentuneeksi neuvoksi, kaikki haastatellut korostivat mediankäyttösääntöjen merkitystä.

”Sen sijaan, että olisi yksi ainoa joka tilanteeseen sovellettava tuntisabluuna, perhe voisi sumplia itselleen sopivat säännöt”, pelikasvatusta tutkiva tohtorikoulutettava Mikko Meriläinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Nämä säännöt koskettaisivat sitten myös aikuisia.

”Voidaan sopia vaikka yhteiset kellonajat ja hetket, jolloin kaikki medialaitteet jätetään sivuun.”

Myös määrällisiä rajoja voi ja kannattaa yhä Meriläisen mukaan asettaa.

”Voidaan esimerkiksi sopia, että ruudulla ei saa olla varttia tai puolta tuntia pidempään kerrallaan, tai että taukoja pitää pitää niin ja niin usein”, Meriläinen sanoo.

Kaikki eivät sääntöjä välttämättä edes tarvitse. Jos lapsi ei ole erityisen kiinnostunut televisiosta tai peleistä, mediasäännöistä ei tarvitse Meriläisen mukaan stressata.

Huomioi erikoistilanteet

Entäpä silloin, kun lapsi on kipeä, voiko telkkua töllöttää koko päivän? Tai jos pitäisi saada siivottua, mutta lapsi ei malta päästää housunlahkeesta irti? Tai jos Pokémon Go vaan on juuri nyt niin mahtava peli?

Huoli pois. Säännöistä voi asiantuntijoiden mukaan silloin tällöin joustaa.

”Meillä tuppaa olemaan syyllistävä kulttuuri, että jos hetkeksi ruuanlaiton ajaksi antaa lapselle tabletin, heti tulee korppi ja nappaa lapsen. Tutkimukset eivät kuitenkaan anna ymmärtää, että lapsi jotenkin turmeltuisi, jos hän katsoo itsekseen jotakin lastenohjelmaa”, Meriläinen sanoo.

”Totta kai lapset tarvitsevat monipuolista kasvokkaista vuorovaikutusta vanhempiensa kanssa, ja olisin huolissani jos alle kouluikäinen viettää enemmän aikaa jonkun laitteen kuin oman vanhempansa kanssa. Mutta jos vanhempi vähän haluaa omaa rauhaa, ei siitäkään pitäisi neuroottisesti stressata”, Meriläinen sanoo.

Intensiivisiäkin jaksoja vaikkapa lapsen pelaamisessa voi ymmärtää.

”On todella harvinaista, että pienellä lapsella olisi vakavaa riippuvuutta. Yhtä lailla sen ikäiset jumiutuvat hetkeksi moneen muuhunkin asiaan, esimerkiksi prinsessaleikkeihin. Pelaamisessakin voi välillä tulla buumeja”, Kataja sanoo.

Kataja ei silti suoraan anna lupaa yli kahden tunnin päivittäiselle toljotukselle.

”Enemmänkin se on se kokonaisuus, mistä kaikesta lapsen elämä koostuu. Säännöt pitää suhteuttaa lapseen yksilöllisesti: on lapsia, joille tosi vähäinenkin pelaaminen näkyy levottomana käytöksenä”, Kataja sanoo.

Yhdysvalloissa ei ruutuaikaa alle 1,5-vuotiaille

Yhdysvaltalainen lääkärijärjestö American Academy of Pediatrics (AAP) päivitti tänä syksynä lasten mediakäyttösuositukset. Kouluikäisille lapsille ei mainittu aikarajoja, mutta alle 6-vuotiaille kylläkin. Suositusten mukaan 2–5-vuotiaiden lasten ruutuaika tulisi rajoittaa yhteen tuntiin. Alle 1,5-vuotiaiden tulisi tulisi AAP:n mukaan välttää ruutuja kokonaan lukuunottamatta videopuheluita: isovanhemmilleen saa vauvakin skypettää.

Mitä mieltä suomalaisasiantuntijat ovat näistä aikarajoista? Nehän ovat pienille lapsille jopa suomalaista kahden tunnin suositusta tiukemmat.

”Ilmeisesti alle 1,5-vuotiaiden täydelliselle ruutukiellolle ei ole varsinaista tieteellistä perustetta. Ruutuajan haitallisuus on perustunut siihen, että aika on sitten jostain muusta toiminnasta pois. Ajatellaan myös, että ihan pienillä lapsilla ei varsinaisesti ole mitään tarvetta ruutuajalle”, Meriläinen pohtii.

”En orjallisesti noudattaisi AAP:n suosituksia, vaan vanhempien on hyvä käyttää omaa harkintaa. Sinänsä päivitetyt suositukset ovat menneet oikeaan suuntaan. Ne ohjaavat tarkastelemaan median sisältöjä ja käytön kokonaiskuvaa pelkän aikarajan sijaan”, Meriläinen sanoo.

Voiko sitten esimerkiksi 1-vuotiaan antaa pelata kännykkäpelejä, jotka on suunnattu pikkulapsille?

”Onhan niitä kaikenlaisia kissankutituspelejä. En tiedä miksi ne olisivat sen vaarallisempia lapselle kuin jokin elektroninen, naurava Nalle Puh -lelu. Ei 1-vuotiaan mielenkiinto kovin pitkäksi aikaa tuollaiseen riitä”, sanoo Kataja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lapset
  • Media
  • Kasvatus
  • Pelit
  • Television katselu

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    2. 2

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    3. 3

      Asiantuntijat kertovat kuusi vinkkiä, miten saat parempaa suodatinkahvia halvalla – Älä törsää kahvinkeittimeen

    4. 4

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    5. 5

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    6. 6

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    7. 7

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    8. 8

      Hallitus saa pian kolme uutta ministeriä – HS arvioi, ketkä ovat vahvoilla salkkujen saajiksi

    9. 9

      Kirkon suunnittelemat tontinvuokran korotukset kurittavat Helsingin Lehtisaarta – ”Asuntonsa voi joutua myymään merkittävästi tavallista halvemmalla”

    10. 10

      Hirvensalmen tragedia vaati jo toisen kuolonuhrin – Poliisi: 16-vuotiaan tila vakava mutta vakaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    5. 5

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    6. 6

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    7. 7

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    8. 8

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    9. 9

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    10. 10

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää