Valikko
Elämä

Näin määrittelet, paljonko lapsesi voi katsoa tv:tä tai pelata – ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asiantuntijat

Pelkän aikarajan sijaan pitäisi tarkkailla mediankäytön kokonaisuutta, sanovat suomalaiset asiantuntijat. Yhdysvaltojen uusissa ohjeissa uskotaan silti yhä tarkkoihin aikasuosituksiin pienten lasten osalta.

Enemmistö mediakasvatuksen parissa toimivista on sitä mieltä, että ruutuaika ei enää ole toimiva käsite, kun keskustellaan lasten ja nuorten mediankäytöstä. Tätä mieltä oli 57 prosenttia Mediakasvatusseuran kyselyyn vastanneista. Lokakuussa julkistettu kysely oli suunnattu alan ammattilaisille ja opiskelijoille, ja siihen vastasi yhteensä 64 henkilöä.

Käsitettä pidetään kyselyn mukaan vanhentuneena ja vaikeasti määriteltävänä. Maailma oli erilainen vuonna 2008, kun Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmä suositteli ruudun ääressä vietettäväksi ajaksi korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

”Älypuhelimet eivät olleet silloin niin yleisiä. Television kanssa ruutuaika oli helpommin mitattavissa. Jos nyt lähetän tekstiviestin, onko se ruutuaikaa, vai onko ruutuaikaa vain jokin ei-toivottu tekeminen?” pohtii kehityspäällikkö Isabella Holm Mediakasvatusseurasta.

Aikarajan sijasta asiantuntijat pitävät tärkeämpänä sitä, millaisia sisältöjä kulutetaan ja mitä ruudun parissa puuhataan.

Kysyimme kolmelta alan ammattilaiselta vinkkejä siitä, miten sopivaa ruutuaikaa voi määritellä omalle alle kouluikäiselle lapselleen. Vinkit pätevät myös vanhemmille lapsille, mutta silloin kannattaa ottaa huomioon myös muut nettisurffailuun ja sosiaaliseen mediaan liittyvät kysymykset. Niihin saat vinkkejä koulujen mediavalmennusiltoja vetävän Inna-Pirjetta Lahden haastattelusta.

1. Mitä muuta lapsesi tekee?

Tasapaino on kaiken lähtökohta. Kun päivään mahtuu ruudulla olemisen lisäksi riittävästi muuta leikkiä, ulkoilua ja unta, ollaan jo hyvillä jäljillä.

”Onko oman lapsen pelaaminen balanssissa? Joissain perheissä määritellään, että ulkoilua pitää päivässä olla vähintään samassa suhteessa kuin pelaamista”, kertoo alle kouluikäisten pelaamiseen perehtynyt lastentarhanopettaja Elina Kataja.

Tutkimusten mukaan liiallisen mediankäytön haitat linkittyvätkin usein juuri tähän: jos katsoo liikaa televisiota, ei ehdi tehdä riittävästi muuta. Näin liiallinen ruudun tuijottaminen voi välillisesti aiheuttaa esimerkiksi ylipainoa.

2. Millaisia fiiliksiä ruutu herättää lapsessa?

Lapset ovat erilaisia. Yhtä ahdistaa naurava pelle, toista surullinen musiikki. Joku muuttuu television tai pelin äärellä nopeammin levottomaksi ja ärtyisäksi kuin toinen. Siksi oman lapsen tunteminen ja hänen reaktioidensa tarkkailu on tärkeää.

”Tuottaako pelaaminen iloa? Rajaaminen voi olla fiksua, jos pelaaminen tuottaa pääasiassa pettymyksen tunteita, raivoa tai hirveää riitelyä sisarusten kanssa”, Kataja sanoo.

Toisaalta sisarusten kanssa riitelyllä voi olla myös hyvät puolensa.

”Pelaaminen voi olla hirveän hyvä paikka neuvottelun oppimiselle ja sääntöjen sopimiselle”, Kataja sanoo.

Televisio tai pelit voivat parhaimmillaan antaa lapselle paljon. Etenkin pelaaminen on monesti hyvinkin sosiaalista – tai ainakin se voisi olla.

”Kun 3–8-vuotiailta lapsilta kysyttiin, kuka olisi mieluisinta peliseuraa, yleisin vastaus oli omat vanhemmat. Pelien pelaaminen oli silti yleisintä yksin”, kertoo Mediakasvatusseuran Holm.

”Nyrkkisääntö on, että mitä nuorempi lapsi on, sitä vahvemmin hän kaipaa aikuisen opastusta ja läsnäoloa”, sanoo Holm.

3. Millaiset säännöt teillä toimisivat?

Vaikka kahden tunnin ruutuaika koetaan vanhentuneeksi neuvoksi, kaikki haastatellut korostivat mediankäyttösääntöjen merkitystä.

”Sen sijaan, että olisi yksi ainoa joka tilanteeseen sovellettava tuntisabluuna, perhe voisi sumplia itselleen sopivat säännöt”, pelikasvatusta tutkiva tohtorikoulutettava Mikko Meriläinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Nämä säännöt koskettaisivat sitten myös aikuisia.

”Voidaan sopia vaikka yhteiset kellonajat ja hetket, jolloin kaikki medialaitteet jätetään sivuun.”

Myös määrällisiä rajoja voi ja kannattaa yhä Meriläisen mukaan asettaa.

”Voidaan esimerkiksi sopia, että ruudulla ei saa olla varttia tai puolta tuntia pidempään kerrallaan, tai että taukoja pitää pitää niin ja niin usein”, Meriläinen sanoo.

Kaikki eivät sääntöjä välttämättä edes tarvitse. Jos lapsi ei ole erityisen kiinnostunut televisiosta tai peleistä, mediasäännöistä ei tarvitse Meriläisen mukaan stressata.

Huomioi erikoistilanteet

Entäpä silloin, kun lapsi on kipeä, voiko telkkua töllöttää koko päivän? Tai jos pitäisi saada siivottua, mutta lapsi ei malta päästää housunlahkeesta irti? Tai jos Pokémon Go vaan on juuri nyt niin mahtava peli?

Huoli pois. Säännöistä voi asiantuntijoiden mukaan silloin tällöin joustaa.

”Meillä tuppaa olemaan syyllistävä kulttuuri, että jos hetkeksi ruuanlaiton ajaksi antaa lapselle tabletin, heti tulee korppi ja nappaa lapsen. Tutkimukset eivät kuitenkaan anna ymmärtää, että lapsi jotenkin turmeltuisi, jos hän katsoo itsekseen jotakin lastenohjelmaa”, Meriläinen sanoo.

”Totta kai lapset tarvitsevat monipuolista kasvokkaista vuorovaikutusta vanhempiensa kanssa, ja olisin huolissani jos alle kouluikäinen viettää enemmän aikaa jonkun laitteen kuin oman vanhempansa kanssa. Mutta jos vanhempi vähän haluaa omaa rauhaa, ei siitäkään pitäisi neuroottisesti stressata”, Meriläinen sanoo.

Intensiivisiäkin jaksoja vaikkapa lapsen pelaamisessa voi ymmärtää.

”On todella harvinaista, että pienellä lapsella olisi vakavaa riippuvuutta. Yhtä lailla sen ikäiset jumiutuvat hetkeksi moneen muuhunkin asiaan, esimerkiksi prinsessaleikkeihin. Pelaamisessakin voi välillä tulla buumeja”, Kataja sanoo.

Kataja ei silti suoraan anna lupaa yli kahden tunnin päivittäiselle toljotukselle.

”Enemmänkin se on se kokonaisuus, mistä kaikesta lapsen elämä koostuu. Säännöt pitää suhteuttaa lapseen yksilöllisesti: on lapsia, joille tosi vähäinenkin pelaaminen näkyy levottomana käytöksenä”, Kataja sanoo.

Yhdysvalloissa ei ruutuaikaa alle 1,5-vuotiaille

Yhdysvaltalainen lääkärijärjestö American Academy of Pediatrics (AAP) päivitti tänä syksynä lasten mediakäyttösuositukset. Kouluikäisille lapsille ei mainittu aikarajoja, mutta alle 6-vuotiaille kylläkin. Suositusten mukaan 2–5-vuotiaiden lasten ruutuaika tulisi rajoittaa yhteen tuntiin. Alle 1,5-vuotiaiden tulisi tulisi AAP:n mukaan välttää ruutuja kokonaan lukuunottamatta videopuheluita: isovanhemmilleen saa vauvakin skypettää.

Mitä mieltä suomalaisasiantuntijat ovat näistä aikarajoista? Nehän ovat pienille lapsille jopa suomalaista kahden tunnin suositusta tiukemmat.

”Ilmeisesti alle 1,5-vuotiaiden täydelliselle ruutukiellolle ei ole varsinaista tieteellistä perustetta. Ruutuajan haitallisuus on perustunut siihen, että aika on sitten jostain muusta toiminnasta pois. Ajatellaan myös, että ihan pienillä lapsilla ei varsinaisesti ole mitään tarvetta ruutuajalle”, Meriläinen pohtii.

”En orjallisesti noudattaisi AAP:n suosituksia, vaan vanhempien on hyvä käyttää omaa harkintaa. Sinänsä päivitetyt suositukset ovat menneet oikeaan suuntaan. Ne ohjaavat tarkastelemaan median sisältöjä ja käytön kokonaiskuvaa pelkän aikarajan sijaan”, Meriläinen sanoo.

Voiko sitten esimerkiksi 1-vuotiaan antaa pelata kännykkäpelejä, jotka on suunnattu pikkulapsille?

”Onhan niitä kaikenlaisia kissankutituspelejä. En tiedä miksi ne olisivat sen vaarallisempia lapselle kuin jokin elektroninen, naurava Nalle Puh -lelu. Ei 1-vuotiaan mielenkiinto kovin pitkäksi aikaa tuollaiseen riitä”, sanoo Kataja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lapset
  • Media
  • Kasvatus
  • Pelit
  • Television katselu

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    3. 3

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    4. 4

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    5. 5

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    6. 6

      Konkarisijoittajat paljastavat HS:lle pahimmat mokansa – ”Tarkkaa tappiota en ole tohtinut edes laskea”

    7. 7

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    8. 8

      Sofia ja Onni tekivät paluun suosituimpien nimien kärkeen – nyt annetaan uusvanhoja varhaissuomalaisia nimiä

    9. 9

      Suupielet halkeavat, hiukset putoavat ja väsyttää – onko kyse keväisestä vitamiinien puutteesta?

    10. 10

      Nokian raportti: Kyberrikollisuus iskee nyt puhelimiin, Android-laitteet erityisessä vaarassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    2. 2

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    3. 3

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    4. 4

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    5. 5

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    6. 6

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    7. 7

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    8. 8

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    9. 9

      Suurpalon sammutus jatkuu koko maanantain Vantaalla – ”Mahdollisuus oli vielä isompaankin tulipaloon”

    10. 10

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää