Valikko
Elämä

Uupumus todisti, miten tärkeää on harrastaa – ”Jos omistautuu vain työlle ja vapaa-aika on tyhjää täynnä, tasapaino puuttuu”

Kun työpaikan ovet sulkeutuvat, Mervi Pasanen siirtyy nykyhetkestä keskiajalle.

Milla Keränen sovittaa työviikkoon kahdeksat cheerleading-treenit. Intohimoinen harrastaminen tekee tutkitusti hyvää – ja voi pelastaa, kun töissä on vaikeaa.

Alkutalvesta lahtelaisen omakotitalon piha on kevyen lumen peitossa, mutta kun sää lämpenee, maasta alkaa puskea esiin kaikenlaista. Mervi Pasanen, 52, on istuttanut pihalleen esimerkiksi ahomataraa, resedaa ja morsinkoa, jo keskiaikaisten värjärimestarien hyödyntämiä värikasveja.

Pasanen tekee yhdeksästä viiteen toimittajan töitä paikallisen sanomalehden Etelä-Suomen Sanomien toimituksessa. Muuten hän elää pääasiassa historiassa.

Arki-illat on pyhitetty keskiaikaisille käsitöille. Niiden teko alkaa usein väriliemen keittelystä.

”Yleensä teen värjäykset ulkona, mutta muutamia värejä voi käsitellä myös kotikeittiössä. Silloin keittelen väriliemiä induk­tioliedellä, entisellä soppakattilalla”, Pasanen sanoo.

Värjäämistään langoista Pasanen kutoo kangasta, josta hän valmistaa vaatteita keskiaikaisten mallien mukaan.

Ompelukone ja saumuri ovat pannassa, sillä Pasanen haluaa, että lopputulos on mahdollisimman aito. Siksi hän ompelee villamekot, talviviivat ja vanhat työasut käsin.

Erityisesti Pasasta kiehtoo Suomen rautakausi, karkeasti 800–1200-luvut. Niinä vuosina keskiaika oli jo tukevasti käynnissä muualla Euroopassa, Suomessa se oli vasta alkamaisillaan.

Oman puvustonsa kartuttamisen lisäksi Pasanen valmistaa vaatteita muille keskiaikaharrastajille.

Asuja tarvitaan elävöitystapahtumissa. Viime kesänä Pasanen ja hänen puolisonsa olivat mukana Visbyn taistelua kuvanneessa elävöityksessä Visbyssä.

”Elävöityksessä me ikään kuin näyttelimme vuoden 1361 tapahtumat uudelleen. Minä esitin äitiä, joka pakeni kaupunkiin hyökänneitä tanskalaisia tyttärensä kanssa.”

Elämäntapaan kuuluvat myös keskiaikaharrastajien leirit, joilla Pasanen käy pari kertaa vuodessa Italiassa ja Ruotsissa. Leireillä hän tekee päivät käsitöitä, yöt nukkuu teltassa olkien päällä.

Professori Juha T. Hakala moitti tämän lehden sivuilla suomalaisia vapaa-ajan turhasta suorittamisesta työelämän suoritusten ohella.

”Onko ihan pakko rynniä joka tiistaiseen vartin yli viiden joogaan, kun venytellä voi olkkarissakin?” Hakala kyseli marraskuussa julkaistussa jutussa.

Kuitenkaan kaikki eivät pääse toteuttamaan itseään töissä. Erityisesti silloin harrastus voi olla tärkeä minuuden rakennuspalanen.

Intohimo mitä tahansa tekemistä kohtaan tuo elämään sisältöä ja merkitystä, huomauttaa työpsykologian tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta.

”Itsensä toteuttaminen on monelle elämänlaatua määrittävä kysymys, tapahtuipa se sitten työssä tai vapaa-ajalla”, Harju sanoo.

Harju kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kuoroharrastajia. Tulosten mukaan kuorolaiset kokivat terveytensä ja hyvinvointinsa paremmiksi muuhun väestöön verrattuna.

”Varsinaisena syynä ajatellaan olevan sosiaalinen kontakti muihin laulajiin. Kuulostaa loogiselta selitykseltä.”

Parin vuoden takaisessa yhdysvaltalaistutkimuksessa taas huomattiin, että laulamisen, kirjoittamisen ja tietokonepelien tapaiset luovat harrastukset auttoivat ihmistä ratkaisemaan luovemmin töissä eteen tulleita pulmia verrattuna niihin, joilla ei ollut luovia harrastuksia.

Saattaa tosin olla, että luovia harrastuksia aloittavat jo valmiiksi luovat ihmiset.

Parturi-kampaajan ammatti oli helsinkiläisen Milla Keräsen haave jo lapsena. Silti hän ajattelee itseään ennen kaikkea urheilijana.

Keräsen laji on kilpacheerleading, sirkuksen ja voimistelun elementtejä yhdistävä urheilulaji, jonka monet erheellisesti sekoittavat jääkiekkokatsomoissa tanssimiseen.

Keränen ei kannusta matseissa muita urheilijoita vaan kilpailee lajissaan itse, maailman huipulla.

Hän on osallistunut seitsemän kertaa kilpacheerleadingin SM-kisoihin ja kolme kertaa lajin EM-kisoihin. MM-kisoja on takana kahdet, viimeisimmistä Keränen ja Suomi voittivat hopeaa.

”Se oli aika mahtava fiilis. Tuntui, että on saanut jotakin hienoa aikaiseksi”, Keränen sanoo.

Aikaiseksi hän saa muuallakin kuin kisoissa ja treeneissä. Keränen tekee parturi-kampaajana tavallisia kahdeksan tunnin työpäiviä töölöläisessä kampaamossa. Viikon kahdeksat treenit ja vuoden yksitoista harjoitusleiriä on sovitettava kalenteriin päivätöiden ehdoilla.

”Esimerkiksi perjantaisin minulla on kolmet treenit, kahdet seurajoukkueen kanssa ja yhdet maajoukkueen kanssa. Asiaa auttaa se, että saan nykyään valita itse, teenkö töissä aamu- vai iltavuoron.”

Lisäksi Keräsen pitää ehtiä salille nostamaan rautaa. Erityisesti jalkavoimia tarvitaan, sillä Keränen kuuluu joukkueen nostoryhmään, jonka tehtävänä on nostaa ryhmän nousija korkeuksiin taiteilemaan.

”Olen ylpeä paikastani, sillä nostaminen on tosi teknistä hommaa.”

Keränen meni ensimmäisiin treeneihinsä 12-vuotiaana ystävänsä perässä.

”Joukkue ympärillä tuntui heti kivalta jutulta. Tälläkin hetkellä melkein kaikki parhaat ystäväni löytyvät joukkueesta. En pystyisikään näkemään muita kavereita arki-iltaisin.”

Elämäntapa ei tunnu hänestä kompromissilta.

Ei, vaikka esimerkiksi parisuhdearki olisi nykyisillä aikatauluilla mahdottomuus, kuten Keränen arvelee.

”Toki on suhteita, joissa toista nähdään vain illalla nukkumaan mennessä. Sellaista en kuitenkaan halua. Seurustelusta tulisikin vain lisästressiä.”

Urheilijan identiteetti vahvistui, kun Keränen ensimmäisen kerran haki ja pääsi maajouk­kueeseen. Vaikka treenitahti koveni ja uupumuskin ehti uhata, Keränen ei harkinnut jättävänsä joukkuetta.

”On hienoa urheilla maailman huipulla. Jos siihen on mahdollisuus, miksi niin ei tekisi?”

Uusien taitojen opetteleminen vapaa-ajalla kannattaa, sillä intohimoinen harrastus saattaa suojata hyvinvointia myös silloin, jos töissä on vaikeaa. Ilmiöllä on hieno nimi: boreout.

Kyseessä on burnoutia eli loppuunpalamista tuntemattomampi työpahoinvoinnin muoto: tylsistyminen työhön. Tylsistyä voi kuka vain alasta ja ammatista riippumatta.

Boreout voi uhata esimerkiksi silloin, jos työ ei tarjoa tarpeeksi mielekästä haastetta tai mahdollisuuksia oppia uutta. Ilmiötä tutkii Suomessa Lotta Harju.

”Satunnainen tylsistyminen vaikka yksittäisessä palaverissa on harmitonta verrattuna jatkuvaan leipääntymisen kokemukseen. Jatkuva tylsistyminen tarkoittaa sitä, että ihminen kokee työnsä puuduttavana useimpina päivinä. Työn merkityksellisyys on kadonnut, jos sitä koskaan olikaan”, Harju sanoo.

Pahimmillaan tylsistyminen voi aiheuttaa stressiä, masennusta ja unettomuutta.

”Jos töissä on vaikeaa, keskeistä on se, onko yksilöllä mitään mielekästä aktiviteettia elämässään. Kokonaishyvinvointia voi hyvinkin kannatella se, jos työn ulkopuolella pystyy tekemään itselleen merkityksellisiä asioita.”

Usein sanotaan, että rakkaasta harrastuksesta ei kannata tehdä ammattia, jotta into säilyy. Niin ajattelee myös Milla Keränen.

”En halua treenaamisesta vastineeksi rahaa vaan menestystä ja hyvää oloa itselleni. Toisaalta jos Suomessa olisi ylipäätään mahdollista ryhtyä cheerleading-ammattilaiseksi, saattaisin miettiä asiaa useammalta kantilta.”

Mervi Pasanen hurahti keskiaikaan 12 vuotta sitten juttukeikalla Visbyssä.

”Siihen aikaan ajoin Harley Davidsonilla ja kävin punttisalilla kuutena päivänä viikossa. Hurahtaminen on minulle erittäin tyypillistä.”

Kun muinaismekkojen lankojen kierteet alkoivat kiinnostaa moottoripyöriä ja levypainoja enemmän, vanhat kaverit jäivät. Keskiaikaleireiltä ja -kursseilta löytyi uusi sosiaalinen piiri.

”Nämä mahtavat ihmiset ovat suuri, elleivät suurin, syy siihen, miksi harrastan tätä”, Pasanen sanoo.

Pari vuotta sitten Pasanen opiskeli töidensä ohessa käsityömestariksi. Parhaillaan hän on mukana keskiaikaharrastajien ryhmässä, joka ennallistaa eli valmistaa tarkkaa näköiskappaletta muinaisesta suomalaisesta alttarivaatteesta Kansallismu­seolle.

Hän on antanut projektille aikaansa noin kaksisataa tuntia. Töidensä ohessa, ilman korvausta. Miksi?

”Haluan olla mukana sinä päivänä, kun valmis vaate paljastetaan. Haluan seistä sen vierellä ja sanoa, että minä olen ollut tekemässä tuota.”

Se päivä koittaa 21. tammikuuta.

Tutkija Lotta Harju puhuu työn ja vapaa-ajan kokonaiskuormituksesta: ei auta kuin arvioida itse, jaksaako suoriutua sekä työstä että harrastuksesta. Vielä pari vuotta sitten Harjun omaan viikko-ohjelmaan kuului useat raskaat treenit.

”En ymmärtänyt hidastaa tahtia, vaikka työssä oli samaan aikaan erityisen vaativa vaihe päällä”, Harju kuvailee.

Vaikka ylirasitustila oireili väsymyksenä, ärtymyksenä, univaikeuksina ja tulosten jämähtämisenä, Harju tajusi levätä vasta, kun lääkäri määräsi kahden kuukauden treenikiellon.

”Jos harrastus auttaa pitämään työn ja muun elämän balanssissa, hyvä. Jos harrastus taas lisää kiireen tuntua elämässä, ei hyvä. Niin kauan kuin harrastukseen lähdöstä tulee hyvä fiilis, harrastus ei ole elämänlaatua heikentävä tekijä, päinvastoin.”

Monien mielestä Mervi Pasasella on liikaa menoa.

”Jos olen väsynyt tai sairastan, se johtuu kuulemma siitä, että teen niin paljon käsitöitä.”

Itse hän kokee niin, että käsityöt ovat olleet aikasyöpön sijasta pelastusrengas.

Kymmenkunta vuotta sitten Pasanen sairastui burnoutiin. Yhtenä päivänä töissä sormet pysähtyivät näppäimistölle, eikä hän pystynyt kirjoittamaan.

”Taustalla vaikutti se, että olin antanut työlleni pitkään ihan kaiken. Siksi ajattelen nykyään, että kaikilla pitäisi olla vapaa-ajallaan jokin mieletön intohimo. Jos omistautuu pelkälle työlle ja vapaa-aika on tyhjää täynnä, kaksi asiaa eivät ole tasapainossa keskenään.”

Kun Pasanen sairastui, hän oli jo hurahtanut keskiaikaan.

”Istuin neljä kuukautta kotona kirjomassa. Purin uupumukseni siihen lankaan. Olen monesti sanonut, että villalanka on pelastanut elämäni.”

Milla Keränen on Anja Snellmanin haastattelussa HSTV:n Arka paikka -ohjelmassa jutun alussa olevalla videolla.

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    2. 2

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      JSN joutui median oman poikkeuksellisen arvostelun kohteeksi, jäsenten taustojakin repostellaan – Mitä siitä pitäisi ajatella?

    5. 5

      Yli sata laskua ilman kauppakuitteja – Helsingissä vanhuksia ilman ruokaa jättänyt Servea lähetti edunvalvojalle epäselviä laskuja

    6. 6

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    7. 7

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    8. 8

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    9. 9

      Herätkää poliittiset päättäjät – Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi

    10. 10

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    4. 4

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      Happohyökkääjä vaanii nuoria naisia Berliinissä – uhreja ainakin kuusi

    7. 7

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    8. 8

      Aikuiset ihmiset ovat unohtaneet, ettei töykeyttä voi perustella millään

    9. 9

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    10. 10

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Kela vaatii, että 6-vuotiaalle lapsenlapselle säästämäni rahat käytetään perheen elättämiseen

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää