Valikko

Halpavaatteita vastaan

Professori Timo Rissanen tutkii ja opettaa New Yorkissa kestävää suunnittelua. Hän rakastaa kauniita vaatteita mutta ei halua tuhota niillä maapalloa.

Timo Rissanen oli jo lukiolaisena kokeellisen pukeutujan maineessa. Toisinaan hän meni kouluun äitinsä vaatteissa.

”Abba oli silloin taas iso juttu, ja kaivoin 1970-luvun polyesteripaidat esiin”, Rissanen kertoo.

Leviksen 501-mallin farkut olivat 1990-luvulla teinien univormu. Rissanen ei halunnut näyttää samalta kuin muut. Pukeutumisesta tuli kapinointia. Hän piti kyllä farkuista mutta puki ne toisin. Hän saattoi vetää jalkaan kolmet housut päällekkäin.

”Jalat eivät oikein taipuneet, niin tiukat ne olivat”, Rissanen nauraa.

Nyt hänellä on jalassaan vain yhdet housut ja päällä paksu vihreävalkoinen sammakkovillapaita. Rissanen istuu kotonaan New Yorkin ­Queensissä, juo kahvia ja antaa haastattelua Skype-puhelussa.

Rissanen, 41, on tehnyt vuosia töitä muodin parissa taiteilijana, kuraattorina, suunnittelijana, tutkijana ja opettajana. Vuodesta 2010 hän on ollut kestävän suunnittelun professori Parsonsin designkoulussa New Yorkissa ja viran ensimmäinen haltija. Parsons on osa The New School -yliopistoa.

Parsons on yksi maailman vanhimmista ja arvostetuimmista muotikouluista. Sen kasvatteja ovat muiden muassa Donna Karan ja Tom Ford. Koulussa kuvattiin myös raadollinen muotireality Muodin huipulle, jossa nuoret vaatesuunnittelijat kisasivat paikasta catwalkien loisteessa.

Parsonsissa opiskelee 300 vaatesuunnittelijaopiskelijaa kolmessa tutkinto-ohjelmassa. Ympäristövastuu kuuluu kaikkiin ohjelmiin.

”Elämme mielenkiintoisia hetkiä. Meillä on ollut muutamia viikkoja presidentti, joka ei usko koko ilmastonmuutokseen. Saa nähdä, koska meidän oveen koputetaan”, Rissanen miettii.

Donald Trumpin aikakaudella epäluulot kohdistuvat kaikkiin, jotka kritisoivat hallintoa, Rissanen sanoo. Hänen mukaansa yli­opistolla pelätään. Rissanen on poistanut sosiaalisen median tileiltään kaikki hallintoa kritisoivat postaukset sekä kuvat ja videot mielenosoituksista, joihin hän on osallistunut.

New Yorkissa professori Rissanen lähettää opiskelijansa aina tutustumiskäynnille samaan paikkaan: kertakäyttöistä juhlarekvisiittaa myyvään Partycityyn.

”Pyydän, että he katsovat siellä tarkkaan ympärilleen. He näkevät esimerkiksi kertakäyttölautasia 20 värissä. Melkein kaikki, mitä kaupassa myydään, tulee olemaan roskaa viikon sisällä ostohetkestä. Kauppa myy käytännössä jätettä.”

Manhattanilla tavaraa on käsittämättömän paljon, ja hyvin suuri osa siitä on vaatetta.

Muodin historia on jätteiden tuottamisen historiaa, Rissanen sanoo. Siksi tulevaisuuden vaatesuunnittelijat pitäisi opettaa ymmärtämään työnsä seuraukset ihmisille ja ympäristölle. Rissasesta se on yhtä tärkeää kuin vaatteen ulkoasu, istuvuus ja hinta.

Pitäisi palata aikaan, jolloin materiaalit olivat laadukkaita ja niitä käytettiin säästeliäästi, työ oli hyvää ja tuotteen käyttöikä pitkä.

Kestävyysajattelu tulisi ulottaa kuidun viljelystä ja valmistuksesta alkaen aina vaatejätteen jalostukseen. Nyt ongelmia on kaikissa vaiheissa, ja ne ovat suuria.

”Meillä on onneksi nyt todella hyviä opiskelijoita. He unelmoivat urasta vaatesuunnittelijoina mutta haluavat myös muuttaa alaa.”

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Muotiala oli Rissasen unelma. Kesällä 1993 silloin 18-vuotias mies tuli Vihdin Nummelasta kesätöihin Helsinkiin. Tädin luona Vantaalla näkyivät kaapelikanavat. Rissanen saattoi katsoa kuusi tuntia päivässä Music Televisionilta kuvaa Milanon ja Pariisin muotinäytöksistä.

”Olin päättänyt, että minusta tulee vaatesuunnittelija. Kun päätän jotain, keskityn siihen syvästi.”

Rissanen lainasi Nummelan kirjastosta kaikki mahdolliset kirjat muodista ja vaatteista.

Seuraavana talvena Rissanen vastasi australialaisen miehen lehti-ilmoitukseen. Alkoi tiivis kirjeenvaihto. Mies kävi Suomessa, ja Rissanen rakastui. Keväällä 1996 hän muutti Sydneyyn opiskelemaan vaatesuunnittelua.

Suhde muuttui myöhemmin ystävyydeksi, mutta kiintymys Austra­liaan vain syveni. Rissanen valmistui vaatesuunnittelijaksi, teki töitä muun muassa kaavoittajana ja perusti oman miestenvaatemerkin. Hän asui maassa lopulta 14 vuotta.

Australia on kaukana maailman perinteisistä muotimetropoleista. Ilmapiiri on kansainvälinen mutta muotiala pieni. Aurinkoa ja lämpöä riittää.

”Elämä oli todella hyvää. Asuin monta vuotta kaupunginosassa, josta oli kymmenen minuutin kävely rannalle. Kävin päivittäin uimassa ennen työpäivän alkua, lounaalla ja usein vielä töiden jälkeen.”

Pian Rissanen palaa taas Australiaan. Hän menee keväällä Sydneyyn kolmen kuukauden residenssiin.

Vaateteollisuuden tutkimisessa riittää työtä. Sen vaikutukset ihmiselle ja ympäristölle ovat valtavia.

”Vaatealan ymmärtäminen sekä kulttuurina että osana maailmantaloutta on sitä, mitä lapsuudessani kutsuttiin yhteiskuntaopiksi”, Rissanen sanoo. ”Kukin pitäköön päällä sitä, mikä parhaalta tuntuu, mutta vuosittain valmistettujen 80 miljardin vaatteen synty­prosesseilla, alkoivat ne sitten Uzbekistanin orjapuuvillapelloilla tai alaskalaisella öljykentällä, on valtavia maailmanlaajuisia vaikutuksia.”

Halpamuodista ei saa syyllistää vain teinityttöjä. Kalliskaan vaate ei ole aina ekologinen tai eettinen. Materiaalin, kuten puuvillan, alkuperää voi olla mahdoton selvittää.

Vaatteen pesulapussa kerrotaan yksi valmistusmaa, mutta sitä ennen se on saattanut kiertää neljässä muussa.

Rissasen mielestä liian monet luulevat, että vaateteollisuus on täysin automatisoitu. Työn tekevät yhä suurelta osin ihmiset, usein lapset.

”Melkein kaikki meidän vaatteemme ovat ompelukoneella ommeltuja, ja siellä ompelukoneen takana on aina ihminen.”

Luomu-, kasvis- ja vegaaniruoka ovat urbaaneja megatrendejä. ­Ruoan alkuperästä kerrotaan entistä avoimemmin.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Vaateteollisuuden todellisuuteen ei ole vielä herätty yhtä laajasti. ”Ruoka vaikuttaa suoraan ihmisen terveyteen, kun taas vaatteet ovat vain iholla. Kiinnostus eettisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen ei välttämättä ulotu ruoasta enää vaatteisiin.”

Muotia pidetään perinteisesti pinnallisena ja nopeana maailmana. Ehkä siksi sitä ei välttämättä mielletä samaan tapaan saastuttavaksi kuin jotakin fyysisesti raskaampaa, kuten vaikka autoteollisuutta.

Muotialan etujärjestön Danish Fashion Instituten mukaan vaate­teollisuus saastuttaa toiseksi eniten heti öljyteollisuuden jälkeen. Yhden farkkuparin valmistus kuluttaa tuhansia litroja vettä. Puuvilla vaatii valtavasti kastelua, lannoitteita ja myrkkyjä ja polyesteri öljyä.

Ihmiset tuntevat vaatemateriaalien alkuperää heikosti, Rissanen sanoo. ”Esimerkiksi Uzbekistanin diktatuurissa puuvilla poimitaan käytännössä orjatyövoimalla. Hyönteismyrkky tappaa heitä. Tuotantoketjut ovat monimutkaisia, eikä vaatteessa tarvitse kertoa, mistä kuitu on tullut.”

Massatuotannon ylijäämässä ei ole kyse muutamasta tehtaan lat­tialle putoavasta kangastilkusta, vaan valtavasta jätemäärästä.

”Kankaasta katoaa valmistusvaiheessa noin 10–15 prosenttia. Kun ajatellaan, että maailmassa tehdään noin 80 miljardia vaatetta vuodessa, jäte edustaa hirveää resurssimäärää.”

Rissasen erikoisalaa on zero waste -suunnittelu. Se tarkoittaa, että vaatteet piirretään kankaalle ja suunnitellaan muutenkin niin, ettei hukkapaloja synny.

Kangasjätteetön suunnittelu on vielä pientä bisnestä ja vain osa ratkaisua. Vaatteita pitäisi tehdä yhä enemmän kierrätysmateriaalista.

Suomessa ollaan tässä pitkällä, vaikka yritykset ovat pieniä, Rissanen sanoo. Globe Hope tekee vaatteet ylijäämäkankaista ja Pure Waste -textiles tekstiilijätteestä.

Paula Malleuksen suunnittelemat iltapuvut ovat herättäneet huomiota Linnan juhlissa. Vuonna 2015 hänen pukuaan käytti kirjailija Katja Kettu.

Tällaisessa upcycling-suunnittelussa tuote saa uuden arvon kierrätyksestä. Maapallon kannalta parasta olisi vähentää vaatteiden ostamista. Resurssit hupenevat. Keskivertoamerikkalainen ostaa kuitenkin 68 vaatetta vuodessa.

”Eihän kukaan tarvitse niin montaa vaatetta. Huonoinkaan vaate ei kulu niin nopeasti. Vaatteet eivät enää tyydytä mitään fyysistä tarvetta, vaan kyse on psykologiasta. Voisiko sen tarpeen tyydyttää muuten?”

Muodin tahti on kiihtynyt niin, ettei se voi enää kiihtyä. Vaatteet tehdään siellä, missä se on halvinta, ja myydään siellä, missä saa parhaan hinnan. ”Vaatteet eivät ole koskaan olleet niin halpoja kuin nyt, niiden hinta ei enää voi pudota.”

Ollaan risteyskohdassa. Muutos tulee, mutta hitaasti.

Isojen vaatefirmojen pitäisi miettiä uusia tulolähteitä. Ne voisivat tarjota korjauspalveluja ja uudelleenmuokkausta, Rissanen sanoo. Vaatteiden vuokraus lisääntyy.

Rissanen on vaatejättien lisäksi huolissaan superhalvoista ”merkittömistä” vaatteista.

”Kotikulmillani on vaatepuoti, joka myy kolmen dollarin verkkareita. Ne on tehty Bangladeshissa tai Kambodžassa. Kemikaalit haistaa jo ovelta. Näiden vaatteiden valmistus on ihan näkymättömissä.”

Rissasen elinaikana suomalaisten suhde tavaraan on muuttunut täysin.

”Vanhempani ovat syntyneet sodan jälkeen ja kasvaneet arvostamaan tavaraa. Minä olen neljästä sisaruksesta kolmas. Sain harvoin vaatteita, joita en olisi jo nähnyt sisarusteni päällä.”

Rissanen peri mummoltaan ja äidiltään paljon tekstiilejä. Mummon vuosikymmeniä vanhoista, yhä napakoista, lakanoista hän on tehnyt vaatteiden koekappaleita.

Muotialan pitäisi katsoa peiliin, Rissanen sanoo. Luovina neroina pidetyt suunnittelijat määräävät, miten ihmisen pitäisi pukeutua. Trendit kulkeutuvat nopeasti catwalkeilta vaateliikkeisiin. Kuluttajasta se on tehnyt passiivisen, Rissanen sanoo.

”Miksi vaatesuunnittelija olisi paras kertomaan ihmiselle, mitä hänen pitää laittaa päälle? Miksi hän ei saisi päättää sitä itse? Muotilehdetkin luulevat tietävänsä, mikä vaate sopii millekin vartalotyypille. Se luo epävarmuutta, ja sen varjolla on helppo myydä lisää.”

Rissanen inhoaa tyylineuvojen antamista mutta rakastaa muotilehtien teatraalisia ja kaukana arkipukeutumisesta olevia asukuvia. Ne ruokkivat mielikuvitusta ja inspiroivat omaa pukeutumista.

Kun Rissanen ostaa itse vaatteita, hän ostaa laatua. Vaatteen pitää kestää vuosia. Rissaselle tulee joka kerta hyvä mieli, kun hän pukee päälleen lempisuunnittelijansa Vivienne Westwoodin malliston kašmirvillakangastakin. Takki oli jo ostettaessa muotimaailman vanhus, pari sesonkia vanha, ja myynnissä 75 prosentin alennuksella.

”Takki on hyvin leikattu ja tosi laadukasta kangasta. Toimivuudesta huomaa, että suunnittelija on sovittanut sitä itsekin.”

Rissanen on yhä esteetikko. Kauniiden, laadukkaiden ja hyvin istuvien vaatteiden suunnittelua ei pidä lopettaa.

”Maailmassa on jo ihan liikaa rumia vaatteita”, hän sanoo.

Vaatteista pitää tehdä niin hyviä, etteivät ihmiset halua luopua niistä koskaan.

Kuka?

Timo Rissanen


 Timo Rissanen, 41, on muodin tutkija ja vaatesuunnittelun professori Parsonsin designkoulussa New Yorkissa. Väitellyt kangasjätteettömästä suunnittelusta. Tekee myös taidetta, muun muassa kirjoittaa runoja ja ompelee niistä ristipistotöitä.

 Valmistunut vaatesuunnittelijaksi Australiassa. Asunut maassa 14 vuotta. Haaveili lapsena myös biologin ammatista.

 2013 filosofian tohtori designin alalta Sydneyn teknisestä korkeakoulusta, 1999 bachelor-tutkinto designin muodin ja tekstiilin alalta Sydneyn teknisestä korkeakoulusta.

 Naimisissa australialaisen miehen kanssa.

 Harrastaa kuntosaliharjoittelua ja juoksua. Juoksee kolme maratonia vuodessa. Harrastanut lintubongausta kymmenvuotiaasta. Ei koskaan kuuntele musiikkia juostessaan, jotta kuulee lintujen äänet.

”Tänäkin aamuna kun tulin kuntosalilta kotiin, näin ja kuulin hiirihaukan sukulaisen. Oikein odotan, kun kevät tulee ja Keskuspuiston tikat alkavat taas rummuttaa.”

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    5. 5

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    6. 6

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    7. 7

      Mauno Koiviston hautajaiset ilmasta ja 360-asteen pallopanoraamoina

    8. 8

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    9. 9

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    10. 10

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    5. 5

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    6. 6

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    7. 7

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    8. 8

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    9. 9

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    10. 10

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää