Valikko
Elämä

Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

”Älkää ikinä luovuttako”, sanoo entinen kirvesmies Henri Karvinen. Hän luki kaksi­tuhatta tuntia pääsykokeisiin ja pääsi opiskelemaan lääketiedettä.

”Toivon voivani toimia esimerkkinä siitä, että kaikki on mahdollista, kunhan on päättäväinen , motivoitunut tavoittelemaan muutosta ja ahkera”, Henri Karvinen kirjoitti muutama vuosi sitten blogiinsa.

Silloin hän oli juuri saanut opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistossa. Kirvesmiehen työt vaihtuivat opiskeluun. Sitä ennen Karvinen oli ehtinyt työskennellä rakennuksilla kymmenisen vuotta.

Miten Karvinen teki sen?

”Käytin pääsykoekirjojen opiskelemiseen ja tehtävien harjoittelemiseen noin kaksituhatta tuntia. Pidin opiskelutunneista päiväkirjaa. Kävin viisi kertaa pyrkimässä yliopistoon”, Karvinen, 28, kertoo.

Ensimmäisellä pääsykoekerralla Karvinen vain vilkaisi kysymykset. Kolmannella kerralla ovet aukenivat hammaslääketieteelliseen.

Myöhemmin häntä alkoi kiinnostaa työ työterveyslääkärinä, joten hän päätti pyrkiä vielä lääketieteelliseen.

Karvinen on todellinen poikkeus lääkäriopiskelijoiden joukossa. Itä-Suomen yliopistoon hyväksytään vuosittain 164 uutta lääketieteen opiskelijaa, ja ei-ylioppilastaustaisia tulee valituksi korkeintaan kolme vuodessa.

Karvinen ei halunnut lukioon, koska piti itseään käytännön ihmisenä, jolle teoriaopinnot eivät maistuneet.

Peruskoulun jälkeen Karvinen pääsi Vallilan ammattikouluun talonrakennuspuolelle ja sai ensimmäisen työpaikkansa jo 16-vuotiaana vuonna 2005.

”Rakennuksella tein kylpyhuoneremontteja, keittiöasennuksia, listoituksia, lattioita ja suoja-aitoja kulkusilloille. Toimin kaivinkonekuljettajan apulaisena eli lapiomiehenä. Työn raskaus vaihteli työvaiheen mukaan. Yleensä urakan alkaessa oli raskainta. Kun työmaata viimeisteltiin, työ helpottui”, Karvinen kertoo.

Ajatus opiskelemisesta kypsyi vähitellen. Karvinen seurasi rakennustyömailla insinöörien työskentelyä ja mietti insinööri­opintoja ammattikorkeakoulussa, mutta se ei tuntunut omalta.

Sitten Karvisen ystävä haki lääketieteelliseen tiedekuntaan.

”Kävimme ystäväni kanssa samalla kuntosalilla töiden jälkeen. Ystäväni jutteli minulle pääsykokeista. Kyselin, miksi hän tietää niin paljon esimerkiksi Krebsin syklistä tai molekyylien rakenteista. Hän kertoi hakevansa lääketieteelliseen ja sanoi minulle, että voisin itsekin hakea.”

Myös työolot rakennuksella olivat kiristyneet vuonna 2009 alkaneen laskusuhdanteen takia. Se vahvisti Karvisen päätöstä hakeutua opiskelemaan.

”Suurin osa entisistä työkavereistani irtisanottiin tai he lähtivät itse. Omien työntekijöiden määrä väheni ja työvoimaa korvattiin aliurakoinnilla. Suurin syy tyytymättömyyteeni oli kuitenkin se, että uuden oppimisen kipinä oli hävinnyt. Koska työt oli hajautettu isolle porukalle, oli hankalampaa opetella tekemään uutta.”


Karvinen laati pitkän tähtäimen suunnitelman pääsykoe­opinnoille. Hän opiskeli työn ohessa kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa Mäkelänrinteen aikuislukiossa ja kiri lukiolaiset kiinni näissä aineissa.

Hän osallistui valmennuskursseille ja kokeili, kuinka hän suoriutuisi vanhoista pääsykokeista. Ajankäyttö piti suunnitella tehokkaasti.

”En yrittänyt päntätä pääsykoekirjoja ulkoa. Painoin mieleeni pääsäännöt. Kun opiskelin fysiikkaa tai kemiaa, pohdin, miten esimerkiksi painot tai kemikaalit käyttäytyvät rakennustyömaalla. Työkokemuksesta oli minulle paljon hyötyä.”

Karvinen sovelsi opiskelussa myös mind map -karttoja. Niissä paperin keskelle kirjoitetaan keskeinen sana ja siitä lähtee haaroja sanaan liittyviin asioihin. Kartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia.

Luennoilla hän teki muistiinpanoja käsin. Hän kertasi ne pari kertaa seuraavan viikon aikana, jotta asiat painuivat kunnolla mieleen.

Karvinen opiskeli myös muiden hakijoiden kanssa. Hän huomasi, että joku ryhmän jäsen osaa aina jonkun asian paremmin kuin toiset ja voi opettaa muita.

Toisten opettaminen on Karvisen mielestä hyvä tapa testata, osaako itse asiat kunnolla.

Motivaatiota ylläpiti se, että Karvinen on aina halunnut oppia uusia asioita. Elämänmuutokset tuovat mukanaan uutta, ja kun oppimisessa pärjää, siitä tulee hyvä olo.

Jos lapsena on ollut laiska, ei kannata vaipua toivottomuuteen. Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka sanoo, että oppimiskykyä voi parantaa aikuisenakin. Hänen mukaansa moni luottaa lapsena liikaa mekaaniseen muistiinsa ja ahdistuu, kun joutuukin ponnistelemaan ja miettimään asioita.

Nuorten vahvuus oppimisessa on Longan mukaan nopeudessa ja nokkeluudessa. Nuori saattaa turvautua mekaaniseen muistiin. Aikuinen voi kehittää muita oppimisstrategioita. Mekaaninen muisti saattaa iän mukana heiketä, mutta oppimiskyky säilyy.

”Nuoret opiskelijat näkevät tiedon helposti varmana ja yrittävät painaa mieleensä erillisiä faktoja. Kypsemmät opiskelijat näkevät tiedon useammin kehittelynä ja pyrkivät hahmottamaan kokonaisuuksia.”

Helsingin yliopistossa työskentelevä Lonka pitää uteliaisuutta tehokkaana tapana pitää yllä oppimiskykyä.

”Kiinnostus, ihmettely ja hämmästely ovat oppimista edistäviä tunteita. Ihminen pelästyy usein, jos asia vaatii aikaa ja ponnistelua. Hän saattaa silloin luovuttaa ja ajatella, että hänen aivoissaan on jotain vikaa. Jos älyllinen ponnistelu tulee elämäntavaksi, sinnikkyys ja asioihin uppoutuminen toimivat aina”, Lonka sanoo.

”Kaikki ihmiset oppivat uusia asioita koko elämänsä ajan. Jos ponnistelee jatkuvasti uusien asioiden parissa, oppimiskyky paranee. Moni on alkanut oivaltaa oppimisen saloja vasta yli 30-vuotiaana.”

Longan mukaan aivoja voi treenata. Liikunta, musiikki, taide ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat parasta aivojumppaa.

”Ne stimuloivat aivoja laajasti, eikä ihminen pääse urautumaan. Kenenkään ei pitäisi seurustella vain sellaisten kanssa, joiden ajattelun tuntee ennalta. Silloin ei joudu selittämään asioita eikä näkemään niitä uudessa valossa. Kielten opiskelu on erinomaista aivovoimistelua.”

Henri Karvinen ei kokenut koskaan uskonpuutetta, kun hän luki tenttikirjoja pääsykokeita varten.

Joskus hän kuitenkin väsyi.

”Tein raksalla neljänkymmenen tunnin työviikkoa ja illat istuin valmennuskursseilla. Päivät venyivät 16-tuntisiksi. Tätä jatkui yhdeksän kuukautta.”

Vaikeinta opiskelemisessa Karvisen mielestä ovat epämääräiset teoriat, joita ei ole helppo muuttaa sanoiksi.

”Esimerkiksi psykologiassa on monitulkintaisia teorioita, joita on aluksi vaikea ymmärtää. Kun opiskelee pidempään, nekin avautuvat. Helppoja minulle ovat asiat, joista voi tehdä havaintoja ja asiat, joiden parissa voi työskennellä käsillä.”

Ruotsin opiskelu oli Karviselle vaikeaa. Yläasteella ruotsi ei kiinnostanut, koska hän kuvitteli, että siitä ei ole mitään hyötyä. Hän paikkasi vaillinaisia ruotsin taitoja muun muassa kesäyli­opiston kursseilla.

”Tein muistilappuja, joihin kirjoitin sanoja, taivutuksia ja verbisääntöjä. Toisella puolella teksti oli ruotsiksi ja toisella puolen suomeksi. Niistä opettelin kieltä.”

Karvisen mielestä kieliä on lapsena helpompi painaa mieleen, mutta aikuisena ymmärtää, miksi kannattaa opiskella. Lapsena opiskellaan auktoriteetin eli esimerkiksi opettajan käskystä, aikuisena oppimismotivaatio tulee sisältä päin.

Neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yli­opistosta on samaa mieltä kielten opiskelusta. Pienet lapset ovat ylivertaisia oppimaan kieliä.

Joissakin taidoissa on herkkyyskausia, joiden jälkeen oppiminen vaikeutuu. Kielten opiskelussa herkkyyskausi osuu varhaislapsuuteen.

”Toisaalta tiedonkäsittelyn taidot kehittyvät paljon lapsuudesta aikuisuuteen, joten monien abstraktia päättelyä vaativien asioiden oppiminen on mahdollista vasta myöhemmin”, Vuoksimaa sanoo.

Tiedonkäsittelyn nopeus heikentyy iän myötä, mutta Vuoksimaan mukaan kokemus luo hyvän pohjan yhdistää uusia asioita aiemmin opittuun. Asiatieto, esimerkiksi sanavarasto karttuu ikääntyessä.

”Ihmisillä on kyky oppia läpi elämän. Oppimiskyvyn heikkeneminen ilmenee erityisesti muistisairauksien yhteydessä. Alzheimerin taudille on omi­naista se, että sairauden edetessä uuden oppiminen vaikeutuu.”

Vuoksimaa rohkaisee menemään oman mukavuusalueen ulkopuolella oppimisessa. Se saattaa ehkäistä tiedonkäsittelytaitojen heikkenemistä myöhemmin.

”Uusien taitojen oppiminen tekee hyvää aivoterveydelle. Ihmiset oppivat eri tavalla. Se, mikä toiselle on liian haastavaa, voi toiselle olla helppoa. Uuden oppimisen pitäisi olla sopivan haasteellista. Pelkkä ristisanatehtävien teko ei välttämättä ole kovin tehokasta aivojen harjoittamista, jos siitä suoriudutaan ilman ponnisteluja.”

Motivaatio on tärkeä osa oppimista. Vuoksimaan mukaan motivaatio voi syttyä missä elämänvaiheessa tahansa. Aikuisena voi oppia monia asioita, joita ei lapsuudessa syystä tai toisesta ole oppinut.

”Syynä ei välttämättä ole laiskuus, vaan esimerkiksi oppimisvaikeudet tai elämäntilanne.”

Henri Karvisen kohdalla vahva motivaatio tuotti tulosta. Syksyllä 2016 lääketieteen opintojen alkaessa Karvinen kirjoitti blogiinsa: ”Älkää ikinä luovuttako, onnistumiset voivat tulla hyvinkin yllättäen.”

Nyt 28-vuotiaana hän ajattelee, että viisitoistavuotias on liian nuori tekemään koko elämäänsä koskevia päätöksiä.

Pääsykokeisiin valmistautuville hän sanoo, että kannattaa tähdätä siihen mistä unelmoi.

”Suomessa koulutuksessa kaikki on mahdollista. Oppimista helpottavat hyvät yöunet, terveellinen ruokavalio ja aikataulutus. Kannattaa kirjoittaa ylös, mitä pitää tehdä. Muuten tavoitteista voi alkaa lipsua.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Opiskelu
  • Ura
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    2. 2

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    3. 3

      Ruotsinlaivan esiintyjää epäillään matkustajan pahoinpitelystä – Tallink Siljan mukaan tapaus on ”yksittäinen ikävä ylilyönti”

    4. 4

      ”Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, sanoo Paula Vesala – Pekka Kuusiston johtaman festivaalin ohjelmisto on alusta loppuun naisia, ja tämän takia siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä

    5. 5

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    6. 6

      Voiko päänsärky kertoakin aivoverenvuodosta? Tai aggressiivisesta kasvaimesta? Stressaava elämäntilanne voi altistaa luulotautisuudelle – Näin pääset eroon turhista terveyshuolista

    7. 7

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    8. 8

      Pitääkö Putin Jeltsinin lupauksen? Unto Hämäläinen uskoo, ettei Venäjä vehkeile Suomen presidentinvaalissa, ja siihen on syy

    9. 9

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    10. 10

      Trump Twitterissä: Transsukupuoliset eivät voi palvella Yhdysvaltain armeijassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    2. 2

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    3. 3

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    4. 4

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    7. 7

      Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

    8. 8

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    9. 9

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    10. 10

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    11. Näytä lisää