Valikko
Elämä

Ystävyys on kuin parisuhde, ja siitä voi myös erota – Mutta milloin ystävyyttä kannattaa hoitaa?

Tiina Arponen ja Anna Pekkanen vaalivat ystävyyttään päivittäin. Huonommin kävi Saijalle, jonka ystävä katkaisi ystävyyssuhteen kokonaan.

Valokuvassa näyttää, että sovituskopin peilin edessä seisoo vaalea nutturapää.

Tarkemmin katsoen huomaa, ettei mitään peiliä olekaan. Kuvassa on kaksi nutturapäätä samanlaisissa vaatteissa, vatsat vastakkain – ja he nauravat leveästi.

Tiina Arposesta ja Anna Pekkasesta napattu otos ei ole arkistojen aarre lapsuudesta, sillä nykyiset parhaat ystävät eivät tunteneet toisiaan lapsina. He ovat tutustuneet aikuisina, ja suhde on syventynyt vuosien myötä.

Arponen, 37, ja Pekkanen, 28, asuvat nykyään eri kaupungeissa. Heidän elämäntilanteensakin ovat erilaiset: Arponen elää sinkkuna ja asuu kolmen lapsensa kanssa Helsingissä, Pekkanen viihtyy kymmenen vuotta kestäneessä parisuhteessaan Tampereella. Pekkasella ei ole lapsia.

He jos ketkä ovat hyviä kertomaan, miten ystävyyttä hoidetaan.

Arponen ja Pekkanen tapasivat ensimmäisen kerran, kun he aloittivat vuonna 2008 työt tamperelaisessa vaatekaupassa. Ikäerosta huolimatta heillä natsasi heti. Kaksikon työvuorot menivät herkästi vitsailuksi ja pelleilyksi.

Pian keksittiin yhteinen harrastus: Arponen ja Pekkanen pukeutuivat samanlaisiin asuihin, ottivat kaksoisolentojen kohtaamisesta valokuvan ja tallensivat sen kavereidensa iloksi Facebookin kuvakansioon nimeltä Anna ja Tiina seikkailee.

Sieltä on peräisin myös kuva sovituskopissa nauravista nutturapäistä.

”Ystävyytemme syveni etenkin vuoden 2011 aikana. Silloin Anna asui ulkomailla opiskelijavaihdossa, ja minä olin toisen lapseni kanssa äitiyslomalla. Juttelimme paljon Skypessä. Kun palasimme vuoden jälkeen töihin, olimme samalla viivalla, vaikka olimme olleet eri syistä pois. Se oli tärkeää”, Arponen sanoo.

Työkuviot yhdistävät heitä edelleen: Pekkanen on tuore yrittäjä, Arponen kirjoittaa blogia ja tekee sisällöntuotantoa perhevapaansa ohessa.

”Sinä ymmärrät minua yhdestä sanasta. Jos vaikka sanon puhelimessa, että ’popcornia’, tiedät heti, että minulle on tapahtunut sellaista, minkä kertomiseen menee pitkä aika”, Arponen sanoo Pekkaselle.

Mediassa ja kirjakaupan tietohyllyillä annetaan runsaasti vinkkejä siihen, kuinka yhteyttä omaan puolisoon voi kohentaa kiireisenkin arjen keskellä. Sen sijaan ystävyyden hoitamisesta puhutaan harvemmin.

Väestöliiton psykoterapeutti, psykologi Anna Salmi tietää syyn: Suomen kaltaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa kaiken perusyksikkö on parisuhde. Yhä edelleen ja huolimatta siitä, että parisuhteet ovat keskimäärin lyhentyneet, tai siitä, että aiempaa useampi asuu nykyään yksin.

”Aikuisiän ystävyyssuhteita ei ole tutkittu lainkaan niin paljon kuin parisuhteita, vaikka monissa ystävyyssuhteissa on samanlaisia kiintymyssuhteen elementtejä kuin parisuhteissa”, Salmi sanoo.

Milloin ystävyyttä pitäisi havahtua hoitamaan? Salmen mielestä yksi konkreettinen merkki hoitamisen tarpeesta on se, jos ei enää tiedä, mitä ystävälle kuuluu.

Silloin hyötyä saattaa olla pienistä arkipäivän teoista, jotka Salmen mukaan ovat usein riittävää hoitoa ystävyydelle.

Iltakävely ystävän kanssa voimistaa suhdetta ja lisää sitoutumista ystävään. Tekstiviestit kertovat, että täällä ollaan, vaikka ei ehdittäisi tapaamaan. Syntymäpäivän lisäksi voi huomioida toisen nimipäivän.

”Arkiset rutiinit ovat tekoja, joilla läheisyyden tunnetta voi säädellä koko ajan. Tärkeintä olisi, että molemmille syntyisi mahdollisimman usein kokemus siitä, että on toiselle tärkeä.”

Suhteen hoitamista on sekin, että molemmat avautuvat ongelmistaan toiselle tasapuolisesti.

”Suhde syvenee, kun molemmat voivat olla tarvitsevia suhteessa toisiinsa ja myös tarvittuja ystävän puolelta.”

Arponen ja Pekkanen tapaavat toisiaan kasvotusten noin kerran kuukaudessa. Viestejä he vaihtavat monta kertaa päivässä. Heille viestittely on tärkein tapa pitää yhteyttä toiseen yllä.

Usein toiselle lähtee viittaus yhteiseen sisäpiirivitsiin tai valokuva omituisesta asiasta, johon jompikumpi on törmännyt kaupungilla.

Arponen ja Pekkanen myös soittelevat, ja kerran vuodessa he matkustavat yhdessä ulkomaille.

Ystävyyden huippuhetkiä ovat tavalliset viikonloput, joina Arponen ja Pekkanen tapaavat. Silloin Arposen lapset ovat usein isällään, ja Arposella ja Pekkasella on mahdollisuus juhlia yhdessä. Seuraavana päivänä köllötellään sohvalla puimassa edellistä iltaa ja muita kuulumisia.

”Köllöttelemme yhdessä sohvalla myös niinä kertoina, kun Tiinan lapset ovat kotona. Se on ihan yhtä kivaa. Tapaamiset lataavat patteria, jonka voimalla jaksaa taas arjen. Yhteydenpito toiseen ei ole rasite vaan henkireikä”, Pekkanen sanoo.


Mutta entäs, jos ystävyys tuntuu rasitteelta?

Jos suhde ystävään on kovin kuluttava, hankala ja pääosin konfliktien sävyttämä, itseltään kannattaa kysyä, onko suhdetta järkevää pitää yllä, psykoterapeutti Anna Salmi neuvoo.

”Mutta on tärkeää huomata, että ystävät voivat ajautua huonoille kommunikaation kehille siinä missä puolisotkin. Erilaisissa tavoissa toimia ei ole välttämättä kyse siitä, että suhde itsessään olisi mahdoton.”

Jos huomaa, että etäisyys on kasvanut ja tilanne vaivaa, Salmi kehottaa ottamaan tilanteen rohkeasti puheeksi. Ystävyyden suurin uhka eivät nimittäin ole erilaiset tavat vaan puhumattomuus.

Ystävälle voi sanoa, että huomaan meidän etääntyneen ja että minulla on siitä kurja olo, Salmi neuvoo.

Kaikki eivät niin tee.

”Jos ystävä ei soita hetkeen, tilannetta saatetaan lukea niin, että oma seura ei kiinnosta tai että toinen ei enää välitä. Hankalassa tilanteessa ystävä saatetaan päästää pois omasta elämästä luultavasti helpommin kuin parisuhteen kohdalla tehtäisiin.”

Usein elämäntilanteiden mukaan vaihtelee, kuinka paljon tarvitsee ystävältä tukea ja läsnäoloa. Jos itse tarvitsisi enemmän kuin toinen, suhde voi tuntua epätasapainoiselta.

”Erot tarpeissa saattavat tulla esille, kun toinen vaikka alkaa seurustella tai saa lapsen. Jos tuntee tulleensa ystävän hylkäämäksi, kokemus voi ymmärrettävästi olla niin kivulias, että ihminen vetäytyy suhteesta.”

Kolmekymppinen Saija tietää, mihin puhumattomuus ystävien kesken voi johtaa. Pari vuotta sitten Saijan ystävä ilmoitti, että suhde Saijaan ahdistaa, koska tämä ei tunnu välittävän ystävästä kuten ystävä hänestä.

”Hän sanoi että hänen täytyy miettiä, haluaako hän minua elämäänsä ylipäätään”, Saija kertoo.

Ystävykset olivat tunteneet lapsesta saakka, ja Saijan mielestä suhde oli säilynyt läheisenä. Ilmoitus suhteen ongelmista tuli hänelle yllätyksenä, vaikka ystävyyteen oli kuulunut riitojakin.

Saijan tunteet vaihtelivat pelästyksestä vihaan, vihasta itsesyytöksiin. Lopulta hän hakeutui puhumaan olostaan työterveyspsykologille.

Tämän vuoden puolella ystävä yllättäen pyysi, että Saija tulisi hänen kanssaan terapeutin vastaanotolle. Kasvokkaisen kohtaamisen vuoksi Saijasta tuntui viimein siltä, että asia on loppuun käsitelty.

”Koin pitkään suurta vääryyttä siitä, että minut oli noin vain jätetty, ja häpeää siitä, että niin oli käynyt. Olisin toivonut, että ystävä olisi jaksanut käsitellä kokemansa ongelmat minun kanssani tai edes pysynyt rinnallani yli pahimman sokkivaiheen, joka hänen ilmoitustaan seurasi.”

Eri tutkimuksissa on päädytty siihen, että keskimäärin ihmisellä on noin viisi läheistä ystävää, ja niin taitavat asiat olla myös monilla suomalaisilla.

Kun Väestöliitto joitakin vuosia sitten kysyi ystävien määrää suurilta ikäluokilta ja näiden lapsilta, selvisi, että suurilla ikäluokilla ystäviä oli keskimäärin 6,2 ja heidän lapsillaan 4,9.

Sitäkin on tutkittu, mitä ystäviltä odotetaan: usein lojaalisuutta, salaisuuksien pitämistä, avuliaisuutta, nautinnollista yhdessäoloa – ja sitä, että toinen on ajatuksiltaan ja kiinnostuksenkohteiltaan jokseenkin samanlainen kuin itse on.

Tiina Arposella ja Anna Pekkasella on kummallakin monia hyviä ystäviä toistensa lisäksi. He ajattelevat, että ystävän ei tarvitse olla kaikessa samanlainen tai samaa mieltä kuin itse on, eikä edes parhaan ystävän kanssa tarvitse pyrkiä jakamaan kaikkea.

Eräänlaista ystävyyden hoitoa on sekin, että höllentää välillä vaatimuksistaan toista kohtaan.

Esimerkiksi: vaikka Arponen ja Pekkanen käyvät molemmat joka vuosi Helsingissä Flow Festivalilla, he eivät mene tapahtumaan yhdessä vaan kumpikin omien kavereidensa kanssa. Festarialueella moikataan jos tavataan.

”Minusta yhteinen aallonpituus riittää, ja muu on kiinni siitä, että yrittää parhaansa mukaan ymmärtää toista. Tuntuisi hassulta, että loukkaantuisin vaikkapa siitä, jos Tiinalla on sellainen tilanne, ettei hän ehdi nähdä minua. Ystävänä minun tärkein tehtäväni on haluta yrittää asettua Tiinan asemaan”, Pekkanen sanoo.

Käytännössä yritys asettua toisen asemaan on näkynyt avussa, jota vuosien varrella on annettu molemmin puolin.

Vaikkapa silloin, kun Arposen perhe sairasti rajua vatsatautia, Pekkanen kävi tuomassa oven taakse kassillisen ruokaa. Niihin aikoihin ystävykset asuivat vielä Tampereella, joten Pekkasen oli helppoa piipahtaa Arposen luona matkalla töihin.

Tauti tosin oli niin pahana, että ovea ei kannattanut avata tartuntariskin takia, eikä Pekkanen päässyt toivottamaan paranemisia kasvotusten.

Sillä kerralla kassillinen maitoa, leipää ja pinaattikeittoa puhui ystävän puolesta.

Saijan nimi on muutettu.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ystävyys
  • Ihmissuhteet
  • ystävä

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    2. 2

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    3. 3

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    6. 6

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    7. 7

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    8. 8

      Yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa – sadat ihmiset jonottivat haudalle vielä illallakin

    9. 9

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    10. 10

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    3. 3

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    7. 7

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    8. 8

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää