Elämä

Juho Hamari kasvoi välinpitämättömästä nuoresta professoriksi – nyt hän kertoo, miten pelien avulla voi parantaa maailmaa

Juho Hamari vietti nuoruutensa pelaten. Nyt hän on maailman ensimmäinen pelillistämisen professori joka uskoo, että peleillä voi muuttaa maailmaa.

Nuorena Juho Hamari oli pelinörtti. Hän vietti vapaa-aikansa ja koulupäivänsä joko pelaten tai peleistä keskustellen. Hän myös veti kotipaikkakunnallaan Kangasalla pelikerhoa ja järjesti laneja eli verkkopelitapahtumia.

Koulu ei juuri kiinnostanut. Pelit antoivat enemmän.

”Tilanteiden ratkaisu pelissä opetti enemmän kuin matematiikan tunnit koulussa”, Hamari sanoo.

Nyt Hamari on 33-vuotias pelillistämisen professori, jonka mielestä pelien avulla voi parantaa maailmaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tietokonepelit ovat saaneet koululaiset syömään enemmän kasviksia, nizzalaiset säästämään sähköä ja toimistotyöntekijät pitämään huolta kunnostaan. Yksinkertaisimmillaan pelillistäminen tarkoittaa siis sitä, että asioista tehdään pelien kaltaisia: peleistä otetaan elementtejä ja niitä hyödynnetään muussa yhteydessä.

Pinnallisimpia pelillisiä elementtejä ovat esimerkiksi pisteytys ja top-listat. Kun esimerkiksi puhelinsovellus antaa sinulle kunniamerkin ja aplodit käytyäsi lenkillä, se hyödyntää pelillistämistä motivoinnissa. On hauskempi rehkiä, kun sovellus kannustaa.

Hamarin mukaan suurin osa pelillistämistutkimuksesta näyttää, että pelillistäminen vaikuttaa ihmisiin myönteisesti. Parhaimmillaan maailma muuttuu pelaamalla paremmaksi paikaksi, hän väittää.

Pelit kehittävät myös yhteistyökykyä. Hamari käyttää esimerkkinä Pokémon Go -mobiilipeliä, josta Suomi villiintyi muun maailman mukana viime kesänä. Pelaajat kerääntyivät puistoihin, ja tuntemattomat saattoivat neuvoa toisilleen hyviä Pokémon-apajia.

Jos Pokémon Go:n kaltainen viihteeksi tarkoitettu peli voi saattaa ihmiset yhteen, mihin pystyy peli, jolla on jokin suurempi tarkoitus?

Pelien koodaaminen ei kiinnostanut Hamaria yhtä paljon kuin niiden psykologinen ja yhteiskunnallinen merkitys.

Hamarista on aina ollut mielenkiintoisempaa pohtia, mitä kaikkea peleillä voi tehdä ja miten ne vaikuttavat ihmiseen.

Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen professuuri vie Hamaria ympäri Suomea ja maailmaa. Hän on nuori professoriksi. Urakehityksen nopeuteen vaikutti halu optimoida. Se ominaisuus kehittyi pelatessa.

Kun Hamari oli 17-vuotiaana kesätöissä tamperelaisessa lasitehtaassa, hän teki työstään optimointipelin. Hän laski, miten monta lasilevyä pystyi hiomaan minuutissa siedettävällä virheprosentilla. Tehokkuuden tavoittelu tuotti nautintoa.

Optimointiin kuuluu myös se, että tekee vain asioita jotka kiinnostavat. Siksi Hamari haki Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä. Se vastasi parhaiten sitä, mitä hän pelien ja tietotekniikan maailmassa muutenkin teki.

Tietokoneharrastus avasi myös ovet yliopistoon. Pääsykokeissa kysyttiin esimerkiksi mikä on IRC. Internet relay chat, eli suomalaisten kehittämä keskustelusovellus, oli Hamarille hyvin tuttu. Hamari pääsi sisään, vaikka ei ollut lukenut pääsykokeisiin sivuakaan.

Opiskeluaikana hän alkoi pelata verkkoroolipeli World of Warcraftia eli Wowia aktiivisesti. Opiskeleminen jäi vähiin.

Pelaaminen ruokki Hamarin tavoitteellisuutta ja oppimishalua paremmin kuin pänttääminen. Luennoilla ei onneksi yleensä ollut läsnäolopakkoa, vaan materiaalit sai ladattua netistä, Hamari kertoo.

Hän huomauttaa, että Wowin pelaaminen ei ole mitään puuhastelua.

”Korkealla tasolla se on vaativampaa kuin ’oikean maailman’ vaativat työt. Pelistä tarttui käteen esimerkiksi rohkeutta, suunnitelmallisuutta ja johtajuutta”, Hamari kertoo.

Pikkuhiljaa nuorelle opiskelijalle kirkastui, että pelaamiseenkin voi ottaa akateemisen näkökulman. Se oivallus osoittautui tärkeäksi, sillä se johti kandidaatin tutkielmaan pelien liiketoiminnasta. Yhtäkkiä opiskelu alkoi motivoida.

”Innostuin pelien tutkimisesta niin paljon, että yliopisto-opiskeluni koki eräänlaisen renessanssin. Koin ahaa-elämyksen, jonka jälkeen sain lähestulkoon kaikista kursseista pelkkiä erinomaisia arvosanoja”, Hamari kertoo.

Samaan aikaan, 2010-luvun kynnyksellä peliteollisuus oli kasvussa maailmanlaajuisesti. Pelien liiketoiminnan tutkimus oli sen takia kuuma aihe. Hamari kutsuttiin heti kandin työn jälkeen tekemään gradua Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen. Hän uskoo, että ilman gradupaikkaa akateeminen ura ei olisi välttämättä koskaan alkanut.

Otaniemessä Hamari oli töissä virtuaalitalouksiin liittyvässä tutkimusprojektissa. Virtuaalitaloudet tarkoittavat esimerkiksi pelien sisäisiin maailmoihin syntyvää kaupankäyntiä, jossa kuitenkin liikkuu oikea raha.

Tutkimuksessaan hän havaitsi, että pelifirmat pyrkivät pelisuunnittelulla vaikuttamaan pelaajiin monella eri tavalla. Hän alkoi yhdistellä pelaajien käyttäytymistä ja psykologian teorioita.

Pian Hamari ja hänen kollegansa toivat akateemiseen kirjallisuuteen sanan pelillistäminen. Sitä ennen oltiin kyllä puhuttu esimerkiksi pelien käyttämisestä opetuksessa, mutta hiljalleen pelillistäminen käsitteenä vakiintui.

Pelillistämisestä tuli trendi.

Nyt pisteytystä ja top-listoja käytetään jo niin paljon, että tutkijat suhtautuvat niihin kriittisesti. Pelkkä kisa-asetelma nimittäin riittää harvoin yksin motivaattoriksi, ja vaikka riittäisikin, se on Hamarin mukaan laiskaa pelillistämistä. Hyvin pelillistetty toiminta voi tuottaa yhtä voimakkaita elämyksiä kuin mikä tahansa peli.

Hamarista kiinnostavaa on, mihin käytökseen pelillistämisellä yritetään vaikuttaa, ja minkälaisia kokemuksia sillä pyritään tuottamaan. Jos motivoidaan ihmistä liikkumaan, pelielementtejä voi soveltaa siitä tavoitteesta käsin.

”Usein pelillistetään sellaista toimintaa, jonka hyödyt näkyvät muuten vasta pitkän ajan kuluttua”, Hamari kertoo. Siksi liikuntasovelluksia ja oppimispelejä tehdään nyt niin paljon. Esimerkiksi niiden vaikutuksia Hamari ja hänen tutkimusryhmänsä selvittävät.

Tutkimuksia varten suunnitellut pelit on tehty opettaviksi ja motivoiviksi. Viihdepeleistäkin voi kuitenkin yhtä lailla oppia. Niissä erilaiset taidot kehittyvät usein vaivihkaa. Hamari käyttää esimerkkinä ­itseään:

”Minulle kävi niin kuin monelle ikäiselleni. Pelatakseni jouduin opettelemaan miten tietokoneet toimivat ja sitten oikeanlaisen tietokoneen kokoamisen.”

Hamarista tuli taitava tietotekniikan kanssa. Käytännön taitojen lisäksi pelaaminen kehitti ajattelua. Ongelmanratkaisua, taulukkolaskentaa ja muuta matematiikkaa täytyi oppia, jotta onnistui pelissä mahdollisimman hyvin. Kielitaitokin kehittyi huomaamatta.

Julkisessa pelikeskustelussa painottuvat kuitenkin nimenomaan pelaamisen haitat. Etenkin ammuskelupelejä pelaavista nuorista miehistä ollaan huolestuneita. Juuri sellaisia pelejä Juho Hamari pelasi koko nuoruutensa.

”Uhkakuvissa annetaan ymmärtää, että pelien hahmon käyttäytymismalli siirtyy suoraan pelaajaan. Ei se niin mene”, Hamari sanoo.

Samaan aikaan kun peleistä on tullut iso juttu, myös pelitutkimus on kasvanut uskottavaksi tieteenalaksi. Juho Hamari aloitti viime vuoden joulukuussa maailman ensimmäisessä pelillistämisen professuurissa.

Vaikka hän oli tehnyt uraauurtavaa tutkimusta, ei professoriksi pääseminen ollut itsestään selvää. Hakijoita uuteen professuuriin oli yli parikymmentä, osa ulkomailta. Hamari suhtautui hakuprosessiin tapansa mukaan viileän rationaalisesti.

Hän näkee elämän eräänlaisena pelinä, jossa on tietyt säännöt ja todennäköisyydet.

”Tässä työssä ei voi suhtautua tunteella jokaiseen epävarmuustekijään”, Hamari selittää.

Samanlaista asennetta hän opettaa tutkimusryhmänsä jatko-opiskelijoille.

Teininä Juho Hamari ei oikein edes tiennyt mikä on ’professori’. Ny­kyään hän on huolissaan siitä, että politiikka ja tiede eivät kiinnosta nuoria.

”Akateeminen maailma on monelle vieras vielä yliopistosta valmistuessa. Nuorten pitäisi altistua tieteelle varhaisemmassa vaiheessa elämäänsä”, Hamari sanoo.

Hän pitää media- ja tiedelukutaitoa erityisen tärkeänä nyt, kun elämme niin sanottua totuuden jälkeistä aikaa. Kynnystä akateemisen maailman ja jokapäiväisen elämän välillä pitäisi madaltaa.

Siihenkin voi vaikuttaa pelillistämisellä. Hamari hakee juuri rahoitusta hankkeelle, jolla pyritään saamaan nuoria innostumaan tieteestä.

Juho Hamarille peleistä tuli lopulta sekä työ että harrastus. Kaikki eivät innostu peleistä yhtä voimakkaasti.

”Joko olen oppinut peleistä rationaalisuutta ja optimointia, tai nauttinut pelaamisesta koska luonteeni on jo valmiiksi sellainen”, hän pohtii.

Kaikkeen järkiperäinen ajattelu ei kuitenkaan sovi. Ihmissuhteita tai tunteita ei kannata optimoida eikä pelata läpi, Hamari sanoo.

”Jos aina vain optimoi, asioiden kauneus voi jäädä huomaamatta.”

Kuka?

Juho Hamari on Helsingissä asuva 33-vuotias pelillistämisen professori. Professuuri on Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen.

Koulutus

Teki maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteistä ja siirtyi sitten Aalto-yliopistoon. Valmistui tohtoriksi Aalto-yliopistossa kauppakorkeakoulusta.

Harrastukset

Hamari harrastaa laitesukellusta. ”Siinä on täydellinen yhdistelmä tarkasti suunniteltua teknistä suorittamista ja kontrolloimatonta uppoutumista.”

Hamari uppoutuu myös raskaaseen psykedeeliseen rock-musiikkiin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    3. 3

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    6. 6

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    8. 8

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    9. 9

      Helsingin Kalasatamassa kaksio maksaa lähes miljoona euroa – HS:n suora lähetys kello 8.50 näyttää, millaiset näkymät Suomen korkeimman asuinrakennuksen saunasta avautuvat

    10. 10

      Koulutus maksoi noin 4 000 euroa – Miksi ammattioikeuksien vahvistaminen kestää yli kolme kuukautta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    6. 6

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää