Elämä

Psykologian tohtorin mukaan ihminen on kuin kone, joka voidaan purkaa osiin – Nyt Joni Kettusen yrityksen kehonmittauslaitteita käyttävät miljoonat

Kehon mittaus bisneksenä kasvaa. Toimitusjohtaja, psykologian tohtori ja suurperheen isä Joni Kettunen on itse usein stressaantunein, kun lapset ovat menossa nukkumaan.

Joni Kettunen tietää, mihin kohtaan vuorokautta oma stressipiikki usein ajoittuu: lasten nukkumaanmenoaikaan. Jyväskyläläisessä omakotitalossa Päijänteen rannalla riittää vauhtia, sillä Kettusella on viisi lasta.

Senkin suurperheen isä tietää arjestaan, että stressi voi tarttua. Jos Kettunen menee sohvalle makoilemaan, mutta kotihommat odottavat tekemistään ja vaimolla on niistä paljon stressiä, stressi siirtyy helposti aviomieheen – joka ryhtyy myös hommiin.

”Joskus se stressi voi olla määrältään vakioitu. Se vain siirtyy ihmiseltä toiselle”, Kettunen sanoo ja nauraa.

Havainnot eivät ole mitään mutu-tuntumaa, vaan tilastoitua tietoa. Kettunen mittaa stressitasojaan säännöllisesti – ja samanlaisia mittareita käyttää myös vaimo. Sensorit ovat Kettusessa kiinni myös tämän haastattelun aikana.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kehon mittaus on Kettusen bisnes. Hän on hyvinvointiteknologiaa kehittävän jyväskyläläisen Firstbeat-yrityksen toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Yritys on keskittynyt tutkimaan ihmisten kuormitusta ja palautumista sydämen sykevaihtelua analysoimalla. Se kerää tavallista sykemittaria monipuolisempaa dataa.

Firma ei ole mikään pikkupulju. Huippu-urheilussa sen tuotteita käyttävät Kettusen mukaan yli puolet jääkiekon NHL-joukkueista, jalkapallon hallitseva EM-joukkue Portugali, monet NBA-koripalloilijat ja formulakuskit.

Käyttäjäkunta ei kuitenkaan rajoitu eliittiurheilijoihin. Erilaisten älylaitteiden kautta teknologiaa hyödyntävät arkipäivässään Kettusen mukaan jo jopa kymmenet miljoonat ihmiset. Firstbeatin ohjelmia on monien valmistajien sykemittareissa, älykelloissa ja -puhelimissa.

Oman kehon mittaaminen on hurjasti kasvava ala.

Ihminen on Joni Kettusen mielestä kuin kone. Hän on jo pitkään halunnut mallintaa ihmisen, luoda ihmisestä matemaattisen duplikaatin. Purkaa kehon toiminnan ikään kuin osiin.

”Sykevälin vaihtelu on ikkuna kehon toimintaan”, Kettunen sanoo. ”Sydämen sykkeeseen jättää jälkensä 10–15 kehon toimintoa. Meille tuli idea, että voisimmeko lukea niistä sydämen toiminnassa näkyvistä signaaleista sitä, mitä kehossa tapahtuu.”

Taustaltaan toimitusjohtaja Kettunen on psykologi. Aluksi hän teki uraa yli­opistomaailmassa. Ihmisen kuormittuminen kiehtoi tutkijaa, ja väitöskirja syntyi stressin fysiologisesta mittaamisesta.

Jo väitöstilaisuudessaan vuonna 1999 tohtorikokelas sanoi toivovansa, että tutkimuksen tietoa pystyttäisiin soveltamaan ja hyödyntämään laajasti.

Firstbeat syntyi kolme vuotta myöhemmin.

Kettusen lisäksi perustajajäseniä ovat liikuntateknologian professori Heikki Rusko ja liikuntafysiologi Aki Pulkkinen. Kolmikko halusi tutkia sydämen sykevaihtelua nimenomaan arkielämässä, ei laboratorio-oloissa, kuten aiemmin oli tehty.

Alkuun yritys keskittyi huippu-urheilijoihin. Ensimmäisten kokeilijoiden joukossa oli Suomen hiihtomaajoukkue. Nyt Firstbeatin laitteita käyttää Kettusen mukaan jo noin 21 000 huippu-urheilijaa.

Mutta teknologia on kehittynyt niin hurjasti, että kehonmittaus on arkipäivää jo tavallisillekin ihmisille.

Teknologian hyppäyksiin on yhdistynyt globaali hyvinvointibuumi. Tavalliset ihmiset seuraavat syömisiään, liikkumisiaan ja stressitilojaan aiempaa tarkemmin – ja mielellään jonkun laitteen avulla.

Firstbeatille tämä on tarkoittanut kolmen viime vuoden aikana selvää kasvua.

”Olemme sykeanalytiikan osalta markkinajohtaja”, Kettunen sanoo.

Hyvinvointikysymykset kiinnostavat paitsi huippu-urheilijoita ja tavallisia ihmisiä, enenevässä määrin myös työnantajia. Firstbeatin hyvinvointianalyysi on käytössä monessa työterveyshuollossa. Mittaus selvittää tavallisesti kolmen vuorokauden ajan käyttäjän stressitilaa, palautumista ja unen laatua.

Analyysissä on käynyt Kettusen mukaan henkilöstöä jo noin 8 000 yrityksestä, yhteensä arviolta noin 200 000 suomalaista.

Suomalaisten stressistä tiedetään kerätyn datan perusteella esimerkiksi tämä: työssäkäyvillä palautuminen on maanantaista perjantaihin yleensä heikkoa ja melko kehnoa vielä lauantaisinkin. Sunnuntai on päivistä parhain.

”Tämä tulee täysin yhteiskunnasta. Joulu- ja kesälomien jälkeen palautuminen on parempaa, syksyllä se heikkenee”, Kettunen kertoo.

Sekin on huomattu, että lapsiperheissä vanhempien kuormitus on suurta juuri lasten nukkumaanmenoaikaan. Kettusen omien iltojen stressipiikit ovat siis varsin yleinen ilmiö – ja tulokset ovat samankaltaisia maasta riippumatta.

”Lapset käyvät usein niin kierroksilla, että rauhoittuminen on helpommin sanottu kuin tehty. Ruutuajan vaikutus näkyy myös”, yrittäjä sanoo. Toukokuu on valon takia Suomessa vielä erityisen haasteellista aikaa, kun lasten aivoille tulee viesti, että vielä ei ole yö.

Suomalaiset eivät mittausten mukaan stressaa enempää kuin muut.

”Suomessa on ihan hyvät edellytykset kontrolloida stressiä verrattuna esimerkiksi Piilaaksoon, jossa mennään koko ajan isoilla kierroksilla. Pohjoismaalainen rytmi on erilainen, täällä on vähemmän ihmisiä, enemmän luontoa ja rauhallisempi tyyli”, Kettunen sanoo. Britteihin verrattuna suomalaiset palautuvat stressistä jopa paremmin.

Selvää Kettusen mielestä on, että työn vaatimukset ovat kasvaneet valtavasti. Ennen työt saattoi helpommin jättää työpaikalle, nyt työsähköposteja ja raportteja voi lukea vuorokaudet ympäri.

Kaikki stressi ei kuitenkaan ole pahasta, Kettunen muistuttaa. Stressi on lähtökohtaisesti myönteinen voimavara. Sen avulla saa asioita tehdyksi. Huonoksi stressi muuttuu, jos se jatkuu liian pitkään. Vastapainoksi tarvitaan lepoa, ja usein myös liikuntaa.

”Se, että lepää, ei ole laiskottelua.”

Mutta mitä ihminen kaikella mittaustiedolla tekee? Onko siitä oi­keasti hyötyä?

Kettusen mielestä sykevaihtelu­analyysi on ennen kaikkea realistisen palautteen antaja.

”[Länsimaissa] ihannoidaan suorittamista. Pitää pärjätä kaikessa: työssä, juosta maratonit ja hankkia lapsille harrastukset. Kaiken pitäisi olla priimaa ja top.”

Mittaus voi kertoa, että yhtälö on mahdoton. Ihminen itse on saattanut jättää merkit huomiotta – tai sopeutua jatkuvaan väsymykseen.

”Saa ikään kuin oikeutuksen kuunnella itseään paremmin.”

Eikö mittaaminen voi sitten viedä suorittamista vielä enemmän äärimmäisyyksiin, jos oma hyvinvointikin pitää optimoida mittalaitteiden avulla?

Joillakin harvoilla urheilijoilla Kettunen tietää näin tapahtuneen. ”Mutta en ole hirveästi nähnyt, että mittaaminen lisää perfektionismia. Enemmän näkisin, että tämä tuo inhimillisyyttä.”

Kettusen mielestä laitteisto siis lisää inhimillisyyttä. Ajatuksessa on tiettyä ironiaa, sen hän myöntää itsekin. Jatkuvassa online-tilassa olevassa yhteiskunnassa ajatellaan yleensä, että tekniikan vaikutus ihmisiin on päinvastainen.

”On jännä käyttää tekniikkaa niin, että tulemmekin lähemmäs omaa biologiaamme.”

Sykeanalyysistä väitelleestä tohtorista itsestään ei voi leipoa hyvinvoinnin malliesimerkkiä. Välillä päivät venyvät. Illan työpuhelut Yhdysvaltoihin ovat normaalia arkea.

Unta Kettunen ei aina saa tarpeeksi, ja eri aikavyöhykkeillä matkustaminen pistää kehon rytmin sekaisin.

”Minusta ei varmaan millään saa roolimallia, mutta olen oppinut. Jos kuormitusta ei huomioi, siitä seuraa jotain.”

Omasta mittausdatastaan Kettunen on oppinut esimerkiksi sen, että pienetkin alkoholimäärät näkyvät heti tuloksissa. Itse yhden annoksen vaikutusta uneen ei pysty huomaamaan.

Yrityksen pyörittämisessä riittää valtavasti juoksevia asioita. Välillä Kettunen järjestää itselleen aikaa, ottaa etäpäivän ja saa silloin enemmän tehtyä kuin toimistolla Jyväskylän keskustassa.

Hiihtolenkit ja luontoretket perheen kanssa rauhoittavat.

Mutta palauttava hetki voi olla myös kaupassa, kun Kettunen tutustuu alan uusiin tuotteisiin – ja kiusaa myyjää kysymällä laitteiden ominaisuuksista ja markkinointiketjuista.

”Ei tarvitse mennä by the book. Esimerkiksi jooga ei sovi minulle. Olen liian malttamaton.”

Kuka?

Joni Kettunen on 43-vuotias jyväskyläläinen psykologian tohtori ja toimitusjohtaja. Asuu vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa omakotitalossa Päijänteen rannalla Jyväskylässä. Harrastaa juoksua ja hiihtoa.

Mistä tunnetaan?

Johtaa kehonmittauslaitteita kehittävää Firstbeat-yritystä ja on yksi sen perustajista. Kettusen mukaan yrityksen ohjelmilla on eri valmistajien laitteiden kautta kymmeniä miljoonia käyttäjiä.

Mistä ei tunneta?

Lukion ensimmäisellä luokalla luonnontieteiden opettaja antoi Kettuselle luokan edessä palautetta, jonka mukaan Kettusesta ainakaan ei tulisi koskaan mitään. Lukiolainen sisuuntui ja kirjoitti ”kiusallaan” ylioppilaaksi pelkillä laudaturin arvosanoilla.

Firstbeat

 Vuonna 2002 perustettu jyväskyläläinen hyvinvointiteknologiaa kehittävä yritys.

 Työntekijöitä nyt noin 95, mutta henkilöstö kasvaa jatkuvasti.

 Yrityksen liikevaihto oli toissa vuonna 6 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen verrattuna yli 70 prosenttia. Voittoa vuonna 2015 kertyi 938 000 euroa. Viime vuonna liikevaihto nousi toimitusjohtaja Joni Kettusen mukaan noin 7,1 miljoonaan euroon, mutta tulos laski investointien vuoksi hieman toissa vuodesta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Hyvinvointi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    4. 4

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    5. 5

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    6. 6

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    7. 7

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    8. 8

      Menikö ohi, miten alkoholilaki muuttuu? Ravintolassa juomista voi jatkaa aamuviiteen, vuosikertaviiniä saa huutokaupasta ja vahvoja käsityöläisoluita suoraan panimosta

    9. 9

      Terveystarkastajat alkoivat ratsata Airbnb-asuntoja Helsingissä

    10. 10

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    7. 7

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    8. 8

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    9. 9

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    10. 10

      Suomi sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen ruoaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    11. Näytä lisää