Elämä

Ultra Bra, Pokémon Go, eurodance – Miksi nostalgia tuntuu olevan nyt kaikkialla? Menneestä haetaan tunteita ja aitoutta, tutkija kertoo

Paljon puhutut 1990-luvun musiikki-ilmiöt eivät silti ole varsinaisia sukupolvikokemuksia, arvioi dosentti Mikko Salasuo. Mikä sitten on?

Ultra Bran comeback-keikat olivat kuluvan kesän iso puheenaihe – ainakin niille, jotka elivät nuoruuttaan 1990-luvulla. Vuonna 2001 pillit pussiin laittanut yhtye on monessa yhteydessä ristitty suomalaiseksi sukupolvikokemukseksi ja ikäluokkansa ääneksi.

Myös monet muut parikymmentä vuotta vanhat suosikit ovat viime vuosina palanneet lavoille. We love the 90’s -eurodancefestivaali ei jäänyt yhden kesän vitsiksi, vaan järjestetään esimerkiksi Helsingissä ensi viikolla neljättä kertaa. Jopa lastenduo Gommi ja Pommi keikkailee nykyään myös aikuisten klubeilla.

Teknologian puolella 2000-luvun taitteen kännykkämalleista on kohistu tänäkin vuonna, kun Nokia toi 3310-puhelimen taas myyntiin. Viime kesän puhutuin mobiilipelihitti oli Pokémon Go.

Onko 90-luvulla nuoruuttaan elänyt sukupolvi jotenkin erityisen nostalgiannälkäinen?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ilmeisin selitys ysäri-ilmiölle on tietysti se, että nyt on 90-luvun vuoro olla retroa.

Suuri osa 80-luvun lapsista on siirtynyt työelämään. Heidän teinivuotensa alkavat olla muisteluetäisyyden päässä, ja heillä on rahaa käytettäväksi esimerkiksi keikkalippuihin.

”Luulen, että nuoruuden muistelu ja nostalgisointi on aika universaalia. Voi olla, että Y-sukupolvi on tulossa sellaiseen ikään, että vähän katsellaan, miltä se nuoruus nyt näytti”, miettii Nuorisotutkimusverkoston tutkija Mikko Piispa. Hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa Y-sukupolvesta, jolla tarkoitetaan 80-luvulla ja joissakin tutkimuksissa myös 90-luvun alussa syntyneitä.

”Tässä on myös vähän itseään toistava kehä. Kun aiheesta kirjoitetaan paljon esimerkiksi mediassa, ihmiset havaitsevat, että siitä puhutaan ja fiilistelevät vielä enemmän”, Piispa jatkaa.

Comeback-ilmiölle voi hakea selitystä myös siitä, että erilaista musiikkia on tarjolla entistä enemmän. Muistojen äärelle palataan siksi, että se on mahdollista.

”Populaarikulttuuri on melko nuori ilmiö. Nykyään ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa mittava määrä artisteja ja yhtyeitä on vielä hengissä ja tuotteliaita”, pohtii nuorisokulttuureja tutkinut talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo.

Hän näkee esimerkiksi eurodancen paluussa halua palata niihin kokemuksiin ja yhteisöihin, joita kappaleiden ympärille aikoinaan muodostui.

Salasuo uskoo, että comebackit liittyvät myös laajempaan kulttuuriseen ilmiöön, jossa itse musiikillakin on tärkeä merkitys.

Tunteiden ja yhteisöllisyyden lisäksi menneestä haetaan autenttisuuden tuntua. Salasuon mukaan tämä on korostunut internetin myötä, kun musiikkia on helposti saatavilla ja siitä koetaan tulleen tuotetumpaa ja kaupallisempaa – monen musiikkifanin mielestä siis vähemmän aitoa. Aiemmat sukupolvet halusivat paeta arkea musiikin avulla, nyt pyritään juurille ja perinteisiin.

”Tutkimuksessa puhutaan paljon siitä, että 2000-luvulla kaivataan ja etsitään menneisyydestä kokemuksia, joiden koetaan olevan aidompia tai alkuperäisempiä kuin nykyään tarjolla olevat. Musiikki on yksi tapa päästä kiinni aitouteen ja palata samoihin tunteisiin, joita on kokenut nuoruudessaan”, Salasuo pohtii.

”Globaalisti tämä näkyy nimenomaan populaarimusiikissa, mutta yhtä lailla esimerkiksi elokuvissa.”

Salasuo näkee samaa aitouden kaipuuta laajemminkin nykyisten kolmikymppisten elämänvalinnoissa. Perinteet kiinnostavat nyt monia: käydään sienestämässä, marjastamassa ja hiihtämässä.

”Se on varmasti vahvistunut [kulttuurin] pirstaloitumisen myötä. Tässä Y-sukupolvi eroaa edeltävästä X-sukupolvesta, ja se tulee yhdistämään myös tulevia sukupolvia”, Salasuo uskoo.

Mutta onko esimerkiksi Ultra Bra siinä määrin sukupolvikokemus kuin fanit väittävät? Tieteessäkään ei ole pilkuntarkkaa käsitystä siitä, mikä sukupolvikokemus oikeastaan on.

”Yksi tapa ymmärtää sukupolvi on yhteiskunnallinen tai sosiaalinen sukupolvi. Se, mitä suunnilleen samaan aikaan syntyneiden ihmisten ryhmä on kokenut 15–25-vuotiaina ympäröivässä yhteiskunnassa”, Mikko Salasuo kertoo.


Kun yhteiskuntatieteissä puhutaan sukupolvista, puhutaan yleensä myös 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneesta sosiologi Karl Mannheimista. Mannheim määritteli tietyt historialliset tapahtumat niin sanotuiksi avainkokemuksiksi, jotka hänen mukaansa muovaavat nuorten ikäluokkien käsitystä maailmasta ja hitsaavat heitä sukupolviksi.

Sittemmin monet tutkijat ovat kiinnostuneet siitä, voisivatko myös nuorisokulttuurit olla samantyyppisiä koko sukupolven jakamia kokemuksia.

90-luvun musiikki-ilmiöt eivät kuitenkaan Salasuon mukaan läpäise seulaa. Suomessa niitä seuranneista vain pieni osa oli tosifaneja, joille musiikki oli aidosti loppuelämää muovaava tekijä.

”Toki kaikilla vuosikymmenillä on tällaisia ilmiöitä, jotka kaikki sukupolven jäsenet tunnistavat. Mutta se joukko, joille esimerkiksi Ultra Bra on ollut kokemuksellinen, jää aika pieneksi ja urbaaniksi”, Salasuo arvioi.

Samaa arvelee myös Piispa, vaikka aiheesta ei olekaan varsinaista tutkimustietoa. Tunnetasolla fanittamisessa voi toki olla sukupolvikokemuksen tuntua, koska se jaetaan omassa sosiaalisessa ryhmässä. Silloin syntyy tunne, että ”kaikki” ovat sisällä tietyssä ilmiössä.

”Väitän kyllä, että vielä 90-luvulla oli massailmiöitä, kuten Kummeli omassa nuoruudessani. Tai Take That ja Spice Girls, joilla oli faneja Suomessa asti. Mutta ei niitäkään voi yleistää massamittaisiksi sukupolvikokemuksiksi”, Piispa miettii.


Salasuon mukaan musiikin potentiaaliset sukupolvikokemukset voisivat löytyä ennemminkin 80-luvulta. Kun hän analysoi tutkimuksessaan noin 400 suomalaisen nuoruusmuistoja, musiikki nousi esiin erityisesti 70-luvulla syntyneiden tarinoissa.

”Se sukupolvi koki populaarikulttuurin massamittaisen läpimurron. Naisista vähintään kolmannes liitti tarinaansa jollain tavalla Dingon musiikin”, Salasuo kertoo.

”Nykyään kaikille yhteiset kokemukset alkavat hämärtyä [kulttuuritarjonnan] runsauden taakse. 2000-luvun alusta lähtien on jo hirvittävän vaikeaa ajatella, että populaarimusiikin rintamalta syntyisi enää samalla tavoin sukupolvikokemuksia.”

Tämä kulttuurin runsaus tai pirstaloituminen liittyy tietotekniikkaan ja globalisaatioon, jotka alkoivat vauhdittua 90-luvulla ja joissa Salasuokin näkee aidon sukupolvikokemuksen aineksia. Internet teki kulttuurielämysten etsimisestä ja samanmielisten kanssa fiilistelystä helppoa, valtioiden rajoista riippumatonta ja yhä useammin myös ilmaista.

Nykyisille kolmikymppisille sekään kokemus ei tosin ollut yhtenäinen. Salasuon tutkimissa kertomuksissa nousi yhden avainkokemuksen sijaan esiin pienempien ilmiöiden kirjo: ensimmäinen kännykkä, eri puolilta maailmaa saadut nettikaverit, matkustelu ulkomailla.

Tämä on Salasuon mielestä juuri se saranakohta, joka erottaa 80-luvulla ja myöhemmin syntyneet aiemmista sukupolvista.

”Y-sukupolvella näyttää olevan enemmänkin kokemusten ketjuja, joissa yksi pala voi olla Ultra Bra ja seuraava vaikkapa vuoden reissu ulkomaille. Ne ovat varsin yksilöllisiä tapahtumaketjuja, joiden ainekset valikoituvat valtavasta määrästä erilaisia asioita”, Salasuo pohtii.


Entä tällä hetkellä avainvuosiaan elävä sukupolvi? Mitä he fiilistelevät 20 vuoden kuluttua?

Se ei välttämättä ole vielä selvää heille itselleenkään. Kun Mikko Piispa haastatteli viime talvena yläkouluikäisiä, moni ei osannut kysyttäessä kertoa, millaisia nuorisokulttuurin virtaukset ovat juuri nyt.

Yhteiskunnallisella tasolla päättymässä oleva taantuma voisi olla yksi nyt aikuisuuttaan aloittelevan sukupolven avainkokemus. Nuorisokulttuurin puolella esimerkiksi videoblogit voisivat olla asia, jota nykyteinit tulevat nostalgisoimaan myöhemmin, Salasuo pohtii.

”Isoja, globaaleja ilmiöitä on nyt entistä enemmän. Esimerkiksi Donald Trumpista voi tulla yhdistävä tekijä – mutta sitä on tietysti liian varhaista sanoa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Populaarikulttuuri
  • 90-luku
  • Nostalgia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    8. 8

      Vuonna 1983 ydinsodan estäneen Petrovin kuolema muistuttaa, että hänen­kaltaisiaan tarvitaan jälleen

    9. 9

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    10. 10

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää