
Nykyaikainen viisiottelu
Nykyaikainen viisiottelu on herrasmieslaji,
joka tuo olympialaisiin tuulahduksen menneiden vuosisatojen henkeä.
Viisiottelun lajit ovat pistooliammunta, miekkailu, uinti, esteratsastus
ja maastojuoksu.
Nykyaikaisten olympialaisten isä, ranskalainen paroni Pierre
de Coubertin, kehitti viisiottelun henkisen ja fyysisen kestävyyden
äärimmäiseksi koitokseksi. De Coubertin valitsi sellaiset
lajit, jotka vastasivat aikakauden sotilailta vaadittavia taitoja.
Paronin ajatuksena oli, että sotilaat kohtaisivat toisensa
olympialaisissa taistelukentän sijaan. |
|
| VIISIOTTELUN LAJIT
|
|
| Miten viisiottelu etenee, miksi
miekkailussa kannattaa rynnistää loppusekunneilla
ja miten sihdin saa pistoolilla kohdalleen. SM-mitalisti Harri
Parviainen esittelee nykyaikaisen viisiottelun. |
|
|
|
Historia
Nykyaikaisen
viisiottelun esikuva löytyy antiikin olympialaisista, joissa lajeina
olivat juoksu, pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto ja paini.
Viisiottelun toivat olympialaisiin spartalaiset. He valittivat olympialaisten
olevan luisumassa siviiliurheiluksi, jossa ei ollut enää sijaa
rohkeille sotureille. |
|
Viisiottelun herätti henkiin paroni Pierre de Coubertin (1863–1937),
joka sai kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen vakuutettua
olympiakomitean, että viisiottelu tulee hyväksyä olympialajiksi
Tukholman olympialaisiin 1912. Osallistumisoikeus oli aluksi vain upseereilla,
ja naiset kilpailivat viisiottelussa olympiatasolla ensimmäisen kerran
vasta Sydneyssä vuonna 2000.
Nykyaikaisen viisiottelun lajikirjoa selitetään tarinalla upseerista,
joka lähetetään viemään viestiä vihollisen
linjojen läpi. Upseerilta ammutaan hevonen alta, hän puolustaa
itseään miekalla kaksintaisteluissa, ja joutuu ahdistettuna
ampumaan tiensä auki pistoolilla. Hän ui joen yli ja toimittaa
viestin lopulta perille juosten.
Ei ole yllättävää, että rohkeutta, kuntoa, joustavuutta
ja itsekuria vaativa laji keräsi armeijapiireissä suurta suosiota.
Nykyaikainen viisiottelu kuuluikin opetusohjelmaan useissa sotilasakatemioissa
1900-luvun alkupuoliskolla.
Kuuluisin olympialaisissa kilpaillut viisiottelija lienee toisessa maailmansodassa
mainetta niittänyt yhdysvaltalainen panssarikenraali George S. Patton,
joka sijoittui nuorena luutnanttina Tukholman olympialaisissa viidenneksi.
Patton olisi saattanut voittaa, mutta hän epäonnistui pistooliammunnassa.
Pattonin kerrotaan väittäneen, että yksi luodeista sujahti
läpi aikaisemman luodin tekemästä reiästä. Totta
tai ei, tuomariston tulkinta oli ohilaukaus. Patton ei enää
koskaan kilpaillut olympialaisissa.
Nykyaikaisen viisiottelun alkuaikoina lajia dominoivat ruotsalaiset, saksalaiset
ja neuvostoliittolaiset. Monet lajin nykyisistä kärkinimistä
tulevat Unkarista, Baltian maista ja entisistä neuvostotasavalloista.
Viisiottelu rantautui Suomeen pysyvästi vuonna 1949, kun lajin ensimmäiset
SM-kilpailut käytiin Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Helsinkiin
perustettiin kaksi vuotta myöhemmin maailman ensimmäinen siviilien
viisiotteluseura, Helsingin Nykyaikaiset 5-ottelijat.
Suomalaiset ovat keränneet nykyaikaisessa viisiottelussa viisi olympiamitalia.
Tänä vuonna suomalaisia ei kuitenkaan selviytynyt olympialaisiin.
|
|

| ATEENA 2004 |
|
| HELSINKI 1952 |
|
| KLIK! -ARKISTOSTA |
|
|