Helsingin Sanomat - Erikoissivut

Maksulliset palvelut

   VERKKO-HESARI
   Kotimaa
   Kaupunki
   Ulkomaat
   Talous
   Urheilu
   Kulttuuri
   Ihmiset
   Pääkirjoitus
   Mielipide

Teemasivut
Tiede

AIEMMAT LEHDET

ARKISTO

« HS.fi KOTISIVU

1944 - Suomen torjuntavoitto
Sarjassa kerrotaan jatkosodan viimeisen kesän ratkaisevista taisteluista ja aselevon jälkeisestä elämästä, esimerkiksi Porkkalan miehityksestä, Lapin sodasta, sotalapsista ja karjalaisten asuttamisesta.

4.12.2004

Karjalaisten asuttaminen oli suuri ihme (00:00)

Yksi toisen maailmansodan ihmeitä oli se, miten Suomen onnistui asuttaa siirtoväkensä ja rintamamiehensä aselevon jälkeen. Mikään muu valtio ei selviytynyt samanlaisesta kansallisesta tehtävästä yhtä hyvin.

Evakkotie vei Ägläjärveltä Isoonkyröön (00:00)

31.10.2004

70 000 lasta lähti sodan jaloista Ruotsiin (00:00)

Kuusikymmentä vuotta sitten, 1944, Suomesta lähetettiin yhden vuoden aikana lähes 30 000 lasta Ruotsiin. Koko toisen maailmansodan aikana ainakin 70 000 lasta vietti kuka lyhyemmän, kuka pidemmän ajan Ruotsissa.

Toinen koti jäi Skåneen (00:00)

27.10.2004

Rajan taa miinoja ja piikkilankoja purkamaan (00:00)

Yli neljäsataa suomalaissotilasta lähti jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 takaisin rajan taa – mutta tällä kertaa ilman aseita. Aselepo ja välirauhansopimus Neuvostoliiton kanssa edellyttivät, että suomalaiset purkavat Rukajärven rintamalla kaikki miinakentät sekä pääosan piikkilankaesteistä.

Miinakuri piti aika hyvin (00:00)

15.10.2004

Stella Polariksen veteraanit palasivat Närpiöön (00:00)

Ryhmäkuvaan Närpiön Nämpnäsin kivilaiturille asettuu kuusi Päämajan tiedustelujoukkojen veteraania. Viisi heistä – Olavi Haaskivi, Artturi Kaltokari, Siiri "Sipsu" Kylmänoja, Olli Mykkänen ja Pentti Perälä – lähti syyskuun 23.

Koodinmurtajat lähtivät Ruotsiin evakkoon (00:00)

11.10.2004

Saksalaisilta jäi Lapista lähtiessä miljoonalaskuja maksamatta (00:00)

Saksalaiset jättivät Lapista vetäytyessään syksyllä 1944 jälkeensä poltettujen kylien lisäksi myös maksamattomia laskuja. "Isäni omistama Kemin Rakennus Oy jäi saamaan yli 1 566 000 markkaa töistä, joita yhtiö teki Saksan armeijalle kesällä ja syksyllä 1944", kertoo rovaniemeläinen yrittäjä Juhani Kerola.

Lapin jälleenrakentaja (00:00)

10.10.2004

Rovaniemi poltettiin maan tasalle (00:00)

"Kostoksi suomalaisten alhaisesta ja kunniattomasta toiminnasta kaikki valtion omistamat rakennukset poltetaan Rovaniemellä." Saksan 20. Vuoristoarmeijan komentaja, kenraalieversti Lothar Rendulic ilmoitti määräyksestään suomalaisille 9. lokakuuta 1944 toimitetussa kirjeessä.

Lapin sota 1944–1945 (00:00)

1.10.2004

Nuorten miesten sota jatkui Lapissa (00:00)

Suomen sota ei 60 vuotta sitten loppunut Neuvostoliiton kanssa solmittuun välirauhaan: vielä piti rauhan ehtona ajaa Lapissa olleet saksalaiset, entiset aseveljet, maasta pois.

"Keuhkokuumetta sai kiittää" (00:00)

29.9.2004

Tykinkantaman päässä Eduskuntatalosta (00:00)

Perjantaina, 29. syyskuuta 60 vuotta sitten Suomi pelkäsi. Neuvostoliitto alkoi miehittää tuhannen neliökilometrin aluetta aivan Helsingin kupeessa. Porkkala oli välirauhansopimuksen määräysten mukaan joutunut puna-armeijan haltuun.

"Historian pelinappuloitahan me olimme kaikki" (00:00)

19.9.2004

"Jäinpä miettimään isäni historiaa" (00:00)

Helsingin Sanomien jatkosotasarja sai lukijat liikkeelle: kymmeniä ellei satoja sähköposteja, kirjeitä ja soittoja niin toimitukseen kuin sarjassa haastatelluille veteraaneille ja heidän aikalaisilleen.

Kesä 1944 taistelu taistelulta (00:00)

Teikarin taistelija sai myöhäiset kiitokset (00:00)

Jotta muistaisimme (00:00)

Sanottua (00:00)

5.9.2004

Ai rauha? (00:00)

Me sodan jälkeen syntyneet olemme tainneet nähdä liikaa elokuvia. Kun tieto aselevosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä levisi varhain aamulla 4. syyskuuta 1944, olivat reaktiot aivan erilaisia kuin nyt kuvittelemme.

Äiti ja mummu vain itkivät (00:00)

Ilmatorjuntatykillä alkoi jupina (00:00)

Sotasairaalassa hoitaja toi viestin (00:00)

Aliupseerioppilas ei ehtinyt sotaan (00:00)

Niinimaan seisakkeella väki epäili uutista (00:00)

Mieli rauhoittui vasta vuosien kuluttua (00:00)

Itku tuli ja vauva potki vatsassa (00:00)

3.9.2004

Aseet vaikenivat – mutta eivät yhtä aikaa (00:00)

Suomen rintamajoukot saivat aamuyöllä 4. syyskuuta päämajasta käskyn, että tuli pitää lopettaa kello 7.00. Hetken kuluttua aikarajaa myöhennettiin vielä tunnilla.

"Ei oikein rauhalta tuntunut" (00:00)

Kuuluisa kellonvertailu (00:00)

Rauhansopimus vasta 1947 (00:00)

3.9.2004

Torjuntavoitto avasi tien rauhaan (00:00)

Aikoiko Neuvostoliitto kesällä 1944 valloittaa Suomen vai ainoastaan pakottaa hyväksymään ankarat rauhanehdot? Mikä oli Saksan-avun, mikä Rytin uhrautumisen, mikä kansan puolustustahdon merkitys? ministeri Max Jacobson pohtii kirjoituksessaan.

Ilmajokisten matkassa (00:00)

16.8.2004

Kotiväki kävi raskasta arjen taistelua (00:00)

Miesten jouduttua aseisiin naiset kävivät raskasta arjen sotaa kotirintamalla. He korvasivat miehet tehtaissa, raitiovaununkuljettajina, suutareina, muurareina ja metsätöissä – sekä hoitivat kodin ja lapset.

Peltotöiden välissä sankarihautajaisiin (00:00)

Elämä oli korttipeliä (00:00)

2.8.2004

Korpisodan suurvoitolla oli kova hinta (00:00)

Ainoat alueet Suomessa, jossa kesän 1944 ratkaisutaistelujen autenttiset paikat ovat vielä nähtävissä, ovat Ilomantsissa Möhkössä entisen Kuolismaan tien varressa sekä Hattuvaarassa.

Lääkintäluutnantti pyyhki pirullisimmat muistot pois (00:00)

Aseveljeä ei jätetty (00:00)

Rajakenraali Raappana (00:00)

15.7.2004

Aunuksen rintama kesti Nietjärvellä (00:00)

Uuvuttavan kolmiviikkoisen vetäytymisen ja viivytystaistelujen jälkeen suomalaiset Aunuksen rintaman joukot olivat pääpuolustusasemassaan U-asemassa Laatokan pohjoispuolella, kun rähinä jatkui 10. heinäkuuta.

Taisteluhauta otettiin takaisin verisellä vyörytyksellä (00:00)

Kahden päivän ja yön paini (00:00)

U-asemaa 60 kilometriä Laatokasta Loimolaan (00:00)

7.7.2004

Kannaksen sota pysähtyi Vuosalmeen (00:00)

Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Vuoksen varrella 4. heinäkuuta 1944. Tavoitteena oli ylittää Vuoksi ja päästä takakautta Ihantalassa taistelevien joukkojen avuksi.

Uiminen Vuoksen yli oli ainoa pelastus (00:00)

Nuorimmat suoraan etulinjaan (00:00)

5.7.2004

Viipurinlahden miehet estivät iskun suomalaisjoukkojen sivustaan (00:00)

Teikari, Viipurinlahti, kesäkuun viimeinen yö 1944: vänrikki Paavo Teikari, 19, tähystää jyskeen ja ulinan läpi merelle. Maihinnousulaivasto lipuu esiin, ja pikaveneet savuttavat suojaverhoa.

Rakuunat uivat Ravansaaresta (00:00)

Viipurinlahden ylimeno jäi puna-armeijalta yritykseksi (00:00)

28.6.2004

Talin–Ihantalan suurtaistelussa Suomen kohtalo oli veitsenterällä (00:00)

Kun Viipuri oli menetetty dramaattisen nopeasti 20. kesäkuuta, oli Suomella itsetutkiskelun paikka. Puna-armeija oli tehnyt sen, mihin päämaja ei olisi uskonut sen pystyvän: vallannut vajaassa parissa viikossa Karjalankannaksen Viipuria ja Vuoksea myöten.

Ihantalan miehet kävivät kotona (00:00)

Osasto Kuhlmey tasoitti voimasuhteet (00:00)

Taisteluosasto Kuhlmey (00:00)

20.6.2004

Viipuri menetettiin muutamassa tunnissa (00:00)

Kun Neuvostoliitto mursi suomalaisten asemat Kuuterselässä 13. kesäkuuta, Mannerheim käski arvovaltasyistä pitää Viipurin – saarrettunakin – vaikka kaupunki sijaitsi vesistöön nähden väärällä eli vihollisen puolella puolustuslinjaa.

Nuoren evakkotytön taakse jäivät koti, nukke ja kasvimaa (00:00)

Viipuri elää yhdistyksissä ja yrityksissä (00:00)

15.6.2004

Siiranmäki pelasti vetäytyvät joukot (00:00)

Venäläisten suurhyökkäyksen tulimyrsky Vaskisavotan lohkolla hajotti nuoren luutnantin konekiväärijoukkueen ja Erillinen Pataljoona 12:n valtavan paineen alla.

Siiranmäen joukot pitivät asemansa ja vetäytyivät vasta käskystä (00:00)

Neuvostojoukkojen ennätyspäivä (00:00)

14.6.2004

Panssarivaunut ja rynnäkkötykit lähitaisteluissa Kuuterselässä (00:00)

Hyökkäyshetkeksi oli määrätty kello 22.45. Rynnäkkötykkikomppanian nuorin, korpraali Olof Lagus, 18, istui ahtaassa ampujalle tarkoitetussa kolossaan saksalaisessa Sturm-rynnäkkötykissä ja odotti lähtökäskyä 14. kesäkuuta 1944.

Romahtaneelta rintamalta karkasi noin 12 000 sotilasta kesällä 1944 (00:00)

Hyökkäys hidastui (00:00)

9.6.2004

Raivokas tykistötuli ja panssarit mursivat suomalaisten linjan (00:00)

Kesäkuun 9. 1944 kello 5.55: Jalkaväkirykmentti 1:n komentaja everstiluutnantti Tauno Viljanen herää kranaattien räjähdyksiin, pukee ja astuu korsustaan. Sadat mustat pisteet kasvavat komentajan silmissä pommikoneiksi.

Lentäjän pojasta tuli sotaorpo jo vauvana (00:00)

Göringin lahjakoneet (00:00)

Jatkosodan ratkaisutaistelujen alkamisesta tuli 9.6.2004 kuluneeksi tasan 60 vuotta.
Helsingin Sanomat seurasi kirjoitussarjassa sodan tapahtumia läpi kesän.
Verkkoliitteen pakettiin kerätiin myös "Pelon ja toivon syksy 1944" -kirjoitussarja.

Palaute: hs.jatkosota@sanoma.fi

sivun yläreunaan ^

	ERIKOISSIVUT
	TIISTAINA 7.2.2012

ERIKOISSIVUT