Helsingin Sanomat - Eurovaalit 2004

Suomi valitsee 13. kesäkuuta uudet edustajansa europarlamenttiin eli Euroopan unionin yhteiseen eduskuntaan. Parlamentti koostuu kaikkien 25 jäsenmaan edustajista. Euroedustajia on tulevalla kaudella yhteensä 732. Jäsenmaiden edustajat eli mepit valitaan kansanvaalilla joka viides vuosi.

Euroedustajat eivät ole järjestäytyneet parlamentissa kansallisuuksittain, vaan puoluelinjojen mukaan. Europarlamentti on jakautunut seitsemään eri ryhmään poliittisten suuntausten mukaisesti. Suomalaiset puolueet sijoittuvat viiteen suurimpaan ryhmittymään.

Suomen europarlamentaarikkojen määrä putoaa 16 edustajasta 14:ään, koska uusien jäsenmaiden liittyminen unioniin on muuttanut parlamentin paikkajakaumaa.

Eniten edustajia on suurilla mailla: Saksalla 99 edustajaa, Ranskalla 78, Italialla 78 ja Britannialla 78. Maltalla edustajia on vähiten eli viisi. Edustajien määrä on karkeassa suhteessa kunkin maan asukasmäärään. Suomi ja muut pienet maat kuitenkin hyötyvät järjestelmästä, eli saavat suhteessa enemmän edustajapaikkoja kuin suuret valtiot.

Parlamentin tehtävät voidaan jaotella neljään osaan: parlamentti hyväksyy ja käsittelee unionin lainsäädäntöä, hyväksyy EU:n talousarvion, valvoo unionin muita toimielimiä ja antaa suostumuksensa uusien jäsenmaiden liittymiseen sekä muihin suuriin kansainvälisiin sopimuksiin.

EU:ssa päätöksentekoon tarvitaan parlamentin lisäksi kaksi muuta toimielintä: Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa jäsenvaltioita sekä komissio, joka pyrkii puolustamaan koko unionin etuja ja jolla on aloitteenteko-oikeus. Komissio siis ehdottaa uusia EU:n säädöksiä, ja parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ne.

Komission puheenjohtajan valinta ja komission kokoonpano tarvitsevat aina parlamentin hyväksynnän. Parlamentti voi myös erottaa koko komission epäluottamuslauseella.

Parlamentin valta on vuosien saatossa kasvanut huomattavasti, ja EU:n uusi perustuslaki lisää sitä entisestään. Keskeisin päätöksentekotapa EU:ssa on yhteispäätösmenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että parlamentti ja neuvosto päättävät laeista tasavertaisina.

Päätökset tehdään parlamentin täysistunnoissa, joita on kerran kuussa. Täysistunnoissa käytetään EU:n kaikkia virallisia kieliä, joita on yhteensä kaksikymmentä.

Mepit valmistelevat asioita ennen täysistuntoja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Kukin parlamentin jäsen kuuluu ainakin yhteen valiokuntaan. Vakituisia valiokuntia on 17, ja kussakin käsitellään eri aiheita, kuten ulkopolitiikkaa, talousarviota ja ympäristöasioita.

Asioita valmistelemaan ja toteuttamaan tarvitaan varsinaisten euroedustajien lisäksi suuri joukko henkilökohtaisia avustajia, puolueiden työntekijöitä ja virkamiehiä. Parlamentissa työskentelee yli 3 000 virkamiestä, jotka valitaan useimmiten valintakilpailujen kautta.

Europarlamentin täysistunnot pidetään parlamentin päätoimipaikassa Strasbourgissa, Ranskassa. Parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmittymät kokoontuvat Brysselissä, joten suurin osa euroedustajien työstä tapahtuu Belgiassa. Parlamentin hallinnosta huolehtii Luxemburgissa toimiva pääsihteeristö.

sivun yläreunaan ^

EUROVAALIT 2004