Teija Tiilikainen vaatii laatua eurovaalikampanjointiin
Äänestysprosentti lähtisi nousuun, jos puolueet selventäisivät kantansa
|
 Puolueiden on kiireesti otettava rohkeita kantoja todellisiin EU-kysymyksiin, vaatii tutkija Teija Tiilikainen.
Eurovaalien alla olisi kerrottava mielipiteitä niistä asioista, joita tuleva parlamentti joutuu pohtimaan sen sijaan, että vaalikampanjoissa puidaan kansallisia aiheita ja "muistellaan menneitä".
"Suomalainen poliittinen ilmapiiri vaatii tätä, ja se olisi myös rohkaisevaa kansalaisille", Tiilikainen sanoo.
Eurovaaliehdokkaiden olisi nyt selvin sanoin kerrottava kansalle esimerkiksi se, voiko Turkki heidän mielestään liittyä joskus EU:n jäseneksi. Samoin olisi ilmaistava mielipiteitä siitä, olisiko unionin toiminta tulevaisuudessakin rahoitettava jäsenmaiden maksuosuuksilla, vai pitäisikö siirtyä keräämään EU-veroa.
Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita pian valittava europarlamentti joutuu pohtimaan.
Kunnollinen EU-keskustelu olisi Tiilikaisen mukaan ratkaisu myös usein todettuun ongelmaan, että EU tuntuu suomalaisista liian etäiseltä.
"Eduskuntavaalienkin alla otetaan kantaa niihin asioihin, joista eduskunta päättää. Eivät ihmiset kotimaankaan politiikkaa opiskele mistään esitteistä", Tiilikainen vertaa.
Jos puolueilla olisi selkeitä, keskenään erilaisia kantoja EU-kysymyksistä, kansalaisten olisi helpompi muodostaa asioista omia mielipiteitään.
Suomessa EU-asioissa on pyritty perinteisesti yksimielisyyteen, kuten ulkopolitiikassa ylipäätään. Tiilikainen huomauttaa, että yksimielisyys tarkoittaa samaa kuin vaihtoehdottomuus.
"Joissakin yhteyksissä on hyvä, että Suomi on yksimielinen, vahva toimija. Eurovaaleissa yksimielisyys on kuitenkin huono asia", Tiilikainen linjaa.
Yksimielisyyden tavoittelu on johtanut siihen, että joidenkin poliittisten vaihtoehtojen käsittely on julkisessa keskustelussa suorastaan tabu. Yksi näistä on liittovaltio.
"Suomen keskusteluilmapiiri on edelleen kypsymätön", Tiilikainen harmittelee.
Hän huomauttaa, että europarlamentissa on ryhmiä, jotka olisivat valmiita tekemään EU:sta liittovaltion vaikka heti.
Puoluepolitiikan asema europarlamentissa on vahvistumassa. Tiilikainen arvioi tämän heijastuvan ajan mittaan myös suomalaiseen EU-keskusteluun. On vaikea arvioida, milloin Suomessa ryhdytään oikeasti keskustelemaan asioista.
"Viime syksynä oli havaittavissa politiikan tuloa EU-politiikkaan, kun unionin sisäisistä turvatakuista syntyi keskustelua", tutkija iloitsee.
Euroehdokkailla olisi täysi syy pitää EU-politiikkaa esillä Tiilikaisen mukaan myös siksi, että Suomessa vihdoin päästäisiin eroon siitä käsityksestä, että eurovaalit ovat jotenkin toissijaiset vaalit.
Suomalaisten mieliin on jäänyt sitkeästi elämään käsitys europarlamentista kurkkujen käyryyteen keskittyvänä keskustelukerhona. Käsitys luotiin 1980-luvun lopussa, kun integraatiosta alettiin puhua ensimmäisiä kertoja.
"Silloin oli totta, kun sanottiin, että europarlamentti ei ole mikään oikea parlamentti, mutta näin ei ole enää", Tiilikainen sanoo.
1990-luvun mittaan parlamentti on saanut yhä enemmän valtaa, ja valmisteilla oleva perustuslaillinen sopimus vahvistaa parlamentin asemaa entisestään.
Tiilikainen ei suoralta kädeltä kumoa eurovaaliehdokas Alexander Stubbin (kok) näkemystä, jonka mukaan euroedustajalla on enemmän valtaa kuin suomalaisella ministerillä.
"Valtaa on vaikea mitata. Valta riippuu siitäkin, kuinka taitavasti osaa paikkansa ottaa, minkälaisiin asemiin pääsee valiokunnissa ja minkälaiset suhteet pystyy itselleen luomaan", Tiilikainen sanoo.
Selvää on kuitenkin, että parlamentti on perustuslaillisen sopimuksen astuttua voimaan täysipainoinen lainsäätäjä.
Tutkijaa huolestuttaa näille eurovaaleille leimallinen piirre: viihteen maailmasta europarlamenttiin pyrkivien, yhteiskunnallisesti kokemattomien ehdokkaiden suuri määrä.
Viihde-ehdokkaiden takia saattaa syntyä mielikuva siitä, että koko vaalit ovat hömppää.
"Kesäkuussa valitaan parlamentti, joka on EU:n päätöksenteon keskiössä, eikä mitään unionin viihdeosastoa", Tiilikainen huomauttaa.HANNA MIETTINEN
Lisää aiheesta:
 EU:sta myös käytännön kokemusta
Helsingin Sanomat
hs.kotimaa@sanoma.fi
|
|
