NÄKÖKULMA
Katse peiliin
LUXEMBURG. Vaalien jälkeen aina joillekin tulee henkinen krapula kansalaisten käännettyä poliitikoille selkänsä. Sunnuntaisten europarlamenttivaalien jälkeen krapulasta kärsi koko Eurooppa.
Ikävimmän yllätyksen toi se, ettei kansalaisia tuntunut EU kiinnostavan. Äänestysprosentti 45,3 on huonompi kuin koskaan. Vielä vähemmän unionin asiat kiinnostivat uusissa jäsenmaissa, joiden kansalaisista äänensä antoi vain 26,4 prosenttia.
Vaalien jälkeen puoluejohtajat selittivät äänestyslaiskuutta osin sillä, että monissa maissa oli vaaliväsymystä. Varmaan osin näin olikin, mutta se ei selitä esimerkiksi Puolan äänestysprosenttia, joka oli vain hieman yli 20. Syyt ovat syvemmällä.
Olisiko uusien jäsenmaiden osalta käynyt niin, ettei EU:ta ja sen merkitystä vielä oikein ymmärretä. Vanhoissa jäsenmaissa kansalaiset olivat selvästi aktiivisempia äänestyspäivänä. Laajentumisesta on tosin vain kuusi viikkoa, joten luulisi kansalaisten saaneen perusteelliset selvitykset EU:sta.
Esitys oli surkea. Se oli samalla myös vahva viesti poliitikoille siitä, että EU:sta olisi rakennettava kansalaisille oikeasti kiinnostava. Haaste on ajankohtainen, koska jäsenmaiden pitäisi viikonloppuun mennessä päättää unionin ensimmäisestä perustuslaista. Sen yksi keskeisimmistä tavoitteista on selkeyttää unionia ja tehdä siitä kansalaisten silmissä läheisempi.
Jos perustuslaissa ei päästä selkeyteen ja jos seuraavissakin vaaleissa äänestystulos on yhtä huono, saavat jäsenmaiden johtajat syyttää yksin itseään.
Vaalien toinen yllätys oli se, kuinka useissa jäsenmaissa euroskeptiset puolueet nousivat suursuosioon. Osin tämä selittynee pienellä äänestysprosentilla, joka tavallisesti suosii kriittisiä kampanjoita. Tyytyväiset eivät valita.
Kansalaisten ilmiselvä tyytymättömyys EU:ta kohtaan monissa jäsenmaissa saattaa äityä pahaksi tulehdukseksi, ellei asialle tehdä jotain. Perustuslaki pitää nimittäin vielä vahvistaa kansallisesti, ja muun muassa jo entuudestaan EU-vihamielisessä Britanniassa sopimus ratifioidaan kansanäänestyksessä. Se on iso riski.
Vaikka EU-kriitikkojen määrä parlamentissa on vain 10–15 prosenttia, kuten on arvioitu, kannattaa vaalitulos ottaa vakavasti. Sunnuntai-iltana puolueiden johtajat valittelivat skeptisten puolueiden saamaa kannatusta. Pulinat pois, äänestystulos oli reilu.
Ehkä parlamentissakin kannattaisi harrastaa hieman itsetutkiskelua. EU:ssa kun ei esimerkiksi keväällä päästy eroon meppien häpeällisestä kulukorvauskäytännöstä, jossa ei kuitteja kysellä. Sellaisella ei luottamusta rakenneta.
Silmiinpistävää vaaleissa oli myös se, kuinka pääsääntöisesti kansalaiset äänestivät hallituksiaan vastaan. Esimerkiksi Saksassa sosiaalidemokraatit kärsivät pahimman tappionsa sitten toisen maailmansodan. Tällä ei tosin ollut mitään tekemistä EU:n kanssa.
Lisää aiheesta:
 Tuomioja: Oikeiston voitto viemässä Lipposen mahdollisuudet komission johtoon
PETTERI TUOHINEN / Helsingin Sanomat
petteri.tuohinen@hs.fi
|
|
