Suomen uudet europarlamentaarikot ovat kokeneita poliitikkoja tai asiantuntijoita
Keskustan ryhmässä kaikki edustavat omaa linjaansa
|
 Tällä kertaa puoluejohtajien on helppo sanoa voittaneensa vaalit; kaikkien eduskuntapuolueiden paitsi perussuomalaisten äänimäärä nousi. Tämä selittyy äänestysprosentin kasvulla eli äänien kokonaismäärän lisääntymisellä.
Suomen 14 europarlamentaarikon joukossa on seitsemän uutta europarlamentaarikkoa. Heistä kuudella on kansanedustajakokemusta, ja kokoomuksen Alexander Stubbkin on yksi Suomen tunnetuimpia EU-vaikuttajia.
Paikkansa uusineiden Piia-Noora Kaupin ja Eija-Riitta Korholan on vaikea mopottaa kokoomuksen ensikertalaisia, joista toinen on toiminut asiantuntijana Suomen huippukokousdelegaatioissa ja EU:n komission puheenjohtajan Romano Prodin avustajana ja toinen on puolueen entinen puheenjohtaja.
Stubb, Kauppi ja Korhola ovat ulospäin suuntautuneita ja kielitaitoisia. Ville Itälällä on tekemistä, ettei hänestä tule ryhmän ns. hiljaista miestä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on sekin, että Stubbin vaalipäällikkönä toiminut Kirsi Piha itse on 147 000 äänellä toiseksi eniten Suomessa EU-vaaleissa koskaan ääniä saanut naisehdokas. Vuoden 1996 vaalit tosin käytiin yhtä aikaa kunnallisvaalien kanssa, ja tämä nosti äänestysprosentin korkeuksiin.
Keskustan ryhmä – Anneli Jäätteenmäki, Kyösti Virrankoski, Paavo Väyrynen ja Hannu Takkula – ei ole yhtenäinen porukka.
Jäätteenmäki oli viikonloppuna käytyjen vaalien ääniharava. Hän pyrki puoluejohtajakautenaan uusimaan keskustan linjaa ja vetoamaan myös kaupunkilaisiin. Virrankoski ajaa lähinnä maaseutuväen etuja. Väyrynen on ulkokehällä sekä EU:ssa että omassa puolueessaan. Ennen vaaleja hän ilmoitti suoraan, että ei allekirjoita puolueensa EU-vaaliohjelmaa. Takkulan linjaukset ovat lähellä kristillisdemokraatteja.
Sdp juoksi vauhdikkaasti paikallaan. Ääniä tuli vuoden 1999 vaaleihin verrattuna lisää 128 000, mutta paikkoja ei.
Riitta Myller ja Reino Paasilinna uusivat paikkansa ja ovat asiansa tuntevia edustajia. Julkkisehdokkaaksi laskettu Lasse Lehtinenkin on tohtorismies, junaillut Martti Ahtisaaren presidenttikampanjaa, entinen kansanedustaja, taustavaikuttaja politiikan ja elinkeinoelämän verkostoissa ja toiminut ulkoministeriön palveluksessa Britanniassa. Lehtinen tuskin jää työhuoneeseensa nököttämään.
Vihreille tulos oli tappio. Kannatus putosi kolmella prosenttiyksiköllä, ja molemmat EU-parlamentissa olleet edustajat menettivät paikkansa. Parlamenttiin valittu Satu Hassi piti vaalikampanjan aikana esillä EU:n ilmastopolitiikkaa. Kiistakumppani löytynee kokoomuksen Korholasta, jonka kanssa Hassi on väitellyt kipakasti ilmastoasioista.
Vasemmistoliiton ryhmä tulee olemaan yksimielinen, mutta tuskin puoluejohdon linjoilla. Esko Seppänen ei ole tähänkään asti taipunut Suvi-Anne Siimeksen linjauksiin, joten tuskin niin käy jatkossakaan. Kysyä tietysti voi, miksi äänet ohjautuivat puolueen EU-linjaa kriittisemmälle Seppäselle.
Rkp:ssä huokaistiin helpotuksesta. Imago valtakunnallisena puolueena on turvattu taas viideksi vuodeksi, kun oman EU-parlamentaarikon valinta onnistui. Henrik Lax perii erittäin työteliään Astrid Thorsin paikan.
Kristillisdemokraattien vaalilaukka ei riittänyt. Sekä keskustan Takkula että kokoomuksen Korhola veivät varmasti ääniä kristillisdemokraattien listalta.
Paikkoja oli Suomessa jaossa kaksi vähemmän kuin edellisellä kerralla.
Jos paikkoja olisi ollut edelleen 16, Sdp:n Ulpu Iivari ja vihreiden Matti Wuori olisivat säilyttäneet paikkansa. Viiden vuoden kuluttua Suomelta menee vielä yksi paikka. Tällä paikkamäärällä Rkp:n Lax olisi jäänyt ulos.
Lisää aiheesta:
 Subsidiariteettisyndrooma
Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät
EU-vaalien kaikkien aikojen ääniharavat
JOUNI MÖLSÄ / Helsingin Sanomat
jouni.molsa@hs.fi
|
|
