NÄKÖKULMA
Subsidiariteettisyndrooma
|
 Tutustuin sanaan reilu vuosi sitten, ja olin heti vaikuttunut.
Subsidiariteettiperiaate (lat.), 1992 hyväksytty periaate, jonka mukaan EY:n tasolla säännellään vain niistä – – asioista, joita ei voi säännellä jäsenmaissa.
Miten hienostuneelta subsidiariteetti kuulostikaan. Sen suomennos "läheisyysperiaate" ei aiheuttanut minussa lainkaan samankaltaisia väristyksiä.
En ollut ainoa, joka oli huomannut asian. Subsidiariteettia käyttävät sujuvasti kaikki suomalaispoliitikot, jotka ovat EU:ssa jotain. Sen ympärillä esiintyy usein muita yhä vaikuttavia sanoja, kuten rakenneyhteistyö, parallelismi tai yhteispäätösmenettely.
Vaalikampanjan aikana mietin, kuinka nopeasti EU-ehdokas alkaa elää todellisuudessa, jossa subsidiariteettiperiaatetta ei enää tarvitse selittää kenellekään.
Istuvia meppejä vaivasi vaalikentällä valiokunta-tauti. Kun heiltä kysyi mielipidettä lähes mistä tahansa, he vastasivat luettelemalla organisaatioita tai työryhmiä, joissa he olivat asiaa pohtineet.
Ehdokkaat yrittivät myös miellyttää kaikkia maailmaa syleilevällä epämääräisyydellä: Kuinka monelle selvisi, mitä todella tahtoi ehdokas, jonka julisteessa luki vain "Tahto"? Tai mille puolue "Varma vaihtoehto" oli vaihtoehto?
On kummallista, että kaikkein kokeneimmiltakin suomalaispoliitikoilta puuttuu kyky tiivistää sanomansa pariin napakkaan lauseeseen, jotka kuulijat ymmärtävät ja joita tiedotusvälineet siteeraavat. Pidetäänkö tuskastunutta muminaa Suomessa yhä osoituksena jonkinlaisesta syvällisyydestä – että kyllä se on selvästi pohtinut asioita, vaikkeivät muut sitä ymmärtäisikään?
Selkeästi puhuvat ehdokkaat ovat niin harvassa, että he saavat helposti ilmaista julkisuutta. Tämä auttoi esimerkiksi kokoomuksen Piia-Noora Kauppia ja Alexander Stubbia: toimittajat syövät melkein kädestä, jos heitä ruokkii painokelpoisella tekstillä EU:sta.
Kun keskustan vanha kettu Paavo Väyrynen kuunteli Sanomatalon vaalitilaisuudessa kollegansa jaarittelevaa vastausta, hän totesi: "Liian pitkä. Ei päädy televisioon."
Väyrynen päätyi.
Lisää aiheesta:
 Suomen uudet europarlamentaarikot ovat kokeneita poliitikkoja tai asiantuntijoita
Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät
EU-vaalien kaikkien aikojen ääniharavat
LAURA PEKONEN / Helsingin Sanomat
laura.pekonen@hs.fi
|
|
