Äänestysinto nousi vähän viime vaaleista
Äänestysprosentti jäi silti alle 60 prosenttiin
|
 Äänestysprosentti kohosi näissä kunnallisvaaleissa koko maassa 58,6 prosenttiin.
Äänestäjiä kävi uurnilla kolmisen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa lokakuussa 2000, jolloin äänestysprosentti putosi alle 56 prosentin.
Äänestysinto nousi Oulua lukuun ottamatta kaikissa vaalipiireissä. Vilkkaimmin äänestettiin Vaasan vaalipiirin kunnissa. Siellä äänestysprosentti oli keskimäärin lähes 66 prosenttia.
Suurimmista kaupungeista Espoon äänestysprosentti nousi yli 59 prosenttiin. Helsingin äänestysprosentti nousi jopa kuusi prosenttiyksikköä 57 prosenttiin.
Vantaan äänestysprosentti oli vain 50,8, mutta edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna parannusta on viisi prosenttiyksikköä. Tampereen äänestysvilkkaus oli 55,7, Turun 56 ja Oulun 51,8 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla äänestettiin ahkerimmin Kauniaisissa, missä äänestysvilkkaus nousi peräti 74,9 prosenttiin. Sipoo on hyvä kakkonen 68,1 prosentillaan. Myös Kirkkonummella ja Tuusulassa päästiin yli 60 prosentin.
Nurmijärvellä äänestysvilkkaus oli 58,8, Vihdissä 56,7, Keravalla 56,1 ja Järvenpäässä 54,6 prosenttia.
Kunnallisvaalien äänestysinto jäi koko maassa selvästi jälkeen vuoden 2003 eduskuntavaaleista, jolloin äänestysvilkkaus oli liki 70 prosenttia. Kesän EU-vaaleissa uurnilla kävi 41 prosenttia äänestysikäisistä.
Puolueiden johdossa äänestysprosenttiin petyttiin, sillä eduskuntavaaleihin verrattuna tulos on huono. Samoin kuntakohtaiset erot ovat suuret.
"Kyllä se yleiseltä kannalta on pettymys, vaikka nousikin pikkuisen", kommentoi äänestysprosenttia keskustan puoluesihteeri Eero Lankia. "Olihan tässä kuitenkin ylös päin menoa", Sdp:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma sanoi. "Jäi liian alhaiseksi", kiteytti vihreiden puoluesihteeri Ari Heikkinen.
Kunnallisvaaleissa äänestysprosentin lieväkin nousu on poikkeuksellinen ilmiö. Äänestysprosentti on ollut selkeässä laskusuunnassa vuodesta 1980 lähtien.
Lamavuoden 1992 kunnallisvaaleissa äänestysinto nousi hiukkasen, mutta todellinen romahdus koettiin vuoden 1996 vaaleissa, jolloin äänestysprosentti putosi lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Silloin järjestettiin samalla myös EU-vaalit.
Lisää aiheesta:
 Demarit nappasivat keskustalta koko maan ykköspuolueen paikan
Lääkäreiden lakkokenraali menestyi Turussa
Reijo Pitkäkoski jäi rannalle
Rosa Meriläinen uusi paikkansa Tampereella
Kolme suurta vetää kaulaa muihin
Suomen ääniharavat
MARTTA NIEMINEN JA MARJO OLLIKAINEN / Helsingin Sanomat
martta.nieminen@hs.fi, marjo.ollikainen@hs.fi
|
|
